En ole huomannut yhdenkään maatalouslehden vertailevan esim. samantyyppisellä (ja merkkisellä) moottorilla ja vaihteistolla varustetulla, mutta kokoluokassaan erilaisella painoluokan kärryllä varustettua traktoria vertailuna polttoaineen kulutuseroa (esim 100hv+12tn kärry, 200hv+24tn kärry ja 300hv+36tn kärry)... Yksi hyvin tehty testi auttaisi (oikean) päätöksen teossa, miten isoon kalustoon kannattaa investoida milläkin matka ja käyttömäärillä? Jos joku on niin valistunut että on realistista tietoa asiasta, niin mielenkiinnolla lukisin...

Minkähänlaisesta rahtaamisesta on kyse... KM:ssä oli pari vuotta sitten juttua jossa todettiin, että tienpäällä ei oikein mikään traktorikuljetus ole kannattava jos kuorma-autoon verrataan.  Tämä nyt on tietysti selväkin... täysperävaunulla ajetaan sellasella taksalla 40-50 tonnia kerralla ettei siihen traktorilla ole mitään mahdollisuutta.

Siis idea olisi että kun olisi tiedossa minkä verran traktorilla rahtaamiseen kuluu kokonaisresursseja (kaikkia muuttujia ei tarvitsisi olla siinä yhdessä vertailussa), niin olisi helpompi laskea että milloin ostetaan vaikkapa isompi paalivaunu, maansiirtovaunu tai viljavaunu, ja milloin tehdään lähisiirto traktorilla ja tie kuorma-autolla... Näppituntuma minulla on että isot traktoriyhdistelmät kesäkelillä (eli ei jäisillä keleillä) ovat yllättävän kokonaistehokkaita, mikäli tekemistä paljon ja kuorma-autolla ei voi tehdä hommaa alusta loppuun (tai esim. paalit ei pysy ehjinä)... Koneviestissä oli aikanaan se vertailu jossa puoliperävaunu rekka peltorenkailla ja joku 826 fendtti puskutyhjennysvaunulla oli vertailussa niin polttoaineenkulutus oli sama ja noin 6km asti rekka ei kerennyt ajamaan enempää kuormia kuin traktori... Minulla ei kuitenkaa oo mitään traktorifetissiä, vaan nämä ajatukset ja vertailut on tulleet luettuna ja omia havaintoja...

Profi lehdessä on monenlaisia pö kulutus mittauksia kun ne testaa traktoreita. Jopa eri renkaiten pö kulutus/tehty työ.

Profi lehdessä on monenlaisia pö kulutus mittauksia kun ne testaa traktoreita. Jopa eri renkaiten pö kulutus/tehty työ.

Kiitti pitää etsiä käsiin artikkeleja....

 Pitäiskö ekana pitää huoli, että niitä pallorenkaita ei siihen rekkaan tarvittaisi?

 ...nykyään taitaa olla 495:sta vetoratasta kylläkin...

Pitäiskö ekana pitää huoli, että niitä pallorenkaita ei siihen rekkaan tarvittaisi?

 ...nykyään taitaa olla 495:sta vetoratasta kylläkin...

Mutta silloin ei pysty tekemään sitä hommaa alusta loppuun, koska ei se 50cm kova rengas ole riittävän hyvä pellolla, jos painoa paljon... Varsinkin kun ottaa huomioon leikkaustaipumuksen ajosilppurin rinnalla ajettaessa...

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 16.11.14 - klo:11:13

Pitäiskö ekana pitää huoli, että niitä pallorenkaita ei siihen rekkaan tarvittaisi?

 ...nykyään taitaa olla 495:sta vetoratasta kylläkin...

Mutta silloin ei pysty tekemään sitä hommaa alusta loppuun, koska ei se 50cm kova rengas ole riittävän hyvä pellolla, jos painoa paljon... Varsinkin kun ottaa huomioon leikkaustaipumuksen ajosilppurin rinnalla ajettaessa...

 Niin sinä semmoista AjoKaksikko touhua...

Tekisi mieli väittää että energiatehokkuus on tieajossa traktorilla enemmän kiinni kuskin ajotavasta kuin traktorista, toki arvelisin isommalla hyötykuormalla kuluvan vähiten löpöä kuljetettua tonnia kohden kun on vielä osaava kuski puikoissa. Siihen sitten vielä kustannuslaskentaan mukaan pääomakulut ja kulunut työaika ja sen hinta.

Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.

