Mites nuo suojakaistat(>3m) käytännössä menee? Jos vaikka lievästi hukkakauran saastuttamat lohkot valtaojan varresta laittaisi kokonaan suojavyöhykkeeksi.
Onko kasvuston poiskeräämiseen joku kalenteriin sidottu määräys? Kaikenlainen lannoitus taitaa olla kielletty?

Kuluuneellakaudella tarvittiin hoitosuunnitelma jota sitten itse itseään komentaen toteutetaan ja tulokset tietysti kirjataan hoitopäiväkirjaan. Lannoitella ei saa, eikä kylvää typpikasveja. Ajatus on näivettää maa joten kasvuto on kerättävä pois tai sitten hommaat sinne kesäksi yhden lampaan, jolloin kasvustoa ei tarvitse kerätä...tietenkään.

Käytännössä suunnitelmaa ei jaksa tehdä ja sen voi ostaa pro agrialta makeaan hintaan, jonka tuki sitten aikanaan kattaa.
Eli jos ala on pieni, niin unohda...

Pinta-ala n.15ha, ko. alalle olen aiemmin ottanut vastaan lietettä läheiseltä lypsytilalta ja ovat saaneet korjata rehun, eli menot=0 ja tulot=tuet.
Tulevan suunnitelma: ko. ala suojavyöhykkeeksi, naapuri korjaa kasvuston lypsikeilleen --> menot ei kasva, mutta tulot kylläkin....

Joo, tälläiset ne oli suunnitelmat itselläkin. Kannattaa tehdä korjuusopimus koko ajaksi. Voi vaikuttaa vähän kusipäiseltä, mutta siinä 3. vuoden jälkeen alkaa kuulua nurinaa huonosta rehusta ja koska lannottaa ei saa, ei ne määrätkään ole mitenkään muikeita. Muuten jää ne omat tienestit aika vähäiseksi, kun urakoitutat niitä nyyttejä sieltä pellolta johonkin.

Jos nyt saa kylvää apilaa tms. joukkoon, niin sitten asia on erikseen. Tahtoo se näivettynyt timotei olla sellaista vähemmän haluttua rehua, siis tuollaisen nykyaikaisen maidontuottajan silmin...

Mutta voi olla hyväkin homma, ei siinä mitään.

Kuulostaa riskialttiilta typenkerääjäkasvien viljely suojavyöhykkeellä,
koska kyse lienee juurikin ravinteiden poistosta, esimerkiksi
pohjavesialueella. Vanhan suojavyöhykeohjelman mukaisia
heinälajeja olivat mm.

- koiranheinä
- nurmirölli
- timotei
- polvipuntarpää
- ojapuntarpää
- nurmikat

Suojavyöhykkeestä ja siihen liittyvän luontaisen alueen hoidosta
on oltava hyötyä vesiensuojelulle. Hyödyllisyyttä voidaan pitää
vähäisenä esimerkiksi pelloilla, joilla vuosittaisia viljelytoimen-
piteitä ei kyetä tekemään tai siellä, missä peltoa ei ole vuosittain
lannoitettu eikä käsitelty torjunta-aineilla.

Mutta olisihan kiva syödä ja säästää kakku samanaikaisesti:
typenkerääjät lisäisivät vuosittaista hyötysatoa; samalla saisi
jopa 500€/ha palkkion rehuntuotannosta ?

-SS-

Apilaa ei saa laittaa suojavyöhykenurmelle. Lannoittaa ei myöskään saa. Korjata on pakko. Ei ehkä karjamiestä todellakaan kiinnosta, kun satoa ei juurikaan tule.

Jos nyt laittaa suojavyöhykkeen, on se säilytettävä kauden loppuun asti, eli 5 vuotta. Mikäs se olikaan se pysyvän nurmen määritelmä...?

Eli toisin sanoen: melko hanurista koko suojavyöhyketouhu. Parin hyvän heinävuoden jälkeen roskat alkaa vallata alaa ja sato ei kelpaa kellekkään. Lopuksi koko paska saatetaan tuomita pysyväksi nurmeksi. Helpommalla pääsee kun kylvää rahaviljaa niin lähelle vesistöä kuin voi ja jättää vain "pakollisen" suojakaistan sopivalla varmuusmarginaalilla.

Eli toisin sanoen: melko hanurista koko suojavyöhyketouhu. Parin hyvän heinävuoden jälkeen roskat alkaa vallata alaa ja sato ei kelpaa kellekkään. Lopuksi koko paska saatetaan tuomita pysyväksi nurmeksi. Helpommalla pääsee kun kylvää rahaviljaa niin lähelle vesistöä kuin voi ja jättää vain "pakollisen" suojakaistan sopivalla varmuusmarginaalilla.

No tätähän tuossa hain takaa, mutten osannut noin elegantisti sitä laittaa.

"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)

Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla 

"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)

Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla 

Tämä on kyllä harkinnassa minullakin.

