Multaus ja kasvipeite

Käskevät kuulemma raksia kaikki mahdolliset ja mahdottomat toimenpiteet tukihaussa.

Mitkäs ne toimenpiteet, orgaanisen lisäksi, ovat jotka haetaan erikseen syksyllä? 5-vuoden wisukin vissin palautellaan loppuvuodesta maaseututirehtöörille.

Jep, kaikkiin ruksit vaan 

1) lietelannan sijoittaminen peltoon;
2) ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen;
3) valumavesien hallinta:
a) säätösalaojitus;
b) säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys;
4) ympäristönhoitonurmet;
a) suojavyöhykkeet;
b) monivuotiset ympäristönurmet;
c) luonnonhoitopeltonurmet;
5) orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla;
6) peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys;
7) peltoluonnon monimuotoisuus;
a) viherlannoitusnurmet;
b) kerääjäkasvit;
c) monimuotoisuuspellot;
d) saneerauskasvit;
e) puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.04.15 - klo:07:52

Käskevät kuulemma raksia kaikki mahdolliset ja mahdottomat toimenpiteet tukihaussa.

Mitkäs ne toimenpiteet, orgaanisen lisäksi, ovat jotka haetaan erikseen syksyllä? 5-vuoden wisukin vissin palautellaan loppuvuodesta maaseututirehtöörille.

Jep, kaikkiin ruksit vaan   

Juu, kyllä tuonsuuntaista ehdottelivat ja jopa oikeastaan suosittelivat. Sen verran kyllä kannattaisi ennen ruksimista lukea ohjeita, että tietää edes suurin piirtein mitä sitoutui tekemään ja milloin pitää olla asia tehtynä

Nettikaavake varmaan mussuttaa jos yrittää valita toisiaan poissulkevia toimia ja kotkotuksia. Mutta eiköhän tuosta Köntyksen listalta pysty jokainen valitsemaan sellaisiakin toimenpiteitä, joita ei pystyisi täyttämään edes paperilla ellei hanki hallintaansa lisää maata sopivalta alueelta tai pistä viljelysuunnitelmiaan ja yhteistyökuvioitaan uusiksi.

Tätäkin nyt sitten pitää muistaa lukea ja seurata jatkuvasti. Muutoksia kun tulee hakuoppaaseen varmaan syksyyn asti    

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Documents/Muutokset%20hakuoppaassa%202015.pdf

Viljeliän oikeusturvan kannalta olisi parasta perua koko uudistus. Sopia hehtaari tuet tälle vuotta mitä maksetaan ja rakentaa tätä järjestelmää rauhassa. Tarkastuksetkin kannataisi samasta syystä ruveta tältä vuoden perumaan.

Viljeliän oikeusturvan kannalta olisi parasta perua koko uudistus. Sopia hehtaari tuet tälle vuotta mitä maksetaan ja rakentaa tätä järjestelmää rauhassa. Tarkastuksetkin kannataisi samasta syystä ruveta tältä vuoden perumaan.

Vaikka mentäisiin tarkasti viimevuotisten perusteella, kolmannes niistäkin rahoita olisi pois. Tätä kokonaisbudjetin leikkaamista ei tunnu havaitun, melkein kaikilla jopa koulutuksissa olleilla neuvojilla into päällänsä, että täällä on nyt pari salaluukkua, mistä voi kahmia pajatsosta kilisevää rahaa, ei lopu koskaan.

Lisäksi vanhat luukkusalaojat, kala-altaat, kaisla-imeyttämöt, suojavyöhykkeet ja osa LHP-riista-kestopelloista varmasti jatkaa entiseen malliin, eli osa rahasta on niikö jo varattua, onhan 20 vuotta jo kulunut, kuivurit sammaloituneet ja puimurit ruostuneet. Ja isäntä kohta aika hopeatukka. Viljelijöiden keski-ikä kun alkaa olla siinä 52- 55 niin ajatus varmaan oli suojavyöhykkeeltä luopumiseläkkeelle...tai jotain.

Nämä oli sellaisia pientiloja, jotka odottavat rakennemuutoksen loppukliimaksia, sitä lopullista maarefor--eikun tilusjärjestelyä. Nyt sitten ammattilaisetkin havaitsivat, että no ihan tyhmäähän se on tehdä koko vuosi töitä; suojavyöhykkeestä sai paremman katteen pääomalle ! Sitten se pajatso niinkö rikki menisi semmoisesta repimisestä, kun isolla jondeereellä ruvetaan oikeen tukitroolia vetelemään.

-SS-

Päivitin agrineuvoksen ja pohdin uuden ympäristökorvauksen suomaa lannoitusta.

Oletus satotaso on rukiille 3000 kg ja typpeä saa antaa syksyllä 30 ja keväällä 90

Jos nyt olen sitä mieltä että enemmän tulee ja säädän satotasoksi 5000 kg niin saanko ehtojen mukaan pistää typpeä 40kg enemmän?

