Lainaus käyttäjältä: 21420 - 12.01.15 - klo:00:00

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 11.01.15 - klo:16:27

ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?

OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp

Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?

Materiaaleissa puhutaan vain monimuotoisuuspelloista ja luonnonhoitopeltonurmista, mitä tulee siihen 20% maksimiosuuteen kohdentamisalueella. Jos suojavyöhykkeille MYÖS tulee jokin maksimiosuus, unohdettavahan se on. Helpoin suunnitella koko tilan viljelyteknoloigia ja laskea kokonaisajankäyttö sille 895€/ha bruttosummalle, kun saa laittaa pääosan alasta suojavyöhykkeelle. Muuten ei.

-SS-

Pakkohan siihen on joku rajoitus tulla! Muuten alkaa piiriojatkin vähitellen suurenemaan valtaojiksi.

On tuossa muitakin kysymyksiä. Pellolla ei saisi kasvattaa typensitojakasveja. Mutta kun juuri on saanut luomussa aikaan sen, että apilaa on pellolla jonkin verran pohjalla. Muutamassa vuodessa se ottaa helposti valtaa heiniltä luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Pitäisikö torjua, ja miten?
Miten pellon, kasvukunto säilyy?
Mitä todellakin tehdä kasvijätteelle. Oma ajatukseni on levittää kasvijäte heti puinnin jälkeen muille pelloille viherlannoituksena. Vaatii sekin omat operaationsa.
Taloudellinen kate on kuitenkin luomussa ollut kohtalaisen hyvä /ha, onnistuessa hyvinkin parempi, kuin tuosta saisi.

Neuvojan mukaan uusia rajoituksia tuohon ei pitäisi olla mahdollista tulla. Tosin valtaojan tulkinnassa voisi tulla muutoksia kuulemma.

Mitä koneketjua käyttävät nurmen kompostoijat ? Ensinnäkin, jos ottaa paalaajan, ei laiteta muovia, eikö niin ? Sitten vaan paalit kasaan ja antaa "palaa". Vai joutuuko silppuamaan kasaan, hiukan multaa tai (lantaa?) joukkoon, ja antaa kasan lämmitä ? Sitten vaan kääntelee kuuman kohdan hapettamiseksi ? Kuinka hienoa vähintään silpun pitää olla, ainakin niittosilppurilla korjattu palaa iloisesti kompostina.

Suojavyöhykenurmi imee varmaan ravinteet maasta joutomaa-raivioksi. Ainakin yhtä hietaista ruismaaksi sopivaa lohkoa olen käynyt salavihkaa kaivelemassa; muutaman vuoden sadonkorjuun jälkeen on kellertävää niittynurmikkaa, juuristo on melko ohut ja maan rakennekin - no jaa...

Ja sitten olennainen asia: pitänee varmaan olla vedenpitävä ja katettu alusta myös tällaisten suojavyöhykeheinien kompostointiin ? Eiköhän nitraattidirektiiviin tule maininta tästä ?

-SS-

Kyllä ny tuolla tuella jo yhen 10 perhosen ostaa ja 100 motin purkukeloilla olevan noukinvaunun. Sillä vetää lannoitettavalle lohkolle vähän kerääjien lisäksi tavaraa. Rupeaa humus lisääntymään.

Kyllä ny tuolla tuella jo yhen 10 perhosen ostaa ja 100 motin purkukeloilla olevan noukinvaunun. Sillä vetää lannoitettavalle lohkolle vähän kerääjien lisäksi tavaraa. Rupeaa humus lisääntymään.

Juu Pöttinger Powercontrolia purkukeloilla oon täsä just miettinyt. Pikkuraha se tuossa ymppikorvauksien tulvassa on....

 

-SS-

No jos ei oo pikkuraha puutetta, niin voihan ajosilppurin, karhottimen, 3kpl bergmaneja sen perhosen lisäksi. Tietysti fendtit sinne pellolle kärriä, niittokonetta, karhotinta repimään.

Ois se komeeta!

Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.

Mää koitin riittävällä lannalla ja siemenmäärällä, tuho oli totaalinen, laossa aivan saaaaatanallisesti. Sitten tulikin ne paskaruohot läpi ja se oli sitä myöten luomut sitten siinä. 

Olisit ollu kurssilla edes sinä päivänä hereillä kun puhuttiin lannotuksesta 

Luomun oppeja soveltamalla kemikaalimies/nainen saa kyllä satopotentiaalia nostettua melko rankalla kädellä. Pelkästään syväjuuriset typensitojat tekevät ihmeitä kun ne yhdistää runsaaseen orgaaniseen ja kemialliseen lannoitukseen, unohtamatta palko ja heinäkasvien antamasta katkosta samaa kasvia seuraaville kasvitaudeille. Myös maanlaatu paranee usella potenssilla.

Ei muuten parane, justiinha SS kaivo sellasen tutkimuksen pöytään, sivulla 29. Asia on tutkittu, ei täs enää mitään ruohonjuuritason havaintoja kaivata 


Nois suojavyöhykenurmis, jos meinaa olla se joka sammuttaa valot niin sittenhän tuo on ok, mutta jos semmosella lohkolla on joskus vielä tarkoitus viljellä niin aika raju homma jos 5 vuotta kärrätään kaikki pois. Äkkiseltään luulis että aika monta kärrykuormaa saa viedä takasin kun otetaan viljelykseen. Tosin kaikkihan on ottanu noilta pelloilta sen 450€/ha erityisympäristötukena jo sieltä -95 vuodesta asti, ettei voimasavua tuu ongelmaksi asti niitettäes

Onko muuten se viä kellekkän auennu, jos sadonkorjuuvelvoite kerran poistuu mutta toisaalta luomutilalla on tämä myyntikasvivelvoite, niin tartteeko luomutilankaan  jatkossa tuottaa myytävää tukien puolesta?

