Kun pitää kasvustot täysi tiheänä ja huolehtii peltojen kasvukunnosta, vesitaloudesta, turhasta tamppamisesta, silloin molemmat laitteet ovat turhia paalaukseen.
Noukinvaunu voi niellä paksumpaa karhoa mutta silloin taas tampataan peltoa.

Kun pitää kasvustot täysi tiheänä ja huolehtii peltojen kasvukunnosta, vesitaloudesta, turhasta tamppamisesta, silloin molemmat laitteet ovat turhia paalaukseen.
Noukinvaunu voi niellä paksumpaa karhoa mutta silloin taas tampataan peltoa.

Jos pitää viiden metrin niittokonetta niin silloin ehkä. Ei ole kuitenkaan viellä tullut mytynvääntäjälle rehukarhoa vastaan joka olisi kerätty alle 5 metristä ja ollut liian iso. Rukiin pahnakarho kerättynä 12 metristä oli joskus vähän liikaa. silloin kahdeksasta riitti.

 Agronikkihan nielee kymppi-metrin karhoa, tod. näköisesti hyötyy työteho karhotuksesta, joskus yks bisnesmies veteli timoteit punokselle ketjuharavalla, urakoija ei nauttinut. Yhdeksän metrin työleveydellä yhdet urat saa huonommalta näyttääkin, kahdeksan vähemmän tallattua metriä sen kyllä kompensoi. Karhotetulla pellolla nurkissa pyöriminen jää vähemmälle ja peruuttelun pystyy välttämään lähes kokonaan. Paksusta karhosta ainakin mäkkäri tekee nätimmän paalin ja lyhemmän silpun.

Hyvä olemassa tuo nostettava mattoperä. Aina sillon tällön sopivampi ajaa yhteen, jos on vaikka jostain syystä vähä vaatimattomampi kasvusto. Hirmukasvustot ja eilisen sukupolven koneilla kerääville sitten erikseen. Tai jos jotain syystä haluaa sen kuivatuksen aivan tiptop tehdä. Joka tapauksessa voi tehdä miten kukin tahtoo tilanteiden mukaisesti. Niitä ajokertojakin kun tulisi pyrkiä vähentämään. Leveä niittain ja karhottamattomuus tekeekin siinä aika paljon.

Ja kyllä se karho kuivuu. Ei oo tullu valituksia viime kesän noukkari eikä paalain asiakkailta märkyydestä, vaikka osa keräs hyvinkin pian niiton jälkeen. Ei se kovin vaikeaa liene omaksua päivää puolta pidempi kuivatus kuin ennen vanhaan. Jos ei malta niin siinähän on sitte. Märällä kelillä kuivaamattomuudesta tuskin kannattaa vehkeitä vertailla.

Mitä ne noukkariäijät valittaa isosta karhosta. Turha marista muista tekijöistä jos teho ja kantavuus rattorista loppuu kun yritetään enemmän niellä tavaraa. Niihän siinä käy.

Sitä en kyllä kehuisi plussaksi että tulisi tiukempia paaleja. Eihän se niin voi olla. Sama millä se iso karho on saatu aikaan niin siitä tulee kyllä löysempiä kuin pieneltä karholta, muut tekijät vakioiden.

Kyllä nämä toimii kaikki versiot ihan miten haluaa:
* Perhonen matoilla, käyttää kun käyttää
* Perhonen + karhotus(johon se noukkiva on kai paras)
* Perhosniittokone(ei murskain) + karhotus, jossa silppuamisen hoitaa korjuukone

Seuraava kehitys mitä ite halajan on leveä etukone perhosyhdistelmään tai taakseajovehkeeeseen vaihtaminen ja levikeet veturiin sama kummin tekee.

Ainiin, tosiaan viime kesänä näiden perhoskarhon kuivumattomuushuhujen takia kokeiltiin parilla hehtaarilla vanhalla Ylö KP 320 pöyhimellä möyhentää perhosen karhoa kuivumisen varmentamiseksi/tehostamiseksi. Vuosi niin persereikä sinappia noiden pelottelujen takia kuulkaa. No nyt olen niitä paaleja availlut ja ulkonäon sekä käsiteltävyyden perusteella sanoisin että KA lienee 40-50 tienoilla. Tavara on kuin kuivaheinää.

