Justsa tuli työmääriä laskeskeltua kun on asemanvaihto ajankohtainen. Nyt mennään 2*8 asemalla hyvällä lehmäliikenteellä 60 le-tunnissa ja siinä tulee noin 900l tunnissa maitoa. Ikinä ei ole roboa mietitty, tiedä sitten miksi, kai se lehmämäärä ratkaisee. Tulossa kuitenkin lypsyyn 200 lehmää kunhan uusi asema valmistuu. Kokonaisaika aamu+ilta on maksimissaan 8h. Nyt lypsy vie suhteessa eniten aikaa, koska asema on liian pieni lehmämäärään nähden.

Appeella mennään. Siirreltävä apevaunu koska on useampi eläinsuoja. Tämä sisältyy siihen 8h kahdella työntekijällä, eli toinen lypsää ja hoitaa juottovasikat, toinen hoitaa nuorkarjan, kuivittaa ja jakaa appeen. Siinä siis yhteensä 16h, mikä sisältää myös iltatarkit. Tähän ei tietenkään sisälly mikään ylimääräinen, eli siemennykset ja eläinlääkärit ym.

Vanhaan parsinavetta-aikaan meni 5* pienemmän eläinmäärän hoidossa n.6h.

Mitä vielä? Saa kysyä. Rakennusprojekti tuoreessa mielessä ja tyytyväinen olen lopputulokseen-ainakin minä.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 21.11.13 - klo:22:41

Kiitos hyvistä havainnoista. Robottilypsy vaikuttaa muuten hyvältä mutta se siinä hiukan häiritsee että yhden robotin navetta on lehmää kohti kallisja sitten kahden robon navetassa on kaksi konetta huollettavaa (ja stressattavaa) ja muutenkin ne ovat kalliita kun ajatellaan että ollaan kuitekin B-tukialueella, kyllä sitä varmaan C-alueella lätkytellään roboilla mennen tullen ja kaikki hilavitkuttimet ruokintaankin vielä. 

Kaksi lypsytaitoista on, mutta tosiaan oma ylävartalo jumittaa toisinaan muutenkin aika paljon sen vasemman olkapään lisäksi. Kai sitä pitäis jotain muuta ammattia sitten miettiä, mutta näillä näkymin Suomessa ei ole muuta töitä kuin työnhaku jotenka siksi tätä maidontuotantoa vielä ja kun ei se isäntä raaski ainakaan lehmistä luopua. Vanha parsinavetta alkaa olla totaalisesti tienpäässä ja lisäksi 34 vuotta vanha lietesäiliö alkaa rapisee sisältäpäin että ei tässä oikein hyvä heilu.

Tolla asenteella ei kannata alkaa ollenkaan

"Tuolla asenteella"....? Tottapa tuo pitkälti on, monet pankitkin ovat melko nihkeitä täällä etelämpänä rahoittamaan uusia yhden robotin navetoita. Tottahan toki AB:lläkin pärjää maidon tuotannolla, ehkä rakentamiskustannuksissa pitää ehkä olla hieman tarkempana.... Mutta jos ei ole suunnitelmissa suurempi navetta, on yksi vaihtoehto hankkia käytetty asema alkuun, muutaman vuoden jälkeen sitten robotti. Asema voi jäädä sitten varajärjestelmäksi, sitä suosittelen.....

En ole ennen tiennytkään että maajussit on noin kateellisia. Mikä estää kenen tahansa ostaa pohjoisesta vanha maitotila jos se niin herkkua on. Näinhän sitä sanotaan kaupunkilaisillekkin jotka kadehtii maanviljeliöitä.
Pohjoisessa pellot pieniä plänttejä ja niin kivisiä,että joka vuosi saat kuukauden olla poimimassa kiviä. Tai sitten ne on suolle tehty ja millään nykyaikaisella koneella siellä ei pääse jos viimeiseen kuukauteen on satanut vettä. Kyllä Oulun yläpuolella salaojitetut pellot on aika harvassa. En tiedä mistä sitten johtuu. Kai siihen joku syy on. 
Voin sanoa että aika harvassa on maitotilallinen joka voi laskea itsellensä edes 10€ tuntipalkan. Kuitenkin mikä tahansa työntekijä tuon saa.

Lainaus käyttäjältä: +250 - 21.11.13 - klo:22:44

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 21.11.13 - klo:22:41

Kiitos hyvistä havainnoista. Robottilypsy vaikuttaa muuten hyvältä mutta se siinä hiukan häiritsee että yhden robotin navetta on lehmää kohti kallisja sitten kahden robon navetassa on kaksi konetta huollettavaa (ja stressattavaa) ja muutenkin ne ovat kalliita kun ajatellaan että ollaan kuitekin B-tukialueella, kyllä sitä varmaan C-alueella lätkytellään roboilla mennen tullen ja kaikki hilavitkuttimet ruokintaankin vielä. 

