Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Vastaranta - 20.01.13 - klo:13:19
-
Eihän tuossa montaa säädettävää asiaa ole, mutta kertokaahan näkemyksiä/kokemuksia... Mikä tehtävä on ensiö/toisioilmalla palamisessa, paljonko niitä annetaan suhteessa toisiinsa? Mihin pitäisi pyrkiä savukaasun lämpötilassa? Kuinka syöttöruuvia säädetään, pieniä määriä lyhyillä tauoilla vai reilummin kerralla ja pidemmät tauot? Vai riippuuko kaikki käytettävästä polttoaineesta?
Meillä vaihtui hake pellettiin ja säädöt hieman hakusessa..Tiedän kyllä, että laite ei ole varsinaisesti tarkoitettu pelletin polttamiseen ja onpa se hakkeellakin turhan tehokas nykyiseen tarpeeseen nähden, mutta näillä mennään.
-
Stokeripoltin sopii eriomaisesti, myös pelletin polttoon. Säädöt ovat todellakin hyvin erilaiset eri polttoaineille stokeripolttimilla. Kun vaihtaa polttoainetta kannattaa aina laittaa muistiin eri polttoaineiden säädöt jotta voi "lennosta" vaihtaa eri polttoaineelle.
Pelletissä itsessään on niin paljon energiaa verrattuna hakkeeseen, että laitteisto on säädettävä todella pienelle. Säätöön toki vaikuttaa tarvitsemasi energiamäärä. Yleensä myös laitteiston mukana tulee ohjekirjanen missä on viittelliset säätöarvot laitteistoille.
Tuosta linkistä näet periaatteen säätöön kotikonstein ilman mittareita. http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/lampolaitoksen-saato/
Auttoiko tuo asiaa?
-
Tuosta linkistä näet periaatteen säätöön kotikonstein ilman mittareita. http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/lampolaitoksen-saato/
Auttoiko tuo asiaa?
Linkin ohjeet ovat varmasti ihan hyvät, samat löytyivät laitteen ohjekirjasta. Ensiöilman säätöperiaatteista tosin ei kerrota mitään.
Kattila tuntuu nokeentuvan paljon enemmän kuin haketta poltettaessa. Yksi syy lienee taukotulella palamaan jäävä liekki, hakkeella liekki sammui nopeasti. Laitteeseen voi asettaa viiveajan puhalluksille siirryttäessä taukotulesta tehoajoon sekä toiseen suuntaan. Arvelin, että viive pitäisi olla pitkä siirryttäessä tehosta tauolle, jotta polttimessa oleva pelletti ehtisi palaa loppuun. Mikähän idea viiveellä mahtaa olla siirryttäessä tauolta teholle?
-
Mulla säätötulen 80kw laitteet missä on nyt pelletti palanu joulukuun puolesta välistä saakka.
Säädöt tiputin kolmasosaan siitä mitä ne oli hakkeella. Ja ilman tosiaan sai kans pistää aika pienelle
Lykkäs meinaan metrin lieskat luukusta ulos kun oli vähä säädöt hakusessa ;D
Eli siis säädät ruuvin niin että pieniä määriä harvoin. Ilma saa olla pienemmällä mitä hakkeella.
Taukotulen säädät niin että se antaa ylläpitotavaraa todella harvakseltaan. Meinaan jos se kerää sitä palamatonta pellettiä suuret määrät sinne ennenku pannu lähtee taas uudelleen päälle saattaa olla lieskat piipussa saakka....
Se palopää on niin pirun kuumana että sammumisen vaaraa ei ole.
-
Mulla säätötulen 80kw laitteet missä on nyt pelletti palanu joulukuun puolesta välistä saakka.
Säädöt tiputin kolmasosaan siitä mitä ne oli hakkeella. Ja ilman tosiaan sai kans pistää aika pienelle
Lykkäs meinaan metrin lieskat luukusta ulos kun oli vähä säädöt hakusessa ;D
Eli siis säädät ruuvin niin että pieniä määriä harvoin. Ilma saa olla pienemmällä mitä hakkeella.
Taukotulen säädät niin että se antaa ylläpitotavaraa todella harvakseltaan. Meinaan jos se kerää sitä palamatonta pellettiä suuret määrät sinne ennenku pannu lähtee taas uudelleen päälle saattaa olla lieskat piipussa saakka....
Se palopää on niin pirun kuumana että sammumisen vaaraa ei ole.
Pelletin poltossa ei tarvita ylläpitotavaraa erikseen syöttää ainakaan oikealla pellettipolttimella. Vävyllä on Aritermin Bequem (http://www.ariterm.fi/index.php?art_id=380&Ariterm_BeQuem&red=1) poltin ja toimii. On siinä automaattisytytyskin sähkövastuksella, mutta sitä tarvitaan vain, jos pelletti on päässyt loppumaan.
-
Näin loppukaudesta päästiin vielä kokeilemaan kuivurille lisälämmön ottoa tuosta hakekattilasta niin osaisiko joku neuvoa millaisilla säädöillä kattilasta saisi eniten irti tehoa.
Kattila on Alatalkkarin 150kw Veto kattila ja saman valmistajan hakkeensyöttölaitteet liikkuvalla-arinalla. Palamisilma puhaltimia on vain yksi arinan alle. Ohjaus on siemensin logiikkaohjaus tjs? Eli käynti ja tauko aikoja muutellaan. Ei ole lambdoja eikä muita hienouksia.
Sitten niihin kysymyksiin. Mikä on maksimi savukaasujen lämpö? Kuinka paljon paloilmaa voi antaa? Kuinka tiheästi arinan tulisi liikkua? Entä muuta huomioitavaa?
Nyt kattilaan on viime talvi joka oli eka ajettu ihan perus tehdaan säädöillä ja niillä teho riitti lämmittämään asunnot ja korjaamon vallan mainiosti, mutta nyt kun on tuo kenno tuossa kuivurin edessä niin pumpun kun laittaa päälle niin kattila kyykkää samantien. Vai onko mulla vain liian pieni kattila? ;D
-
Hakkeen pitäis olla tommosessa hommassa erittäin hyvälaatuista. Siis kuivaa ja eimistään kuorista eikä lahostatehtyä niin saat enempi lämpöä eri siitä. Paloilmaa sillain että kunnon tohina on pesässä. Jos siinä vaikka on asteikko siinä puhaltimessa niin laita esim 5-6. Siinä ilman annossa muuta mutta liialla ilmamäärällä se puhaltaa lämpöä piipunkautta harakoille. Mutta tuossa kuivauskäytössä säädä sillain että menee hakekkin hieman raakana läpi eli ei ihan pölyksi tuhkaannu ja ilmaa reilusti. Ja seuraat säädellessä millä säädöillä ko järjestelmä pystyy pitään korkeimman lämmön yllä. Arinan liikkeistä en osaa sanoa kun mulla on kiintee tossa pikku pannussa.
-
Älkää ostako suomalaista stokeria, koska ne eivät koskaan kehity, jos niitä joku ostaa.
...pitää suosia suomalaista... joo joo..
mut kun ne ovat paskoja
Eivät periaatteessa huonoja, mutta paskoja.
-
Älkää ostako suomalaista stokeria, koska ne eivät koskaan kehity, jos niitä joku ostaa.
...pitää suosia suomalaista... joo joo..
mut kun ne ovat paskoja
Eivät periaatteessa huonoja, mutta paskoja.
Siinä antoi lausunnon mies joka ei ymmärrä puun poltosta sen taivaallista. ;D
-
Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. ;D Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella.. :D
-
Paljonko muilla on pakokaasujen lämpötila.
Omassa Veto kattilassa kovassa kuivaaja käytössä tahtoo pakolämmöt nousta lähelle 300 astetta, ja juuri nuohouksen jälkeen laskee 260 een.
Normaalikäytössä 200 -240
Kattila 120kw
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
-
Ei juur taida 200 astetta rikkoo millään meikäläisen viritys. Keski arvo varmaan 160 astetta. Mut se onkin pikkunen olikohan 75kw missä pienempi palopää paikallaan.
-
Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. ;D Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella.. :D
Jaa niin siinä nyt on eroa että haetaanko sieltä kamiinasta ylitehoa siihen kun kuivuri pyytää. Vaiko lämmitetäänkö ihan normi kuormalla. Joo ja tommosessa kohta 20v vanhassa pannussa mikä mullakin on niin ei oo mitään automatiikkaa vahtimaan palotapahtuman oikeellisuutta. Eli jos tuo vaikka sammuu niin stokeri syöttää haketta kunnes menee jumiin. Kyllähän sen kuuluis pysätä mutta ko lämpöanturi ei ihan osaa haistella lämmön laskua.
