Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: pikkumetsä - 12.11.12 - klo:12:20
-
Ensiharvennuksesta ....
Miten suuri osa metsästä yleensä hakataan?
Kyseessä nuori kasvatusmetsä. Ikä noin 50v. Lähinnä kuitupuuta.Koko metsän puusto noin 1000m3.
Metsäsuunnitelmassa tuotosta vähennettävä metsänhoitotöiden osuus oli 56% kymmenisen vuotta sitten. Onko tämä osuus muuttunut ajan myötä?
Eipä taida paljoa jäädä käteen kun verotkin pitää maksaa, varmaan 30%.
Löytyykö jostain jonkinlainen laskuri millä voisi tehdä itse laskelmia?
-
En ymmärtänytt kysymystä joten vastaan mitä sattuu. Itte oletan että harvennukset tehdään ulkoistaen joten kuluja ei synny. Pääpiirteissä oletan että sekä ekassa että tokassa harvennuksessa otettaan noin puolet puumäärästä pois ja hinnat on noin ekassa harveennuksessa 10-15 euroa ja tokassa 15-30 ja päätehakkuussa noin 50-60. Eli sun tapauksessa voi laskea 1000 kuutiosta puolet niin 500 mottia ja 15 ekua niin lopputulema on noin 7500 euroa. siitä pois verot ja mahdollinen ennakkoraivaus. Samalla perjaatteella sitten 20 vuoden päästä toinen harvennus ja sitten 40 vuoden päästä päätehakkuu. Huom puumäärä vähintäänkin palautuu samaan jokaisessa kasvuvaiheessa.
-
Aika hyvä ja selväpäinen vastaus.
-
Jos lähtökohta on toi että mettä on tosissaankin jo 50 vuotias ja vasta aletaan ensiharventamaan
olettaen myös että se on pirun tiheää niin ei missään nimessä saa lähteä ottamaan puolta puustoa pois.
Jos mettä on kasvanu pirun tiheessä todella kauan ja kertaheitolla vedetään harvaksi niin siitä ei mitään hyvää seuraa.
Nyt maltillinen harvennus missä poistetaan roskapuusto pois ja sen jälkeen annetaan metsän vahvistua hetken aikaa ja sitten vasta harvennetaan vähän ronskimmalla kädellä.
-
Ja mää vastaan myös mitä asiasta ajattelen... 8)
Harvennuksen (perinteinen alaharvennus) tarkoituksena on tehdä riittävästi tilaa parhaille puille, jotta ne kykenevät kasvamaan seuraavat parikymmentä vuotta kilpailematta toisiaan henkihieväriin. Jos määristä puhutaan, niin tavoitteena pitää olla tietty puumäärä, joka jää hehtarille sopivaan tiheyteen huomioiden puiden kunto ja kasvupaikka eikä tietty määrä kuutioita tienvarressa tai euroja myyjän tilille. Asiansa ihan oikeasti hyvin osaava henkilö kyllä osaa kertoa nuo kaikki luvut suht paikkaansa pitävästi tepasteltuaan metsikön läpi.
Noilla kymmenen vuotta vanhassa suunnitelmassa mainituilla euroilla ja kustannuksilla voi heittää ihan huoletta vesilintua. Se mitä sinulle loppujen lopuksi nyt jää, riippuu ihan siitä onko metsä tällä hetkellä nuoren metsän vai läpitunkemattoman risukon näköistä. Noin 50 vuotiaasta metsästä pitäisi tulla kuitupuun lisäksi vähintään "ai tämmöinenkin on tukki"-luokan tukkeja, jos siellä on edes jotain tehty aikaisemmin. Hoidetusta 50-vuotiaasta ihan tukin näköisiä tukkeja, ja tulot sen mukaiset.
Erik vastasi sillä aikaa kun sepustin omaani. Ja ihan täyttä asiaa.
-
Noin 6-7 vuotta sitten tehty raivaustyö eli ei varmaan ihan tiheikköä.