Tekisi mieli väittää että energiatehokkuus on tieajossa traktorilla enemmän kiinni kuskin ajotavasta kuin traktorista, toki arvelisin isommalla hyötykuormalla kuluvan vähiten löpöä kuljetettua tonnia kohden kun on vielä osaava kuski puikoissa. Siihen sitten vielä kustannuslaskentaan mukaan pääomakulut ja kulunut työaika ja sen hinta.

Oon samoilla linjoilla että kuski/ työntekijät jos semmoisia on, niin vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti, mutta idea mulla olisi että mistä löytäisi löysät pois joka kohdasta ketjua (toki laatu, turvallisuus, mielekkyys ja omat mieltymykset huomioon ottaen..) (eli hyvät kuskit on, polttoainetaloudelliset traktorit on, rengasvaihtoehtoja punnitaan varmaankin joka kerta kun investointeja tehdään mutta tällä paalinrahtaussektorilla 18tn tempo hieman kevytrakenteinen ainakin 18tn hyötykuormille...) Minun tapauksessani jos laadullisia eroja ei katsella (ka tukkikoura rikkoo satunnaisesti paaleja, ek+ tempo ei juurikaan riko) niin noin 10km kohdalla jos paalit voi ottaa suoraan ka kyytiin niin kuorma-auto rupeaa tulemaan halvemmaksi.. Luvut olen laskenut toteutuneen ajan ja polttoaineen menekillä ja normaalilla maatalouden palkalla sivukuluineen, traktorikustannusta olen hieman alentanut, sillä paalien takia en tarvitse pitää traktoria, vaan traktori hankkii itsensä päätyössään... Vaihtoehtona on kilpailutettu tarjous kuorma-autoilijoilta urakointityönä...

Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.

Totta tuokin, mutta haavereiden todennäköisyyden minimoimiseen on keinoja, esim. olen tehnyt liittymät vähintään puolella toista putkella, soraa kymmeniä kuormia peltoteille, ja kun paalit voidaan ajaa ehjänä navetalle, niin voidaan käyttää kesän kuivia päiviä hyväksi paalin ajoon... minulla on käynyt sillein että kun investoin isompaan paalivaunuun navettapihaan ja noihin edellä kertomaani, niin sen jälkeen ei olla kertaakaan 3 viimeiseen vuoteen hinailtu tai kaadettu paalivaunua, toisin kuin ennen kun ajeltiin venäläisen vaunun ja kourakuormaimen kanssa märkään aikaan syksyllä ja  talvellakin paaleja... Sen lisäksi on säästynyt turboremontit kun traktorit ovat hallissa pakkasilla... (kylmän traktorin polttoaineenkulutusero lämpimään traktoriin kannattaa tiedostaa myös omia toimintatapoja kehittäessä) Eli kiteyttäisin näin että on hyödytöntä viilata yhtä yksityiskohtaa erityisen tehokkaaksi, jos toimintaketjussa on jossain muussa kohdassa heikko lenkki.... Eli mielestäni toimintaketju eheäksi (tarvitaan päivän,viikon, vuoden, 5vuoden ja 15 vuoden strategia) jonka mukaan viilataan ketjua kokonaisuudessaan järkevämpään suuntaan...

Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.

Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 16.11.14 - klo:12:51

Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.

Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.

Sen vertaa on kokemuksia että kun tollasen päälle 15 tonnia vetää liitymässä sisäpuolen ojaan ja kärry kallistuu sinne telin puolelle niin vaatii keskivertoa enemmän voimaa että se kärry siitä nousee. Siksi yhtälö että saisi kaksi kärryä peltokäyttöön mitkä kytkisi peräjälkeen tielle olisi maatalousajossa varsin kätevä ja tehokas vaihtoehto. Osaavissa käsissä tää kärryjunan liitäminen olisi kuitenkin varsin pieni operaatio.

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 16.11.14 - klo:13:19

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 16.11.14 - klo:12:51

Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.

Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.

Sen vertaa on kokemuksia että kun tollasen päälle 15 tonnia vetää liitymässä sisäpuolen ojaan ja kärry kallistuu sinne telin puolelle niin vaatii keskivertoa enemmän voimaa että se kärry siitä nousee. Siksi yhtälö että saisi kaksi kärryä peltokäyttöön mitkä kytkisi peräjälkeen tielle olisi maatalousajossa varsin kätevä ja tehokas vaihtoehto. Osaavissa käsissä tää kärryjunan liitäminen olisi kuitenkin varsin pieni operaatio.

Ne on noi säilörehuhommat ihan oma lajinsa