Just niin. Suojavyöhykelohkot meilläkin parhaita, siksi pitää laskea tarkkaan. Tällä hetkellä viljankasvatus näyttää kannattavammalta.

Kukaan ei voi tietää, mitä "viisaat" poliitikot keksii viiden vuoden kuluttua. Tai jo välitarkastuksissa. Siksi aion olla mukana joka tapauksessa. Luomu toki helpottaa itseä paljon..

Lannalla ei lantalavaatimusta ole kun saa levitettyä heti. Nurmellekin ajattelin juuri tuota, että voisi levittää puinnin jälkeen. Kyntäen sitten multaisi.

Minusta kerääjäkasvit soveltuvat juuri suorakylvöön parhaiten. Kylvö keväällä muun kylvön yhteydessä. Lopetus seuraavana keväänä roundupilla, ja taas kylvö. Paras mahdollinen hyöty irroitettavissa.

Jospa jollain konstilla sais jo lajittelun tai peittauksen yhteydessä sekoitettua kerääjäkasvin siemenen viljansiemenen sekaan, onko idea täysin kelvoton?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.01.15 - klo:09:19

Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.

Meikäläisellä paatuneella viljanviljelijällä kun heinänviljelykoneet on museokaluja 1960-1970 luvuilta, niin pitäiskö niillä nyt alkaa erilaisten nurmien kanssa puljaamaam, vois tulla äiteetä ikävä, sekin on kannattavuyskysymys, kuin paljon niihin kannattaa investoida.
Suorakylvökone kun on, niin oon ajatellut että otan vaan sen 80% kasvipeitteisyyden, ruista,öljykasveja, siinä ne melkein on, harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella,  kerääjäkasvien kanssa tuskin alan puljaamaan, liian epävarmaa suorakylvössä.

Kerääjäkasvitoimenpiteestä ei pidä saivarrella jotakin mikä vaikuttaisi tai hyödyttäisi, tai miten se oikein tehdään, satanen hehtaarilta, siemenet kylvettävä orasvaiheessa. Koska voin suhtautua neutraalisti, tavallaan ulkopuolisena asiaan, kun en kumminkaan sitä toimenpidettä itse tee, niin oma näkemys on, että sen satasen hukkaaminen on suorastaan tuhlailua, jos siihen 54 euroon on jo päänsä työntänyt. Koska se 54 euroa on alusta lähtien sitä kyykkyhyppyä sitten, sekä ravinne-ummetusta. Joka ikiselle kasville, mikä mieleen tulee, niin kerääjäkasvin siemen perään. En olisi ihmeissäni, vaikka pari apilanlehteä löytyisi kun laittaa semmoisen sähköviskan suorakylvökoneen edelle, traktorin nokalle. Hukkakauramopolla, mopolla, mönkkärillä sitten oraalla, tosiaan kaluja löytyy eikä ole hinnan kiroissa.

Eli jos suorakylvö on jo käytössä, kerääjäkasvi tuo melkein puolet lisää perusosan ja kasvipeitteisyyden päälle.

Jos hallinnolta tulee selvät arviointikriteerit kerääjäkasvin visuaalisesta onnistumisesta ja epäonnistumisen sanktioinnista, niin sitten. Mutta enpä usko tulevan.
Eli päätösraja menee todellakin sen peruskorvauksen kohdalla. Jos sen ottaa, on kovetettava itsensä ulkokohtaisiin toimenpiteisiin, tehtävä ne joustavasti valvontariskin mukaan, vanhassa ympäristötuessa useimpien toimenpiteiden sanktiot kohdistuivat juuri sen yksittäisen laiminlyödyn toimenpiteen korvaukseen. Jos apilat ovatkin döö, niin vain siitä satasesta valvonnassa keskustellaan, eikö ?

-SS-

harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella

Eikö täällä juurikin ole luomuleiri todistanut , että VLN on itsessään ravinteita tuottava toimenpide,
eli palkitsee siinä muodossa , eikä siten tarvitse lisätukia ? On totta, että myyntiviljaa siitä
ei viljelyvuonna tule, mutta luomu-viherlannoitusnurmella lienee menekkiä ainakin luomueläintaloudelle.