Kaksi lypsytaitoista on, mutta tosiaan oma ylävartalo jumittaa toisinaan muutenkin aika paljon sen vasemman olkapään lisäksi. Kai sitä pitäis jotain muuta ammattia sitten miettiä, mutta näillä näkymin Suomessa ei ole muuta töitä kuin työnhaku jotenka siksi tätä maidontuotantoa vielä ja kun ei se isäntä raaski ainakaan lehmistä luopua. Vanha parsinavetta alkaa olla totaalisesti tienpäässä ja lisäksi 34 vuotta vanha lietesäiliö alkaa rapisee sisältäpäin että ei tässä oikein hyvä heilu.

Tolla asenteella ei kannata alkaa ollenkaan

"Tuolla asenteella"....? Tottapa tuo pitkälti on, monet pankitkin ovat melko nihkeitä täällä etelämpänä rahoittamaan uusia yhden robotin navetoita. Tottahan toki AB:lläkin pärjää maidon tuotannolla, ehkä rakentamiskustannuksissa pitää ehkä olla hieman tarkempana.... Mutta jos ei ole suunnitelmissa suurempi navetta, on yksi vaihtoehto hankkia käytetty asema alkuun, muutaman vuoden jälkeen sitten robotti. Asema voi jäädä sitten varajärjestelmäksi, sitä suosittelen.....

Eipä täälläkään kovin innokkaasti yhden roponkoppia pankit taida haluta.
Tuolla asenteella tarkoitan että jos valmiiksi on katkera,niin tulevaisuudes se katkeruus tulee vain kasvaan.
Miksiköhän c1 ei kadehdi c2 tai pohjoisempia tukia.

Jos se viljely on niin herkkua C alueella, niin miksi kaikki tilat jää tyhjilleen vanhan isännän kuoltua? Eikö silloin pitäis olla lapsilla oikeen kilpailua kuka saa tilansa hoitoon? Tällä hetkellä nuoret muuttaa jonnekkin missä on jotain sosiaalista elämää eikä tarvi olla aamu viidestä ilta yhdeksään kädet paskassa.

Voihan se yks paikkakunta olla poikkeus. Hyvä että siellä on ihmiset alkanut itseään työllistämään. Muuten Puolangalla työllisyys aika heikkoa. Vielä kun sais saman innostuksen siihen ympäristöön. Kohta kun kaivos kaatuu alkaa kainuussa työttömyys olemaan kohdillaan.

"Kateellisia ja katkeria"? Ihme nillittäminen alkaa heti, jos jotain erehtyy tukialueesta mainitsemaan. Smittu. Ei kai ollut tarkoittama olla kateellisena ja katkerana, vaan tokipa pitää ottaa realiteetit huomioon. Kyllä etelässäkin maitotalous kannattaa, uudenkin teko, olen niin todennut aiemminkin. Mutta pitää asennoitua rakentamiseenkin pikkuisen toisin. Robottinavetoita ja lypsyasemanavetoita tehdään täälläkin. Ja jos on pellot kivisiä ja huonoja ja pieniä ja soisia ja eivät kasva kuin rikkoja ja niitäkin huonosti, mikä siellä pohjoisessa pakottaa niiden viljelemisyritykseen? Rupeaa sellaisilla mailla luomuun ja lhpeehen. Sillä on pohjoisessakin hyviä peltoja. Puolangallakin, kait?

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 21.11.13 - klo:21:12

Delavalin robo pakko laittaa ja niin iso tila että kannattaa Herd Navigator. Vaikka kohta tulee joku emääääntä joka sanoo ettei se ihmistä voita.

Onkos kukaan muu nähnyt sitä laskelmaa sähkö vs. rattori rehunjaossa. Aika pakottava. Ilman muuta sähkösysteemit, kiinteä pönttö ja mattojako. Nappulat tulee tietysti spiraalilla siiloista automaattisesti. Säilörehunkin kai saisi tulemaan jostain Harvestoresta, mutta taas rahaa palaa. Tietäneekö kukaan mitä ne maksaa.

Kaikki mikä kulkee spiraalista on liian kallista.

Itse aiheeseen niin työmäärä tunteina varmaan aika sama navettatyypistä riippumatta. Itse valitsin asemalypsyn koska lypsäessä näkee heti mahdolliset ontumiset ja utaretulehdukset ym. ongelmat. Robotin lypsäessä on tietenkin aikaa tarkkailla eläimiä mutta ei sitä kuitenkaan tulis riittävästi tehtyä.

Toisille on toisille ei
Oliko juuri tuo syy siirtyä luomuun vai äänet käskivät?

1 robottinen on kyllä varmasti pirun kallis systeemi. Se skaalautuvuus paistaa niiden tapauksissa silmään aika häikäsyllä. Jos uuden robonavetan pykäsee, ne pitäs olla heti mielellään 2 tai paremminkin 3 robotin laitoksia.

