Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.10.15 - klo:20:02

Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella..

Jaa niin siinä nyt on eroa että haetaanko sieltä kamiinasta ylitehoa siihen kun kuivuri pyytää. Vaiko lämmitetäänkö ihan normi kuormalla. Joo ja tommosessa kohta 20v vanhassa pannussa mikä mullakin on niin ei oo mitään automatiikkaa vahtimaan palotapahtuman oikeellisuutta. Eli jos tuo vaikka sammuu niin stokeri syöttää haketta kunnes menee jumiin. Kyllähän sen kuuluis pysätä mutta ko lämpöanturi ei ihan osaa haistella lämmön laskua.

Liekinvartijan anturi on asennettu väärin tai koko laite on viallinen .Säätöarvo pitää olla 40 asteen kohdalla jos poltin sammuu melko pian liekinvartija sammuttaa syötön.

No sanokaa yksikin suomalainen stokeripolttovehe, joka on keskieurooppalaisia pannuja parempi.

Sinänsä turha kysymys, koska niitä ei ole olemassakaan.

Ja kun käytetään ns. biomassaa, niin suomalainen ei ole edes kuullut koko asiasta.

No sanokaa yksikin suomalainen stokeripolttovehe, joka on keskieurooppalaisia pannuja parempi.

Sinänsä turha kysymys, koska niitä ei ole olemassakaan.

Ja kun käytetään ns. biomassaa, niin suomalainen ei ole edes kuullut koko asiasta.

Vaikkapa alatakkari, saa osia ja myös osaamista. Tuonti laitteista tippuu tiilet arinalle

No sanokaa yksikin suomalainen stokeripolttovehe, joka on keskieurooppalaisia pannuja parempi.

Sinänsä turha kysymys, koska niitä ei ole olemassakaan.

Ja kun käytetään ns. biomassaa, niin suomalainen ei ole edes kuullut koko asiasta.

Jäämme mielenkiinnolla varttumaan vastausta, maasähköiskun ja sään välissä.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 13.10.15 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.10.15 - klo:20:02

Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella..

Jaa niin siinä nyt on eroa että haetaanko sieltä kamiinasta ylitehoa siihen kun kuivuri pyytää. Vaiko lämmitetäänkö ihan normi kuormalla. Joo ja tommosessa kohta 20v vanhassa pannussa mikä mullakin on niin ei oo mitään automatiikkaa vahtimaan palotapahtuman oikeellisuutta. Eli jos tuo vaikka sammuu niin stokeri syöttää haketta kunnes menee jumiin. Kyllähän sen kuuluis pysätä mutta ko lämpöanturi ei ihan osaa haistella lämmön laskua.

Liekinvartijan anturi on asennettu väärin tai koko laite on viallinen .Säätöarvo pitää olla 40 asteen kohdalla jos poltin sammuu melko pian liekinvartija sammuttaa syötön.

Niin se mittaa siitä stokerin putkesta lämpötilaa juuri ennen pannua. On ihan alkuperäinen asennus mallia Alatalkkari. Toimiise anturi mutta metallit jähtyy niin hitaasti lämpimässä tilassa että ei ehdi reagoida ennenkun on pesä täys.

Vaikkapa alatakkari, saa osia ja myös osaamista. Tuonti laitteista tippuu tiilet arinalle

Voi pojat, ei enää sitä. Kyllä niitä kotimaisia koko stokeripäitä vaihdetaan tiuhempaan kun saksalaiseen kiviä. Ja ruuvia rustataan vähän väliä. Eipä tarvii kuukauteen pannulla käydäkään.

Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.

tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.

Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.10.15 - klo:20:28

Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.

tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.

Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.

Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.

Laittakaa maalämmitys 

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.10.15 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.10.15 - klo:20:28

Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.

tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.

Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.

Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.

Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 14.10.15 - klo:07:55

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.10.15 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.10.15 - klo:20:28

Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.

tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.

Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.

Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.

Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.

No sammuuse kun stokeri holvaa ja sitte tulee takapalo ja painevesi kiiruhtaa apuun. Eikä ole automaatti eli ei osaa itse palotapahtumaa säädellä. Tuo meikäläisen Alatalkkari siis noin 20v vanha on tosi kronkeli hakkeen laadusta. Ja koska tuhkatila on pieni niin esim lahosta tehdyn hakkeen lämpöarvo on niin pieni että se tuhka tila on usein täynnä. Koska sitä huonoo haketta menee 3kertanen määrä saman lämmön tuottoon mitä parempaa. Ni sitte sitä tuhkaakin tulee samassa suhteessa.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 14.10.15 - klo:14:56

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 14.10.15 - klo:07:55

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 14.10.15 - klo:01:04

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.10.15 - klo:20:28

Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.

tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.

Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.

Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.

Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.

No sammuuse kun stokeri holvaa ja sitte tulee takapalo ja painevesi kiiruhtaa apuun. Eikä ole automaatti eli ei osaa itse palotapahtumaa säädellä. Tuo meikäläisen Alatalkkari siis noin 20v vanha on tosi kronkeli hakkeen laadusta. Ja koska tuhkatila on pieni niin esim lahosta tehdyn hakkeen lämpöarvo on niin pieni että se tuhka tila on usein täynnä. Koska sitä huonoo haketta menee 3kertanen määrä saman lämmön tuottoon mitä parempaa. Ni sitte sitä tuhkaakin tulee samassa suhteessa.

onko säiliöstokeri? Silloin takapalon riskiä voi alentaa tai jopa kokonaan poistaa tiivistämällä säiliön ilmatiiviiksi, myös kattilan ja polttimen läpiviennin tiiveys vaikuttaa. Mulla TP-stokerin malli, jossa takapalo tulee ilmeisesti vain jättämällä täyttöluukun auki (näin ainakin lapsen lailla uskon)? Luukussa ja läpivienneissä on erittäin tiiviit kumi- /palovillatiivisteet.

Jos hake on tasalaatuista ja kuivaa, niin säätöä laite tarvii vain jos haluaa maksimitehoa rajoittaa. Ei näihin pieniin stokereihin mitään termostaattia kummempaa automatiikkaa kaipaakaan.

Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta?  Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen 

Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta?  Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen 

Vai vahatulppa  Mulla ainakin on kakskymmentä vuotta vanhassa säätötulessa sprinkleri.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.10.15 - klo:20:28

Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.

tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?tarkoitin joo.Myös muu kuin happoteräs antautuu ennen pitkää jos pako lämpö alle 160.
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.

Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.

No se viisaus pätee vettä ei kannatta polttaa oli sitten kyseessä hake tai klapi.
Tämän kesän hake todella kuivaa viime talvena ehkä jo liian kuivaa.Hakkeen pitää kahisten vieriä kasassa silloin se on hyvää.Mää teen hakkeen alle kuitupuun olevasta rangasta ja hyvin pelaa ,tietenkin karsitusta.Kasa pitää peittää ensimmäisen kesän lopulla ja haketus seuraavana kesänä on hyvää tavaraa.