No minun saamani tuet sentään nousevat 2015 jonkin verran. Sama kehitys kun jatkuu niin siitä avottomasta navetasta saa enemmän tukia kuin 200 hehtaarista peltoa

Ei kai nykypäivänä kukaan enää tosissaan ole noin pienen päällä 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.03.14 - klo:21:56

Hienoa 

Kaikki taas toistensa kurkuissa kiinni

Laiha sopu on huomattavasti tylsempi kuin lihava riita 

Näinhän se menee 

No minun saamani tuet sentään nousevat 2015 jonkin verran. Sama kehitys kun jatkuu niin siitä arvottomasta navetasta saa enemmän tukia kuin 200 hehtaarista peltoa

Hittoakos sillä on väliä kuinkapaljon tukea tulee. Se viimeinen rivi on kuitenkin ratkaiseva.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.03.14 - klo:21:54

No minun saamani tuet sentään nousevat 2015 jonkin verran. Sama kehitys kun jatkuu niin siitä arvottomasta navetasta saa enemmän tukia kuin 200 hehtaarista peltoa

Hittoakos sillä on väliä kuinkapaljon tukea tulee. Se viimeinen rivi on kuitenkin ratkaiseva.

Hienoa, että joillain aloilla tulosta tulee pienistä tuista huolimatta, vähemmän hienoa on ainoastaan se, että kyseiset alat ovat eniten vaatimassa lisää tukea ja muilta pois 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.03.14 - klo:21:47

Voi voi, ihan sama, kuiteski jos mietitään vähän tilannetta.. Sulla on miljoonaläävä, jossa sä epätoivoisesti yrität tuottaa maitoa ihan hirrrveesti ja tunnet ylpeyttä siitä kuinka vähän tukea saat ja ruokit koko maailmaa saamatta edes verotettavaa aikaiseksi, mutta mää ostelen peltoa..
No 10-15 vuoden päästä sulla on nollan arvoinen läävä ja mulla sitä peltoa, vaikka ihan vanhuuden turvaksi, siitä saa pientä vuokraa(täppäreitä riittää) ja sitte sitä voi myyydä, no sulla on sun periaatteet 

***tykkää***

Niin sitä voi jokainen miettiä mihin sijoittaa sen 600000 egee.

Yhden robon navetasta saa sen parhaimmillaan reilun 100000 tuloa vuodessa jaettuna tekijöille. Peltoa taas saa ostettua 40 hehtaaria josta voi saada keskimäärin 16000 rahaa kun joskus saa lainat  maksettua. Näoissä siis suuri ero on että toisella eletään ja toinen on sijoitus.

Antti-×, sulla kun on nuo luvut hallussa, laskeppa huvikses että jos maidosta sais esim. 10% alle euroopan keskihinnan ja tuottaisit kaiken rehun itse hallinnallassasi olevalla pellolla mikä olisi tuloksesi ja ennenkaikkea tukiprossasi?

Voi voi, ihan sama, kuiteski jos mietitään vähän tilannetta.. Sulla on miljoonaläävä, jossa sä epätoivoisesti yrität tuottaa maitoa ihan hirrrveesti ja tunnet ylpeyttä siitä kuinka vähän tukea saat ja ruokit koko maailmaa saamatta edes verotettavaa aikaiseksi, mutta mää ostelen peltoa..
No 10-15 vuoden päästä sulla on nollan arvoinen läävä ja mulla sitä peltoa, vaikka ihan vanhuuden turvaksi, siitä saa pientä vuokraa(täppäreitä riittää) ja sitte sitä voi myyydä, no sulla on sun periaatteet 

Ja tätä pitäisi yhteiskunnan ensisijaisesti tukea......?

 

vms1:
Mun muistaakseni en ole kommentoinut tukialueista mitään vähään aikaan ja jos kauempaa muistelet, olen puhunut tukialueita ja tukieroja vastaan ties kuinka kauan. Tukikatkeruus on sitä hyvähänseonsieltäceealueeltahuudella-asennetta. Ikäänkuin täällä pitäis vaan aina olla hiljaa. Itte olen kuitenkin palikoita asetellut tukierojen kapenemista ja tukien alenemista silmälläpitäen.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 01.03.14 - klo:21:47

Voi voi, ihan sama, kuiteski jos mietitään vähän tilannetta.. Sulla on miljoonaläävä, jossa sä epätoivoisesti yrität tuottaa maitoa ihan hirrrveesti ja tunnet ylpeyttä siitä kuinka vähän tukea saat ja ruokit koko maailmaa saamatta edes verotettavaa aikaiseksi, mutta mää ostelen peltoa..
No 10-15 vuoden päästä sulla on nollan arvoinen läävä ja mulla sitä peltoa, vaikka ihan vanhuuden turvaksi, siitä saa pientä vuokraa(täppäreitä riittää) ja sitte sitä voi myyydä, no sulla on sun periaatteet 

Ja tätä pitäisi yhteiskunnan ensisijaisesti tukea......?