Hyväsato-kisassa 2. vuoden luomuviherlannoitusnurmi tuotti yli 10 tonnia kuiva-ainesatoa. Tietysti, jos käyttöä
vihermassalle ei ole, on yritettävä saada kyseisen sadon sisältämä jopa 300 kg ? typpeä pysymään
seuraavalle viljelykasville. Sehän se haaste on, jos esim. luomurukiille ne ravinteet turvotetaan sinne syksyyn.
Laskelmissa viherlannosrehulle on saatu hyvä hinta. Mutta rahtikulut tietysti vaikuttavat, jos lähimmät
asiakkaat ovat puolivälissä Suomea.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 12.01.15 - klo:11:59

Just niin. Suojavyöhykelohkot meilläkin parhaita, siksi pitää laskea tarkkaan. Tällä hetkellä viljankasvatus näyttää kannattavammalta.

Kukaan ei voi tietää, mitä "viisaat" poliitikot keksii viiden vuoden kuluttua. Tai jo välitarkastuksissa. Siksi aion olla mukana joka tapauksessa. Luomu toki helpottaa itseä paljon..

Lannalla ei lantalavaatimusta ole kun saa levitettyä heti. Nurmellekin ajattelin juuri tuota, että voisi levittää puinnin jälkeen. Kyntäen sitten multaisi.

Minusta kerääjäkasvit soveltuvat juuri suorakylvöön parhaiten. Kylvö keväällä muun kylvön yhteydessä. Lopetus seuraavana keväänä roundupilla, ja taas kylvö. Paras mahdollinen hyöty irroitettavissa.

Jospa jollain konstilla sais jo lajittelun tai peittauksen yhteydessä sekoitettua kerääjäkasvin siemenen viljansiemenen sekaan, onko idea täysin kelvoton?

En ole koskaan sekoittanut, joten en tiedä varmasti. Kuitenkin voisin kuvitella, että raiheinät ja nadat toimisivat jokseenkin hyvin, pienisiemeniset apilat ja timoteit varmaankin lajittuvat. Jonkin verran kun tuota lajittumista pyrkii tapahtumaan myös heinansiemenlaatikossakin. Siellä ei pahasti, mutta kuitenkin.

 Jos laittaa piensiemenet viljan siementen joukkoon, niin on hyvä lisätä osa ennen kuin säiliö alkaa tyhjenemään. Muutaman kymmenen vuoden kokemuksella sanoisin että onnistuu kohtalaisesti.

... toimenpiteiden sanktiot kohdistuivat juuri sen yksittäisen laiminlyödyn toimenpiteen korvaukseen. Jos apilat ovatkin döö, niin vain siitä satasesta valvonnassa keskustellaan, eikö ?

-SS-
[/quote]

Vanhassa sytseemissä (2007-2014) -100% lisätoimenpiteen tukeen ja kyllä se vaikutti jokusen prosentin perusymppitukeenkin. Luulis sen pysyvän ennallaan. ??

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 12.01.15 - klo:11:38

harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella

Eikö täällä juurikin ole luomuleiri todistanut , että VLN on itsessään ravinteita tuottava toimenpide,
eli palkitsee siinä muodossa , eikä siten tarvitse lisätukia ? On totta, että myyntiviljaa siitä
ei viljelyvuonna tule, mutta luomu-viherlannoitusnurmella lienee menekkiä ainakin luomueläintaloudelle.

Hyväsato-kisassa 2. vuoden luomuviherlannoitusnurmi tuotti yli 10 tonnia kuiva-ainesatoa. Tietysti, jos käyttöä
vihermassalle ei ole, on yritettävä saada kyseisen sadon sisältämä jopa 300 kg ? typpeä pysymään
seuraavalle viljelykasville. Sehän se haaste on, jos esim. luomurukiille ne ravinteet turvotetaan sinne syksyyn.
Laskelmissa viherlannosrehulle on saatu hyvä hinta. Mutta rahtikulut tietysti vaikuttavat, jos lähimmät
asiakkaat ovat puolivälissä Suomea.

