Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Suuri jalostuskeskustelu  (Luettu 78380 kertaa)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Katsoppas tuolta

http://kesto.savonia.fi/ajankohtaista/30-hehkea

Ehkä saisin tuota aineistoa osittain lainaan, voisi laskea elukkakohtaisia hyötysuhteita JOS viitsisi... Mulla oli joskus tuollaista ylimäärädataa muutama megatavu, lienee edelleen jossain.
Jee. Joku todella tutkii asiaa. Miksi iltasanomainen julkipano tässä taulukossa?

Tää ei kuitenkaan vastaa siihen, miten tuhansissa navetoissa mitattaisiin yksilötasolla eläimen rehuhyötysuhdetta, sen periytymisestä puhumattakaan..

Jos pitäisi arvata, niin Iltasanomalaisuus on joku Auvon kiero vitsi, tai sitten se on ollut Excelissä jotenkin oletuksena  :D

Tuo käyrä toteuttaa muuten hienosti vanhan totuuden "0, 76 ry/maitokilo", laihtumisen vaihtuminen lihomiseksi näkyy myös  8)
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Tämä on paras jalostuskeskustelu ikinä mitä olen lukenut ja johtunee siitä että sitä ovat ylläpitäneet miehet jotka eivät ole liian "fanaattisia" suuntaan jos toiseen. Vaikka olen nainen niin mielestäni minulla on melko "miesmäiset" jalostustavoitteet; ei mitään ruusunpunaisia ideologioita vaan jalostus perustuu siihen että siitä täytyy olla taloudellista hyötyä, mutta mylös eläinten hyvinvointi otetaan huomioon eli vältän sonneja joilta paskoja jalkoja ja ylikorkeita maitoindeksejä - sillä näistä on enemmän työtä kuin tuloa.

Sonnivalinnan lisäksi käytän runsaasti emävalintaa eli tässä vaiheessa on emälinjat jo 12 vuoden ajalta tutut ja olen selvästi laittanut merkille että tietyt ominaisuudet periytyy emälinjoissa käytetään mitä tahansa sonnia ko. lehmäperheen edustajille. Keskikokoisessa karjassa tällainen pysyy vielä hanskassa mutta isommassa ei.

Kiinnostavia oli ensimmäiseltä sivulta ne näkökulmat missä jalostusta jopa sopivasti kyseenalaistetaan varsinkin jos taloudelliset näkökulmat ovat toissijaisia ja tämä ns. muoti-rakennejalostus "kanukeilla". Olen samoilla linjoilla että tämä "kanukkintoilu" on saanut Suomessa turhan isot siivet alleen ja mainokset sekä mielikuvat valtaavat alaa.

 Se on totta että on surkuhupaisaa että sonni jolla maito ja etenkin vkg-indeksi alle 80 niin sen tyttäret lypsää 11-tonnia - kyllähän niinkin voi olla - mutta kuinkahan moni ottaa sen huomioon että millaista tuotosta tälläinen lehmä PERIYTTÄÄ!

Rotukeskustelu on sellainen että tavallaan rodulla ei ole väliä, hyvä lehmä on hyvä rodusta huolimatta ja sama pätee huonoon lehmään. Olipa eräällä tilalla sellainen komea holsteinensikko jonka herumahuippu oli 8 kiloa päivässä, arvaatte varmaan että miten sille kävi. Jokainen rotu saisi olla omansa ja ayrshirekin pysyä ayrshirenä sillä sen määrä tippuu jatkuvasti holsteinin kustannuksella onko syynä VG;n "puna"- jalostus vaibmyös kovasti markkinoidut Kanadan ayrshiret jotka ovat tuoneet isojakin pettymyksiä tiloille. Ayrshire on nyt aika mahdottoman edessä vaikka se on hyvä all-round rotu mutta kun mikään taho ei jalosta sitä niin että se olisi hyvä ja tuottava ja mahdollisimman puhdas niin sen tulevaisuus on vain iso kysymysmerkki.

Viimeksi muokattu: 19.11.13 - klo:11:14 kirjoittanut Rusina

Jalo

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 183
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Rehunkäyttökykyä ainakin yritetään tutkia, muistelisin että tästä on joku yhteispohjoismainen tutkimus menossa, ongelma vaan tietty on se, että lehmiä joiden kokonaissyönti pystytään mittaamaan on aika vähän vaikka kaikki pohjoismaiden tutkimuslehmät laitetaan yhteen.