 

vms1:
Mun muistaakseni en ole kommentoinut tukialueista mitään vähään aikaan ja jos kauempaa muistelet, olen puhunut tukialueita ja tukieroja vastaan ties kuinka kauan. Tukikatkeruus on sitä hyvähänseonsieltäceealueeltahuudella-asennetta. Ikäänkuin täällä pitäis vaan aina olla hiljaa. Itte olen kuitenkin palikoita asetellut tukierojen kapenemista ja tukien alenemista silmälläpitäen.

Näinhän se tekee 

Juu itte en arvosta kovinkaan korkealle meidän etelän karjaihmisten peltotukien arvostelua sellaisen toimesta, joka saa moninverroin sen rahan niistä pohjoisista tuista 

Juu itte en arvosta kovinkaan korkealle meidän etelän karjaihmisten peltotukien arvostelua sellaisen toimesta, joka saa moninverroin sen rahan niistä pohjoisista tuista 

Mutta toisin päin on ihan oikeutettua 

Joo, niin tekee. Ja kun suuntaa on nyt yritetty muuttaa, niin johan on hirviä parku

Mielipiteitä tuista on monia mutta käytännössä jos vedettäisi koko suomi saman kamman alta niin kaikki voisi olla aika tyytyväisiä. Käytännössäsiin olisi missäpäin vaan niin saman tuotantosuunan viljelijä saisi saman tuen. Hirveen vedenpitävää argumenttia poiketa tästä ei ole löytynyt. Samoiten aiheeseen liityen voitaisi maksaa yksi tuki jaettuna vaikka 6 osaan vuotta eikä silputa se kymmeneksi eri pikkutueksi. Jälkimmäinen ei toki taida olla poliittisesti mahdollista mutta aina voi haaveilla.

Aikalailla vaihtelee tuotantosuunnittain  markkinoilta saatavan ja tuista tulevan suhde. Kannattavuuksissa nuo paljon tukea saavat eivät kuitenkaan yleensä kuitenkaan ainakaan tilastoissa loista. Maksaako markkinat huonommin noille, jotka saavat paljon tukia? 

Aikalailla vaihtelee tuotantosuunnittain  markkinoilta saatavan ja tuista tulevan suhde. Kannattavuuksissa nuo paljon tukea saavat eivät kuitenkaan yleensä kuitenkaan ainakaan tilastoissa loista. Maksaako markkinat huonommin noille, jotka saavat paljon tukia? 

... vai olisiko niin, että markkinat maksavat "parhaan tuen mukaan" 

Aikalailla vaihtelee tuotantosuunnittain  markkinoilta saatavan ja tuista tulevan suhde. Kannattavuuksissa nuo paljon tukea saavat eivät kuitenkaan yleensä kuitenkaan ainakaan tilastoissa loista. Maksaako markkinat huonommin noille, jotka saavat paljon tukia? 

Voi sitten tulla tilastoihin vääristymää siitäkin että osa tuloksesta menee urakoitsijoille tai työntekijöille. Tämä esimerkiksi tulee ilmi jos tila tuplaa tuotannon niin isäntäväen liiketulo ei tuplaannu. Kuitenkin toiminta elättää suuremman määrän väkeä.
Toinen asiaan liityvä seikaka on että Yrittäjän mieli on sellainen että kaikki raha minkä se saa tuhlataan eteenpäin. Tästä on tietysti poikkeuksia mutta pääsääntöisesti viljelijä kuluttaa kaikki mahdolliset rahansa.

Edelliseen liittyy vääryys tukikatoista koska ei se nelinkertainen tila tuota yhtään enempää. Tulot vaan jaetaan neljäle kahden sijasta. Tätä ei näe kovin hyvin tilastoissa että ulkopuolisille virtaa enemmän rahaa tällaisessa tuotannossa. Siihenkään ei oikein löydy perustetta että yrityksen pitää olla kaikkien omistuksessa jotka siitä tuloa saavat. Jotkut haluaa elää vapaina vaikka yhtälailla tekevät maataloustöitä.