Vanhassa metsäsuunnitelmassa 2001 suositeltava hakkuumäärä oli noin 20% eli 130m3. Silloin puuta ollut noin 600m3.
-
Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.
-
Mitäs sanoo sepe edelliseen?
-
Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.
http://www.sotkamolehti.fi/Uutiset/1194776770781/artikkeli/lahes+14+000+euron+puukaupasta+jai+kateen+255+euroa.html
-
Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.
MHY ei tuu meitä "palvelemaan" ainaska enään yhtään millään tavalla!
Yhteen asiaan siinä puljussa voi luottaa ja se on että rahat ne tulee mettäkaupoista käärimään itelles ;D
-
Juuri näissä asioissa asiantuntija on se paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Mukava keskusteluyhteys neuvojan kanssa antaa varmaa tietoa tulevissa ongelmissa.
On paikka, johon voi luottaa.
MHY ei tuu meitä "palvelemaan" ainaska enään yhtään millään tavalla!
Yhteen asiaan siinä puljussa voi luottaa ja se on että rahat ne tulee mettäkaupoista käärimään itelles ;D
Mulla on valitettavassti samansuuntaisia kokemuksia mhy:n toiminnasta. Ihmeesti saatiin kuluja kasaan. Yksi asia kuitenkin jäi häiritsemään kun tililaput tuli. Metsäyhtiöt olisi maksanut metsässä pystyssä olevasta puusta enemmän kuin tienvarressa yhtiön mittoihin pätkittynä olevasta puusta. Tästä pitää vetää se johtopäätös että metsäfirmojen intresseihin kuuluu tappaa ainut puolueeton organisaatio jonka pitäisi olla maanomistajan puolella. Siksi pitäisi saada kopisteltua myös firmoja eikä ainoastaan mhy:tä.
-
Meikäläisellä ei ole kuin hyviä kokemuksia MHY toiminnasta. Sieltä tulee kaveri käymään tarvittaessa paikan päälle antamaan neuvoja. Kemera -hakemukset on toiminut hyvin. Puukauppoja en ole heidän kautta tehnyt. Metsäfirmat ostaa puun.
Tuosta Sotkamon tapauksesta tekisi mieli tietää, että mikä siinä on mennyt mönkään. Mistä siinä on kysymys. Ilmassa leijuu vähän lynkkausmeininki :-\
-
tuossa tuli hyviä harvennus ohjeita sitte vielä jos sattuu tuuliselle paikalle niin se harventaa lisää ennen kuin juuret puissa vahvoo nimimerkillä" kokemusta".
-
Kerran annettiin hyvä harvennusohje. Pitää harventaa niin harvaksi, että yöunet menee. Sitten seuraavana päivänä vielä puolet pois. Sen jälkeen on sopiva tiheys.
Runkojen määrää harvennuksen jälkeen ohje ei kerro.
-
Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi. Suoraan selluyhtiön kanssa tehdyt kaupat on vähän riskialttiita. Pitää ainakin varata aikaa, että ehtii käydä metsässä tarkistamassa tilanteen. Kyllä ne konekuskit yleensä isäntää uskoo, jos niille palautetta antaa. Yleensä, jos metsässä harvennus tai päätehakkuu, niin käyn lähes päivittäin metsässä katsomassa missä mennään.
-
Kerran annettiin hyvä harvennusohje. Pitää harventaa niin harvaksi, että yöunet menee. Sitten seuraavana päivänä vielä puolet pois. Sen jälkeen on sopiva tiheys.
Runkojen määrää harvennuksen jälkeen ohje ei kerro.
Puhtaalle koivumetsälle tuo ohje
-
Mulla on ainakin yhtiön kans hommat toiminu.On kuunneltu asiakkaan toiveet ja niitä ei ole konemiehelle erikseen tarvinnu opastaa.Ite koitan metsäni hoitaa jotta muksuillakin on muuta kuin risukkoo.Ottaisin yhtiöihin yhteyttä ja miksei mhy:n.Sovitte mitä tehdään ja viivan alle jää mitä jää.Mutta jos et mitään metsälles tee niin pystyyn se kuolee.Vai oks perikunta jutska?