Rehunkäyttökyvyn mittaamiseen on kehitelty  uudenlaistakin systeemiä, joka olisi tilatasollakin paremmin toimiva, mutta se ei ole ilmeisesti vielä ihan käyttökunnossa.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Jos pitäisi arvata, niin Iltasanomalaisuus on joku Auvon kiero vitsi, tai sitten se on ollut Excelissä jotenkin oletuksena  :D

Tuo käyrä toteuttaa muuten hienosti vanhan totuuden "0, 76 ry/maitokilo", laihtumisen vaihtuminen lihomiseksi näkyy myös  8)
Taulukosta saa pikalukemalla sellaisen käsityksen, että hyötysuhde nousee laktaation edetessä. Kieroa :D

185 pv:n kohdalla alkaa molemmat tytöt ottaa laardia niskaan. Vanha totuus toimii, jos 1 ry = 1kgka, laihemmalla ehkä ei...
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Jos pitäisi arvata, niin Iltasanomalaisuus on joku Auvon kiero vitsi, tai sitten se on ollut Excelissä jotenkin oletuksena  :D

Tuo käyrä toteuttaa muuten hienosti vanhan totuuden "0, 76 ry/maitokilo", laihtumisen vaihtuminen lihomiseksi näkyy myös  8)
Taulukosta saa pikalukemalla sellaisen käsityksen, että hyötysuhde nousee laktaation edetessä. Kieroa :D

185 pv:n kohdalla alkaa molemmat tytöt ottaa laardia niskaan. Vanha totuus toimii, jos 1 ry = 1kgka, laihemmalla ehkä ei...

 8)
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Noh rotupuhtaus Raijat, etukiinnitys Eijat ja sukulinja Saijat, pankaas nyt kommenttia tulemaan miten asiat tulee hoitaa 8)
Oon vaatimaton!

huhu

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 120
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Yksi ratkaisu olisi että Eijat , Raijat ja Saijat muodostaisivat rotupuhtaiden karjojen linjan.Heille voitaisiin antaa rotu puhtauden säilyttäjänä korvaus. Sitten olisi maidontuottaja karjojen linja,jotka risteyttäisivät rotuja ja tuottaisivat maitoa. :P

Viimeksi muokattu: 20.11.13 - klo:09:11 kirjoittanut huhu

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Täällä ei ollenkaan vängätä roduista ja jalostuksesta, ja onhan se väärin. Pistän vähän henk. koht totuuksia esille niin saadaan asia käyntiin:

Ayshiren hienous on siinä että että on ollut saatavilla ja se ei ole kuollut heti kättelyssä vanhoissa parsinavetoissa. Hyvä Ay on kyllä parempi kuin huono holstein, mutta hyvissä olosuhteissa holstein on parempi maidontuottaja eikä pitoisuuseroa ole nimeksikään. Rasvassa jonkin verran, mutta ei siitä kummoisia makseta.

Mitä tulee AY:n jalostukseen, kanukkeja voi välillä kokeilla jos tissit viistää maata, mutta hain huvikseni parin VG:n sonnin tiedot kanadalaisesta tietokannasta jonka pitäisi kai suosia kanukkeja vähän kuin NTM suosii VG:N sonneja. No, esim. Buckarby on Kanadan jalostusarvoltaan (LPI, lifetime profit index) yhtä hyvä kuin mikä tahansa semexin sonni, ja paaaljon parempi kuin vaikka Huitin tähtioppilas Burdette. http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=USA&sex=M&regnum=100419568
"Puhtaan" AY:n vaaliminen on yhtä hämyä touhua kuin jonkun puolivillaisen koirarodun puhtauden fanaattinen vaaliminen.


Holsteinit on se rotu josta tulee maitoa ja joka kiertää robotilla. Ja kiusaa AY:ta vähemmän kavereitaan. Sen jalostuksesta näkemykseni on se että pariin sonniin kannattaa Huitin oppien tavoin keskittyä, mutta hyvään tulokseen pääsee varmasti niinkin että ottaa vaikka yhden sonnin Fabaa, yhden Semexiä ja yhden Altaa. Vähän saman kaltaisia, tasavahvoja ja huippuyksilöitä saisivat toki olla.

Jersey on uskoakseni selvästi ay:ta parempi elukka pieniin tiloihin sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Sonnivasikoiden menekki on olematonta, mutta muuten se olisi optimaalinen rotu useimpiin suomen yli 15v vanhoihin navetoihin.