-
Näin loppukaudesta päästiin vielä kokeilemaan kuivurille lisälämmön ottoa tuosta hakekattilasta niin osaisiko joku neuvoa millaisilla säädöillä kattilasta saisi eniten irti tehoa.
Kattila on Alatalkkarin 150kw Veto kattila ja saman valmistajan hakkeensyöttölaitteet liikkuvalla-arinalla. Palamisilma puhaltimia on vain yksi arinan alle. Ohjaus on siemensin logiikkaohjaus tjs? Eli käynti ja tauko aikoja muutellaan. Ei ole lambdoja eikä muita hienouksia.
Sitten niihin kysymyksiin. Mikä on maksimi savukaasujen lämpö? Kuinka paljon paloilmaa voi antaa? Kuinka tiheästi arinan tulisi liikkua? Entä muuta huomioitavaa?
Nyt kattilaan on viime talvi joka oli eka ajettu ihan perus tehdaan säädöillä ja niillä teho riitti lämmittämään asunnot ja korjaamon vallan mainiosti, mutta nyt kun on tuo kenno tuossa kuivurin edessä niin pumpun kun laittaa päälle niin kattila kyykkää samantien. Vai onko mulla vain liian pieni kattila? ;D
Tämä laitos on siis joku vanha, siirretty? Kaikki toimii ja on kunnossa?
-
Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. ;D Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella.. :D
Jaa niin siinä nyt on eroa että haetaanko sieltä kamiinasta ylitehoa siihen kun kuivuri pyytää. Vaiko lämmitetäänkö ihan normi kuormalla. Joo ja tommosessa kohta 20v vanhassa pannussa mikä mullakin on niin ei oo mitään automatiikkaa vahtimaan palotapahtuman oikeellisuutta. Eli jos tuo vaikka sammuu niin stokeri syöttää haketta kunnes menee jumiin. Kyllähän sen kuuluis pysätä mutta ko lämpöanturi ei ihan osaa haistella lämmön laskua.
Liekinvartijan anturi on asennettu väärin tai koko laite on viallinen .Säätöarvo pitää olla 40 asteen kohdalla jos poltin sammuu melko pian liekinvartija sammuttaa syötön.
-
No sanokaa yksikin suomalainen stokeripolttovehe, joka on keskieurooppalaisia pannuja parempi.
Sinänsä turha kysymys, koska niitä ei ole olemassakaan.
Ja kun käytetään ns. biomassaa, niin suomalainen ei ole edes kuullut koko asiasta.
-
No sanokaa yksikin suomalainen stokeripolttovehe, joka on keskieurooppalaisia pannuja parempi.
Sinänsä turha kysymys, koska niitä ei ole olemassakaan.
Ja kun käytetään ns. biomassaa, niin suomalainen ei ole edes kuullut koko asiasta.
Vaikkapa alatakkari, saa osia ja myös osaamista. Tuonti laitteista tippuu tiilet arinalle
-
No sanokaa yksikin suomalainen stokeripolttovehe, joka on keskieurooppalaisia pannuja parempi.
Sinänsä turha kysymys, koska niitä ei ole olemassakaan.
Ja kun käytetään ns. biomassaa, niin suomalainen ei ole edes kuullut koko asiasta.
Jäämme mielenkiinnolla varttumaan vastausta, maasähköiskun ja sään välissä.
-
Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. ;D Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella.. :D
Jaa niin siinä nyt on eroa että haetaanko sieltä kamiinasta ylitehoa siihen kun kuivuri pyytää. Vaiko lämmitetäänkö ihan normi kuormalla. Joo ja tommosessa kohta 20v vanhassa pannussa mikä mullakin on niin ei oo mitään automatiikkaa vahtimaan palotapahtuman oikeellisuutta. Eli jos tuo vaikka sammuu niin stokeri syöttää haketta kunnes menee jumiin. Kyllähän sen kuuluis pysätä mutta ko lämpöanturi ei ihan osaa haistella lämmön laskua.
Liekinvartijan anturi on asennettu väärin tai koko laite on viallinen .Säätöarvo pitää olla 40 asteen kohdalla jos poltin sammuu melko pian liekinvartija sammuttaa syötön.
Niin se mittaa siitä stokerin putkesta lämpötilaa juuri ennen pannua. On ihan alkuperäinen asennus mallia Alatalkkari. Toimiise anturi mutta metallit jähtyy niin hitaasti lämpimässä tilassa että ei ehdi reagoida ennenkun on pesä täys.
-
Vaikkapa alatakkari, saa osia ja myös osaamista. Tuonti laitteista tippuu tiilet arinalle
Voi pojat, ei enää sitä. Kyllä niitä kotimaisia koko stokeripäitä vaihdetaan tiuhempaan kun saksalaiseen kiviä. Ja ruuvia rustataan vähän väliä. Eipä tarvii kuukauteen pannulla käydäkään.
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.
-
Laittakaa maalämmitys ::)
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.
Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.
Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.
No sammuuse kun stokeri holvaa ja sitte tulee takapalo ja painevesi kiiruhtaa apuun. Eikä ole automaatti eli ei osaa itse palotapahtumaa säädellä. Tuo meikäläisen Alatalkkari siis noin 20v vanha on tosi kronkeli hakkeen laadusta. Ja koska tuhkatila on pieni niin esim lahosta tehdyn hakkeen lämpöarvo on niin pieni että se tuhka tila on usein täynnä. Koska sitä huonoo haketta menee 3kertanen määrä saman lämmön tuottoon mitä parempaa. Ni sitte sitä tuhkaakin tulee samassa suhteessa.
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.
Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.
No sammuuse kun stokeri holvaa ja sitte tulee takapalo ja painevesi kiiruhtaa apuun. Eikä ole automaatti eli ei osaa itse palotapahtumaa säädellä. Tuo meikäläisen Alatalkkari siis noin 20v vanha on tosi kronkeli hakkeen laadusta. Ja koska tuhkatila on pieni niin esim lahosta tehdyn hakkeen lämpöarvo on niin pieni että se tuhka tila on usein täynnä. Koska sitä huonoo haketta menee 3kertanen määrä saman lämmön tuottoon mitä parempaa. Ni sitte sitä tuhkaakin tulee samassa suhteessa.
onko säiliöstokeri? Silloin takapalon riskiä voi alentaa tai jopa kokonaan poistaa tiivistämällä säiliön ilmatiiviiksi, myös kattilan ja polttimen läpiviennin tiiveys vaikuttaa. Mulla TP-stokerin malli, jossa takapalo tulee ilmeisesti vain jättämällä täyttöluukun auki (näin ainakin lapsen lailla uskon)? Luukussa ja läpivienneissä on erittäin tiiviit kumi- /palovillatiivisteet.
Jos hake on tasalaatuista ja kuivaa, niin säätöä laite tarvii vain jos haluaa maksimitehoa rajoittaa. Ei näihin pieniin stokereihin mitään termostaattia kummempaa automatiikkaa kaipaakaan.
-
Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta? Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen ::)
-
Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta? Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen ::)
Vai vahatulppa :'( Mulla ainakin on kakskymmentä vuotta vanhassa säätötulessa sprinkleri.
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?tarkoitin joo.Myös muu kuin happoteräs antautuu ennen pitkää jos pako lämpö alle 160.
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
No se viisaus pätee vettä ei kannatta polttaa oli sitten kyseessä hake tai klapi.
Tämän kesän hake todella kuivaa viime talvena ehkä jo liian kuivaa.Hakkeen pitää kahisten vieriä kasassa silloin se on hyvää.Mää teen hakkeen alle kuitupuun olevasta rangasta ja hyvin pelaa ,tietenkin karsitusta.Kasa pitää peittää ensimmäisen kesän lopulla ja haketus seuraavana kesänä on hyvää tavaraa.
-
Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta? Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen ::)
Vai vahatulppa :'( Mulla ainakin on kakskymmentä vuotta vanhassa säätötulessa sprinkleri.
Ai ne on sitten vähän kehittynyt :D
-
Joo, suomalainen lämmitä-se-itse-mies kyllä tietää kuinka hakekattila säädetään. Tämän ketjun luettuani, olen hyvin vakuuttunut siitä 3/4 Suomen hakekattiloista lämpiää säädöt ihan perseellään. Tarvitseeko ihmetellä, vaikka jokunen laitos silloin tällöin palaakin.. ;D Jos mulla on joskus hake/muu biopolttolaitos tontillani, niin siinä on taatusti kaikki tarvittava automatiikka, joka huolehtii itse siitä, että polttoprosessi on optimoitu ja laitteisto muutenkin toimii maksimaalisella hyötysuhteella.. :D
Jaa niin siinä nyt on eroa että haetaanko sieltä kamiinasta ylitehoa siihen kun kuivuri pyytää. Vaiko lämmitetäänkö ihan normi kuormalla. Joo ja tommosessa kohta 20v vanhassa pannussa mikä mullakin on niin ei oo mitään automatiikkaa vahtimaan palotapahtuman oikeellisuutta. Eli jos tuo vaikka sammuu niin stokeri syöttää haketta kunnes menee jumiin. Kyllähän sen kuuluis pysätä mutta ko lämpöanturi ei ihan osaa haistella lämmön laskua.
