Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: valtra 6800 - 02.03.13 - klo:21:48
-
Matoperän ja karhottimen + ja -
-
mattoperä
+paalit voi olla tiukempia
+jos erikseen käärijä pellolla, helpottaa työtä ja myös nopeuttaa (kun ei tarvii varoa toista karhoa
-tuuli voi vaikuttaa tulokseen
tässäpä tän kesän kokemukset. Tosi tyytyväinen ja ainakin Claassi 46 jaksaa niellä hyvin. :)
-
No mattoperällä et ainakaan karhoja juuri kuivata mutta saat puhtaamman karhon vähemmällä ajolla pellolla.
Karhottimella rehun kosteutta on helppo säädellä.
Paalaukseen parempi mun mielestä karhotin.
-
Mattoperällä vähemmän kalustoa pellolla ja vähemmän kalustoa siirtymässä peltojen väliä, vähemmän kiviä karhossa. Sopii parhaiten leveän noukkimen kanssa esim: JF1355, tuolloin voi jättä karhot leveälle.
-
Itsellä ei oo kumpaakaan mutta karhottimella parempi kuivuminen varsinkin paalaukseen, parempi karhon muoto (keskelle karhottava) ja voi korjailla vaikeilla lohkoilla kurveja ym. paremmin. Mattoperän hyvä puoli varmasti rehun puhtaus, epäonnistunut mattoperäily-> karmeita paaleja, lähes automaattinen paalin pystyynkääntäjä :o Nämä vain omia mielipiteitä.
-
mattoperä
+paalit voi olla tiukempia
miten v....sa VOI olla tiukempia...?
huonolla heinällä(ei ole raaskittu laittaa apupaskaa)parempi karhotin...? :o
-
mattoperä
+paalit voi olla tiukempia
miten v....sa VOI olla tiukempia...?
huonolla heinällä(ei ole raaskittu laittaa apupaskaa)parempi karhotin...? :o
Ei voikaan. Oman kokemuksen mukaan paalit muistuttavat lähinnä löysiä sokeritoppia.
-
tätä mattoperäällä puhtaampaa rehua väitettä en sulata. paksu karho painuu maata vasten ja maa tarttuu kosteaan rehuun. lisäksi paksussa karhossa kasvaa huonoja säilömistä heikentäviä bakteereja. Kun taas mahdollisimman leveällä karholla rehu jää sängen päälle ja kuivaa nopeasti, mikä vähentää hengitystappiota.
Karhottaessa ei tule tuhkaa rehun joukkoon kun rehu on sängen päällä, huonompikin karhotin kuski onnistuu kun ei tarvi mennä pohjia myöten. tämä siis laaturehu asteella ei millään 5t ka kertakorjuulla.
-
Jos sadot on edes sinnepäin niin matolla karho on niin iso että se ei käytännössä kuivu juuri lainkaan ja varsinkin pohja on hyvin märkä viellä paalatessa. Lisäksi mahdollisen vesisateen iskiessä isoa karhoa ei saada juuri millään kuivaksi. Siksi karhotin.
-
karhottimen etuja omasta mielestä, että voipi niittää vaikka viikatteella,ni ne saapi karholle.. ::)
-
2 x mattoperä +etukone ::)
-
seittemän leivän uuni... :-\
-
Mulle ei mattoperää tule. Karhotin on ja pöyhin. Ei ne heinät karhossa kuivu. Piste. :)
-
Mattoperä miehet jätti viimekesänä mattoperä meiningin tekemättä. Ei noin sateisena kesänä kuivunu mikää.
Tuskaa kun kasvusta saakelin märkää ja tiheetä. Eri asia jos aikaa päivällä niittää ja kasvusto harvaa.
Ehdottomasti karhotin. Paljo monipuolisempi ja niitto on nopeeampaa ainakin monimuotoisilla lohkoilla + päisteetkin ovat siistit/tolpan ympärykset
-
Yhden miehen urakointiketjussa mattoperä toimii sikäli, että ei tarvi ajella kohteeseen erikseen karhottamaan. Eli käy ensin niittämässä ruohot karholle ja seuraavana päivänä tulee paalainkäärijän/noukinvaunun kanssa ja ruohot myttyyn/siiloon/kasaan.
On tosin tehnyt joskus niinkin, että niittää vain etukoneen kanssa ja saa vietyä yhdellä kertaa molemmat koneet. Tämä siis alueilla, joissa ei esim. karhottimia ole joutilaana.
-
Kun pitää kasvustot täysi tiheänä ja huolehtii peltojen kasvukunnosta, vesitaloudesta, turhasta tamppamisesta, silloin molemmat laitteet ovat turhia paalaukseen.
Noukinvaunu voi niellä paksumpaa karhoa mutta silloin taas tampataan peltoa.