Ja kuulemani mukaan rodun vaihtaminen risteyttämällä toimii, ja erilaiset uhkailut tosien ja kolmanne polven risteytysten ongelmista eivät pidä paikkaansa. En ole varma miten hyvin tämä aina pitää kutinsa, mutta merkittävän osan äyskäreistä olen ajatellut kylmästi risteyttää mustaksi.

Komentoin vielä tätä ja ekaa sivua muutenkin:
yhtä asiaa vaan en ymmärrä;  että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä  ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.

Jerseyllä on se selvä ongelma että teruastamot eivät huoli sonnivasikoita, ne ovat vähän samanlaista ei-toivottua tavaraa kuin suomenkarjasonniset. Tanskassa on ollut jo pitkään käytäntö että jerseysonnivasikat tapetaan saman vuorokauden puolella syntymästä, myös luomutiloilla, kun ne on jalostettu niin puhtaiksi maitoeläimiksi että ei ole edes sonneista mitään kasvatustuloa tiloille. Luulis että holskuillakin on jo sama ongelma on ne niin muuttuneet rimpuloiksi että kohta niitäkin aletaan hinnoittelemaan alemmas. Siinä onkin  tilanteet muuttuneet kun aikoinaan friisiläisestä sai "liharotulisää".

Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa.  Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että  jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.

antti-x

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu

yhtä asiaa vaan en ymmärrä;  että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä  ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.

Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa.  Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että  jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.

3-4 sonnia siksi että sukulaisuuksia lukuunottamatta kaikkia sonneja voidaan käyttää lähes kaikille rodun lehmille ja jalostus menee eteenpäin. Koska sonneilla ei varsinaisesti ole heikkouksia.

Eli käytössä olisi vaikka kolme huippuluokan sonnia kovalla arvosteluvarmuudella (näitähän siis on, ja holstein genomeillakin on aika hyvä varmuus). Yksi perityttää erityisen kovaa tuotosta ja lypsynopeutta ollen muutenkin hyvä, toisella esim. on vetimet vähän kauempana ja isommat, ja kolmannella terveysominaisuudet poikkeuksellisen hyvät. Kaikki joka tapauksessa rakenteeltaan ja jaloiltaan erinomaisia ja tuotos ja terveyskin plussalla.

Näin se jalostus etenee kautta linjan eikä niin että käytetään sonneja joilla puolet ominaisuuksista on miinuksella... Mikä on AY-puolella se suurin miinus. Parhaatkin AY-sonnit saavat turhan paljon selvästi alle satasen lukemia tärkeissä kohdissa. Meilläkin on monta hyvää ay-ensikkoa, joille on vaan tosi vaikea valita sonnia, kun haluaisi että se tytär on kaikin puolin parempi tai ainakin yhtä hyvä. Siis myös tuotokseltaan.

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Täällä ei ollenkaan vängätä roduista ja jalostuksesta, ja onhan se väärin. Pistän vähän henk. koht totuuksia esille niin saadaan asia käyntiin:

Ayshiren hienous on siinä että että on ollut saatavilla ja se ei ole kuollut heti kättelyssä vanhoissa parsinavetoissa. Hyvä Ay on kyllä parempi kuin huono holstein, mutta hyvissä olosuhteissa holstein on parempi maidontuottaja eikä pitoisuuseroa ole nimeksikään. Rasvassa jonkin verran, mutta ei siitä kummoisia makseta.

Mitä tulee AY:n jalostukseen, kanukkeja voi välillä kokeilla jos tissit viistää maata, mutta hain huvikseni parin VG:n sonnin tiedot kanadalaisesta tietokannasta jonka pitäisi kai suosia kanukkeja vähän kuin NTM suosii VG:N sonneja. No, esim. Buckarby on Kanadan jalostusarvoltaan (LPI, lifetime profit index) yhtä hyvä kuin mikä tahansa semexin sonni, ja paaaljon parempi kuin vaikka Huitin tähtioppilas Burdette. http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=AY&country=USA&sex=M&regnum=100419568
"Puhtaan" AY:n vaaliminen on yhtä hämyä touhua kuin jonkun puolivillaisen koirarodun puhtauden fanaattinen vaaliminen.


Holsteinit on se rotu josta tulee maitoa ja joka kiertää robotilla. Ja kiusaa AY:ta vähemmän kavereitaan. Sen jalostuksesta näkemykseni on se että pariin sonniin kannattaa Huitin oppien tavoin keskittyä, mutta hyvään tulokseen pääsee varmasti niinkin että ottaa vaikka yhden sonnin Fabaa, yhden Semexiä ja yhden Altaa. Vähän saman kaltaisia, tasavahvoja ja huippuyksilöitä saisivat toki olla.