Liekinvartijan anturi on asennettu väärin tai koko laite on viallinen .Säätöarvo pitää olla 40 asteen kohdalla jos poltin sammuu melko pian liekinvartija sammuttaa syötön.
Niin se mittaa siitä stokerin putkesta lämpötilaa juuri ennen pannua. On ihan alkuperäinen asennus mallia Alatalkkari. Toimiise anturi mutta metallit jähtyy niin hitaasti lämpimässä tilassa että ei ehdi reagoida ennenkun on pesä täys.
Säätötulen stokerissa liekinvartijan anturi on polttimen kuoren pinnassa (peltikouri)se reagoi aika pian koska puhallin työntää ilmaa pellin toisella puolella ja pelti ohut jäähtyy äkkiä.
-
Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta? Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen ::)
Vai vahatulppa :'( Mulla ainakin on kakskymmentä vuotta vanhassa säätötulessa sprinkleri.
Ai ne on sitten vähän kehittynyt :D
Ei meillä ole mitään varoketta.
-
Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta? Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen ::)
No tossa meikäläisen masiinassa on juurikin mehiläisvahasta tulppa jonka jatkona 10l vesi pänikkä. Sitten metri eteenpäin stokerin putkea on sitte se termostaatti ohjattu painevesi truutta. Se sitte on kiva kun tuo ruuttaa sitä vettä sillain että koko pannu ja pannuhuone lainehtii sitä nokista vettä :'( mut hyvä että truuttaa että ei pala koko paja.
-
Normi lämmityksessä palokaasujen minimi on jossain 160 asteen hujakoilla sen hyvä piippu kestää ,maksimi alkaa olla 280 jos sen yli menee normikäytössä ajetaan liian suurella teholla tai kattila on pieni tai huono hyötysuhteeltaan.
tarkoitatko piipun kestämisellä tiilipiippuja ja niihin kondensoituvaa kosteutta, joka rapauttaa piipun?
Muuten kaikki lämpö, joka menee piipusta taivaalle on tehohäviötä.
Kokemuksen mukaan suurin vaikuttava tekijä on hakkeen laatu. Joskus tuli poltettua yli-yli-ylivuotista tuoretta rankaa, jossa kosteus oli kyllä tallella, mutta lämpöarvo olematon. Mitä pienempi stokeri, sen tarkempi, ei salli kosteutta tai epäpuhtauksia.
Jep juurikin tuosta syystä meillä tehdään hake tukista ja yli isoista klapivärkeistä. Jos sinne jotain laho puuta tai jotain risuista tehtyä kuorimössöö laittaa ei hyvä. Laholla se kyllä juur toimii mut tuhkaa tulee sikana kun tavaraa menee läpi pirusti. Risuhakkeella ei sitte riitä syötössä asteikkoedes ja holvaa herkästi kun on semmosta mutinaa.
Saa olla aika erikoista tavaraa, mitä pannuun puskee, jos on automaattinen biouuni. Koosta riippumatta. No jos sinne pelkkää vettä syöttää, niin sammuuhan se.
No sammuuse kun stokeri holvaa ja sitte tulee takapalo ja painevesi kiiruhtaa apuun. Eikä ole automaatti eli ei osaa itse palotapahtumaa säädellä. Tuo meikäläisen Alatalkkari siis noin 20v vanha on tosi kronkeli hakkeen laadusta. Ja koska tuhkatila on pieni niin esim lahosta tehdyn hakkeen lämpöarvo on niin pieni että se tuhka tila on usein täynnä. Koska sitä huonoo haketta menee 3kertanen määrä saman lämmön tuottoon mitä parempaa. Ni sitte sitä tuhkaakin tulee samassa suhteessa.
onko säiliöstokeri? Silloin takapalon riskiä voi alentaa tai jopa kokonaan poistaa tiivistämällä säiliön ilmatiiviiksi, myös kattilan ja polttimen läpiviennin tiiveys vaikuttaa. Mulla TP-stokerin malli, jossa takapalo tulee ilmeisesti vain jättämällä täyttöluukun auki (näin ainakin lapsen lailla uskon)? Luukussa ja läpivienneissä on erittäin tiiviit kumi- /palovillatiivisteet.
Jos hake on tasalaatuista ja kuivaa, niin säätöä laite tarvii vain jos haluaa maksimitehoa rajoittaa. Ei näihin pieniin stokereihin mitään termostaattia kummempaa automatiikkaa kaipaakaan.
Onse säiliö sellainen juu useimmiten kansi on kuitenkin auki kun haketta on kasattuna siihen oikein kasapäin.
-
Mitä Bram on nyt säätänyt, paitsi sen kirjan ???
-
Onko nois stokereis mitään pakollista takapalosuojausta? Esim. hakeruuviin vesipönttöä vahatulppineen ::)
No tossa meikäläisen masiinassa on juurikin mehiläisvahasta tulppa jonka jatkona 10l vesi pänikkä. Sitten metri eteenpäin stokerin putkea on sitte se termostaatti ohjattu painevesi truutta. Se sitte on kiva kun tuo ruuttaa sitä vettä sillain että koko pannu ja pannuhuone lainehtii sitä nokista vettä :'( mut hyvä että truuttaa että ei pala koko paja.
Mikään ole pakolista jos ei tarkasteta. Mutta vahatulppa ja 10 litraa ei sammuta varmasti mitään koska vesi valuu hitaasti ruuvin pohjalle ja kuiva palaa pinnalla. Eli on sama että heittää sen jorpakkoon ja luottaa muuhun sammutukseen.
Mulla hakevaraston puoleiselle ruuville tulee painesäiliöllinen vettä lämpövaikutteisella venttiilillä. Kattilaruuville painevesi ja kattilan ylikuumemisen esto painevedellä. Ala-Talkkari olisi tarvinnut nämä kaikki, mutta ei ollut kuin yksi ja meinas palaa huusholli. Gillesiin ja Heizomaattiin nämä laitetaan mutta missään tilanteessa niitä ei tarvita vaikka ei pannulla käykään. Jos hake loppuu tai tökkii muuten, se e aiheuta mitään vaaraa. Tulee vain tekstiviesti.
Siis painesäiliöstä kuparilla sammutusputki, niin sammutus on riippumaton sähköstä ja paineveden toiminnasta. Ja toimii vaikka pannuhuoneessa on tulipalo.
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
-
Näin loppukaudesta päästiin vielä kokeilemaan kuivurille lisälämmön ottoa tuosta hakekattilasta niin osaisiko joku neuvoa millaisilla säädöillä kattilasta saisi eniten irti tehoa.
Kattila on Alatalkkarin 150kw Veto kattila ja saman valmistajan hakkeensyöttölaitteet liikkuvalla-arinalla. Palamisilma puhaltimia on vain yksi arinan alle. Ohjaus on siemensin logiikkaohjaus tjs? Eli käynti ja tauko aikoja muutellaan. Ei ole lambdoja eikä muita hienouksia.
Sitten niihin kysymyksiin. Mikä on maksimi savukaasujen lämpö? Kuinka paljon paloilmaa voi antaa? Kuinka tiheästi arinan tulisi liikkua? Entä muuta huomioitavaa?
Nyt kattilaan on viime talvi joka oli eka ajettu ihan perus tehdaan säädöillä ja niillä teho riitti lämmittämään asunnot ja korjaamon vallan mainiosti, mutta nyt kun on tuo kenno tuossa kuivurin edessä niin pumpun kun laittaa päälle niin kattila kyykkää samantien. Vai onko mulla vain liian pieni kattila? ;D
Tämä laitos on siis joku vanha, siirretty? Kaikki toimii ja on kunnossa?
Juu kyllä. Kuin?
Nyt kun tuota on säädelty pari erää niin alkaa säädöt löytymään. Kenno taitaa olla ylitehokas kun virtausta täytyy rajoittaa aika reilusti ettei kattila kyykkää. Nyt on käyntiaika maksimissa ja taukoaika minimissä, ilmaa niin paljon ettei liekit nyt ihan tule luukusta kun avaa. Arina liikkuu niin, että tavaraa olisi koko arinalla ja osa menee hieman keskeneräisesti palaneena pihalle, eikun siis tuhka-astiaan. Savukaasut ovat noin 300 asteisia. Näillä säädöillä saadaan kattilalta lähtemään 95 ast. vesi ja paluuna tulee noin 70 ast.