-
Kerran annettiin hyvä harvennusohje. Pitää harventaa niin harvaksi, että yöunet menee. Sitten seuraavana päivänä vielä puolet pois. Sen jälkeen on sopiva tiheys.
Runkojen määrää harvennuksen jälkeen ohje ei kerro.
Normimetsässä ihan hyvä neuvo, mikäli isäntä nuuka :) Jos jotain käsitystä metsänhoidosta ja tekee noin, liian harvaksi menee...
Noin 95%:a metsänomistajien tekemistä harvennuksista jää liian tiheiksi. Tunnustan, osittain jää liian tiheäksi :) Joillakin metsät sen näköisiä ettei siellä oo kateltu kuin puiden välejä, latvusta ei oo nähty lainkaan...
-
erik tietää mistä puhuu. Roskapuut/"allejääneet" pois. Karkesti arvioiden maksimissaan ehkä 30%.
Harvennushakkuista ei itselleen tiliä saa jos mukana ulkopuolisia tahoja. Tällaisessa tapauksessa en ainakaan koneellista harvennusta suosittelisi. Eri asia on sitten se onko aloittajalla koneita/kalustoa/motivaatiota hoitaa homma itse...
-
erik tietää mistä puhuu. Roskapuut/"allejääneet" pois. Karkesti arvioiden maksimissaan ehkä 30%.
Harvennushakkuista ei itselleen tiliä saa jos mukana ulkopuolisia tahoja. Tällaisessa tapauksessa en ainakaan koneellista harvennusta suosittelisi. Eri asia on sitten se onko aloittajalla koneita/kalustoa/motivaatiota hoitaa homma itse...
Tärkeintä on että homma suoritetaan ajallaan
-
Neuvon antamista hankaloittaa se, ettei tiedä tarkalleen millaisesta kuviosta on kysymys. Jos oletetaan että ennakkoraivauksen jälkeen vesakko ei ole vallannut metsää uudelleen, niin suosittelisin melkein jututtamaan paikallisia maanviljelijöitä tai metsäyrittäjiä ja kyselemään minkä firman hakkuumiehet ovat hyvässä maineessa. Ensiharvennuksessa ei sinällään ole muutaman euron hintaeroilla tavaralajeittain suurta merkitystä, tärkeintä olisi että harvennus tehtäisiin ammattitaidolla ja sopivaan vuodenaikaan. Ja metsäpohjan siisteys on yksi edellytys, että metsän harventajalta voi vaatia laadukasta harvennusjälkeä.
Metsänhoitoyhdistys on hakkuuhommassa ylimääräinen välikäsi, joten pahimmassa tapauksessa se on vain ylimääräinen kulunki ja parhaassa tapauksessa he saattavat saada kaupat puutavarasta sellaiselle ostajalle, jonka hintalisä kuittaa heidän palkkionsa. Yleensä kuitenkin jos on selkeä harvennuskuvio ilman mitään ylimääräisiä energiapuunkeruu kommervenkkejä tms. niin metsäfirma osaa hoitaa homman kotiin pystykauppana vallan mainiosti.
-
Missäpäin suomee tää palsta muuten sijaitsee?
-
erik tietää mistä puhuu. Roskapuut/"allejääneet" pois. Karkesti arvioiden maksimissaan ehkä 30%.
Harvennushakkuista ei itselleen tiliä saa jos mukana ulkopuolisia tahoja. Tällaisessa tapauksessa en ainakaan koneellista harvennusta suosittelisi. Eri asia on sitten se onko aloittajalla koneita/kalustoa/motivaatiota hoitaa homma itse...
Tärkeintä on että homma suoritetaan ajallaan
Nimenomaan.