-
Kun pitää kasvustot täysi tiheänä ja huolehtii peltojen kasvukunnosta, vesitaloudesta, turhasta tamppamisesta, silloin molemmat laitteet ovat turhia paalaukseen.
Noukinvaunu voi niellä paksumpaa karhoa mutta silloin taas tampataan peltoa.
Jos pitää viiden metrin niittokonetta niin silloin ehkä. Ei ole kuitenkaan viellä tullut mytynvääntäjälle rehukarhoa vastaan joka olisi kerätty alle 5 metristä ja ollut liian iso. Rukiin pahnakarho kerättynä 12 metristä oli joskus vähän liikaa. silloin kahdeksasta riitti.
-
Agronikkihan nielee kymppi-metrin karhoa, tod. näköisesti hyötyy työteho karhotuksesta, joskus yks bisnesmies veteli timoteit punokselle ketjuharavalla, urakoija ei nauttinut. Yhdeksän metrin työleveydellä yhdet urat saa huonommalta näyttääkin, kahdeksan vähemmän tallattua metriä sen kyllä kompensoi. Karhotetulla pellolla nurkissa pyöriminen jää vähemmälle ja peruuttelun pystyy välttämään lähes kokonaan. Paksusta karhosta ainakin mäkkäri tekee nätimmän paalin ja lyhemmän silpun.
-
Hyvä olemassa tuo nostettava mattoperä. Aina sillon tällön sopivampi ajaa yhteen, jos on vaikka jostain syystä vähä vaatimattomampi kasvusto. Hirmukasvustot ja eilisen sukupolven koneilla kerääville sitten erikseen. Tai jos jotain syystä haluaa sen kuivatuksen aivan tiptop tehdä. Joka tapauksessa voi tehdä miten kukin tahtoo tilanteiden mukaisesti. Niitä ajokertojakin kun tulisi pyrkiä vähentämään. Leveä niittain ja karhottamattomuus tekeekin siinä aika paljon.
Ja kyllä se karho kuivuu. Ei oo tullu valituksia viime kesän noukkari eikä paalain asiakkailta märkyydestä, vaikka osa keräs hyvinkin pian niiton jälkeen. Ei se kovin vaikeaa liene omaksua päivää puolta pidempi kuivatus kuin ennen vanhaan. Jos ei malta niin siinähän on sitte. Märällä kelillä kuivaamattomuudesta tuskin kannattaa vehkeitä vertailla.
Mitä ne noukkariäijät valittaa isosta karhosta. Turha marista muista tekijöistä jos teho ja kantavuus rattorista loppuu kun yritetään enemmän niellä tavaraa. Niihän siinä käy.
Sitä en kyllä kehuisi plussaksi että tulisi tiukempia paaleja. Eihän se niin voi olla. Sama millä se iso karho on saatu aikaan niin siitä tulee kyllä löysempiä kuin pieneltä karholta, muut tekijät vakioiden.
Kyllä nämä toimii kaikki versiot ihan miten haluaa:
* Perhonen matoilla, käyttää kun käyttää
* Perhonen + karhotus(johon se noukkiva on kai paras)
* Perhosniittokone(ei murskain) + karhotus, jossa silppuamisen hoitaa korjuukone
Seuraava kehitys mitä ite halajan on leveä etukone perhosyhdistelmään tai taakseajovehkeeeseen vaihtaminen ja levikeet veturiin sama kummin tekee.
-
Ainiin, tosiaan viime kesänä näiden perhoskarhon kuivumattomuushuhujen takia kokeiltiin parilla hehtaarilla vanhalla Ylö KP 320 pöyhimellä möyhentää perhosen karhoa kuivumisen varmentamiseksi/tehostamiseksi. Vuosi niin persereikä sinappia noiden pelottelujen takia kuulkaa. No nyt olen niitä paaleja availlut ja ulkonäon sekä käsiteltävyyden perusteella sanoisin että KA lienee 40-50 tienoilla. Tavara on kuin kuivaheinää.
-
Ilman karhotusta on pellon tamppausta viere viereen...
Ens kesänä 12m yhteen noukkarille..
-
Ilman karhotusta on pellon tamppausta viere viereen...
Ens kesänä 12m yhteen noukkarille..
Tuo on totta. Leveällä katkojalla ja leveällä karhottimella saa parhaimmillaan melkosen osan pellosta täydellisen ajamattomaksi. Kaipa sitä voi sanoa jo CTF touhuksi. Nurmipalkokasvit tykkää.