-
Näin loppukaudesta päästiin vielä kokeilemaan kuivurille lisälämmön ottoa tuosta hakekattilasta niin osaisiko joku neuvoa millaisilla säädöillä kattilasta saisi eniten irti tehoa.
Kattila on Alatalkkarin 150kw Veto kattila ja saman valmistajan hakkeensyöttölaitteet liikkuvalla-arinalla. Palamisilma puhaltimia on vain yksi arinan alle. Ohjaus on siemensin logiikkaohjaus tjs? Eli käynti ja tauko aikoja muutellaan. Ei ole lambdoja eikä muita hienouksia.
Sitten niihin kysymyksiin. Mikä on maksimi savukaasujen lämpö? Kuinka paljon paloilmaa voi antaa? Kuinka tiheästi arinan tulisi liikkua? Entä muuta huomioitavaa?
Nyt kattilaan on viime talvi joka oli eka ajettu ihan perus tehdaan säädöillä ja niillä teho riitti lämmittämään asunnot ja korjaamon vallan mainiosti, mutta nyt kun on tuo kenno tuossa kuivurin edessä niin pumpun kun laittaa päälle niin kattila kyykkää samantien. Vai onko mulla vain liian pieni kattila? ;D
Tämä laitos on siis joku vanha, siirretty? Kaikki toimii ja on kunnossa?
Juu kyllä. Kuin?
Nyt kun tuota on säädelty pari erää niin alkaa säädöt löytymään. Kenno taitaa olla ylitehokas kun virtausta täytyy rajoittaa aika reilusti ettei kattila kyykkää. Nyt on käyntiaika maksimissa ja taukoaika minimissä, ilmaa niin paljon ettei liekit nyt ihan tule luukusta kun avaa. Arina liikkuu niin, että tavaraa olisi koko arinalla ja osa menee hieman keskeneräisesti palaneena pihalle, eikun siis tuhka-astiaan. Savukaasut ovat noin 300 asteisia. Näillä säädöillä saadaan kattilalta lähtemään 95 ast. vesi ja paluuna tulee noin 70 ast.
No tuosta esihistoriallisesta tekniikasta ajattelin ;D
Eli liikkuu liikaa.
-
Näin loppukaudesta päästiin vielä kokeilemaan kuivurille lisälämmön ottoa tuosta hakekattilasta niin osaisiko joku neuvoa millaisilla säädöillä kattilasta saisi eniten irti tehoa.
Kattila on Alatalkkarin 150kw Veto kattila ja saman valmistajan hakkeensyöttölaitteet liikkuvalla-arinalla. Palamisilma puhaltimia on vain yksi arinan alle. Ohjaus on siemensin logiikkaohjaus tjs? Eli käynti ja tauko aikoja muutellaan. Ei ole lambdoja eikä muita hienouksia.
Sitten niihin kysymyksiin. Mikä on maksimi savukaasujen lämpö? Kuinka paljon paloilmaa voi antaa? Kuinka tiheästi arinan tulisi liikkua? Entä muuta huomioitavaa?
Nyt kattilaan on viime talvi joka oli eka ajettu ihan perus tehdaan säädöillä ja niillä teho riitti lämmittämään asunnot ja korjaamon vallan mainiosti, mutta nyt kun on tuo kenno tuossa kuivurin edessä niin pumpun kun laittaa päälle niin kattila kyykkää samantien. Vai onko mulla vain liian pieni kattila? ;D
Tämä laitos on siis joku vanha, siirretty? Kaikki toimii ja on kunnossa?
Juu kyllä. Kuin?
Nyt kun tuota on säädelty pari erää niin alkaa säädöt löytymään. Kenno taitaa olla ylitehokas kun virtausta täytyy rajoittaa aika reilusti ettei kattila kyykkää. Nyt on käyntiaika maksimissa ja taukoaika minimissä, ilmaa niin paljon ettei liekit nyt ihan tule luukusta kun avaa. Arina liikkuu niin, että tavaraa olisi koko arinalla ja osa menee hieman keskeneräisesti palaneena pihalle, eikun siis tuhka-astiaan. Savukaasut ovat noin 300 asteisia. Näillä säädöillä saadaan kattilalta lähtemään 95 ast. vesi ja paluuna tulee noin 70 ast.
No tuosta esihistoriallisesta tekniikasta ajattelin ;D
Eli liikkuu liikaa.
Niin mun mielestä puhallin heittää noi puoliksi palaneet sinne tuhkaruuville eikä arina. Mutta tämä arinan säätäminen nyt on se millä ja jotain voi vielä tehdä, muuten kun on säädöt tapissa. ;D
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
Kyllä tuo onnistuu ihan kotimaisellakin stokerilla. Mulla on stokeri pyörinyt kaksikymmentä vuotta kesät talvet ja koskaan ei käyttövettäkään lämmitetä sähköllä.
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
No joo puita tuskin saan polttamalla elin ikänäni loppumaan. Pitäis tuo jossain vaiheessa päivittää mutta kattellaan nyt pikku hiljaa. Semmonen kuitenkin on suunnitelma että kuivuri pitäis saada myös toimiin sitte sillä uudella pannu systeemillä. Mutta yhtä kaikki varovasti etieppäin niin rahat riittää pitempään.
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
No joo puita tuskin saan polttamalla elin ikänäni loppumaan. Pitäis tuo jossain vaiheessa päivittää mutta kattellaan nyt pikku hiljaa. Semmonen kuitenkin on suunnitelma että kuivuri pitäis saada myös toimiin sitte sillä uudella pannu systeemillä. Mutta yhtä kaikki varovasti etieppäin niin rahat riittää pitempään.
Hienoa kun olet saanut toimimaan. Ilman muuta kotimaista pitää suosia, jos se toimii. Arvaan että tuo toimiva on alle 40 kilowatin luokassa melko pienellä ruuvilla?
Joko Nisula on asennettu hakerankoja kaatamaan?
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
No joo puita tuskin saan polttamalla elin ikänäni loppumaan. Pitäis tuo jossain vaiheessa päivittää mutta kattellaan nyt pikku hiljaa. Semmonen kuitenkin on suunnitelma että kuivuri pitäis saada myös toimiin sitte sillä uudella pannu systeemillä. Mutta yhtä kaikki varovasti etieppäin niin rahat riittää pitempään.
Meni väärälle ensin kun varjo lankesi väliin.
Hienoa kun olet saanut toimimaan. Ilman muuta kotimaista pitää suosia, jos se toimii. Arvaan että tuo toimiva on alle 40 kilowatin luokassa melko pienellä ruuvilla?
Joko Nisula on asennettu hakerankoja kaatamaan?
Ja Varjolle: On haastavaa saada iso hakelaitos toimimaan jatkuvasti huushollille hyvin. Gilles ja Heizomat ei niin kallis mitä luulisi. Silti kovin kallistahan se uusinta on.
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
Kyllä tuo onnistuu ihan kotimaisellakin stokerilla. Mulla on stokeri pyörinyt kaksikymmentä vuotta kesät talvet ja koskaan ei käyttövettäkään lämmitetä sähköllä.
Hienoa kun olet saanut toimimaan. Ilman muuta kotimaista pitää suosia, jos se toimii. Arvaan että tuo toimiva on alle 40 kilowatin luokassa melko pienellä ruuvilla?
Joko Nisula on asennettu hakerankoja kaatamaan?
Nyt meni oikein, mutta kai lähdettävä nukkumaan kun heittää niin. .
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
Kyllä tuo onnistuu ihan kotimaisellakin stokerilla. Mulla on stokeri pyörinyt kaksikymmentä vuotta kesät talvet ja koskaan ei käyttövettäkään lämmitetä sähköllä.
Hienoa kun olet saanut toimimaan. Ilman muuta kotimaista pitää suosia, jos se toimii. Arvaan että tuo toimiva on alle 40 kilowatin luokassa melko pienellä ruuvilla?
Joko Nisula on asennettu hakerankoja kaatamaan?
Nyt meni oikein, mutta kai lähdettävä nukkumaan kun heittää niin. .
40 kw on ja 120 mm ruuvi. Vai onko se tarkasti ottaen 110 mm..?
Nisula on kiinni ja hyvin tuo tuntuu toimivan. Ensin kyllä piti vaihtaa kääntäjältä tulevat letkut kun banjoliittimet ei sopinutkaan...
-
Sähkötön on mullakin tuo paineveten syöttö. Vesi taas on kunnan vesi joka ainakin noin 7vuorokauden sähkökatkon aikana toimi normaalisti. Mutta hyvä jos uudemmat on muutenkin parempia. Koska jossain vaiheessa tuo on kuitenkin uusittava.
Lämpö Kontin laitan sitte seuraavaksi kun en halua mitään rakentaa. Semmonen olis hieno missä vois poltella esim 3m ranka nippuja ja vaikka pahna paaleja.