-SS-

Luomussa ei uudessa ympissä saa vln:lle sitä perusosan 54 euroa. Se katsotaan kuuluvsn kiinteästi viljelytapaan.

Ympäristökorvausjärjestelmä on hieman epälooginen, eikä siinä kuitenkaan ole pystytty pitämään yllä toimenpiteen, kulun ja ympäristövaikutuksen yhteyttä toisiinsa, ehkäpä ei millään tavalla.

Koska hallitusohjelmassa on päätetty nostaa luomu 20%:iin, on kiire saada luomusopimuksia syntymään. Luomusiemenien ja tarvikkeiden markkinoijat ja myyjät, sekä luomukurssittajat tätä myös ovat lobanneet.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus-kutistuu-luomun-tielt%C3%A4-1.56584

-SS-

Ympäristökorvausjärjestelmä on hieman epälooginen, eikä siinä kuitenkaan ole pystytty pitämään yllä toimenpiteen, kulun ja ympäristövaikutuksen yhteyttä toisiinsa, ehkäpä ei millään tavalla.

Koska hallitusohjelmassa on päätetty nostaa luomu 20%:iin, on kiire saada luomusopimuksia syntymään. Luomusiemenien ja tarvikkeiden markkinoijat ja myyjät, sekä luomukurssittajat tätä myös ovat lobanneet.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus-kutistuu-luomun-tielt%C3%A4-1.56584

-SS-

Eli luomu ei vaadi sitoutumista ympärostö korvaus järjestelmään.

Nykysysteemillä, luomun valvontajärjestelmään voinee liittyä ilman ymppiä, luomutuen hakemiseen on turha ryhtyä jos ei pelto oo ympäristötues mukana. Eli vaihtoehdoksi taitaa jäädä ne luomuvihannekset joista katetta pystyy kerryttään ilman vaivaishuollon almuja. Muuttuko tuo kytkentä, en toki tiedä. Sillonhan raiviotkin tulis luomutuen piiriin, tokkopa pakko-niinistö on tuommosta lipsahdusta antanu mennä sormien läpi diktaattorina toimiessaan

Jos hallinnolta tulee selvät arviointikriteerit kerääjäkasvin visuaalisesta onnistumisesta ja epäonnistumisen sanktioinnista, niin sitten. Mutta enpä usko tulevan.
Eli päätösraja menee todellakin sen peruskorvauksen kohdalla. Jos sen ottaa, on kovetettava itsensä ulkokohtaisiin toimenpiteisiin, tehtävä ne joustavasti valvontariskin mukaan, vanhassa ympäristötuessa useimpien toimenpiteiden sanktiot kohdistuivat juuri sen yksittäisen laiminlyödyn toimenpiteen korvaukseen. Jos apilat ovatkin döö, niin vain siitä satasesta valvonnassa keskustellaan, eikö ?
-SS-

Tehkää ihan niikun teette ja ehkä muilla on pokkaa/varaakin ruveta rähiseen tarkastajien kans jos minkään sortin piippaa ei kasitonnarin juuresta löydy. Ja eihän ne kaikkia kiinni saa. Mutta pysyn kannassani että jotain kylvöön viittaavaa pitää ihan pelloltakin löytää, jos stasi lähettää hiukan tarkemman kaverin paikalle, lohkokortin merkintä ei piisaa. Turha sitte tulla poraahaan jos aluskasvi-toimenpide hylätty kokonaan, joka nostaa sanktio% niin korkeaksi että vaikuttaa jo muihin tukiin ja vaihtoehdoksi jää enää tilan alasajo ja sekavien viestin suoltaminen agronettiin 
.
.
.
HUH
.
.
Å

Eli vaihtoehdoksi taitaa jäädä ne luomuvihannekset joista katetta pystyy kerryttään ilman vaivaishuollon almuja. ...... Sillonhan raiviotkin tulis luomutuen piiriin, tokkopa pakko-niinistö on tuommosta lipsahdusta antanu mennä sormien läpi diktaattorina toimiessaan

Juurikin näin. Luomualallakin on monenlaista toimijaa, vihannesviljely ja jatkojalostus tuovat jo tuotteen hinnassa katteet. Olisi hyvä tietää, onko raivioiden teko luomualan lisääjänä oikeasti mahdollista.

