Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Uusi ympäristötuki tarkastelussa  (Luettu 301161 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.

Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.

Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????

Niin siis tarkoitatko kysymykselläsi, että Ravinteiden tunkkainen pihtaaminen - toimenpiteessä voi käyttää haluamaansa fosforitasoa, pelkästään kirjaamalla riittävän pienen multavuuden, riittävän alhaisen viljavuusluvun ja riittävän suuren satotasokorjauksen, käyttämällä manipuloituja näytteitä ja paikkansapitämättömiä satolukemia ? Jos et tarkoita sitä, niin mitä tarkalleen ottaen kysymykselläsi tarkoitat ?

"Kuten ennenkin" ei ole mahdollinen poikkeuksetta, koska multavuus on tullut mukaan taulukkoon lannoitusperusteeksi.

-SS-

Tupajumi

  • Vieras
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan. ;D ;D

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52008
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.

Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.

Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin????

Niin siis tarkoitatko kysymykselläsi, että Ravinteiden tunkkainen pihtaaminen - toimenpiteessä voi käyttää haluamaansa fosforitasoa, pelkästään kirjaamalla riittävän pienen multavuuden, riittävän alhaisen viljavuusluvun ja riittävän suuren satotasokorjauksen, käyttämällä manipuloituja näytteitä ja paikkansapitämättömiä satolukemia ? Jos et tarkoita sitä, niin mitä tarkalleen ottaen kysymykselläsi tarkoitat ?

"Kuten ennenkin" ei ole mahdollinen poikkeuksetta, koska multavuus on tullut mukaan taulukkoon lannoitusperusteeksi.

-SS-

Kyllä.

Mikä estää?


Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52008
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
satotaso on oman ilmoituksen varassa, mutta jos lohkolla ei ole kyseistä kasvia ollut viiden vuoden jaksolla niin ei auta vaikka muista olisi saanutkin 6000 kg. mutta jos riittää että JOLLAIN viljalla on saanut 6000 kg niin eri asia. tähän en saanut vastausta. ja että saako se 6000 kg olla lohkon edellisen viljelijän ajalta vai nou.

ymmärsin, että kerääjäkasvi on kylvettävä viljalle viimeistään orasvaiheessa. toi 15.8. oli jollekin erikoisemmille kasveille. eli en ihan hokannut tuota tarjoamaasi mahdollisuutta.

Eli todellakin varmistit, että 15.8. kerääjäkylvö EI OLE sallittu viljoilla ? Koska vapaasti tulkiten "kylvön yhteydessä" "oraskylvö" tahi "juuri ennen korjuuta" tahi "ennen 15.08" voisi saivarrella koskevan myös viljoja. Ei tulkintaerimielisyyksistä voi edes sanktiota tulla, eihän ? ?

"Satotaso voidaan osoittaa jollakin muulla tavalla"  Eli kylänmiehen nimi paperiin. Mieluummin kuollut, niin ei tule jälkipuheita.

-SS-

Välillä toi sun ravinneummetus alkaa ahdistaa tälläkin puolella ruutua, niin tukalaa se on selvästi sulle ollut. ;D

Näin meidän kesken, sihen satotason nostoon kirjallisesti on vielä pari kikkaa. Voithan sää tehtailla rehuviljakuitteja joita on myyty pitäjän paska-automaattiyhdistyksille. Kummasti siinä voi plussailla satotasoa kun myydyt viljat hipoo keskisatona liki 7000kiloa hehtaarilta. ;D

Ja käytäthän sää TOSsiakin, sihenkin menee tonni poikineen jos lajittelu epäonnistuu tai siemen on muuten epäkuranttia eikä idä.

Mielikuvitus vain rajana.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52008
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa

Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. :o

Eli onko tämä selväsanainen kehotus tehdä maanäytteenotto sellaiselta muulta kuin kirjattavalta lohkolta tai sellaiselta osalta multakerroksen alapuolelta, että saadaan sovelias vähänmultainen ja fosforiköyhä näyte lannoitelaskennan perusteeksi ?

Jos ei, niin mikä on maanäytekairan vika siinä tapauksessa, kunnossa oleminen, määräysten mukainen ? Vai mikä ?

-SS-

Se on niin kulunut siitä halkiostaan et yläosasta putoo aina ämpäriin varistettaessa ne ekat 10 senttiä pois. ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5151
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Eiks maanäyte tulekkin ottaa niin, että ekat 10cm pinnalta ravistellaan helvettiin?

Onhan näitä kikkailuja millä satotasot saadaan ylös. Ja lannoitteita voidaan ostaa enemmän. Mutta minusta edelleen tuossa varatussa raha määrässä ja hehtaareissa on jokin epäsuhta. Jos ja kun ei rahaa enempää mistään löydy ja ha kohti korvaus jää pieneksi niin kannattaako muutaman kympin takia voimistella? Toki mitä useampi hehtaari jää pois niin jakajat vähenevät.