Kaikki muu sitten tehdäänkö motolla vai sahahommina on enempikin sellaista hienosäätöä, joka menetelmällä saa osaava mies erinomaista jälkeä aikaiseksi.
Ja itseasiassa niin hassulta kun se saattaa kuulostaakin niin ajourien juuristovaurioita ajatellen moto pesee metsurityön 100-0.
Vai onko sellaisia metsureita olemassa jotka viitsii havuttaa uran yhtä kattavasti mitä motolla tehden tulee lähes luonnostaan..
-
Ja itseasiassa niin hassulta kun se saattaa kuulostaakin niin ajourien juuristovaurioita ajatellen moto pesee metsurityön 100-0.
Vai onko sellaisia metsureita olemassa jotka viitsii havuttaa uran yhtä kattavasti mitä motolla tehden tulee lähes luonnostaan..
Tosi hassulta kuulostaa. Vaikka olisi kuinka havutettu, niin paljon riippuu mitä siellä moton perässä tulee. Joku maataloustraktori vai kevyehkö ajokone. Metkossa katseltiin metsäalan kolleegan kanssa ajokoneita ja hän totesi, että painot ovat koko ajan kasvaneet järkyttävästi. Vaikka mallin tyyppinumero on säilynyt samana, niin kapasiteetti ja ominaisuuksien lisääntyminen ovat nostaneet koneen painoa huomattavasti. Itse olen edelleen vaatinut harvennuksille ajokoneeksi maataloustraktoripohjaisen yhdistelmän.
Suurin tekijä vaurioihin on tietysti korjuu ajankohta. Se on sama mitä on tehty jos kura löllyy joka paikassa, kaikki on romuna sen jälkeen.
-
Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla
-
Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla
Toi systeemi nyt ainaski tietää ihan helvetisti juuristovaurioita ja "leimattuja" puita kun uria on sitten ihan vieri vieressä.
20m uraväli ja riittävän leveät urat samantien.
-
Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.
Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso. Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... :D. Hyvä MHY!
-
Niin, tässä oli kai kyse nyt tästä keskustelun aloittajan tilanteesta.
Vaikka lähtötiedot todella on vajavaiset niin... Hommia ei ilmeisesti ole tehty ajallaan joten se siitä.
Mitä tiheämpi pusikko siellä on niin sitä vähäisemmät ovat onnistuneen koneharvennuksen mahdollisuudet. Edelleen peräänkuulutan myös sitä että kuitua tekemällä osaava mies saa kyllä itselleen palkan.
-
Niin, tässä oli kai kyse nyt tästä keskustelun aloittajan tilanteesta.
Vaikka lähtötiedot todella on vajavaiset niin... Hommia ei ilmeisesti ole tehty ajallaan joten se siitä.
Mitä tiheämpi pusikko siellä on niin sitä vähäisemmät ovat onnistuneen koneharvennuksen mahdollisuudet. Edelleen peräänkuulutan myös sitä että kuitua tekemällä osaava mies saa kyllä itselleen palkan.
Saa varmastikkin, ei siinä mitään.
Mutta aloittajan tilannetta ajatellen ja kuva mikä aloittajan kysymyksistä mulle on muodostunut niin ennemmin kyllä suosittelisin ammattilaisella teettämistä.
-
Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla
Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan. ;D
-
Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.
Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso. Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... :D. Hyvä MHY!
Kysyittekö edes mitä olisi ollut korjuun tuotto metsäyhtiön tekemänä. Puhetta uskovia ihmisiä sielläkin olisi ollut ja varsinkin paperia uskovat jos myyntitilanteessa olisi tiettyjä asioita muistanut kirjoittaa.Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla
Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan. ;D
No ei nyt kuitenkaan. ongelmahan on nimenomaan se että leveällä uravälillä moto joutuu paljon kurkoittelemaan joka jää helposti tekemättä. Samoiten helposti homma menee tehokkuudessa siihen että oksat ei hakeudukkaan urille vaan ne jää sinne kauas mistä puu on puitu puomin alle.Sitten kuski ei näe puita yhtä hyvin kuin viiden metrin päähän. Tää tiheä uraväli toimisi pienemmällä ajokoneella ja talvileimikoissa missä on lunta ja urat jäässä. Tollanen perus ura minkä moto on tehnyt ja havuttanut niin ajokoneesta ei jää jälkeäkään muutaman päivän päästä. Se on sitten kuskeista kiinni että saako ne koneet pysymään puiden välissä vai nojaillaanko niihin.