Toinen askarruttava pulma on että syksyllä meni typpeä 3kg sallittua enemmän ja kirjasin sen rehellisesti. Jos sian syöttökaukalotkin mitataan millin takkuudella niin tästähän se sama tarkastaja vasta riemastuisi?

2014 oli ensimmäinen vuosi ja tiedän oikeat satotasot vasta heinäkuun tienoilla kun kaikki on myyty jolloin voisi säätää satokorjausta.

Päivitin agrineuvoksen ja pohdin uuden ympäristökorvauksen suomaa lannoitusta.

Oletus satotaso on rukiille 3000 kg ja typpeä saa antaa syksyllä 30 ja keväällä 90

Jos nyt olen sitä mieltä että enemmän tulee ja säädän satotasoksi 5000 kg niin saanko ehtojen mukaan pistää typpeä 40kg enemmän?

Toinen askarruttava pulma on että syksyllä meni typpeä 3kg sallittua enemmän ja kirjasin sen rehellisesti. Jos sian syöttökaukalotkin mitataan millin takkuudella niin tästähän se sama tarkastaja vasta riemastuisi?

2014 oli ensimmäinen vuosi ja tiedän oikeat satotasot vasta heinäkuun tienoilla kun kaikki on myyty jolloin voisi säätää satokorjausta.

MielipIde ei käy, eikä haave tulevasta sadosta ! Pitää näyttää toteutunut sato.

Hl-paino ja mitta siilosta, ei ole mennyt kovin paljon kaupan punnituksessa pieleen. Tähän uudenmalliseen satotasokorjaukseen on täytynyt kirjata 5 aikaisempana vuonna saadut sadot lohkoittain. Niin se korjaus tehdään niiden perusteella, ehdoissa olevan taulukon perusteella. Nyt ei satotavoitteella ole merkitystä lannoituslupaan. Nurmi- , LHP- ja riista ja kesantojen vaikutus tuleekin olemaan jälkijättöinen, jos tätä satotasokorjaus-tapaa käytetään jatkossakin; useimmat lohkot putoavat sillä tavalla 3 tonnin ruis- ja 4 tonni viljalohkoiksi.

Olen suunnitellut lannoitusmääriä ympkorvausehtojen mukaan, koska on tässä vielä aikaa päättää. Työlästä se kuitenkin on, työlästä. Viime kesänä olisi pitänyt varata aivan toiset lannoitustarvikkeet; PK-lannosta ja salpietaria pelkästään. Ei muuta. PK lannos erikseen rivilannoittimella. Salpeetari sijoituskylvössä. Olen käyttänyt kyseistä tapaa aikaisemminkin. Jos apuväkeä löytyy, lannoittaa rivilannoittimella huomattavasti nopeammin kuin laahavannas-kylvinkoneella, niin nopiaan kuin traktori jaksaa kulkea, ja vastaa huonoa äestyskertaa. Pintalannoitus on useamman kerran epäonnistunut. En yritä enää. Ei ole Sisä-Suomen sateisia keväitä täällä päin.

Koska ostin tuon Peltotukipron vasta keväällä 2014, piti samaan aikaan kirjata 2010 .. 2013 vuodet satotietojen ja lannoitusten osalta käsin paikalleen. 2011 alken tehtiin jo viime vuodelle, mutta huomasin, että 2010 on tarpeen tallettaa, juurikin hybridiruisvuoden takia. Siitä sai maksimeja tauluun melko reippaasti. Ravinnetaseen viimeinen vuosi tuli hoidetuksi, samalla ohjelmalle tarjoiltiin "ruokaa"  laskea niitä satotasokorjauksia vuodelle 2015. Nähtävästi satotasokorjauksen voi hoitaa usean kasvulohkon osalta niin, että käyttää uuden kasvulohkon osalta "pienintä suurimmista" vanhojen vuosien kasvulohkokohtaista satoa, joka osuu kokonaan sille uudelle alalle.

Jotta olisin turvallisella alueella, olin kirjannut kasvikohtaisia keskisatoja menneille vuosille, enkä ajatellut ylittää edes niillä laskettua määrää. Kikkailemalla tulee vain valvontariski.

-SS-

OK. Aina oppii lisää. Viime vuonna aloittaessani viljelystä mitään tietämättömänä säädin Agrineuvokseen viljoilla 5000kg joka lohkolle. Sitten tulostin kasvulohkokortit ja kaadoin kylvökoneeseen Yaraa sen mitä lapussa määrä antoi myöten.  Viljelyhän on mukavaa ja helppoa, tukiehtojen kirjaimellinen noudattaminen ei kumpaakaan.