Siinä on vain se että useimmille tiloille tarkottas lehmämäärän tuplaamista ja kvadruplaamista. Liekö se mahdollistakaan? Mitä jos ostaa muutaman 20-30 lypsävän karjan ja niiden nuorkarjat kertarykäsyllä. Suunnittelee muutaman taudeista tutkitetun lopettavan pikkutilan kanssa päivämäärän kun he lopettaa ja uusi laitos alottaa?

Tuosta C-alueesta; kaikki uudet navetta-avajaiset MT:ssä oli taas siellä C alueen perukoilla minne on meiltä noin 300 km eli aivan liian kauakana. Kyllä sitä tukea menee liikaa pohjoiseen kun tänne etelään ei juuri kukaan rakenna. Ihan muutama paikka oli tässä syksyllä etelässä avajaisilmoituksia ja sellainen parikymmentä C-alueella. Eikö ole yhtään hullunkurista että ruoka tuotetaan siellä missä pellot ovat huonompia ja viljelyolosuhteet muutenkin epäsuotuisammat ja lisäksi vielä kuluttajatkin kauempana? Ihmeellistä politiikkaa on, toivottavasti tähän tulisi joku korjaus ja onhan tuo tuotantotuki nyt remontissa ollut ja sellaista on väläytettykin että osa pohjoisen tuesta siirretään etelään mikä olisi todellakin pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Eihän tässä ole mitään järkeä ruokkia tällaista tilannetta että karjanpito loppuu etelässä tällaisestä eriarvoisuudesta johtuen ja vaikka meillä onkin täällä paremmat pellot jne.. niin tuotantokustannukset ovat myös yhtä korkeat ja lisäksi peltohehtaari on kalliimpaa (tällä alueella keskihinta taitaa olla jo 25 000 hujakoilla).

Juu tuo yhden robon navetta jos siihen päädytään niin sitä liisinki/vuokraus systeemiä tai ostetaan käytettynä; uutena on liian iso riski ja lehmää kohti on kuitenkin aika iso summa tapettavana.

Näitä navetan rakennelmia kun mietitään ja usein kuuluu että ei yhden navetan komplekseja niin mun näkemys on täysin muuttunut. Eli aina kannattaa rakentaa yhden robon navetoita eli se reilu 60 eläintä. Suurin virhe tehdään että varaudutaan tulevaan mutta sitä ei saisi tehdä muutoin kun että kattoo että jokasuuntaan löytyy tasaista maata. Jos joku kysyy laajennuksia niin kopioi halleja vieriviereen ja kysyy että kuinka monta laajennusta kysyjä haluaa. Kuitenkin siis yhden kerran rakentaminen ei saa ylittää miljoonaa ja silloin kahden robon navetta ei käy. Tämä siksi että tukikatto tulee noin miljoonassa vastaan ja sen jälkeen joutuu rakentaa kovalla rahalla ja sitten toistan viellä itseäni eli mihinkään laajennuksiin ei varauduta vaan laajennukset tehdään sitten seuraavaan rakennukseen viereen...

Näitä navetan rakennelmia kun mietitään ja usein kuuluu että ei yhden navetan komplekseja niin mun näkemys on täysin muuttunut. Eli aina kannattaa rakentaa yhden robon navetoita eli se reilu 60 eläintä. Suurin virhe tehdään että varaudutaan tulevaan mutta sitä ei saisi tehdä muutoin kun että kattoo että jokasuuntaan löytyy tasaista maata. Jos joku kysyy laajennuksia niin kopioi halleja vieriviereen ja kysyy että kuinka monta laajennusta kysyjä haluaa. Kuitenkin siis yhden kerran rakentaminen ei saa ylittää miljoonaa ja silloin kahden robon navetta ei käy. Tämä siksi että tukikatto tulee noin miljoonassa vastaan ja sen jälkeen joutuu rakentaa kovalla rahalla ja sitten toistan viellä itseäni eli mihinkään laajennuksiin ei varauduta vaan laajennukset tehdään sitten seuraavaan rakennukseen viereen...

OOn muuten samaa mieltä mutta nimenomaan kannattaa varautua laajennukseen jos sen todennäköisesti joskus tekee. Satatonnia ensimmäisessä vaiheessa säästää 300-500 tonnia toiselle robolle laajentaessa sun ehotukseen verrattuna. Ja onhan se pikkusen eri hoitaa yhtä isoa navettaa kuin kahta pientä. Laajennuksen jälkeen työmäärän kasvu ei tuplaannu vaan nousee varmaankin n. 30%. Ajatellaanpa esim. tankkia. Isompi tankki on n. 7 tonnia kalliimpi kuin pieni. Kaksi pientä 10 tonnia kalliimpi kuin yksi iso. Tai jos ostaa pienen tankin ja sen joutuu muutaman vuoden päästä vaihtamaan isoon on väliraha helposti 15 tonnia.