Niin luomutilallakin niinkuin muuallakin sadonkorjuuvelvoite poistuu. Sadon myyntivelvoitetta ei tule. Minusta se tarkoittaa sitä, että luomutilalla pitää olla tukihakemuksessa myytäväksi kelpaavia kasveja vähintään 30 % alalla tai jos kaikki viljellään nurmina kotieläimille, pitää eläimet siirtää luomuun.

Suojavyöhykenurmista pitkälti olen samaa mieltä. Mutta tutkittava on, talous ratkaisee. Pitkän aikavälin seuraukset on mietittävä. En aio vielä jäähdytellä.

Maan laatu paranee useimmilla maalajeilla uskomattoman nopeasti. Pitää tutustua vielä tuohonkin tutkimukseen. Kuulostaa oudolta. Omin silmin katsoessa muutos on jo muutamassa vuodessa näkyvissä.

Ja huononee. Mulle oli yllätys karjan poislaittamisen jälkeen kuinka äkkiä puimurin kantavuus heikkenee jos siinä ohrien välissä ei ookkaan nurmivuosia. Ja suojaviljana noilla oli aina se täysin turha aluskasvillisuus joka lisäs kantavuutta.

Mitähän mahtaa käydä jos nyt jättäytyy pois ympistä niin saako jatkossa olla aina pois... ?
Tarkoitan sitä että tippuuko lohkot jonkin tilaston ulkopuolelle ja esim. 5v päästä jos ehtoja tarkastellaan ja olisi taas kannattavaa niin ei kelpaakkaan ymppi kelpoiseksi..

Niin luomutilallakin niinkuin muuallakin sadonkorjuuvelvoite poistuu. Sadon myyntivelvoitetta ei tule. Minusta se tarkoittaa sitä, että luomutilalla pitää olla tukihakemuksessa myytäväksi kelpaavia kasveja vähintään 30 % alalla tai jos kaikki viljellään nurmina kotieläimille, pitää eläimet siirtää luomuun.

Suojavyöhykenurmista pitkälti olen samaa mieltä. Mutta tutkittava on, talous ratkaisee. Pitkän aikavälin seuraukset on mietittävä. En aio vielä jäähdytellä.

Maan laatu paranee useimmilla maalajeilla uskomattoman nopeasti. Pitää tutustua vielä tuohonkin tutkimukseen. Kuulostaa oudolta. Omin silmin katsoessa muutos on jo muutamassa vuodessa näkyvissä.

Luomukotieläintiloilla on myyntivaatimus.
Jossain vaiheessa noille suojavyöhykkeiltä kompostiin ajettaville nurmille tulee lantalavaatimus, nyt jo lantala vaaditaan myös lantaa vastaanottavilta tiloilta.

Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.

Meikäläisellä paatuneella viljanviljelijällä kun heinänviljelykoneet on museokaluja 1960-1970 luvuilta, niin pitäiskö niillä nyt alkaa erilaisten nurmien kanssa puljaamaam, vois tulla äiteetä ikävä, sekin on kannattavuyskysymys, kuin paljon niihin kannattaa investoida.
Suorakylvökone kun on, niin oon ajatellut että otan vaan sen 80% kasvipeitteisyyden, ruista,öljykasveja, siinä ne melkein on, harmi kun VLN:stä ei saa kuin sen 54 euroa, sitä ois voinu laittaa enemmänkin paremmalla tuella,  kerääjäkasvien kanssa tuskin alan puljaamaan, liian epävarmaa suorakylvössä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.01.15 - klo:09:19

Paatuneet viljanviljelijät turhaan dissaa Petriä. Kannattaa kokeilla ja hämmästyä luomuoppeja, yksipuolisena tuotantosuuntana tosiaan humpuukia mut joillakin osa-alueilla käytännöllistä ja taloudellista.

Meikäläisellä paatuneella viljanviljelijällä kun heinänviljelykoneet on museokaluja 1960-1970 luvuilta, niin pitäiskö niillä nyt alkaa erilaisten nurmien kanssa puljaamaam, vois tulla äiteetä ikävä, sekin on kannattavuyskysymys, kuin paljon niihin kannattaa investoida.

80-luvun kelasilppureita saa jo kilohinnalla, sillä saa tavaran johonkin kärryy, josta voi purkaa/kipata kompostiaumaan. Vaikka nykyään kelasilppuria ei tarvitse enää mollatakaan (kaikkihan sen toivottomuuden tietävät...), niin aika tehokasta toimintaa kuitenkin. Levittää sen nurmikompostin vaikka jo syysviljalle, niin ei tule patterointia talven yli eikä tarvitse alkaa betonilaattoja valamaan.

Petri

Just niin. Suojavyöhykelohkot meilläkin parhaita, siksi pitää laskea tarkkaan. Tällä hetkellä viljankasvatus näyttää kannattavammalta.

Kukaan ei voi tietää, mitä "viisaat" poliitikot keksii viiden vuoden kuluttua. Tai jo välitarkastuksissa. Siksi aion olla mukana joka tapauksessa. Luomu toki helpottaa itseä paljon..

Lannalla ei lantalavaatimusta ole kun saa levitettyä heti. Nurmellekin ajattelin juuri tuota, että voisi levittää puinnin jälkeen. Kyntäen sitten multaisi.

Minusta kerääjäkasvit soveltuvat juuri suorakylvöön parhaiten. Kylvö keväällä muun kylvön yhteydessä. Lopetus seuraavana keväänä roundupilla, ja taas kylvö. Paras mahdollinen hyöty irroitettavissa.