Ilman karhotusta on pellon tamppausta viere viereen...
Ens kesänä 12m yhteen noukkarille..

Ilman karhotusta on pellon tamppausta viere viereen...
Ens kesänä 12m yhteen noukkarille..

Tuo on totta. Leveällä katkojalla ja leveällä karhottimella saa parhaimmillaan melkosen osan pellosta täydellisen ajamattomaksi. Kaipa sitä voi sanoa jo CTF touhuksi. Nurmipalkokasvit tykkää.

Kaksi kesää takana karhottimen kanssa ja tuntuu että ois sen voinu ostaa aikaisemmin. Paalimäärä suhteessa työtunteihin on parantunut huomattavasti. Kun karhoitetaan kolmea yhteen tai runsaassa kasvustossa kahta 3,2 hinattavan murskaimen jäljiltä on paalitkin tiiviimpiä tasaisemman ja leveämmän karhon ansiosta. myös viime kesänä arvosti sitä kun karhottimella pysty pienellä vaivalla siirtämään karheita pois märemmistä kohdista kantavammalle alueelle.

tätä mattoperäällä puhtaampaa rehua väitettä en sulata.  paksu karho painuu maata vasten ja maa tarttuu kosteaan rehuun. lisäksi paksussa karhossa kasvaa huonoja säilömistä heikentäviä bakteereja. Kun taas mahdollisimman leveällä karholla rehu jää sängen päälle ja kuivaa nopeasti, mikä vähentää hengitystappiota.
Karhottaessa ei tule tuhkaa rehun joukkoon kun rehu on sängen päällä, huonompikin karhotin kuski onnistuu kun ei tarvi mennä pohjia myöten. tämä siis laaturehu asteella ei millään 5t ka kertakorjuulla.

Huom!!! Säilörehunteossa oleellista on vaan se, että aikaa menee 10 minuuttia vähemmän/ha kuin naapurilla. Ei tällaisia ruokinnallisia asioita pidä mennä miettimään, pääasia on että saadaan kerättyä äkkiä kompostia takapihalle 

Mattoperän yksi huono puoli muiden ongelmien lisäksi on painon lisääntyminen, ja ei pelkästään kokonaispaino vaan se että siirtää painopisteen toivottoman taakse. Kun esimerkiksi nykyinen pöttinger x8 yhdistelmä on erittäin hyvin tasapainossa etu- ja taka-akselipainojen ja rengaskoon suhteessa. Käytännössä tullut opittua se, että jos niittoyhdistelmä jättää hokin kuvan pellon pintaan, niin mikään korjuukone ei tahdo enää siitä tulla.

Mattoperien kanssa tilanne menee lähes toivottomaksi. Taka-akselipainoissa mennään yli 10tn että heilahtaa, varsinkin kun tuollaisessa yhdistelmässä on pakko lisätä keulalle lisäpainotusta, että se olisi käytännössä edes ajettavissa tiellä. http://www.poettinger.at/landtechnik/download/sd_profi_novacat_x8_2012_en.pdf  tuolla aiheesta lisää.

Monimuotoisilla lohkoilla lisäksi työtehoa menetetään paljon, kun joutuu niitossa pohtimaan korjuuketjun ajokuvioita, ja siltikään  niitä ei suoraan niitosta pysty optimaaliseksi ajamaan verrattuna erilliseen karhotukseen.

Viime vuonna tuota kyllä pohdin kun osalla asiakkaista olisi ollut ehkä kysyntää sille. Mutta vain osalla, ajosilppuriketjulla on jo 14m karhotin eikä heidän kannaltaan 8m mattoperän jäljiltä ajamisessa ole mitään mieltä, menettää liikaa korjuutehoa ja samalla kuivatus kärsii. Lopputuloksena mattoperien tarve olisi jäänyt liian pieneksi, ja kustannus sitä kautta korkeaksi.

Tottakai karhotin. Viime kesä taas sen opetti.. Meillä mattoperä pöttinger hyvin siinä kaikki toimii,mutta se karho mikä ei kuivu yhtään..

