Mites semmoset asiat kuin vetotehon tarve. Mun mielestä sivupyöräkone kulkee kevyemmin kuin takapyörä koska ei ole sitä rengasrivistöä vedettävänä mikä laittaa aina hieman hanttiin jos ei olla suorakylvössä tai ihan kovimmilla savilla.
Samoin sivupyöräkoneella pystyy mielestäni tekemään jyrkempiä mutkia kun vantaalle ei tule sivulle vääntävää voimaa niin herkästi.
Sitten yksi sivupyörän hyöty on että pystyy peruttamaan pellon kulmaan jolloin kylvövantaat on ihan pellon laidassa eikä jää kylvämättä 2 metrin pätkää niin kuin helposti takapyöräkoneella jos nyt ollenkaan viitti peruttaa.
Tuossa onkin hyviä pointteja, mutta ei keveillä mailla ole takapyöräkoneen voittanutta. Suurin miinus vetotehon tarve, mitä keveämmät maat, sitä enemmän tarttee olla vetovoimaa. -96 vuonna tais tulla takapyöräkone meille, eikä ole kaduttanut päivääkään. Jyrääminen useimmin tarpeetonta, toki jyrätään (kerätään satunnaiset kivet) suurin osa pelloista. On halvinta puimuriremppaa kun ei tartte satunnaisessa lakolaikussakaan pelätä kiviä.
Edellinen simulta nosti takaharallaan paikoitellen kiviä pintaan, nykyinen vieskalainen piilottaa kivet ja kannot mukavasti.
Eikä näy päisteiden kasvukunnossakaan takapyöräkoneen tallaukset, pellon vikapaikat kyllä. Puimurin satokartoista voi päätellä paljon, lähinnä näkee saman kuin silmälläkin, ettei se kone tee niitä tiivitä päisteitä, vaan se hätäinen isäntä... Märälle pellolle ei saa mennä millään koneella, ellei kyseessä kevyt maalaji ja kerta-ajo _kostean_ paikan yli.