Vemssilässä työntekijät hoitaa navettahommat, niitä hommataan vain aina 3/uusi rakennus.

Se on vaan nähnyt youtubesta jonkin israelilaisen videon missä on 10 navettakatosta rivissä.

"Kateellisia ja katkeria"? Ihme nillittäminen alkaa heti, jos jotain erehtyy tukialueesta mainitsemaan. Smittu. Ei kai ollut tarkoittama olla kateellisena ja katkerana, vaan tokipa pitää ottaa realiteetit huomioon. Kyllä etelässäkin maitotalous kannattaa, uudenkin teko, olen niin todennut aiemminkin. Mutta pitää asennoitua rakentamiseenkin pikkuisen toisin. Robottinavetoita ja lypsyasemanavetoita tehdään täälläkin. Ja jos on pellot kivisiä ja huonoja ja pieniä ja soisia ja eivät kasva kuin rikkoja ja niitäkin huonosti, mikä siellä pohjoisessa pakottaa niiden viljelemisyritykseen? Rupeaa sellaisilla mailla luomuun ja lhpeehen. Sillä on pohjoisessakin hyviä peltoja. Puolangallakin, kait?

Realiteetteja huomioon otettavaksi:6vuotta sitte rakennettu pihatto 1ropo.Maitokiintiö aloittaes 100000,hallinnollisia saanu 100000 vapailta markkinoilta 400000 a50c/l.
Investointituki ja kiintiö yhteen laskettuna ero oli se että ab-alueella sai navetan vajaat 300000e pienemmällä lainamäärällä.
Tässä ko tapaukses vakuuksista oli pulaa,ja pankki löi rahahanat kiinni->laskuja alko jäädä maksamatta->konkurssi,vaikka toiminta itsessään olis ollu kannattavaa.
Tilanne olis voinu olla toinen 300000 pienemmällä velkasaldolla,eikä konkka olis kerinny tulla ennenkuin hommaa on edes kunnolla saatu aloitettua.

Noh,toisen epäonni on toisen onni.

Tuosta C-alueesta; kaikki uudet navetta-avajaiset MT:ssä oli taas siellä C alueen perukoilla minne on meiltä noin 300 km eli aivan liian kauakana. Kyllä sitä tukea menee liikaa pohjoiseen kun tänne etelään ei juuri kukaan rakenna. Ihan muutama paikka oli tässä syksyllä etelässä avajaisilmoituksia ja sellainen parikymmentä C-alueella. Eikö ole yhtään hullunkurista että ruoka tuotetaan siellä missä pellot ovat huonompia ja viljelyolosuhteet muutenkin epäsuotuisammat ja lisäksi vielä kuluttajatkin kauempana? Ihmeellistä politiikkaa on, toivottavasti tähän tulisi joku korjaus ja onhan tuo tuotantotuki nyt remontissa ollut ja sellaista on väläytettykin että osa pohjoisen tuesta siirretään etelään mikä olisi todellakin pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Eihän tässä ole mitään järkeä ruokkia tällaista tilannetta että karjanpito loppuu etelässä tällaisestä eriarvoisuudesta johtuen ja vaikka meillä onkin täällä paremmat pellot jne.. niin tuotantokustannukset ovat myös yhtä korkeat ja lisäksi peltohehtaari on kalliimpaa (tällä alueella keskihinta taitaa olla jo 25 000 hujakoilla).

Juu tuo yhden robon navetta jos siihen päädytään niin sitä liisinki/vuokraus systeemiä tai ostetaan käytettynä; uutena on liian iso riski ja lehmää kohti on kuitenkin aika iso summa tapettavana.

Tästä kun ottaa tukierosokeuden pois, ei jääkään mitään. Lopusta alkuunpäin: kautta maailman naudat siirtyy kalliimman pellon luota halvemmalle. Sama koskee vettä. Nurmeen nojaava tuotanto on siellä, missä vesi. Tässä suhteessa luonnonhaitta on just etelässä, ei niinkään täällä, missä vesi riittää ja maalajit ovat sekä märkää että kuivaa kestävämpiä. Puitavan viljan suhteen asia on päinvastoin. Ja viimeiseksi, ruokaa tuotetaan siellä, missä on sille edellytykset, ei siellä missä kuluttajat ovat. Politiikalla tässä sopassa on osansa, mutta iso osa on myös yrittäjien asenteella. Maidntuotannon kannattavuus ei etelässäkään ole kiinni pelkästään politiikasta, vaan yrittäjistä. Heikommassa asemassa siellä ollaan selvästi, mutta silti vielä kaukana naapurimaan kurjuudesta.....