Mattoperän yksi huono puoli muiden ongelmien lisäksi on painon lisääntyminen, ja ei pelkästään kokonaispaino vaan se että siirtää painopisteen toivottoman taakse. Kun esimerkiksi nykyinen pöttinger x8 yhdistelmä on erittäin hyvin tasapainossa etu- ja taka-akselipainojen ja rengaskoon suhteessa. Käytännössä tullut opittua se, että jos niittoyhdistelmä jättää hokin kuvan pellon pintaan, niin mikään korjuukone ei tahdo enää siitä tulla.

Mattoperien kanssa tilanne menee lähes toivottomaksi. Taka-akselipainoissa mennään yli 10tn että heilahtaa, varsinkin kun tuollaisessa yhdistelmässä on pakko lisätä keulalle lisäpainotusta, että se olisi käytännössä edes ajettavissa tiellä. http://www.poettinger.at/landtechnik/download/sd_profi_novacat_x8_2012_en.pdf  tuolla aiheesta lisää.

Monimuotoisilla lohkoilla lisäksi työtehoa menetetään paljon, kun joutuu niitossa pohtimaan korjuuketjun ajokuvioita, ja siltikään  niitä ei suoraan niitosta pysty optimaaliseksi ajamaan verrattuna erilliseen karhotukseen.

Viime vuonna tuota kyllä pohdin kun osalla asiakkaista olisi ollut ehkä kysyntää sille. Mutta vain osalla, ajosilppuriketjulla on jo 14m karhotin eikä heidän kannaltaan 8m mattoperän jäljiltä ajamisessa ole mitään mieltä, menettää liikaa korjuutehoa ja samalla kuivatus kärsii. Lopputuloksena mattoperien tarve olisi jäänyt liian pieneksi, ja kustannus sitä kautta korkeaksi.

Kerrankin ollaan wejjon kanssa samaa mieltä. Mattoperho perhonen todella takapainoinen yhdistelmä juurikin ton kaukaisen painopisteen vuoksi.

Joka sentti mitä karhoa siirrellään sivuttain karhottimella on turmioksi rehun laadulle ,mutta siitähän nyt ei olekaan kyse vai onko se tärkeää?
Multaa sekottuu rehuun ja pelkkä pölykin on jo huono juttu.
Jos niiton jälkeen tulee jälkiä siitä on hauska karheta ,takuuvarmasti multaa rehusta löytyy.
Hyvää korjuuketjua ei ole tehtykään,kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet.

Joka sentti mitä karhoa siirrellään sivuttain karhottimella on turmioksi rehun laadulle ,mutta siitähän nyt ei olekaan kyse vai onko se tärkeää?
Multaa sekottuu rehuun ja pelkkä pölykin on jo huono juttu.
Jos niiton jälkeen tulee jälkiä siitä on hauska karheta ,takuuvarmasti multaa rehusta löytyy.
Hyvää korjuuketjua ei ole tehtykään,kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet.

Karhotuskuskin pitää olla paras mies ketjussa. Pitää ymmärtää mitä tekee, ja karhottimen korkeuden säätömahdollisuus lennossa iso plussa. Ainakin täällä missä maalajit vaihtuu lähes joka pellolla.

Oikein säädettynä ja ajettuna ei karhotuksesta ole ongelmaa rehun laadulle. Ja pellon muotoilu/tasaisuus nyt pitäisi nykykalustolla olla kunnossa. Jos niitossa tulee mun kalustolla jälkiä, ei sinne muuta korjuukalustoa sitten kannata ajaakaan. Ainakaan jos tarkoitus on päästä poiskin sieltä.

Märkänä mattoperän jäljiltä siiloon ajetussa rehussa on omat laatuongelmansa, eli suo siellä vetelä täällä. Ongelmat pitää vaan minimoida, oli menetelmä mikä hyvänsä

On olemassa hinattavia perhosia, muut tulee pertässä kun työleveydet kasvaa. Ei oo monta vuotta kun alterna 4m tuli ja oli tosi iso kun tavaliset niitti 2,4m koneilla. Nyt 4m on kape vs 9m perhosiin. Ja kai tulee halvempia noukin kahottjia joskus, ehkä.
http://www.jf-stoll.com/Default.aspx?ID=404           http://www.youtube.com/watch?v=_nsYxpsLa-4
Amerika http://www.youtube.com/watch?v=FTF5wBkWRCQ