Jersey on uskoakseni selvästi ay:ta parempi elukka pieniin tiloihin sekä parsinavetoissa että pihatoissa. Sonnivasikoiden menekki on olematonta, mutta muuten se olisi optimaalinen rotu useimpiin suomen yli 15v vanhoihin navetoihin.


Ja kuulemani mukaan rodun vaihtaminen risteyttämällä toimii, ja erilaiset uhkailut tosien ja kolmanne polven risteytysten ongelmista eivät pidä paikkaansa. En ole varma miten hyvin tämä aina pitää kutinsa, mutta merkittävän osan äyskäreistä olen ajatellut kylmästi risteyttää mustaksi.

Komentoin vielä tätä ja ekaa sivua muutenkin:
yhtä asiaa vaan en ymmärrä;  että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä  ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.

Jerseyllä on se selvä ongelma että teruastamot eivät huoli sonnivasikoita, ne ovat vähän samanlaista ei-toivottua tavaraa kuin suomenkarjasonniset. Tanskassa on ollut jo pitkään käytäntö että jerseysonnivasikat tapetaan saman vuorokauden puolella syntymästä, myös luomutiloilla, kun ne on jalostettu niin puhtaiksi maitoeläimiksi että ei ole edes sonneista mitään kasvatustuloa tiloille. Luulis että holskuillakin on jo sama ongelma on ne niin muuttuneet rimpuloiksi että kohta niitäkin aletaan hinnoittelemaan alemmas. Siinä onkin  tilanteet muuttuneet kun aikoinaan friisiläisestä sai "liharotulisää".

Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa.  Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että  jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.

Ymmärän isäntää, mutta en välttämättä sua. Suomalaiset valittaa kun mustamies vie meidän työt ja naiset, mutta
haluan lohduttaa: ei ne Suomalaisetkaan niitä töitä tee ja jos nainen lähtee mustanpatukan perään niin joutaa mennäkkin! (puhuttiinko muuten lehmistä jotain?) :o
Oon vaatimaton!

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Suuri jalostuskeskustelu

yhtä asiaa vaan en ymmärrä;  että miksi ihmeessä tilan pitäisi valita kerralla käyttöön vain muutama sonni ? Se on kai ihan sama onko niitä 2 vai 20 kunhan ne on samalla sabluunalla valittu, kuitenkin kun jalostus on toisinaan niin epävarma tapa tuottaa haluamiaan eläimiä  ja lisäksi aikamoinen expertti tarvii olla että osaa valita justiinsa esim. holsteinsonnit noin 200 sonnin tarjonasta mitä kolmen toimijan kautta Suomeen on mahdollista saada että niitä olisi vain muutama? Jersyn kanssa tuo ehkä toimis, suomenkarjalla tulee sukusiitos vastaan ja tulee muuten holskuillakin helposti ainakin jossain vaiheessa.

Ayrshirstä jo kirjoitinkin kun on lempiaihe. Meille se on ykkösrotu, isäntä ei tykkää mustista, mulle ne on ok. Äykyistä on ollut pari lehtijuttua missä isäntäväki yllättyi ayrshiren hyvistä ominaisuuksista robottitiloille, niiden aktiivisuus, parempi sorkka-aines puolsi niiden hyvyyttä robottilehmäksi. Toinen tila oli harkinnut ayrshiren hävittämistä robotin tieltä mutta olivat osan jättäneet, nyt kokemusten jälkeen aikovat lisätä ayrshireä. Nämä robottikauppiaat ovat myös tehneet myyräntyötä ja uskotelleet asiakkailleen että ayrshire kannattaa sitten hävittää ja tätä neuvoa on etenkin punaisen merkin myyjät viljelleet. Se vaan kertoo sen että heidän koneensa on niin huono että se lypsää vain yhdentyyppisen lehmän maitoa.  Meille on yksi asia ollut alusta asti ainakin selvä että  jos meille robottilypsy joskus tulee niin se kone ei ole ainakaan punainen! Lehmätkään ei ole punasia vaan ruskea-valkoisia.

3-4 sonnia siksi että sukulaisuuksia lukuunottamatta kaikkia sonneja voidaan käyttää lähes kaikille rodun lehmille ja jalostus menee eteenpäin. Koska sonneilla ei varsinaisesti ole heikkouksia.