-
Kaksi kesää takana karhottimen kanssa ja tuntuu että ois sen voinu ostaa aikaisemmin. Paalimäärä suhteessa työtunteihin on parantunut huomattavasti. Kun karhoitetaan kolmea yhteen tai runsaassa kasvustossa kahta 3,2 hinattavan murskaimen jäljiltä on paalitkin tiiviimpiä tasaisemman ja leveämmän karhon ansiosta. myös viime kesänä arvosti sitä kun karhottimella pysty pienellä vaivalla siirtämään karheita pois märemmistä kohdista kantavammalle alueelle.
-
tätä mattoperäällä puhtaampaa rehua väitettä en sulata. paksu karho painuu maata vasten ja maa tarttuu kosteaan rehuun. lisäksi paksussa karhossa kasvaa huonoja säilömistä heikentäviä bakteereja. Kun taas mahdollisimman leveällä karholla rehu jää sängen päälle ja kuivaa nopeasti, mikä vähentää hengitystappiota.
Karhottaessa ei tule tuhkaa rehun joukkoon kun rehu on sängen päällä, huonompikin karhotin kuski onnistuu kun ei tarvi mennä pohjia myöten. tämä siis laaturehu asteella ei millään 5t ka kertakorjuulla.
Huom!!! Säilörehunteossa oleellista on vaan se, että aikaa menee 10 minuuttia vähemmän/ha kuin naapurilla. Ei tällaisia ruokinnallisia asioita pidä mennä miettimään, pääasia on että saadaan kerättyä äkkiä kompostia takapihalle ;D ;D ;D
-
Mattoperän yksi huono puoli muiden ongelmien lisäksi on painon lisääntyminen, ja ei pelkästään kokonaispaino vaan se että siirtää painopisteen toivottoman taakse. Kun esimerkiksi nykyinen pöttinger x8 yhdistelmä on erittäin hyvin tasapainossa etu- ja taka-akselipainojen ja rengaskoon suhteessa. Käytännössä tullut opittua se, että jos niittoyhdistelmä jättää hokin kuvan pellon pintaan, niin mikään korjuukone ei tahdo enää siitä tulla.
Mattoperien kanssa tilanne menee lähes toivottomaksi. Taka-akselipainoissa mennään yli 10tn että heilahtaa, varsinkin kun tuollaisessa yhdistelmässä on pakko lisätä keulalle lisäpainotusta, että se olisi käytännössä edes ajettavissa tiellä. http://www.poettinger.at/landtechnik/download/sd_profi_novacat_x8_2012_en.pdf tuolla aiheesta lisää.
Monimuotoisilla lohkoilla lisäksi työtehoa menetetään paljon, kun joutuu niitossa pohtimaan korjuuketjun ajokuvioita, ja siltikään niitä ei suoraan niitosta pysty optimaaliseksi ajamaan verrattuna erilliseen karhotukseen.
Viime vuonna tuota kyllä pohdin kun osalla asiakkaista olisi ollut ehkä kysyntää sille. Mutta vain osalla, ajosilppuriketjulla on jo 14m karhotin eikä heidän kannaltaan 8m mattoperän jäljiltä ajamisessa ole mitään mieltä, menettää liikaa korjuutehoa ja samalla kuivatus kärsii. Lopputuloksena mattoperien tarve olisi jäänyt liian pieneksi, ja kustannus sitä kautta korkeaksi.
-
Tottakai karhotin. Viime kesä taas sen opetti.. Meillä mattoperä pöttinger hyvin siinä kaikki toimii,mutta se karho mikä ei kuivu yhtään..
-
Mattoperän yksi huono puoli muiden ongelmien lisäksi on painon lisääntyminen, ja ei pelkästään kokonaispaino vaan se että siirtää painopisteen toivottoman taakse. Kun esimerkiksi nykyinen pöttinger x8 yhdistelmä on erittäin hyvin tasapainossa etu- ja taka-akselipainojen ja rengaskoon suhteessa. Käytännössä tullut opittua se, että jos niittoyhdistelmä jättää hokin kuvan pellon pintaan, niin mikään korjuukone ei tahdo enää siitä tulla.
Mattoperien kanssa tilanne menee lähes toivottomaksi. Taka-akselipainoissa mennään yli 10tn että heilahtaa, varsinkin kun tuollaisessa yhdistelmässä on pakko lisätä keulalle lisäpainotusta, että se olisi käytännössä edes ajettavissa tiellä. http://www.poettinger.at/landtechnik/download/sd_profi_novacat_x8_2012_en.pdf tuolla aiheesta lisää.
Monimuotoisilla lohkoilla lisäksi työtehoa menetetään paljon, kun joutuu niitossa pohtimaan korjuuketjun ajokuvioita, ja siltikään niitä ei suoraan niitosta pysty optimaaliseksi ajamaan verrattuna erilliseen karhotukseen.