-
No sillon ois ehkä kuskin vaihdon paikka jos vaan ajouran reunoja puidaan.
Sieltä mistä puikkelehditaan pikku sampolla ei todellakaan mennä millään ajokoneella perässä jättämättä vaurioita.
Eikä niitä risuja todellakaan tartte kaikkia siihen ajouralle saada...
-
Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.
Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso. Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... :D. Hyvä MHY!
Kysyittekö edes mitä olisi ollut korjuun tuotto metsäyhtiön tekemänä. Puhetta uskovia ihmisiä sielläkin olisi ollut ja varsinkin paperia uskovat jos myyntitilanteessa olisi tiettyjä asioita muistanut kirjoittaa.Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla
Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan. ;D
No ei nyt kuitenkaan. ongelmahan on nimenomaan se että leveällä uravälillä moto joutuu paljon kurkoittelemaan joka jää helposti tekemättä. Samoiten helposti homma menee tehokkuudessa siihen että oksat ei hakeudukkaan urille vaan ne jää sinne kauas mistä puu on puitu puomin alle.Sitten kuski ei näe puita yhtä hyvin kuin viiden metrin päähän. Tää tiheä uraväli toimisi pienemmällä ajokoneella ja talvileimikoissa missä on lunta ja urat jäässä. Tollanen perus ura minkä moto on tehnyt ja havuttanut niin ajokoneesta ei jää jälkeäkään muutaman päivän päästä. Se on sitten kuskeista kiinni että saako ne koneet pysymään puiden välissä vai nojaillaanko niihin.
Tän idean haittapuolena on se, että niin pieniä ajokoneita ole olemassakaan, mitkä menis samoistä väleistä kun joku sampo puikkelehtii. Pieni ajokone on kannattamaton, koska taksat ajettu niin alas että metsästä tuotujen kuormien oltava isoja. Peini traktoriyhdistelmä puoltaisi paikkaansa, mutta ym. syistä niillä enää viittitä ajaa.
Edit. Erik kerkes vastata saman asian väliin..
-
Harvennuksia on teetetty yhtiöillä ja yhdistyksellä. Ensiharvennuksen luonne on sellainen, että sillä ei metsänomistaja tiliä tee. Harvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jolla pedataan tulevien vuosien tuottoja. Siksi on tärkeää, että homma onnistuu, en painota rahaa harvennuskaupoissa. Iso merkitys on sillä, että tuntee urakoitsijan ja tämän taidot entuudestaan. Yleisesti ottaen, en ota tuntematonta kaveria ajamaan harvennuksia. Tarkistan urakoitsijan taustat mieluiten parilta kaverilta etukäteen. Vähällä vaivannäöllä säästyy murheilta.
-
Just näin. Emenpi kuin käytetyistä koneista, on lopputulos kiinni koneenkäyttäjän ammattitaidosta ja motivaatiosta.
nm. teetin harvennusta 1270D Jontikalla ja lopputuloksesta en ole keksinyt moitteen sijaa. Minkä isompi kone menettää näppäryydessä, paikkaa se ulottuvuudessa ja vakaudessa moninkertaisesti. Ja ero eikun korostuu kun maasto huononee ja puut järeytyvät.
-
Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.
Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso. Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... :D. Hyvä MHY!