Olishan nuo biopolttimet mielenkiintoisia, mutta arvostan tällä kertaa riippumattomuutta, jonka automatiikka tuo. Kaihan noissakin viikon jotkut metriset lumpit palaa.
Eli hyvä kuiva hake varastoon ja huoleton olo. ::) (Huom. toinen hymiöni täällä)
Joo mullakun ei mahdu kun noin 2päivän satsi haketta tohon kun sen oikein kukuttaa. Niin no läpimämmällä kelillä menee reilu 3päivää täytöllä. Kesäkeleillä ei voi käyttää ollenkaan kun palas koko paska samantien. Tästä syystä semmonen pitkän tavaran poltin on alkanu kiinnostaan kun ei ainakaan takapaloatule. Niissä on aika isot varaajat myö. Riittäis kesällä varmaan pitkään kun semmosen 20 mottisen varaajan kuumentaa.
Kuulostaa tutulta. Kesällä tuli käytettyä sähköä lämpimiin vesiin Ala-Talkkarin kanssa liian paljon.
Harkitse kuitenkin itävaltalaista tai saksalaista valmista pakettia. Jos on kunnon haketta aina saatavilla (ja miksei olisi teidänkin metsäisistä maisemista). Mulla on ollut jatkuva tuli (paitsi joku sähkökatko, nyt sekin järjestetty) ensimmäisestä sytytyksestä eikä sähkövastukset ole olleet päällä tuntiakaan. Toimii kesät talvet. Jos ei kuormaa, saa vaikka sytyttämään itsekseen. Ei palovaaraa, vaikka polttaa kuinka pienellään ylläpitoa. Eikä varsinaista stokerinpäätä, vaan palo tapahtuu uunissa. Ei tukkeentuvia ilmareikiä pohjassa. Eli ihan eri ajatus. Säästää varmasti haketta kotimaisiin verrattuna. Mulla on kuitenkin 1500 litran varaaja, koska noissa ei ole kierukkaa. Siellä rosterikierukat ja varavastukset. Muuten varaajaa ei tarvitsisi, vaan lämmönvaihtimen kuumalle vedelle.
Miksen tehnyt tätä elämänlaaturemonttia aikaisemmin?
Kyllä tuo onnistuu ihan kotimaisellakin stokerilla. Mulla on stokeri pyörinyt kaksikymmentä vuotta kesät talvet ja koskaan ei käyttövettäkään lämmitetä sähköllä.
Hienoa kun olet saanut toimimaan. Ilman muuta kotimaista pitää suosia, jos se toimii. Arvaan että tuo toimiva on alle 40 kilowatin luokassa melko pienellä ruuvilla?
Joko Nisula on asennettu hakerankoja kaatamaan?
Nyt meni oikein, mutta kai lähdettävä nukkumaan kun heittää niin. .
40 kw on ja 120 mm ruuvi. Vai onko se tarkasti ottaen 110 mm..?
Nisula on kiinni ja hyvin tuo tuntuu toimivan. Ensin kyllä piti vaihtaa kääntäjältä tulevat letkut kun banjoliittimet ei sopinutkaan...
Olikohan mullakin välissä holkit, joihin nuo banjoliittimet ruuvataan... Näin jälkeenpäin muistellen :) Todennäköisesti oli, muuten ois pitänyt ruuvailla joka kerta enemmän. Kannattaa merkata heti letkujen paikat, muistaakseni toiseen letkuun suttasin maalilla väriä. Ettei tartte Murphyn lakia testata jokaisen kiinnityksen yhteydessä ;D
-
Eihän tuossa montaa säädettävää asiaa ole, mutta kertokaahan näkemyksiä/kokemuksia... Mikä tehtävä on ensiö/toisioilmalla palamisessa, paljonko niitä annetaan suhteessa toisiinsa? Mihin pitäisi pyrkiä savukaasun lämpötilassa? Kuinka syöttöruuvia säädetään, pieniä määriä lyhyillä tauoilla vai reilummin kerralla ja pidemmät tauot? Vai riippuuko kaikki käytettävästä polttoaineesta?
Meillä vaihtui hake pellettiin ja säädöt hieman hakusessa..Tiedän kyllä, että laite ei ole varsinaisesti tarkoitettu pelletin polttamiseen ja onpa se hakkeellakin turhan tehokas nykyiseen tarpeeseen nähden, mutta näillä mennään.
Kyllähän sen pelletinkin saa stokerissa palamaan: tauko pitkäksi ja työ lyhyeksi. Ylläpitotuli niin vähäiseksi kuin mahdollista. Mutta hyötysuhteessa ei stokerilla päästä lähellekään varsinaisten pellettipolttimien tasolle lähinnä kai tuon ylläpitotulen takia. Jos on tarkoitus polttaa pellettiä enemmänkin, niin suosittelisin oikean polttimen hankkimista rinnalle. Se olisi sitten myös käytettävissä stokerin remonttien ajan, joita varsinkin kovilla pakkasilla näyttää tulevan.
-
Eihän tuossa montaa säädettävää asiaa ole, mutta kertokaahan näkemyksiä/kokemuksia... Mikä tehtävä on ensiö/toisioilmalla palamisessa, paljonko niitä annetaan suhteessa toisiinsa? Mihin pitäisi pyrkiä savukaasun lämpötilassa? Kuinka syöttöruuvia säädetään, pieniä määriä lyhyillä tauoilla vai reilummin kerralla ja pidemmät tauot? Vai riippuuko kaikki käytettävästä polttoaineesta?
Meillä vaihtui hake pellettiin ja säädöt hieman hakusessa..Tiedän kyllä, että laite ei ole varsinaisesti tarkoitettu pelletin polttamiseen ja onpa se hakkeellakin turhan tehokas nykyiseen tarpeeseen nähden, mutta näillä mennään.
Kyllähän sen pelletinkin saa stokerissa palamaan: tauko pitkäksi ja työ lyhyeksi. Ylläpitotuli niin vähäiseksi kuin mahdollista. Mutta hyötysuhteessa ei stokerilla päästä lähellekään varsinaisten pellettipolttimien tasolle lähinnä kai tuon ylläpitotulen takia. Jos on tarkoitus polttaa pellettiä enemmänkin, niin suosittelisin oikean polttimen hankkimista rinnalle. Se olisi sitten myös käytettävissä stokerin remonttien ajan, joita varsinkin kovilla pakkasilla näyttää tulevan.
No hei haloo! Kannattaako tuollaiseen pohjalaiseen koteloituun nuotioon enää investoda? Lambda ohjatussa palaa kaikki yhtälailla. Keski eurooppalaiset on sen palopään integroineet kattilaan.
-
Eihän tuossa montaa säädettävää asiaa ole, mutta kertokaahan näkemyksiä/kokemuksia... Mikä tehtävä on ensiö/toisioilmalla palamisessa, paljonko niitä annetaan suhteessa toisiinsa? Mihin pitäisi pyrkiä savukaasun lämpötilassa? Kuinka syöttöruuvia säädetään, pieniä määriä lyhyillä tauoilla vai reilummin kerralla ja pidemmät tauot? Vai riippuuko kaikki käytettävästä polttoaineesta?
Meillä vaihtui hake pellettiin ja säädöt hieman hakusessa..Tiedän kyllä, että laite ei ole varsinaisesti tarkoitettu pelletin polttamiseen ja onpa se hakkeellakin turhan tehokas nykyiseen tarpeeseen nähden, mutta näillä mennään.
Kyllähän sen pelletinkin saa stokerissa palamaan: tauko pitkäksi ja työ lyhyeksi. Ylläpitotuli niin vähäiseksi kuin mahdollista. Mutta hyötysuhteessa ei stokerilla päästä lähellekään varsinaisten pellettipolttimien tasolle lähinnä kai tuon ylläpitotulen takia. Jos on tarkoitus polttaa pellettiä enemmänkin, niin suosittelisin oikean polttimen hankkimista rinnalle. Se olisi sitten myös käytettävissä stokerin remonttien ajan, joita varsinkin kovilla pakkasilla näyttää tulevan.
No hei haloo! Kannattaako tuollaiseen pohjalaiseen koteloituun nuotioon enää investoda? Lambda ohjatussa palaa kaikki yhtälailla. Keski eurooppalaiset on sen palopään integroineet kattilaan.
Tuo on niin totta kuin olla vain voi.
-
Eihän tuossa montaa säädettävää asiaa ole, mutta kertokaahan näkemyksiä/kokemuksia... Mikä tehtävä on ensiö/toisioilmalla palamisessa, paljonko niitä annetaan suhteessa toisiinsa? Mihin pitäisi pyrkiä savukaasun lämpötilassa? Kuinka syöttöruuvia säädetään, pieniä määriä lyhyillä tauoilla vai reilummin kerralla ja pidemmät tauot? Vai riippuuko kaikki käytettävästä polttoaineesta?