Eli käytössä olisi vaikka kolme huippuluokan sonnia kovalla arvosteluvarmuudella (näitähän siis on, ja holstein genomeillakin on aika hyvä varmuus). Yksi perityttää erityisen kovaa tuotosta ja lypsynopeutta ollen muutenkin hyvä, toisella esim. on vetimet vähän kauempana ja isommat, ja kolmannella terveysominaisuudet poikkeuksellisen hyvät. Kaikki joka tapauksessa rakenteeltaan ja jaloiltaan erinomaisia ja tuotos ja terveyskin plussalla.

Näin se jalostus etenee kautta linjan eikä niin että käytetään sonneja joilla puolet ominaisuuksista on miinuksella... Mikä on AY-puolella se suurin miinus. Parhaatkin AY-sonnit saavat turhan paljon selvästi alle satasen lukemia tärkeissä kohdissa. Meilläkin on monta hyvää ay-ensikkoa, joille on vaan tosi vaikea valita sonnia, kun haluaisi että se tytär on kaikin puolin parempi tai ainakin yhtä hyvä. Siis myös tuotokseltaan.

Samankaltaiseen tulokseen voidaan päästä jokatapauskessa vaikka sonneja olis 20 käytössä jos kuitenkin haetaan erityyppisiä ominaisuuksia mitä tuossa erittelit; vaikka sulla on se yksi kova terveyssonni käytössä nin ei ole mikään tae että juuri tämä sonni olis mitenkään vahva periyttäjä (muutenkin terveysominaisuudet periytyy heikosti). Jos taas on esimerkiksi kolme terveyssonnia, pari tuotossonnia sekä muutamia joilla on sekä käyttöomainaisuudet että poikimiset helppoja ja jotain muuta ja loput vaikka nuorsonneja niin maidontuotannon kannattavuuden kannalta ei ole merkitystä onko "tytärryhmiä" vai ei. Mustien kanssa tällainen muutaman sonnin-käytäntö voikin pelata ja sieltä holskujen jalostuksista tämä on Suomeen tuotukin, mutta ayrshiren kohdalla tuo muutaman sonnin käyttö ja isot tytärryhmät eivät vaan toimi. On kokeiltu ja haukannu paskaa; kun oli sellainen 10 tytärtä samasta sonnista ja pian huomasin että se ei ollutkaan ihan sitä mitä tarvittiin niin niitä on sitten hävitetty myymällä ja yksi meni teuraaksikin. Tästä oppineena vältän liian harvojen sonnien käyttöä ja hajautan riskiä usemmalla sonnilla. Ehdin kuitenkin huonoille tavoille jo oppia kun edelleen tavoittelen vähintään 3-5 tiineyttä per sonni mutta se ei ole enää sitä luokkaa että 10-15 tiineyttä/sonni.

Miksei jalostus etene ihan useammallakin sonnilla? mitäs jos tulee valittua ne muutama sonni ihan väärin? Suomessa eräs tunnettukin holsteinjalostaja oppi tämän kantapään kautta ja hänen melko isossa holsteinkarjassaan käytetään yhtä sonnia vain 4-8 annosta eli hänellä on hyvin laaja sonnivalikoima käytössä. Hän myös toteutti aikasemmin tätä pohjois-amerikan oppia ja huomasi sen toimimattomuuden. 

Sitä vielä piti tästä aiheesta jatkaa että kun semexin ohjestus on ollut myös että 4-5 sonnia kerralla/vuodessa  käyttöön, sisältääkö tuo nuorsonnit vai laitetaanko ne tuohon lisäksi? Periaatteessa meillä on Suomessa sellainen käytäntö että nuorsonneja pitäs käyttää sen verran että sonnilukua ei tarvi laskea, mutta itse olen vähän rajoittanut ettei ihan mitä sattuu.

Viimeksi muokattu: 23.11.13 - klo:13:59 kirjoittanut Rusina

antti-x

  • Vieras
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Sanoisin että on vähän hankalampaa löytää hyvän arvosteluvarmuuden kaikin puolin hyviä sonneja josta tulee about samanlaisia jälkeläisiä 20 kuin vaikka neljä.