Viime vuonna tuota kyllä pohdin kun osalla asiakkaista olisi ollut ehkä kysyntää sille. Mutta vain osalla, ajosilppuriketjulla on jo 14m karhotin eikä heidän kannaltaan 8m mattoperän jäljiltä ajamisessa ole mitään mieltä, menettää liikaa korjuutehoa ja samalla kuivatus kärsii. Lopputuloksena mattoperien tarve olisi jäänyt liian pieneksi, ja kustannus sitä kautta korkeaksi.
Kerrankin ollaan wejjon kanssa samaa mieltä. Mattoperho perhonen todella takapainoinen yhdistelmä juurikin ton kaukaisen painopisteen vuoksi.
-
Joka sentti mitä karhoa siirrellään sivuttain karhottimella on turmioksi rehun laadulle ,mutta siitähän nyt ei olekaan kyse vai onko se tärkeää?
Multaa sekottuu rehuun ja pelkkä pölykin on jo huono juttu.
Jos niiton jälkeen tulee jälkiä siitä on hauska karheta ,takuuvarmasti multaa rehusta löytyy.
Hyvää korjuuketjua ei ole tehtykään,kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet.
-
Joka sentti mitä karhoa siirrellään sivuttain karhottimella on turmioksi rehun laadulle ,mutta siitähän nyt ei olekaan kyse vai onko se tärkeää?
Multaa sekottuu rehuun ja pelkkä pölykin on jo huono juttu.
Jos niiton jälkeen tulee jälkiä siitä on hauska karheta ,takuuvarmasti multaa rehusta löytyy.
Hyvää korjuuketjua ei ole tehtykään,kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet.
Karhotuskuskin pitää olla paras mies ketjussa. Pitää ymmärtää mitä tekee, ja karhottimen korkeuden säätömahdollisuus lennossa iso plussa. Ainakin täällä missä maalajit vaihtuu lähes joka pellolla.
Oikein säädettynä ja ajettuna ei karhotuksesta ole ongelmaa rehun laadulle. Ja pellon muotoilu/tasaisuus nyt pitäisi nykykalustolla olla kunnossa. Jos niitossa tulee mun kalustolla jälkiä, ei sinne muuta korjuukalustoa sitten kannata ajaakaan. Ainakaan jos tarkoitus on päästä poiskin sieltä.
Märkänä mattoperän jäljiltä siiloon ajetussa rehussa on omat laatuongelmansa, eli suo siellä vetelä täällä. Ongelmat pitää vaan minimoida, oli menetelmä mikä hyvänsä
-
On olemassa hinattavia perhosia, muut tulee pertässä kun työleveydet kasvaa. Ei oo monta vuotta kun alterna 4m tuli ja oli tosi iso kun tavaliset niitti 2,4m koneilla. Nyt 4m on kape vs 9m perhosiin. Ja kai tulee halvempia noukin kahottjia joskus, ehkä.
http://www.jf-stoll.com/Default.aspx?ID=404 http://www.youtube.com/watch?v=_nsYxpsLa-4
Amerika http://www.youtube.com/watch?v=FTF5wBkWRCQ
-
Göpelillä ei ilmeisesti todellista kokemusta karhotuksesta tai sitten on uskoo kaiken mitä lehteen on kirjoitettu :o Muutema vuosi palloja tehty karhotuksen jäljiltä ja vielä ei ole tullut vastaan yhtään pilalle mennyttää paalia mikä olisi johtunut karhotuksesta. Jatkossa tietenkin näkee paremmin onko sitä maata rehussa kun tuhka aletaan määrittää rehuanalyysissä. Riittävän mittainen sänki niin ei ole ongelmia rehun laadun kanssa ja jälkikasvukin on parempi.
-
Göpelillä ei ilmeisesti todellista kokemusta karhotuksesta tai sitten on uskoo kaiken mitä lehteen on kirjoitettu :o Muutema vuosi palloja tehty karhotuksen jäljiltä ja vielä ei ole tullut vastaan yhtään pilalle mennyttää paalia mikä olisi johtunut karhotuksesta. Jatkossa tietenkin näkee paremmin onko sitä maata rehussa kun tuhka aletaan määrittää rehuanalyysissä. Riittävän mittainen sänki niin ei ole ongelmia rehun laadun kanssa ja jälkikasvukin on parempi.
Katsokaa Weijjon korjuuketjun "huippukuskia" kun karhottaa ,ainoa että pöly haittaa videon kuvan laatua. ;D ;D
Jokainen nyt ymmärtää kun heinään siirrellään niin ei se puhtaus ainakaan parane on se monissa tutkimuksissa selvästi tullut ilmi.
Hyvissä olosuhteissa voi olla ihan ok ,mutta muistaa viime kesän niin voipi mieli muuttua.