Jos hallinnolta tulee selvät arviointikriteerit kerääjäkasvin visuaalisesta onnistumisesta ja epäonnistumisen sanktioinnista, niin sitten. Mutta enpä usko tulevan.
.....
-SS-

Tehkää ihan niikun teette ja ehkä muilla on pokkaa/varaakin ruveta rähiseen tarkastajien kans jos minkään sortin piippaa ei kasitonnarin juuresta löydy. Ja eihän ne kaikkia kiinni saa. Mutta pysyn kannassani että jotain kylvöön viittaavaa pitää ihan pelloltakin löytää, jos stasi lähettää hiukan tarkemman kaverin paikalle, lohkokortin merkintä ei piisaa. Turha sitte tulla poraahaan jos aluskasvi-toimenpide hylätty kokonaan, joka nostaa sanktio% niin korkeaksi että vaikuttaa jo muihin tukiin ja vaihtoehdoksi jää enää tilan alasajo ja sekavien viestin suoltaminen agronettiin 
.
.
.
HUH
.
.
Å

Juu kirjoittamani oli hieman sarkasmia, kun helpoksi tukiautomaatiksi tuota täällä mainittiin.
Valmisteludokumenteissa on mainittu, että vaikea valvoa, sekä viivyttää valvontoja sinne sallitun
muokkausajan alkuun.

Mainitsin omalta kohdaltani juuri tuon kerääjäkasvin sisältävänkin vaikeasti hallittavan 
valvontariskin, koska valvonnan tullessa ei pysty "dokumentaatiota päivittämällä"
millään enää vaikuttamaan asiaan.

-SS-

minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?

eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.

nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.

minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?

 ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.

Kysymystä pitäisi muotoilla. Miksi lantapoikkeus sallitaan kotieläintiloille?

Tavoitteena oli poistaa poikkeus. Ja kompromissinä säädettiin, että kotieläintilat saavat käyttää sitä vastaanottajat ei. Tämmöstä poikkeusta ei juuri muualla eu:n alueella ole. Jos ei saa käyttää fosforia, niin sitä ei saa käyttää.

Esim. Ruotsissa muut kuin nitraattidirektiivin rajoitukset lannoituksen suhteen koskevat vain orgaanisia lannoitteita ei keinolannotteita. Niissä rajoittaa vain kannattavuus.

Täähän on susi ymäristön kannalta. Nyt pitää ilmoittaa perustettava vln säilörehuna ja sille saa ihan luvan kanssa ajaa paskaa!

minkä näette syynä sille, että lantapoikkeuksen käyttö fosforilannoituksessa estetään uudessa ohjelmassa lannan vastaanottajilta?

eikö itämeri juuri siten pelastuisi, että lantaa otettaisiin innolla vastaan ja levityspinta-ala olisi isompi.

nyt naapurit sanovat paikalliselle kotieläinparonille, etteivät voi enää ottaa lantaa vastaan kun fosforiraja tulee niin pian vastaan. ja paroni jää ympistä pois ja ajaa kaikki kakkendaalit kotinummelle karheelle.

Siis näen ympäristökorvauksen tässäkin tilanteessa haittaavan kokonaisuutta enemmän kuin sen osuus on kokonaistuista. Ympäristökorvauksen ulkopuolinen vehnänviljelijä  saa ottaa lantaa vuosittain typpenä 170 kg ja fosforina 60 kg. Asiallisia määriä.

Ravinneummetus lähtee jo siitä 54 eurosta. Ja sekö on hyvä korvaus ravinteiden pihtaamisesta ?

-SS-