Itse olen hieman kahden vaiheilla. Jos toimenpiteisiin hieman panostaisi niin hyvinkin olisi mahdollista saada n. 250€. Mutta kulujakin tulisi. Toivottavasti säännöt ja rahamäärät olisi selvillä ennen huhtikuuta..  :-\
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa

"Kuten ennenkin" ei ole mahdollinen poikkeuksetta, koska multavuus on tullut mukaan taulukkoon lannoitusperusteeksi.

-SS-
Mikä estää?

Ks. tämä kaavio. Tilanne todellakin on muuttunut, runsasmultaisten savimaiden osalta.



MTT julkaisu 77 tutki kenttäkokeessa fosforilannoituksen vaikutusta maan viljavuuteen ja myös satoihin. havaittiin, että jo 2000/2007 ympäristötuen ehtojen mukainen tarkennettu fosforilannoitus imi maan liukoisia fosforivaroja, sekä pudotti viljavuuden tyydyttävästä välttävään, ja esti välttävästä nousun takaisin tyydyttävään. Satotappio välttävään pudonneella viljavuudella oli noin 800 kg. Kevätvehnällä varovastikin arvioiden noin 80€ / ha. Vanhan ympin aikana korvaus oli  93 + 23(tark.tas) + 30(talvip.AB) + 18(rav tas.) = 164

Tämä summa riitti toimenpiteen toteuttamiseen sekä korvasi satotappiota. Ravinnetasetoimenpide oikein tehtynä oli erittäin hyvä työkalu sääolojen seurantaan, mutta näki myös lahjomattomasti, että heikkotasoinen lannoitus tuottaa heikkotasoisen kasvuston, joka tuottaa heikon ravinnetaseen. Nykyinen Ravinteiden tasapainoton puutostila - toimenpide sisältää itse asiassa vanhan ympäristtötuen "Vähennetty lannoitus" - toimenpiteen, josta silloin aikanaan sai 10 euroa ! Uskon, että vihreitä varmaan itutti, kun kukaan ei sitä valinnut. Nyt se sitten on perustoimenpiteenä.

Eli nykysysteemillä itselle käytettävissä oleva paketti on todennäköisesti se 54 + 36, ilman juuriheinäkorvausta, ja sekin jää syysviljataloudessa nähtävästi vain joka toiseen vuoteen (50€/v). Eli optimistisesti laskettaessa brutto 140 euroa - miinus siemen/kylvökustannus - miinus ravinnepuutteen lisäsatotappio miinus ekologisen pakkokesannon tuettomuus= netto yhteensä 0, nolla, zero , nil.  Eli aivan sama olla sitoutumatta, vaikka ei edes lisäisi lannoitusta, tekisi Viljavuustutkimuksen suositusten mukaisen optimilannoituksen, ja kevennetyllä dokumentaatiolla. Mikäpä sen parempi, sama euromääräinen tulos.

Disclaimer: Tämä on siis omakohtainen tarkastelu, omille lohkoille, kivennäismaa, rm, P pudonnut välttävään (paitsi taas yksi pelto on arv. korkea, ja varmaan pitkään, se on taas oma juttunsa). Satotason pudotus on jo havaittu, ja edelleen vähentämällä putoaa jatkossa. Olen arvioinut leipäviljan hintaa <150 €, joten perusteluni pitää varsin heikollakin viljaskenaariolla.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Onhan näitä kikkailuja millä satotasot saadaan ylös.

Siis ne ovat yhteiseltä nimeltään törkeä väärennys, koska viranomaisvalvontaan liittyvien asiakirjojen muuttaminen hyötymistarkoituksessa on suunnitelmallista.

Mutta uskon, että nämä Agronetin asiakirjaekspertit oikeasti olisivat todellisuudessa kovinkin siivosti ja hiljaa, jos oikeasti joutuisivat viranomaiselle tutkinnassa selvittämään tänne heittelemiään käytäntöjä korvausehtojen kiertämisessä.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Eiks maanäyte tulekkin ottaa niin, että ekat 10cm pinnalta ravistellaan helvettiin?

Joo tuohon on ohje Mavin 2013 tukihakuoppaassa.
"Pisto tehdään koko ruokamultakerroksen (kyntökerroksen)
syvyydeltä. Osanäyte tarkastetaan silmämääräisesti ja siitä
poistetaan roskat, kivet ja mahdollisesti mukaan tullut pohjamaa."

Eli ei ravisteta pintamultaa vaan pohjamaa. Varmaan tiesitkin sen.

-SS-

Ripcord

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 243
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan. ;D ;D

Kannattaa kuitenkin muistaa, että oikeassa elämässä viljavuusluokat laskee hitaasti.
Tossa ylempänä -SS- viittasikin MTT julkaisuun aiheesta; omasta kokemuksesta voin sanoa, että tollasen arveluttavan korkean fosforiluokan laskeminen hyvän/tyydyttävän luokkaan vaatii noin parinkymmenen vuoden salpietarikuurin. Ainakin kun kyseessä on runsasmultainen hietasavi, pH seiskan luokkaa.
 