Nostolaiteperhoset ovat vain välivaihe hinattavat tulevat ryminällä jos vaan lompsa on lyönnissä.Komiaa oli niittotouhu jenkeissä eikä pitänyt hullun vauhtia yllä silti työ joutui. ;)
-
Mattoperien kanssa tilanne menee lähes toivottomaksi. Taka-akselipainoissa mennään yli 10tn että heilahtaa, varsinkin kun tuollaisessa yhdistelmässä on pakko lisätä keulalle lisäpainotusta, että se olisi käytännössä edes ajettavissa tiellä.
Möhködontti Big MII painaa 12,5tn ja akselipainot melkoisen tasan...
-
Mikä ihme on hinattava perhonen. 'Perhonen' nimitys tullee siitä, miten 1etu+2takakonetta yhdistelmä traktoriin kiinnitettynä muistuttaa perhosta. Ei Kuhn Alterna ainakaan mikään perhonen ole vaan ihan vain leveä hinattava niittomurskain. Saatika joku normi hinattava jossa on matto.
Jos nyt sitten perhosen takakoneet painattaa, niin miten asiaa muka auttaa esim. se 12 metrinen JF, jossa traktorin isojen renkaiden sijaan laitosta kantaakin pari kottikärrynrengasta. Phiberin mammuttivehkeessä on pari rengasta enemmän mutta muuten sama juttu. Samaa nerokkuutta ihmettelin juuri koneviestiä lukiessa hiukan eri vehkeessä, nimittäin se kivipekan hinattava kiekkomultain.
Toki se mattoperä on oma miinuksensa painon takia. Hieman riippunee merkistä kuinka takana ja kuinka raskaat mattovehkeet on. Itse korjaisin asian mieluummin veturin pirun isoilla renkailla, vähintään 1050mm tai 2x520mm takana, ja etukone sen verran leveä että takarenkaat ei tallaa pystynurmea. Johan noita onkin, ja esim. elhon 370 taakse mahtuu jo reilusti rengasta. Olikohan jollain eurooppalaisella valmistajalla nelimetrinenkin. Voi olla että takakoneeisiin joutuu tekemään muutostöitä, että leveät takarenkaat mahtuu, mutta sen nyt ei pitäisi olla valmistajalle homma eikä mikään. Eikä tämä tosin ole vain mattoperien takia, kun se pintapaine pitäis muutenkin minimoida.
Itsekulkevista möhködonteista nyt puhumattakaan...
-
^Ehkä sieltä tulee vähän sitä painoa traktorin akselillekkin ::)
Katsokaa Weijjon korjuuketjun "huippukuskia" kun karhottaa ,ainoa että pöly haittaa videon kuvan laatua. ;D ;D
Jokainen nyt ymmärtää kun heinään siirrellään niin ei se puhtaus ainakaan parane on se monissa tutkimuksissa selvästi tullut ilmi.
Hyvissä olosuhteissa voi olla ihan ok ,mutta muistaa viime kesän niin voipi mieli muuttua.
Nostolaiteperhoset ovat vain välivaihe hinattavat tulevat ryminällä jos vaan lompsa on lyönnissä.Komiaa oli niittotouhu jenkeissä eikä pitänyt hullun vauhtia yllä silti työ joutui. ;)
Itsekkin olen ihmetellyt sitä wejjon videota, että miten voi pölyttää noin perkeleesti, mutta kyseessä taisi olla ensimetrit eli säätöjä haettiin?
Viime kesänä oli todella hyvä että saatiin vihdoin karhotin ketjuun mukaan. Eihän sitä ois kerenny paalaamaan mitään poudan aikaan jos ois murskaimen jäljiltä pitänyt ajaa. Kuivuminenkin järjestyi nopeasti kun pöläytti karhot toisinpäin kun maa saattoi olla märkää.
-
Toivotaan todella että merkittävästi painoa tulee puoman puolelle. Eihän niillä minirenkailla ole mitään jakoa.
-
Kuulostaa aiva amatöörie puheilta tää väittely. Karhotin tietysti. Helpomi ajaa karhot yhtee ku niittokoneel kokoaja sihirata. Toiseksee paalauksella ja noukkarilla ei mun näkemyksen mukaan ole mitää tekemistä rehunteon kanssa. Molemmissa menee vain aika hukkaan. Ja paalamiseen pitää olla kyllä tosi rikas että pystyy muovit maksaan. Tästä ei varmaan kukaan provosoidu,eipä..
-
Jokainen nyt ymmärtää kun heinään siirrellään niin ei se puhtaus ainakaan parane on se monissa tutkimuksissa selvästi tullut ilmi.
Hyvissä olosuhteissa voi olla ihan ok ,mutta muistaa viime kesän niin voipi mieli muuttua.
