Aikalailla vaihtelee tuotantosuunnittain markkinoilta saatavan ja tuista tulevan suhde. Kannattavuuksissa nuo paljon tukea saavat eivät kuitenkaan yleensä kuitenkaan ainakaan tilastoissa loista. Maksaako markkinat huonommin noille, jotka saavat paljon tukia?
... vai olisiko niin, että markkinat maksavat "parhaan tuen mukaan"
Osittain varmaan näin, mutta enemmänkin ehkä näin:
Jos naudanlihalle (muu kuin lypsylehmä) ei maksettaisi paljon tukea (lopputuotekiloa kohden), niin lähes ainoastaan lypsylehmää syötäisiin kotimaisena naudanlihana. Ehkä jokunen ilmaiseksi annettu risteytyssonni saattaisi päätyä kasvatukseen jossa ainoa tuki on normaalit peltotuet, mutta suurin osa lypsyrotuisista vasikoista kolkattaisiin.
Näin se menisi koska naudanlihan tuotanto on suhteettoman kallista verrattuna muihin. Ja nyt kun on broileri tullut erittäin hyvän hyötysuhteen vaihtoehdoksi sialle, entistä harvempi on valmis maksamaan ainakaan nykyisen kaltaisista volyymeistä hintaa joka vastaa tuotantokustannuksia.
Nauta syö toki ruokaa jota monet muut lajit eivät, ja se auttaa jonkin verran. Mutta selvästi yli 10kg kuiva-ainetta / lihakilo (ei elo- tai teuraspainokilo) puhumattakaan siitä minkä verran ruuan kuiva-ainetta tarvitaan tuottamaan yksi lihan kuiva-ainekilo? Ei vain kanna ilman (ainakin lähes) ympärivuotista laidunnusta. Tai riittäviä tukia.
Ei sillä että esim. maidon tai sianlihantuotannossakaan hyötysuhde kovin kummoinen olisi, varsinkin jos verrataan tosiaan ruokinnan kuiva-ainetta lopputuotteen kuva-aineeseen.
edit:
Nippelitietona 40 kiloa lypsävän lehmän energian tarve on talukkojen mukaan 272MJ, ja sen maidossa on noin 120MJ. Hyötysuhde siis 44%. Mutta tämä on tietysti vain huippuarvo, vähemmän lypsäessä, ummessa olleessaan ja ennen kaikkea kasvaessaan, hyötysuhde on täysin eri.