"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)

Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla 

Tämänhetkisestä tilanteesta en ole varma mutta aikaisemmin suojavyöhykesopimus oli 5 tai 10 vuotinen teki sen missä vaiheessa vaan sopimuskautta. Mulla on 7ha lohko sopimuksella ja siinä on käynyt juurikin niin että se paskaheinä ei kelpaa kenellekkään. Lohko ollut 9 vuotta suojavyöhykkeenä ja joka vuosi tulee 50 paalia paskaa. Alkaa noita vanhoja paaleja olemaan siellä sun täällä.
  Ensi vuonna sopimus päättyy enkä todellakaan sitä aio uusia, en suosittele muillekkaan isoja aloja. Varsinkaan jos ei ole koneita millä korjuuvelvoitteen saa täytettyä. 

Lainaus käyttäjältä: hiluhi - 20.01.15 - klo:06:00

"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)

Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla 

Tämänhetkisestä tilanteesta en ole varma mutta aikaisemmin suojavyöhykesopimus oli 5 tai 10 vuotinen teki sen missä vaiheessa vaan sopimuskautta. Mulla on 7ha lohko sopimuksella ja siinä on käynyt juurikin niin että se paskaheinä ei kelpaa kenellekkään. Lohko ollut 9 vuotta suojavyöhykkeenä ja joka vuosi tulee 50 paalia paskaa. Alkaa noita vanhoja paaleja olemaan siellä sun täällä.
  Ensi vuonna sopimus päättyy enkä todellakaan sitä aio uusia, en suosittele muillekkaan isoja aloja. Varsinkaan jos ei ole koneita millä korjuuvelvoitteen saa täytettyä.

Ja kohdentamisalueella on tekemisen paikka, että hyväkään kelpaisi, jos
rahtaamaan alkaisi. Korsirehua syövä karja kun melko vähissä.

Peltoparannusaineena sisältänee rikkaruohoja, kompostointi tarvitsisi kuivalannan
käsittelyketjun, jopa pelkän silpun levitys välivarastointeineen ei ole mikään itsestään selvä.
Kun lähtee ajelemaan tuonne vähän syrjempään, niin kyllä metsässä muhivat
palleropyramidit kertovat juuri kuvatusta ongelmasta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ponydiesel - 20.01.15 - klo:09:21

Lainaus käyttäjältä: hiluhi - 20.01.15 - klo:06:00

"Suojavyöhykkeitä ja monivuotisia ympäristönurmia voidaan perustaa vain kolmen ensimmäisen
sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä kasvulohkolla sitoumuskauden loppuun asti."
(Mavin lokakuisesta esitteestä napattu)

Eli jos nyt pari vuotta menis vielä vanhoilla ja kolmantena vuotena perustaisi suojavyöhykkeen, jolloin sitä tarvitsisi pitää vain 2,5-3 vuotta, jonka jälkeen taas viljan kautta normaaliin SR tuotantoon maksimi lannoitustasolla 

Tämänhetkisestä tilanteesta en ole varma mutta aikaisemmin suojavyöhykesopimus oli 5 tai 10 vuotinen teki sen missä vaiheessa vaan sopimuskautta. Mulla on 7ha lohko sopimuksella ja siinä on käynyt juurikin niin että se paskaheinä ei kelpaa kenellekkään. Lohko ollut 9 vuotta suojavyöhykkeenä ja joka vuosi tulee 50 paalia paskaa. Alkaa noita vanhoja paaleja olemaan siellä sun täällä.
  Ensi vuonna sopimus päättyy enkä todellakaan sitä aio uusia, en suosittele muillekkaan isoja aloja. Varsinkaan jos ei ole koneita millä korjuuvelvoitteen saa täytettyä.

Ja kohdentamisalueella on tekemisen paikka, että hyväkään kelpaisi, jos
rahtaamaan alkaisi. Korsirehua syövä karja kun melko vähissä.

Peltoparannusaineena sisältänee rikkaruohoja, kompostointi tarvitsisi kuivalannan
käsittelyketjun, jopa pelkän silpun levitys välivarastointeineen ei ole mikään itsestään selvä.
Kun lähtee ajelemaan tuonne vähän syrjempään, niin kyllä metsässä muhivat
palleropyramidit kertovat juuri kuvatusta ongelmasta.

-SS-

Eikös yhteen aikaan suunniteltu biojalostamoita,joissa voitaisiin käyttää juurikin näitä viherbiomassoja, joista jalostetaan liikennepolttoaineita ?  Siinähän olis hyvä loppusijoituspaikka tälle tavaralle.

Biokaasulaitos olisi hyvä, mutta kun niitä ei ole lähistölläkään, eikä rehuntarvitsijoitakaan.

aattelin tuossa ens alkuun laittaa 30 hehtaaria, intensiiviseen laidunnukseen ja sr tuotantoon, suojavyöhykkeen voi perustaa olemmassa olevaan nurmeen ja silloin kasvustossa voi olla apiloita, kylvää ei sopimuksen aikana saa. Mutta köyhtyneessä maassahan on aina apiloita, ei kai se haittaa jos ne on rivissä