Nostolaiteperhoset ovat vain välivaihe hinattavat tulevat ryminällä jos vaan lompsa on lyönnissä.Komiaa oli niittotouhu jenkeissä eikä pitänyt hullun vauhtia yllä silti työ joutui. ;)
Se pitää ymmärtää testata se laatu. Tuhkapitoisuutta on seurattava ;) Pöyhiminenkin on tulossa parantamaa säilörehun laatua, eikä sekään saa lisätä tuhkapitoisuutta....
-
Mikä ihme on hinattava perhonen. 'Perhonen' nimitys tullee siitä, miten 1etu+2takakonetta yhdistelmä traktoriin kiinnitettynä muistuttaa perhosta. Ei Kuhn Alterna ainakaan mikään perhonen ole vaan ihan vain leveä hinattava niittomurskain. Saatika joku normi hinattava jossa on matto.
Jos nyt sitten perhosen takakoneet painattaa, niin miten asiaa muka auttaa esim. se 12 metrinen JF, jossa traktorin isojen renkaiden sijaan laitosta kantaakin pari kottikärrynrengasta. Phiberin mammuttivehkeessä on pari rengasta enemmän mutta muuten sama juttu. Samaa nerokkuutta ihmettelin juuri koneviestiä lukiessa hiukan eri vehkeessä, nimittäin se kivipekan hinattava kiekkomultain.
Toki se mattoperä on oma miinuksensa painon takia. Hieman riippunee merkistä kuinka takana ja kuinka raskaat mattovehkeet on. Itse korjaisin asian mieluummin veturin pirun isoilla renkailla, vähintään 1050mm tai 2x520mm takana, ja etukone sen verran leveä että takarenkaat ei tallaa pystynurmea. Johan noita onkin, ja esim. elhon 370 taakse mahtuu jo reilusti rengasta. Olikohan jollain eurooppalaisella valmistajalla nelimetrinenkin. Voi olla että takakoneeisiin joutuu tekemään muutostöitä, että leveät takarenkaat mahtuu, mutta sen nyt ei pitäisi olla valmistajalle homma eikä mikään. Eikä tämä tosin ole vain mattoperien takia, kun se pintapaine pitäis muutenkin minimoida.
Itsekulkevista möhködonteista nyt puhumattakaan...
No mitä sä kutsut sitten toi jiiäffän etu + taka kone joka mä linkitin?
Alternaa mä viitasin millä harpauksin niittovehkeet kasvaa, en väittänyt et se on perhonen.
Jos hinattavissa olisi vain haittoja, me kaikki ajaisimme nostolaite kylvökoneilla. Mattoperilla tulee vipuvarsi, pienet pyörät autta varmasti paljon.
-
Jokainen nyt ymmärtää kun heinään siirrellään niin ei se puhtaus ainakaan parane on se monissa tutkimuksissa selvästi tullut ilmi.
Hyvissä olosuhteissa voi olla ihan ok ,mutta muistaa viime kesän niin voipi mieli muuttua.
Nostolaiteperhoset ovat vain välivaihe hinattavat tulevat ryminällä jos vaan lompsa on lyönnissä.Komiaa oli niittotouhu jenkeissä eikä pitänyt hullun vauhtia yllä silti työ joutui. ;)
Se pitää ymmärtää testata se laatu. Tuhkapitoisuutta on seurattava ;) Pöyhiminenkin on tulossa parantamaa säilörehun laatua, eikä sekään saa lisätä tuhkapitoisuutta....
Tässäkin kaikki lähtee liikkeelle hyvästä viljelystä. Jos pelto on kunnossa siemen itää tasaisesti ja nurmesta tulee tuuheaa. Niitetty heinä ei pääse kaatumaan koskaan maahan asti joten karhotinta ei tarvitse säätää kaapimaan maata mukaan karheeseen. Lannoitus on toinen tärkeä tekijä.
-
http://www.youtube.com/watch?v=iCReDYBM4To Mattoperällä kolme karhoa yhteen 8)
-
http://www.youtube.com/watch?v=iCReDYBM4To Mattoperällä kolme karhoa yhteen 8)
Näppärästi heinä liikkui yhtäpuolen niittävällä koneellakin :) ...Takalasi auki molemmilla kuskeilla. Onneks niittokoneet hiljaisia koneita :o
-
Kuulostaa aiva amatöörie puheilta tää väittely. Karhotin tietysti. Helpomi ajaa karhot yhtee ku niittokoneel kokoaja sihirata. Toiseksee paalauksella ja noukkarilla ei mun näkemyksen mukaan ole mitää tekemistä rehunteon kanssa. Molemmissa menee vain aika hukkaan. Ja paalamiseen pitää olla kyllä tosi rikas että pystyy muovit maksaan. Tästä ei varmaan kukaan provosoidu,eipä..
mihinkähän ne silppurimiehet ovat tehneet ne rahaläjänsä :o
sitähän niillä pitäisi olla kun ei tarvi muovia ostaa :D
-
Mikä siinä on että täällä Suomessa noilla urakoitsijoilla on aina aatamin aikuiset koneet.Kuten tuossa edellä niittivät ja hyvin tuli karhot yhteen yhdellä ajokerralla ,yksi kuski ja tarktori vähemmän kuin perinteisessä
aatamin aikuisessa niittotouhussa.Maksaa se kunnollinen karhotinkin vai mitä ?