Meillä vaihtui hake pellettiin ja säädöt hieman hakusessa..Tiedän kyllä, että laite ei ole varsinaisesti tarkoitettu pelletin polttamiseen ja onpa se hakkeellakin turhan tehokas nykyiseen tarpeeseen nähden, mutta näillä mennään.
Kyllähän sen pelletinkin saa stokerissa palamaan: tauko pitkäksi ja työ lyhyeksi. Ylläpitotuli niin vähäiseksi kuin mahdollista. Mutta hyötysuhteessa ei stokerilla päästä lähellekään varsinaisten pellettipolttimien tasolle lähinnä kai tuon ylläpitotulen takia. Jos on tarkoitus polttaa pellettiä enemmänkin, niin suosittelisin oikean polttimen hankkimista rinnalle. Se olisi sitten myös käytettävissä stokerin remonttien ajan, joita varsinkin kovilla pakkasilla näyttää tulevan.
No hei haloo! Kannattaako tuollaiseen pohjalaiseen koteloituun nuotioon enää investoda? Lambda ohjatussa palaa kaikki yhtälailla. Keski eurooppalaiset on sen palopään integroineet kattilaan.
Tuo on niin totta kuin olla vain voi.
Taitavat pyöriä vähän eri sarjassa pellettipoltin ja keskieurooppalainen stokerilaitos. Edellinen säästää säästyneessä pelletissä hintansa parissa talvessa, jälkimmäinen ei koskaan. Monissa Keski-Euroopan stokereissa on tosiaan samanlainen automaatinen sytytys kuin halvimmissakin pellettipolttimissa, joten ylläpitotulta ei tarvita. Panospolttoiset klapikattilat ovat kehittyneet viimeaikoina kovasti, joten pieneen tarpeeseen hakelaitos taitaa olla nykyään täysin kannattamaton investointi olipa kyse Keski-Euroopan tai Pohjanmaan laitteistosta.
-
Eihän tuossa montaa säädettävää asiaa ole, mutta kertokaahan näkemyksiä/kokemuksia... Mikä tehtävä on ensiö/toisioilmalla palamisessa, paljonko niitä annetaan suhteessa toisiinsa? Mihin pitäisi pyrkiä savukaasun lämpötilassa? Kuinka syöttöruuvia säädetään, pieniä määriä lyhyillä tauoilla vai reilummin kerralla ja pidemmät tauot? Vai riippuuko kaikki käytettävästä polttoaineesta?
Meillä vaihtui hake pellettiin ja säädöt hieman hakusessa..Tiedän kyllä, että laite ei ole varsinaisesti tarkoitettu pelletin polttamiseen ja onpa se hakkeellakin turhan tehokas nykyiseen tarpeeseen nähden, mutta näillä mennään.
Kyllähän sen pelletinkin saa stokerissa palamaan: tauko pitkäksi ja työ lyhyeksi. Ylläpitotuli niin vähäiseksi kuin mahdollista. Mutta hyötysuhteessa ei stokerilla päästä lähellekään varsinaisten pellettipolttimien tasolle lähinnä kai tuon ylläpitotulen takia. Jos on tarkoitus polttaa pellettiä enemmänkin, niin suosittelisin oikean polttimen hankkimista rinnalle. Se olisi sitten myös käytettävissä stokerin remonttien ajan, joita varsinkin kovilla pakkasilla näyttää tulevan.
No hei haloo! Kannattaako tuollaiseen pohjalaiseen koteloituun nuotioon enää investoda? Lambda ohjatussa palaa kaikki yhtälailla. Keski eurooppalaiset on sen palopään integroineet kattilaan.
Tuo on niin totta kuin olla vain voi.
Taitavat pyöriä vähän eri sarjassa pellettipoltin ja keskieurooppalainen stokerilaitos. Edellinen säästää säästyneessä pelletissä hintansa parissa talvessa, jälkimmäinen ei koskaan. Monissa Keski-Euroopan stokereissa on tosiaan samanlainen automaatinen sytytys kuin halvimmissakin pellettipolttimissa, joten ylläpitotulta ei tarvita. Panospolttoiset klapikattilat ovat kehittyneet viimeaikoina kovasti, joten pieneen tarpeeseen hakelaitos taitaa olla nykyään täysin kannattamaton investointi olipa kyse Keski-Euroopan tai Pohjanmaan laitteistosta.
Osittain samaa mieltä. Ei paranna kattilan hyötysuhdetta pellettipoltin, ei. Omakotitalossa klapikattila ja varaaja on suht vähätöinen.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
en tiedä, missä stokeri+kattilassa on veto päällä taukotulen aikana, mutta ei ainakaan kaikissa. Mulla TP-stokerin säiliömalli, siinä ilmapuhallin ja ruuvi pyörii samaan tahtiin, eikä kattilan normaalit ilmaluukut ole auki koskaan. Eli pieni on hukka ainakin tuossa mallissa.
Stokerin taukotuli vai automaattisytytys? Suurimmat pienhiukkaspäästöt, sekä tehohäviöt tulee sytytys- ja sammutusvaiheessa. Jos liekin lämpötila on liian kylmä, ei hake pala täydellisesti, savua ja nokea tulee paljon. Tämä on yksi hakelämmityksen ongelmista, kun pitäisi osatehollakin saada hyvä hyötysuhde. Sama ongelma on klapilämmittäjällä vielä oikeastaan pahempi, sytytyksiä ja sammutuksia tulee vielä useammin.
-
Minä poltan säätötulen metrikakkosella kuivaajan esiputsarin roskan ja hakkeen seosta,välillä risuhaketta rankahaketta ja viljaakin muutama kuorma mennyt läpi. etten nyt sitä hakkeen laatua nyt kovin tärkeenä pidä :D
Mutta olishan ne tietty voinut sen ruuvin tehdä jostakin muusta kun räkäraudasta, kestääs edes 10 vuotta.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
Pellettipoltin on joko päällä tai sammuksissa.
On myös suomalaisia stokereita, jotka säätävät tehon 20-100 prosentin välillä.
-
Liekin suuruus riippuu siitä, kuinka iso nuotio on. Sitä voi kokeilla vaikka ulkona. Laittaa puita nuotioon ja sen jälkeen vielä enemmän puita ja sitten aivan helvetillisesti puita. Kas kummaa, nuotio on kunnon kokko ja liekki yhtä kuuma kuin pienessäkin nuotiossa.
Eli, on stokereita, missä kattilassa palaa pieni tuli tai sitten iso tuli. Sitä kutsutaan automatiikaksi.
Aivan samoi, kun on olemassa traktoreita ja sitten niitä muita kuin Fendt.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
en tiedä, missä stokeri+kattilassa on veto päällä taukotulen aikana, mutta ei ainakaan kaikissa. Mulla TP-stokerin säiliömalli, siinä ilmapuhallin ja ruuvi pyörii samaan tahtiin, eikä kattilan normaalit ilmaluukut ole auki koskaan. Eli pieni on hukka ainakin tuossa mallissa.
Stokerin taukotuli vai automaattisytytys? Suurimmat pienhiukkaspäästöt, sekä tehohäviöt tulee sytytys- ja sammutusvaiheessa. Jos liekin lämpötila on liian kylmä, ei hake pala täydellisesti, savua ja nokea tulee paljon. Tämä on yksi hakelämmityksen ongelmista, kun pitäisi osatehollakin saada hyvä hyötysuhde. Sama ongelma on klapilämmittäjällä vielä oikeastaan pahempi, sytytyksiä ja sammutuksia tulee vielä useammin.
Yleensä kun stokeria laitetaan, on kuormaa sen verran ettei tarvitse sammuttaa. Noissa keski-euroopan vehkeissä voi joutotehon säätää niin pienelleen ettei kattila sillä lämpiä. Eli ei kannata sammuttaa, vaikka sytytyskäyttökin toimii. Ja koska palaminen tapahtuu kattilassa eikä palopäässä, niin se palaa puhtaasti siellä kivellä tai liikkuvalla arinalla, koska ilma tulee juuri syötettävälle hakkeelle sopivasti. Ruuvi ja puhallin on toisistaan riippumaton ja puhallin pyörii lambdan ohjaamana. Teho säätyy portaattomasti 1-100% tarpeen mukaan.
Joku puhui klapien kannattavuudesta. Siitä vaan, vaikka itse en haluakaan tehdä ja polttaa klapeja. Kyllä siinä työlleen palkkaa voi saada, jos ei muuten niin kiireitä ole. Tai palaahan koivu tunnelmatakassa ja muutakin lapua saunoissa.