Jos rusina listaa sekä holstein että ay puolelta yli kymmenen hyvän arvosteluvarmuuden (ainakin lähes sata tytärarvostelua) sonnia joilla ei ole kuin korkeintaan yksi heikkous, ja muuten hyvät luvut, myönnän toki että useaa sonnia on fiksu käyttää koska useita aika varmasti hyviä kerran on.

edit: Ja miksi Rusina on sitä mieltä että nuorsonneja kannattaa käyttää ainakaan ennen genomiarvostelujen julkaisua?

Viimeksi muokattu: 23.11.13 - klo:16:37 kirjoittanut antti-x

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Mihin tuolla hifistely jalostuksella pyritään maailmassa, jossa eläimiä kohdellaan käytännössä ryhminä  ???

Kuka oikeasti seuraa näitä jalostuslinjojaan käytännössä.. se papereilla seuraaminen kun on tunnetusti aika turhaa.. tulosten todentaminen pitäisi ihan oikeasti tehdä eikä lonkalta arvioida lopputuloksia johonkin järjestykseen.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Mihin tuolla hifistely jalostuksella pyritään maailmassa, jossa eläimiä kohdellaan käytännössä ryhminä  ???

Kuka oikeasti seuraa näitä jalostuslinjojaan käytännössä.. se papereilla seuraaminen kun on tunnetusti aika turhaa.. tulosten todentaminen pitäisi ihan oikeasti tehdä eikä lonkalta arvioida lopputuloksia johonkin järjestykseen.

Lisäksi pitäisi muistaa että fenotyyppi on se mikä sattuu olemaan ja se mitä "kuvitellaan" siirtävänsä seuraavaan sukupolveen, voi olla jotain muuta. Käyttämällä muutamaa kovan arvosteluvarmuuden sonnia voi tätä sattuman osuutta yrittää hallita. Tärkeää olisi kai keskittyä juuri siihen että eläinaines olis jossakin suhteessa mahdollisimman tasaista. Hifistelyssä taas tullaan jalostuksen peruskysymysten äärelle, on eri asia tehdä jotain kuin luulla tekevänsä jotakin..

Toisaalta taas, oma ajatuksensa on sukulinjojen kapenemisella josta en jaksa tässä edes puhua. Mutta voihan niitä erikoisempia sukuyhditelmiä hakea vaikka käyttäisikin vähemmän sonneja lukumääräisesti.
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Suuri jalostuskeskustelu
Mihin tuolla hifistely jalostuksella pyritään maailmassa, jossa eläimiä kohdellaan käytännössä ryhminä  ???

Kuka oikeasti seuraa näitä jalostuslinjojaan käytännössä.. se papereilla seuraaminen kun on tunnetusti aika turhaa.. tulosten todentaminen pitäisi ihan oikeasti tehdä eikä lonkalta arvioida lopputuloksia johonkin järjestykseen.

Lisäksi pitäisi muistaa että fenotyyppi on se mikä sattuu olemaan ja se mitä "kuvitellaan" siirtävänsä seuraavaan sukupolveen, voi olla jotain muuta. Käyttämällä muutamaa kovan arvosteluvarmuuden sonnia voi tätä sattuman osuutta yrittää hallita. Tärkeää olisi kai keskittyä juuri siihen että eläinaines olis jossakin suhteessa mahdollisimman tasaista. Hifistelyssä taas tullaan jalostuksen peruskysymysten äärelle, on eri asia tehdä jotain kuin luulla tekevänsä jotakin..

Toisaalta taas, oma ajatuksensa on sukulinjojen kapenemisella josta en jaksa tässä edes puhua. Mutta voihan niitä erikoisempia sukuyhditelmiä hakea vaikka käyttäisikin vähemmän sonneja lukumääräisesti.

Tilaolosuhteissa on vaikea todistaa mitään sellaista, mikä ei onnistu kunnolla edes laboratoriossa  :) Genotyypppi ja fenotyyppi eroavat toisistaan, paperilla loistava voikin olla se raakkilehmä... Kumpaa sitten uskotaan JOS on tiukka karsinta ja valitsemistilanne päällä  ???

Itse olen seurannut jalostamista täällä kotioloissa. Demo-karjassa on vain yksi sonni kerrallaan... äitisukuja taitaa olla 3 tai 4. Vasikoissa on suuri hajonta jopa emolinjojen sisällä.. syntymäpaino oli keskimäärin 42, mutta hajonta oli +- 6 kiloa... Vieroituspainojen ero johtui pelkästään emon maidontuotantokyvystä  ::) Ja jokainen vasikka oli ihan oman näköisensä.. Sonnin vaihtumisen huomaa ainoastaan vasikoiden jaloista  ::)
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.