Isommassa yksikössä on tehokkuus parempi. Tai ainakin pitäis olla.

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.03.14 - klo:11:32

Aikalailla vaihtelee tuotantosuunnittain  markkinoilta saatavan ja tuista tulevan suhde. Kannattavuuksissa nuo paljon tukea saavat eivät kuitenkaan yleensä kuitenkaan ainakaan tilastoissa loista. Maksaako markkinat huonommin noille, jotka saavat paljon tukia? 

... vai olisiko niin, että markkinat maksavat "parhaan tuen mukaan" 

Osittain varmaan näin, mutta enemmänkin ehkä näin:

Jos naudanlihalle (muu kuin lypsylehmä) ei maksettaisi paljon tukea (lopputuotekiloa kohden), niin lähes ainoastaan lypsylehmää syötäisiin kotimaisena naudanlihana. Ehkä jokunen ilmaiseksi annettu risteytyssonni saattaisi päätyä kasvatukseen jossa ainoa tuki on normaalit peltotuet, mutta suurin osa lypsyrotuisista vasikoista kolkattaisiin.

Näin se menisi koska naudanlihan tuotanto on suhteettoman kallista verrattuna muihin. Ja nyt kun on broileri tullut erittäin hyvän hyötysuhteen vaihtoehdoksi sialle, entistä harvempi on valmis maksamaan ainakaan nykyisen kaltaisista volyymeistä hintaa joka vastaa tuotantokustannuksia.

Nauta syö toki ruokaa jota monet muut lajit eivät, ja se auttaa jonkin verran. Mutta selvästi yli 10kg kuiva-ainetta / lihakilo (ei elo- tai teuraspainokilo) puhumattakaan siitä minkä verran ruuan kuiva-ainetta tarvitaan tuottamaan yksi lihan kuiva-ainekilo? Ei vain kanna ilman (ainakin lähes) ympärivuotista laidunnusta. Tai riittäviä tukia.

Ei sillä että esim. maidon tai sianlihantuotannossakaan hyötysuhde kovin kummoinen olisi, varsinkin jos verrataan tosiaan ruokinnan kuiva-ainetta lopputuotteen kuva-aineeseen.

edit: Nippelitietona 40 kiloa lypsävän lehmän energian tarve on talukkojen mukaan 272MJ, ja sen maidossa on noin 120MJ. Hyötysuhde siis 44%. Mutta tämä on tietysti vain huippuarvo, vähemmän lypsäessä, ummessa olleessaan ja ennen kaikkea kasvaessaan, hyötysuhde on täysin eri.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 01.03.14 - klo:20:48

Mielestäni siinä on tarpeeksi, jos lain kirjaimen täyttää, muuta ei tarvitse täyttää, se on lain säätäjän velvollisuus tehdä semmoisia lakeja että kansan tahto toteutuu 

Ja niiden joita laki ei miellytä, kannatta pyrkiä valitsemallaan tavalla vaikuttamaan lain säätäjiin ja/tai kansaan.

Niin, tai pyrkiä itse lain sätäjäksi. Joka eduskuntavaleissa menee läpi ensikertalaisia. Viime vaaleissa taisi tulla 80 sellaista edustajaa, jotka eivät olleet sitä edeltäneessä kokoonpanossa.

Tästä tulikin mieleeni tämä poliittisen eläimen metamorfoosi: ryhmä tavallisia kansalaisia valitsee keskuudestaan fiksuimman tyypin ajamaan asioitaan politiikassa. Tätä tyyppiä pyydetään ehdokkaaksi, hänen puolestaan tehdään vaalityötä ja häntä kehutaan kaikille. Ja kun tämä vaatimattomista oloista ponnistanut, mukava, älykäs ja ahkera hitsari, poliisi, maanviljelijä, opettaja, yrittäjä, upseeri tai sairaanhoitaja sitten on lukuisten muiden vastaavien kanssa tullut valituksi eduskuntaan; se sama porukka, joka hänet sinne valitsi, ilmoittaa että eduskunnassa on 200 tyhjäntoimittajaa, jotka vain omia etujaan javat eivätkä ymmärrä tavallisen ihmisen arjesta mitään.

Osaisivatkohan Eduskunnan vahtimestarit sanoa, missä vaiheessa tämä muutos tapahtuu?