Miettikää nyt kumminkin, että jos teet hakkeen varastoon ja kuukauden välein käyt tökkäämässä vähän etukuormaajalla, niin muuta ei sitten tarvitse tehdä. Ei päivittäistä eikä viikottaista työtä. Jihuu sanon minä. Maksan siitä jotain koska sitä riittää vieläkin pian 25 vuotta. Ei savunhajua, ei pelkoa, ei vahtimista.
Hakkeen kulutus putosi reilusti kotimaiseen verrattuna. Vaikkakaan en niinkään säästä haketta, vaan automaattisuus on tärkeämpää.
-
Kyllähän tommosen hienon systeemin vois joskus laittaakkin ei siinä mitään. Mutta jotenkin tuntuu kalliilta tommonen parempi systeemi. Vaikka ei paljoo halvempi ole tommonen isompi kiinteen polttoaineen krematoriokaan.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
en tiedä, missä stokeri+kattilassa on veto päällä taukotulen aikana, mutta ei ainakaan kaikissa. Mulla TP-stokerin säiliömalli, siinä ilmapuhallin ja ruuvi pyörii samaan tahtiin, eikä kattilan normaalit ilmaluukut ole auki koskaan. Eli pieni on hukka ainakin tuossa mallissa.
Stokerin taukotuli vai automaattisytytys? Suurimmat pienhiukkaspäästöt, sekä tehohäviöt tulee sytytys- ja sammutusvaiheessa. Jos liekin lämpötila on liian kylmä, ei hake pala täydellisesti, savua ja nokea tulee paljon. Tämä on yksi hakelämmityksen ongelmista, kun pitäisi osatehollakin saada hyvä hyötysuhde. Sama ongelma on klapilämmittäjällä vielä oikeastaan pahempi, sytytyksiä ja sammutuksia tulee vielä useammin.
Käväiseppäs piipun päässä haistelemassa ja mittailemassa lämpötiloja, niin näet, mitä sieltä tulee taukotulen aikana. Ainakin minun pohjalaisessa keksinnössä vetää tosi iloisesti puhaltimen läpi, vaikka puhallus sammuukin taukotulen ajaksi. Olen mitannut laitoksen hytötysuhteeksi kesällä n. 25 %, talvella toki päästään lähemmäksi tehtaan ilmoittamia lukemia. Testeissä mitatut arvot on mitattu poltettaessa täydellä teholla, siihen ei tietystikään kukaan pääse. Lambdaohjattu klapikattila palaa vain 100 %:n teholla. Muun ajan se seisoo veto ja pellit täysin suljettuna.
-
Keski-Euroopan automaattikattilat meni ainakin omasta budjetista yli. Nyt käytössä Lakan YR-30 ja puolalainen huoleton pellettipoltin. Poltettu pellettiä eri merkkejä, kauraa ja kaikkea siltä väliltä ilman ainoatakaan häiriötä. Kauralle vähän pitää säätöjä muuttaa, että palaa hyvin. Lakassa voi polttaa myös roskat ja klapejakin välillä, ilman mitään muutoksia. Poltin saa olla kiinni koko ajan. Edullinen ja toimiva systeemi, hyötysuhteista en lähde kinaamaan, riittää mulle. Kattila ja poltin makso pyöreesti viis tonnia.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
en tiedä, missä stokeri+kattilassa on veto päällä taukotulen aikana, mutta ei ainakaan kaikissa. Mulla TP-stokerin säiliömalli, siinä ilmapuhallin ja ruuvi pyörii samaan tahtiin, eikä kattilan normaalit ilmaluukut ole auki koskaan. Eli pieni on hukka ainakin tuossa mallissa.
Stokerin taukotuli vai automaattisytytys? Suurimmat pienhiukkaspäästöt, sekä tehohäviöt tulee sytytys- ja sammutusvaiheessa. Jos liekin lämpötila on liian kylmä, ei hake pala täydellisesti, savua ja nokea tulee paljon. Tämä on yksi hakelämmityksen ongelmista, kun pitäisi osatehollakin saada hyvä hyötysuhde. Sama ongelma on klapilämmittäjällä vielä oikeastaan pahempi, sytytyksiä ja sammutuksia tulee vielä useammin.
Käväiseppäs piipun päässä haistelemassa ja mittailemassa lämpötiloja, niin näet, mitä sieltä tulee taukotulen aikana. Ainakin minun pohjalaisessa keksinnössä vetää tosi iloisesti puhaltimen läpi, vaikka puhallus sammuukin taukotulen ajaksi. Olen mitannut laitoksen hytötysuhteeksi kesällä n. 25 %, talvella toki päästään lähemmäksi tehtaan ilmoittamia lukemia. Testeissä mitatut arvot on mitattu poltettaessa täydellä teholla, siihen ei tietystikään kukaan pääse. Lambdaohjattu klapikattila palaa vain 100 %:n teholla. Muun ajan se seisoo veto ja pellit täysin suljettuna.
Keski-Euroopan automaattikattilassa savukaasun lämpötila joutokäynnillä kattilan takamutkassa on 75 astetta. Tuhkaruuvit rajoittavat vedon ilman puhallusta ja vahvistaa huuhdonnan täydellä teholla. Savukaasuimuri on suurimpaan osaan asennettu tuon vedon hallitsemiseen vielä tarkemmin.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
en tiedä, missä stokeri+kattilassa on veto päällä taukotulen aikana, mutta ei ainakaan kaikissa. Mulla TP-stokerin säiliömalli, siinä ilmapuhallin ja ruuvi pyörii samaan tahtiin, eikä kattilan normaalit ilmaluukut ole auki koskaan. Eli pieni on hukka ainakin tuossa mallissa.
Stokerin taukotuli vai automaattisytytys? Suurimmat pienhiukkaspäästöt, sekä tehohäviöt tulee sytytys- ja sammutusvaiheessa. Jos liekin lämpötila on liian kylmä, ei hake pala täydellisesti, savua ja nokea tulee paljon. Tämä on yksi hakelämmityksen ongelmista, kun pitäisi osatehollakin saada hyvä hyötysuhde. Sama ongelma on klapilämmittäjällä vielä oikeastaan pahempi, sytytyksiä ja sammutuksia tulee vielä useammin.
Käväiseppäs piipun päässä haistelemassa ja mittailemassa lämpötiloja, niin näet, mitä sieltä tulee taukotulen aikana. Ainakin minun pohjalaisessa keksinnössä vetää tosi iloisesti puhaltimen läpi, vaikka puhallus sammuukin taukotulen ajaksi. Olen mitannut laitoksen hytötysuhteeksi kesällä n. 25 %, talvella toki päästään lähemmäksi tehtaan ilmoittamia lukemia. Testeissä mitatut arvot on mitattu poltettaessa täydellä teholla, siihen ei tietystikään kukaan pääse. Lambdaohjattu klapikattila palaa vain 100 %:n teholla. Muun ajan se seisoo veto ja pellit täysin suljettuna.
Tuota oon monesti tuumaillut, että miksi stokereissa ei oo yleensä automaattista ilmaläppää puhaltimen yhteydessä. Vähän sen tapainen mitä on ollut Kespes alapalossa jo iät ja ajat. Läpivirtausta ei ole käytännössä kun puhallin on pysähtyneenä.
-
Ei kattilan, mutta tyhjäkäynnillä pellettipoltin+kattila hukkaa huomattavasti vähemmän lämpöä harakoille kuin suomalainen stokeri+kattila. Suomalaisella stokerilla on koko ajan veto päällä piippuun, kun taasen pellettipoltin sulkee vedon, silloin kun se ei käy.
en tiedä, missä stokeri+kattilassa on veto päällä taukotulen aikana, mutta ei ainakaan kaikissa. Mulla TP-stokerin säiliömalli, siinä ilmapuhallin ja ruuvi pyörii samaan tahtiin, eikä kattilan normaalit ilmaluukut ole auki koskaan. Eli pieni on hukka ainakin tuossa mallissa.
Stokerin taukotuli vai automaattisytytys? Suurimmat pienhiukkaspäästöt, sekä tehohäviöt tulee sytytys- ja sammutusvaiheessa. Jos liekin lämpötila on liian kylmä, ei hake pala täydellisesti, savua ja nokea tulee paljon. Tämä on yksi hakelämmityksen ongelmista, kun pitäisi osatehollakin saada hyvä hyötysuhde. Sama ongelma on klapilämmittäjällä vielä oikeastaan pahempi, sytytyksiä ja sammutuksia tulee vielä useammin.