Kysyittekö edes mitä olisi ollut korjuun tuotto metsäyhtiön tekemänä. Puhetta uskovia ihmisiä sielläkin olisi ollut ja varsinkin paperia uskovat jos myyntitilanteessa olisi tiettyjä asioita muistanut kirjoittaa.Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla
Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan. ;D
No ei nyt kuitenkaan. ongelmahan on nimenomaan se että leveällä uravälillä moto joutuu paljon kurkoittelemaan joka jää helposti tekemättä. Samoiten helposti homma menee tehokkuudessa siihen että oksat ei hakeudukkaan urille vaan ne jää sinne kauas mistä puu on puitu puomin alle.Sitten kuski ei näe puita yhtä hyvin kuin viiden metrin päähän. Tää tiheä uraväli toimisi pienemmällä ajokoneella ja talvileimikoissa missä on lunta ja urat jäässä. Tollanen perus ura minkä moto on tehnyt ja havuttanut niin ajokoneesta ei jää jälkeäkään muutaman päivän päästä. Se on sitten kuskeista kiinni että saako ne koneet pysymään puiden välissä vai nojaillaanko niihin.
Tän idean haittapuolena on se, että niin pieniä ajokoneita ole olemassakaan, mitkä menis samoistä väleistä kun joku sampo puikkelehtii. Pieni ajokone on kannattamaton, koska taksat ajettu niin alas että metsästä tuotujen kuormien oltava isoja. Peini traktoriyhdistelmä puoltaisi paikkaansa, mutta ym. syistä niillä enää viittitä ajaa.
Edit. Erik kerkes vastata saman asian väliin..
Oikeastaan niillä ajourilla ei pahemmin puusto kerkiä kasvamaan hakkuiden välillä, eli ne melkkein kannttaa jo alusta asti suunitella kunnolla eikä harjoitella slalomia metsässä.
-
Tämähän meni mielenkiintoiseksi. Nyt ei enää ole väliä ajouran leveydellä eikä sillä että onko ajoura kauttaaltaan havutettu. No ittellä on vaan vielläkin sellainen kutina että esimerkiksi hyvin hoidetussa kuusikossa saadaan paras tulos kun edeltä menee 10 metrin välein joku sampo tai vastaava ja perässä tulee samaa uraa pitkin pieni ajokone joka ei ole raktori. Tällainen yhdistelmä talvessa ja lumessa liikkuu niin ettöä maasta ei huomaakaan kesällä missä pyörä on mennyt. Mitään puiden kiertämisiä ei harrastella vaan siitä mennään mistä pitää jos suinkin maasto antaa myöden.
-
Just näin. Emenpi kuin käytetyistä koneista, on lopputulos kiinni koneenkäyttäjän ammattitaidosta ja motivaatiosta.
nm. teetin harvennusta 1270D Jontikalla ja lopputuloksesta en ole keksinyt moitteen sijaa. Minkä isompi kone menettää näppäryydessä, paikkaa se ulottuvuudessa ja vakaudessa moninkertaisesti. Ja ero eikun korostuu kun maasto huononee ja puut järeytyvät.
Täysin samaa mieltä. Ammattitaitoinen kuski ja normaalit hakkuukoneet. Ensiharvennuksiin en laske tuntemattomia koneita, kantapään kautta opittu.
-
20m uraväli ja riittävän leveät urat samantien.
Peukku ylös.
-
Tämähän meni mielenkiintoiseksi. Nyt ei enää ole väliä ajouran leveydellä eikä sillä että onko ajoura kauttaaltaan havutettu. No ittellä on vaan vielläkin sellainen kutina että esimerkiksi hyvin hoidetussa kuusikossa saadaan paras tulos kun edeltä menee 10 metrin välein joku sampo tai vastaava ja perässä tulee samaa uraa pitkin pieni ajokone joka ei ole raktori. Tällainen yhdistelmä talvessa ja lumessa liikkuu niin ettöä maasta ei huomaakaan kesällä missä pyörä on mennyt. Mitään puiden kiertämisiä ei harrastella vaan siitä mennään mistä pitää jos suinkin maasto antaa myöden.