-
Itellä ei ole karhotinta eikä mattoperää. Karhotus ostetaan. Olen mietiskellyt itsekin tätä dilemmaa, jos ja kun joutuu silppuria isontamaan. Nykyinen kone syö hyvin kahta kolmekakkosella niitettyä emolehmien säilörehukarhoa (paksumpia kuin D70 asteella tehty). Karhot on yhdistetty Elhon karhottimella, jolla voidaan ajaa siten, että traktori ei tallaa karhoa, mutta molemmat karhot kääntyvät yhdistyessään. Eli jos ostais isomman silppurin ja liitäisi ketjuun mattoperän, jolla voisi laittaa karhot vierekkäin ja yhdistäis kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin ne kuivaisivat myös alta. Molempien hyvät puolet voisi yhdistää, eikä tartteis ostaa mitään helvetin isoa karhotinta. Onko ajatuksia tai kokemuksia tällaisesta?
-
Itellä ei ole karhotinta eikä mattoperää. Karhotus ostetaan. Olen mietiskellyt itsekin tätä dilemmaa, jos ja kun joutuu silppuria isontamaan. Nykyinen kone syö hyvin kahta kolmekakkosella niitettyä emolehmien säilörehukarhoa (paksumpia kuin D70 asteella tehty). Karhot on yhdistetty Elhon karhottimella, jolla voidaan ajaa siten, että traktori ei tallaa karhoa, mutta molemmat karhot kääntyvät yhdistyessään. Eli jos ostais isomman silppurin ja liitäisi ketjuun mattoperän, jolla voisi laittaa karhot vierekkäin ja yhdistäis kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin ne kuivaisivat myös alta. Molempien hyvät puolet voisi yhdistää, eikä tartteis ostaa mitään helvetin isoa karhotinta. Onko ajatuksia tai kokemuksia tällaisesta?
ihan käypä idea ois... tarkotat siis sitä elhon twin-karhotinta?
-
Itellä ei ole karhotinta eikä mattoperää. Karhotus ostetaan. Olen mietiskellyt itsekin tätä dilemmaa, jos ja kun joutuu silppuria isontamaan. Nykyinen kone syö hyvin kahta kolmekakkosella niitettyä emolehmien säilörehukarhoa (paksumpia kuin D70 asteella tehty). Karhot on yhdistetty Elhon karhottimella, jolla voidaan ajaa siten, että traktori ei tallaa karhoa, mutta molemmat karhot kääntyvät yhdistyessään. Eli jos ostais isomman silppurin ja liitäisi ketjuun mattoperän, jolla voisi laittaa karhot vierekkäin ja yhdistäis kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin ne kuivaisivat myös alta. Molempien hyvät puolet voisi yhdistää, eikä tartteis ostaa mitään helvetin isoa karhotinta. Onko ajatuksia tai kokemuksia tällaisesta?
Mulla on etu-takakoneyhdistelmä. Tuolla kun ajetaan mattoperällä edestakas niin kaksi tuplakarhoa on aina lähekkäin ja sitten on 6 metriä väliä. Viimesyksynä sateen jälkeen liikutettiin yksiroottorisella karhottimella mattoperäkarheita. Noita tuplakarhoja pystyy yhdistämään jo kerta-ajollakin yksiroottorisellakin. Viimesyksyn sadolla ja kosteudella oli 12 metriä vähän liikaa 1355 JF:lle.
-
Itellä ei ole karhotinta eikä mattoperää. Karhotus ostetaan. Olen mietiskellyt itsekin tätä dilemmaa, jos ja kun joutuu silppuria isontamaan. Nykyinen kone syö hyvin kahta kolmekakkosella niitettyä emolehmien säilörehukarhoa (paksumpia kuin D70 asteella tehty). Karhot on yhdistetty Elhon karhottimella, jolla voidaan ajaa siten, että traktori ei tallaa karhoa, mutta molemmat karhot kääntyvät yhdistyessään. Eli jos ostais isomman silppurin ja liitäisi ketjuun mattoperän, jolla voisi laittaa karhot vierekkäin ja yhdistäis kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin ne kuivaisivat myös alta. Molempien hyvät puolet voisi yhdistää, eikä tartteis ostaa mitään helvetin isoa karhotinta. Onko ajatuksia tai kokemuksia tällaisesta?