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Voi olla et lähivuosien aikana alkaa "yllättäen" maanäytteiden multavuus- ja viljavuustasot jyrkästi laskemaan. ;D ;D

Kannattaa kuitenkin muistaa, että oikeassa elämässä viljavuusluokat laskee hitaasti.
Tossa ylempänä -SS- viittasikin MTT julkaisuun aiheesta; omasta kokemuksesta voin sanoa, että tollasen arveluttavan korkean fosforiluokan laskeminen hyvän/tyydyttävän luokkaan vaatii noin parinkymmenen vuoden salpietarikuurin. Ainakin kun kyseessä on runsasmultainen hietasavi, pH seiskan luokkaa.

Joo olen yrittänyt pudottaa v:sta 2007 asti. 7 vuotta ei ole vielä riittänyt. pH > 7 ja hivenpuutoksia esiintyy ilman ruiskutuksia. Tämä muutenkin nostaa kustannuksia, eikä starttifosforia saati esim. Solatrel-ruiskutuksia pystynyt tekemään, meni heti ymppituen säädöissä punaiselle fosforinkäyttö. Eli pelkällä salpietarilla on fosforin imutus tehottomampaa kuin pienellä fosforiherätteellä ja paremmalla panostuksella.

Suunnittelen tässä, että 2019 olisi jo mahdollisuus hyvä-luokkaan.

-SS-

Skyfox

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 136
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Jo lähes 20 vuotta ilman fosforia, ja edelleen arveluttavan korkea. Itse asiassa fosforitasoissa ei ole ollut laskua käytännössä lainkaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Jo lähes 20 vuotta ilman fosforia, ja edelleen arveluttavan korkea. Itse asiassa fosforitasoissa ei ole ollut laskua käytännössä lainkaan.

Oletko rukiinviljelyä kokeillut ? Siinä näyttää olevan suurimmat mahdollisuudet melkoisesti negatiivisiin fosforitaseisiin. Rukiin jälkeisenä kevätvehnä- ja etenkin kaurakeväänä näkyvä violetti mustuminen fosforinpuutteeseen on tosiasia.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Vanhoja muistellessa, apusäilis maahan niiitettynä, ilman katotarkastusta oli kuin olikin rikollista v. 2000-2013, vasta tasan vuosi sitten kumottiin asetus 646/2000, jossa selvästi määrättiin (Kohta tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö):

"Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön sadonkorjuuedellytystä ei täytä nurmen maahan niitto, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi viljelyksi ellei kyseessä ole viherlannoitus, joka täyttää sille 32 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset"

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19967
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Uusi ympäristötuki tarkastelussa
Se, että ympäristösitoumusten toimenpiteet olisivat poikkeuksetta toimivia tarkoituksessaan, on väärä oletus. Hyvänä esimerkkinä tästä on vanhan ympäristötukikauden Ravinnetaseet-lisätoimenpide. Ravinnetaseiden laskenta ja ylläpitäminen on tullut tottumukseksi, se vaatii vähän paneutumista, sekä antaa tietoa. Mutta sen tulosten käyttäminen sen ohjaamiseen, mikä vaikuttaa ravinnetaseisiin itseensä, on näin jälkikäteen todettuna umpihölmö ajatus. Ohjausfunktio alkaa oskilloida, juuri väärän kytkennän johdosta.

Teho-hankkeen raportista, ei ole minun kommenttini. Kuitenkin, niin totta, niin totta.

"Osaltaan kielteisiä asenteita on varmasti aiheuttanut nykyinen ympäristötukijärjestelmän ravinnetaseiden laskenta -lisätoimenpide. Ravinnetaseiden suhdelukujen laskenta nykyisenä lisätoimenpiteenä on keinotekoinen toimi, koska luku riippuu siitä, missä järjestyksessä kasveja on viljelty. Kuten TEHO-hankkeen laskennoistakin ilmenee, on kasvikohtaisissa taseissa suurta vaihtelua etenkin typen osalta. Suhdelukujen laskennasta mahdollisesti seuraavia lannoitussanktioita voidaan tätä taustaa vasten pitää epäloogisina. Lisäksi on koettu, ettei järjestelmä ota huomioon sään ääri-ilmiöiden vaikutusta viljelyyn ja ravinnetaseisiin. Yhdenkin vuoden katovuosi saattaa vaikuttaa ravinnetaseiden pitkän aikavälinkin tarkasteluun tasetta heikentävästi."

Ah, niin mukava muistella näitä, kun loppuu tämä ympäristöhomeopatia omalta kohdalta.

-SS-

Viimeksi muokattu: 27.01.15 - klo:12:23 kirjoittanut -SS-