Ensiharvennuksesta ....
Miten suuri osa metsästä yleensä hakataan?
Kyseessä nuori kasvatusmetsä. Ikä noin 50v. Lähinnä kuitupuuta.Koko metsän puusto noin 1000m3.
Metsäsuunnitelmassa tuotosta vähennettävä metsänhoitotöiden osuus oli 56% kymmenisen vuotta sitten. Onko tämä osuus muuttunut ajan myötä?
Eipä taida paljoa jäädä käteen kun verotkin pitää maksaa, varmaan 30%.
Löytyykö jostain jonkinlainen laskuri millä voisi tehdä itse laskelmia?

En ymmärtänytt kysymystä joten vastaan mitä sattuu. Itte oletan että harvennukset tehdään ulkoistaen joten kuluja ei synny. Pääpiirteissä oletan että sekä ekassa että tokassa harvennuksessa otettaan noin puolet puumäärästä pois ja hinnat on noin ekassa harveennuksessa 10-15 euroa ja tokassa 15-30 ja päätehakkuussa noin 50-60. Eli sun tapauksessa voi laskea 1000 kuutiosta puolet niin 500 mottia ja 15 ekua niin lopputulema on noin 7500 euroa. siitä pois verot ja mahdollinen ennakkoraivaus. Samalla perjaatteella sitten 20 vuoden päästä toinen harvennus ja sitten 40 vuoden päästä päätehakkuu. Huom puumäärä vähintäänkin palautuu samaan jokaisessa kasvuvaiheessa.

 Aika hyvä ja selväpäinen vastaus.

Jos lähtökohta on toi että mettä on tosissaankin jo 50 vuotias ja vasta aletaan ensiharventamaan
olettaen myös että se on pirun tiheää niin ei missään nimessä saa lähteä ottamaan puolta puustoa pois.
Jos mettä on kasvanu pirun tiheessä todella kauan ja kertaheitolla vedetään harvaksi niin siitä ei mitään hyvää seuraa.

Nyt maltillinen harvennus missä poistetaan roskapuusto pois ja sen jälkeen annetaan metsän vahvistua hetken aikaa ja sitten vasta harvennetaan vähän ronskimmalla kädellä.

Ja mää vastaan myös mitä asiasta ajattelen... 

Harvennuksen (perinteinen alaharvennus) tarkoituksena on tehdä riittävästi tilaa parhaille puille, jotta ne kykenevät kasvamaan seuraavat parikymmentä vuotta kilpailematta toisiaan henkihieväriin. Jos määristä puhutaan, niin tavoitteena pitää olla tietty puumäärä, joka jää hehtarille sopivaan tiheyteen huomioiden puiden kunto ja kasvupaikka eikä tietty määrä kuutioita tienvarressa tai euroja myyjän tilille. Asiansa ihan oikeasti hyvin osaava henkilö kyllä osaa kertoa nuo kaikki luvut suht paikkaansa pitävästi tepasteltuaan metsikön läpi.

Noilla kymmenen vuotta vanhassa suunnitelmassa mainituilla euroilla ja kustannuksilla voi heittää ihan huoletta vesilintua. Se mitä sinulle loppujen lopuksi nyt  jää, riippuu ihan siitä onko metsä tällä hetkellä nuoren metsän vai läpitunkemattoman risukon näköistä. Noin 50 vuotiaasta metsästä pitäisi tulla kuitupuun lisäksi vähintään "ai tämmöinenkin on tukki"-luokan tukkeja, jos siellä on edes jotain tehty aikaisemmin. Hoidetusta 50-vuotiaasta ihan tukin näköisiä tukkeja, ja tulot sen mukaiset.

Erik vastasi sillä aikaa kun sepustin omaani. Ja ihan täyttä asiaa.

Noin 6-7 vuotta sitten tehty  raivaustyö eli ei varmaan ihan tiheikköä.
Vanhassa metsäsuunnitelmassa 2001 suositeltava hakkuumäärä oli noin 20% eli 130m3. Silloin puuta ollut noin 600m3.

Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.

Mitäs sanoo sepe edelliseen?

Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.

MHY ei tuu meitä "palvelemaan" ainaska enään yhtään millään tavalla!
Yhteen asiaan siinä puljussa voi luottaa ja se on että rahat ne tulee mettäkaupoista käärimään itelles 

Lainaus käyttäjältä: H Hehtolitra - 12.11.12 - klo:15:59

Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.

MHY ei tuu meitä "palvelemaan" ainaska enään yhtään millään tavalla!
Yhteen asiaan siinä puljussa voi luottaa ja se on että rahat ne tulee mettäkaupoista käärimään itelles 

Mulla on valitettavassti samansuuntaisia kokemuksia mhy:n toiminnasta. Ihmeesti saatiin kuluja kasaan. Yksi asia kuitenkin jäi häiritsemään kun tililaput tuli. Metsäyhtiöt olisi maksanut metsässä pystyssä olevasta puusta enemmän kuin tienvarressa yhtiön mittoihin pätkittynä olevasta puusta. Tästä pitää vetää se johtopäätös että metsäfirmojen intresseihin kuuluu tappaa ainut puolueeton organisaatio jonka pitäisi olla maanomistajan puolella. Siksi pitäisi saada kopisteltua myös firmoja eikä ainoastaan mhy:tä.

Meikäläisellä ei ole kuin hyviä kokemuksia MHY toiminnasta. Sieltä tulee kaveri käymään tarvittaessa paikan päälle antamaan neuvoja. Kemera -hakemukset on toiminut hyvin. Puukauppoja en ole heidän kautta tehnyt. Metsäfirmat ostaa puun.

Tuosta Sotkamon tapauksesta tekisi mieli tietää, että mikä siinä on mennyt mönkään. Mistä siinä on kysymys. Ilmassa leijuu vähän lynkkausmeininki

tuossa tuli hyviä harvennus ohjeita sitte vielä jos sattuu tuuliselle paikalle niin se harventaa lisää  ennen kuin juuret puissa vahvoo  nimimerkillä" kokemusta".   

Kerran annettiin hyvä harvennusohje. Pitää harventaa niin harvaksi, että yöunet menee. Sitten seuraavana päivänä vielä puolet pois. Sen jälkeen on sopiva tiheys.

Runkojen määrää harvennuksen jälkeen ohje ei kerro.

Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi. Suoraan selluyhtiön kanssa tehdyt kaupat on vähän riskialttiita. Pitää ainakin varata aikaa, että ehtii käydä metsässä tarkistamassa tilanteen. Kyllä ne konekuskit yleensä isäntää uskoo, jos niille palautetta antaa. Yleensä, jos metsässä harvennus tai päätehakkuu, niin käyn lähes päivittäin metsässä katsomassa missä mennään.