Käväiseppäs piipun päässä haistelemassa ja mittailemassa lämpötiloja, niin näet, mitä sieltä tulee taukotulen aikana. Ainakin minun pohjalaisessa keksinnössä vetää tosi iloisesti puhaltimen läpi, vaikka puhallus sammuukin taukotulen ajaksi. Olen mitannut laitoksen hytötysuhteeksi kesällä n. 25 %, talvella toki päästään lähemmäksi tehtaan ilmoittamia lukemia. Testeissä mitatut arvot on mitattu poltettaessa täydellä teholla, siihen ei tietystikään kukaan pääse. Lambdaohjattu klapikattila palaa vain 100 %:n teholla. Muun ajan se seisoo veto ja pellit täysin suljettuna.
mittailen lämpötilaa kattilan hormiliitoksesta, siinä laskee taukotulen aikana aika lähelle kattilan veden lämpötiloja (70-80 astetta), luulisin että myös hiillos palaisi, jos ilmaa menisi paljon läpi. Alhainen lämpötila voi olla merkki suuresta ilmamäärästä tai pienestä tehohäviöstä.
Kuten sanottu, niin yksi stokerin ongelmasta on juuri tuo osatehon hyötysuhde. Mulla ei ole varaajaa, joten kesällä ei voi polttaa ollenkaan. Kun pyörii jatkuvasti, hormiin menee 120-200 asteista savukaasua. Nuohous tuntuu vaikuttavan aika paljon lämpötilaan. Mun "lambdaohjaus" on yksinkertainen, kullanvärinen liekki, alhainen savukaasun lämpö ja pieni tuhkan määrä.... näitä säätelen syöttöä ja ilman määrää muuttamalla :)
-
Onkos kukaan poltellut pellettiä/brikettiä säätötulen vehkeillä? Kuinka onnistuu? Nyt alkoi vaikeudet, kun vaihdoin viime kesänä nostettuun turpeeseen. Tavara on liian kosteaa, melkein käyttökelvotonta. Tänä aamunakin oli valkea sammunut, ja kattila täynnä turvetta.
-
Onkos kukaan poltellut pellettiä/brikettiä säätötulen vehkeillä? Kuinka onnistuu? Nyt alkoi vaikeudet, kun vaihdoin viime kesänä nostettuun turpeeseen. Tavara on liian kosteaa, melkein käyttökelvotonta. Tänä aamunakin oli valkea sammunut, ja kattila täynnä turvetta.
Kukaan ei sulle vastannut joko kokien myötähäpeää tai sääliä saadessasi viheliäisen erän märkää tavaraa. Toivottavasti oli edes "halpaa", jos lapat sen menemään. Eihän kuiva ostettu hake ole vaihtoehto. Joku täälläkin varmaan toimittais kun tietäis ilmansuunnan..
Voishan tuo turvekin palaa kunnon hakkeen seassa.
-
Säätötulen 80 kW hakepoltin + C210-ohjaus alkoi tekemään vuoronperään takatuli- ja liekinvartijahälytystä.
Sytyttäessä huomaan, että liekinvartija näyttää melkein nollaa vaikka palopäässä on roihu. Kuitenkin jos irrotan valosilmän ja näytän sitä taskulampulla, nousee lukema yli 80%. Liekinvartijan putki palopäässä näyttää puhtaalta. Hiukan on tuntua, että piipun puoli vetäisi huonosti, mutta miksi se aiheuttaisi liekinvartijahälyn? Huhhuh, mitäs nyt...
-
Säätötulen 80 kW hakepoltin + C210-ohjaus alkoi tekemään vuoronperään takatuli- ja liekinvartijahälytystä.
Sytyttäessä huomaan, että liekinvartija näyttää melkein nollaa vaikka palopäässä on roihu. Kuitenkin jos irrotan valosilmän ja näytän sitä taskulampulla, nousee lukema yli 80%. Liekinvartijan putki palopäässä näyttää puhtaalta. Hiukan on tuntua, että piipun puoli vetäisi huonosti, mutta miksi se aiheuttaisi liekinvartijahälyn? Huhhuh, mitäs nyt...
TP-stokerissa oli samaa oiretta.
Savukaasulämpö matalalla ja jos sääti ilmaa isommalle, puski savua ja paloa hakeruuviin -> itsesammutus runsaalla vedellä.
Tutkin jo savukaasuimureita, mutta syyksi paljastui piipun ja kattilan liitoksen seuduille kertynyt tuhka. Liekö jäänyt nokikolarin ja kattilan putsaajan vastuualueiden rajamaille? Imurointi kattilan ja piipun koko väliltä ja joka kulmasta ja mutkasta, mihin imurin letkun pystyi taittamaan auttoi.
Voisiko olla syynä?
-
Säätötulen 80 kW hakepoltin + C210-ohjaus alkoi tekemään vuoronperään takatuli- ja liekinvartijahälytystä.
Sytyttäessä huomaan, että liekinvartija näyttää melkein nollaa vaikka palopäässä on roihu. Kuitenkin jos irrotan valosilmän ja näytän sitä taskulampulla, nousee lukema yli 80%. Liekinvartijan putki palopäässä näyttää puhtaalta. Hiukan on tuntua, että piipun puoli vetäisi huonosti, mutta miksi se aiheuttaisi liekinvartijahälyn? Huhhuh, mitäs nyt...
TP-stokerissa oli samaa oiretta.
Savukaasulämpö matalalla ja jos sääti ilmaa isommalle, puski savua ja paloa hakeruuviin -> itsesammutus runsaalla vedellä.
Tutkin jo savukaasuimureita, mutta syyksi paljastui piipun ja kattilan liitoksen seuduille kertynyt tuhka. Liekö jäänyt nokikolarin ja kattilan putsaajan vastuualueiden rajamaille? Imurointi kattilan ja piipun koko väliltä ja joka kulmasta ja mutkasta, mihin imurin letkun pystyi taittamaan auttoi.
Voisiko olla syynä?
En asiaa kummemmin tunne, mutta eikö näissä tämäntyyppisissä liekkivahdeissa ollut ongelmia ja niitä on vaihdettu toisen tyyppiseen.
-
Säätötulen 80 kW hakepoltin + C210-ohjaus alkoi tekemään vuoronperään takatuli- ja liekinvartijahälytystä.
Sytyttäessä huomaan, että liekinvartija näyttää melkein nollaa vaikka palopäässä on roihu. Kuitenkin jos irrotan valosilmän ja näytän sitä taskulampulla, nousee lukema yli 80%. Liekinvartijan putki palopäässä näyttää puhtaalta. Hiukan on tuntua, että piipun puoli vetäisi huonosti, mutta miksi se aiheuttaisi liekinvartijahälyn? Huhhuh, mitäs nyt...
Mulla oli hiljakkoin pellettipolttimen syöttöputken tasovahdin kanssa ongelma. Tuo ei reagoinut pelletin puutteeseen. Putkessa on toisella puolella lähetin ja toisella vastaanotin - pieniä lasipintaisia kumpikin. Paljain silmin pinnat näyttivät kirkkailta. Tein varmuuden vuoksi kahvikuppiin vedestä ja kidesoodasta liuoksen, kastoin talouspyyhkeen siihen ja pyyhin lasipinnat. Kas vain, syöttö alkoi pelittämään. Samaa voisi yrittää liekinvartijan lasikuvun kanssa.
-
Säätötulen 80 kW hakepoltin + C210-ohjaus alkoi tekemään vuoronperään takatuli- ja liekinvartijahälytystä.
Sytyttäessä huomaan, että liekinvartija näyttää melkein nollaa vaikka palopäässä on roihu. Kuitenkin jos irrotan valosilmän ja näytän sitä taskulampulla, nousee lukema yli 80%. Liekinvartijan putki palopäässä näyttää puhtaalta. Hiukan on tuntua, että piipun puoli vetäisi huonosti, mutta miksi se aiheuttaisi liekinvartijahälyn? Huhhuh, mitäs nyt...
Mulla oli hiljakkoin pellettipolttimen syöttöputken tasovahdin kanssa ongelma. Tuo ei reagoinut pelletin puutteeseen. Putkessa on toisella puolella lähetin ja toisella vastaanotin - pieniä lasipintaisia kumpikin. Paljain silmin pinnat näyttivät kirkkailta. Tein varmuuden vuoksi kahvikuppiin vedestä ja kidesoodasta liuoksen, kastoin talouspyyhkeen siihen ja pyyhin lasipinnat. Kas vain, syöttö alkoi pelittämään. Samaa voisi yrittää liekinvartijan lasikuvun kanssa.
Siivosin kattilan ja palopään, ja lähti tulille normaalisti. Käynnistellessä huomasin, että liekinvartijan kuminen muhvi on löystynyt, kenties takatulen ylilämmön seurauksena. Kun vartija on ollut vähän aikaa paikallaan, se retkahtaa vinoon asentoon alaspäin. Voisko olla, että se ei vinossa asennossa saa kunnolla liekkiä jyvälle. Tuin anturin pysymään suorassa, ja ainakin nyt yön yli pysyi poltin tulilla.