Kaurathan meni lakoon maata myöten mutta ohrat saatiin talteen ja satoa kertyi 4500kg. Laskin siis myydyt erät joista on kuitti ja paino kilon tarkkudella, sitten arvioin vielä varaston ja jos vähän kirjaan 2015 kylvetyn siemenmäärän yläkanttiin niin 4500kg ylittyy.

Nyt kun katson tuota satokorjaus taulukkoa ( joka oli muuten hemmetin vaikea löytää, selasin tukiopasta monta kertaa läpi kunnes löysin sen toisesta dokumentista... ) niin sen mukaan saan laittaa 10 kg typpeä lisää.

Jos käsitin siis oikein niin sain juuri luvan laittaa 2014 ohralohkoille 10kg lisää typpeä, seuraavan 5-vuoden ajan riippumatta siitä mitä viljaa siellä kasvaa?

OK. Aina oppii lisää. Viime vuonna aloittaessani viljelystä mitään tietämättömänä säädin Agrineuvokseen viljoilla 5000kg joka lohkolle. Sitten tulostin kasvulohkokortit ja kaadoin kylvökoneeseen Yaraa sen mitä lapussa määrä antoi myöten.  Viljelyhän on mukavaa ja helppoa, tukiehtojen kirjaimellinen noudattaminen ei kumpaakaan.

Kaurathan meni lakoon maata myöten mutta ohrat saatiin talteen ja satoa kertyi 4500kg. Laskin siis myydyt erät joista on kuitti ja paino kilon tarkkudella, sitten arvioin vielä varaston ja jos vähän kirjaan 2015 kylvetyn siemenmäärän yläkanttiin niin 4500kg ylittyy.

Nyt kun katson tuota satokorjaus taulukkoa ( joka oli muuten hemmetin vaikea löytää, selasin tukiopasta monta kertaa läpi kunnes löysin sen toisesta dokumentista... ) niin sen mukaan saan laittaa 10 kg typpeä lisää.

Jos käsitin siis oikein niin sain juuri luvan laittaa 2014 ohralohkoille 10kg lisää typpeä, seuraavan 5-vuoden ajan riippumatta siitä mitä viljaa siellä kasvaa?

Juuri näin, ja korjaamaton lohko jää perustasolle, jos ei ole aikaisempaa näytettyä satoa. Lisäksi 2015 sato tietenkin voi olla parempi, ja alkaa se satotasokorjaus nousta vähitellen. Seuraava kikka ei ole satotasokorjauksen tarkoituksen mukainen, mutta jos keskittää kirjanpidollisesti satoja lohkoille sillä tavalla, että seuraavan vuoden satokisalohko saa 6 tonnia ja jo ennestään jonkin näköisen riittävän korjauksen omaava lohko 3 tonnia, niin saa yhden hyvän lohkon satoa jaetuksi muillekin lohkoille tarpeen mukaan.

Eli viljellään satotasokorjauksia, ei viljaa....

-SS-

Itse asiassa oli mielessä että jos olisi hyvä naapuri kenen kanssa vaihtaisi viljaa päikseen ja molemmat saisi satokorjaukset nousuun. Muutama ohrakärry kaverille ja paluukuormassa kauraa. Sitten maksaa kossupulloilla mahdollisen erotuksen. Ensi vuonna saankin kaurasta 6000kg/ha ja ohrasta 2500kg/ha

Aika perusteellista tarkastusta pitää tehdä, jos tarkastaja noita toteutuneita satoja ihan tarkasti alkaisi valvoa. Myyntikuitteja ei kai ole velvollinen näyttämään ja satoa jää välillä siiloon ylivuotiseksi. Joltain lohkolta voi tulla oikeasti 3 t/ha ja toiselta 8.

Haluaisin tietää että miten tarkkaan kirjanpitoon lyötyjä lannoitemääriä tarkistetaan.

Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.

Joku mittaa sian syöttökaukalon pituuden ulkoreunoista ja toinen sisäreunoista, mistä näistä tietää 

Aika perusteellista tarkastusta pitää tehdä, jos tarkastaja noita toteutuneita satoja ihan tarkasti alkaisi valvoa. Myyntikuitteja ei kai ole velvollinen näyttämään ja satoa jää välillä siiloon ylivuotiseksi. Joltain lohkolta voi tulla oikeasti 3 t/ha ja toiselta 8.

Myyntikuitit ei todista vielä mitään, jos nimittäin jättää itselle sieneneksi  osan, voi niitäkin määriä säätää sopiviksi.

-90- luvulla neuvoja kertoi, kuinka oli tarkastuksessa todettu multamaalle laitetun typpeä 60,3 kg/ha. Max oli siis 60. Sanktiomäärää en muista, mutta aika huikea se oli. Tuossa tapauksessa excel olisi pitänyt säätää pyöristämään aina alaspäin. Nykyisistä sanktioista en ole kuullut. Itse säikähdin sen verran, että jatkossa kirjanpidon mukaan lannoitteita meni aina vähintään muutama kilo maksimia vähemmän.