Mulla on etu-takakoneyhdistelmä. Tuolla kun ajetaan mattoperällä edestakas niin kaksi tuplakarhoa on aina lähekkäin ja sitten on 6 metriä väliä. Viimesyksynä sateen jälkeen liikutettiin yksiroottorisella karhottimella mattoperäkarheita. Noita tuplakarhoja pystyy yhdistämään jo kerta-ajollakin yksiroottorisellakin. Viimesyksyn sadolla ja kosteudella oli 12 metriä vähän liikaa 1355 JF:lle.
Kuulostaa kustannustehokkaalta. niitätkö päisteetkin jotenkin puljaamalla edestaikaisin jotta voi yhdistää 12metriä?
-
Ei tuota ole muutakuin kokeiltu. Viimesyksynä karhot siirrettiin pääosin kauemmas toisistaan.
Normaalisti niitossa ajetaan ensimmäinen kierros 3 metriä reunasta ja myöhemmin reuna ajetaan pelkällä takakoneella jolloin reunakarheeseen tulee kolme yhteen. Tällöin silppurikuski saa äkkiä tilaa pyöriä. Hinattava takakone ei ole yhtä arka reunassa mahdollisesti oleville esteille kuin etukone ja mahdollisia esteitä voi nähdäkin. kolmannen kierroksen jos ajaisi vastasuuntaan pystyisi kolmannen ja neljännen karhon yhdistämään.
-
Mikä siinä on että täällä Suomessa noilla urakoitsijoilla on aina aatamin aikuiset koneet.Kuten tuossa edellä niittivät ja hyvin tuli karhot yhteen yhdellä ajokerralla ,yksi kuski ja tarktori vähemmän kuin perinteisessä
aatamin aikuisessa niittotouhussa.Maksaa se kunnollinen karhotinkin vai mitä ?
Siinä on sellainen juttu, että rehunteossa noita muuttujia piisaa hiukan enemmän kuin täptäpajatusmallilla heti aukeaa. Joskus aiemminkin tästä on väännetty, enkä jaksa kirjottaa samoja asioita uudestaan. Sen verran vielä vinkkaan, että aika monet rehulaadusta kiinnostuneet sovittaa jo pöyhintä rehuketjuun heti niittokoneen jälkeen.......
-
Itellä ei ole karhotinta eikä mattoperää. Karhotus ostetaan. Olen mietiskellyt itsekin tätä dilemmaa, jos ja kun joutuu silppuria isontamaan. Nykyinen kone syö hyvin kahta kolmekakkosella niitettyä emolehmien säilörehukarhoa (paksumpia kuin D70 asteella tehty). Karhot on yhdistetty Elhon karhottimella, jolla voidaan ajaa siten, että traktori ei tallaa karhoa, mutta molemmat karhot kääntyvät yhdistyessään. Eli jos ostais isomman silppurin ja liitäisi ketjuun mattoperän, jolla voisi laittaa karhot vierekkäin ja yhdistäis kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin ne kuivaisivat myös alta. Molempien hyvät puolet voisi yhdistää, eikä tartteis ostaa mitään helvetin isoa karhotinta. Onko ajatuksia tai kokemuksia tällaisesta?
Mulla on etu-takakoneyhdistelmä. Tuolla kun ajetaan mattoperällä edestakas niin kaksi tuplakarhoa on aina lähekkäin ja sitten on 6 metriä väliä. Viimesyksynä sateen jälkeen liikutettiin yksiroottorisella karhottimella mattoperäkarheita. Noita tuplakarhoja pystyy yhdistämään jo kerta-ajollakin yksiroottorisellakin. Viimesyksyn sadolla ja kosteudella oli 12 metriä vähän liikaa 1355 JF:lle.
Kuulostaa kustannustehokkaalta. niitätkö päisteetkin jotenkin puljaamalla edestaikaisin jotta voi yhdistää 12metriä?
Tästä tulikin mieleen oma jiiähävä, mulla oli asymmetriset karhotinpellit, eli tuplakarhot tuli edestakaisin ajamalla ilman mattoperää. Karhojen väliin jäi hiukan väliä, joten oli nippanappa karhoa 1350 JF:lle. Päistekierrokset kikkailua, kun piti vaihtaa nurkassa suuntaa, karhotinpeltit oli lukittu toiseen laitaan. Kaupallisessa sovelluksessa peltien ohjaukseen hydraulisylinteri, teinitsesäästinmallissa oli vain rosterinen karhotinpellin jatke toisella puolella :)