Menee nyt itseni toistamiseksi, mutta mikä nykyinen ajokone tulee sampon perässä? Tuon ajatuksen lopputulema on mun mielestä 10 metrin välein täysleveät ajourat.. Eiköhän sen sampon idea ole niissä haamu/hakkuurissa. Saa sitten tehdä varsinaiset ajourat rittävän leveiksi.
Esim. Prosilva 810 tuntuu olevan todella hyvä harvennuskone. Alustakone on jämäkkä/tasapainoinen ja poimii nätisti 10m päästä. Jos järkevän levyiset ajourat 20m välein, niin eikö alaa mene silloin vähemmän kun 2x vähän pienempää uraa? Ja sillä Prosilvallakin menee niin kapeasta välistä, että esim 830 valmetti on tiukilla mahtua varsinkin telojen kanssa.
-
Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta. Pääasia on että saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.
Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.
-
8 metrin ajoura :o kahdellako koneella siellä rintasin ajetaan? Helvetinmoiten aukkokonekkin pärjää alta viiden metrin uralla.
Ja kyllä, niitä ajouria hyödynnetään myös seuraavilla hakkuukerroilla ettei se mettä oikeesti ole yhtä ajouraa vieri vieressä.
-
Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta. Pääasia on että saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.
Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.
Tarpeeksi kun maksat, niin hakkuu yrittäjä ajaa puut vaikka hevosella. ;D
-
Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta. Pääasia on että saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.
Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.
Tarpeeksi kun maksat, niin hakkuu yrittäjä ajaa puut vaikka hevosella. ;D
Miksi pitää maksaa enemmän siitä että konekuski ajaa pienellä koneella. Käytännössä voisin kyllä harkita vaikka 70 mototunnin ja 50 ajokonetunnin maksamista jos saisin juuri oikeanlaiset koneet mettään ja osaavat kuskit.
-
Ennen kun hakattin miestyönä ajourat oli 30m välein, ja hyvin puut läksivät urien välistä. Tuntuu nykyisin, että tämä konebuumi on mennyt hifistelyksi, ja nyhräämiseksi koneiden ehdoilla. Jälki sitten tulee mitä tulee.
-
Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta. Pääasia on että saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.
Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.
Tarpeeksi kun maksat, niin hakkuu yrittäjä ajaa puut vaikka hevosella. ;D
Miksi pitää maksaa enemmän siitä että konekuski ajaa pienellä koneella. Käytännössä voisin kyllä harkita vaikka 70 mototunnin ja 50 ajokonetunnin maksamista jos saisin juuri oikeanlaiset koneet mettään ja osaavat kuskit.
No eikös se ole vähän sama hinnoitelu paalamisessakin! Tunti taksa tulisi niille edulisemmaksi joilla pellot on tasaiset ja kasvaa heinää kuin niille joiden pellot on 5 metrin saroissa ja kynnöspeltoa. Eli pitää syntyä kappaleita, kuutioita tai hehtaareita.
-
Ennen kun hakattin miestyönä ajourat oli 30m välein, ja hyvin puut läksivät urien välistä. Tuntuu nykyisin, että tämä konebuumi on mennyt hifistelyksi, ja nyhräämiseksi koneiden ehdoilla. Jälki sitten tulee mitä tulee.
Kokeileppa nykyään. Ei saata löytyä ensinnäkään kovin hirveästi tekiöitä ja jos löytyy niin voit ilmoittaa tekiän pankkitilinumeron suoraan hakkuusopimukseen minne yhtiö tilittää rahat puista.
-
No eikös se ole vähän sama hinnoitelu paalamisessakin! Tunti taksa tulisi niille edulisemmaksi joilla pellot on tasaiset ja kasvaa heinää kuin niille joiden pellot on 5 metrin saroissa ja kynnöspeltoa. Eli pitää syntyä kappaleita, kuutioita tai hehtaareita.
Niinhän me ajetaankin paalaajaa tuntitaksalla eli ulooton tunnit ja pieni paalihinta lisäksi koska kovarehuinen pelto työllistää hieman enemmän sellaista missä akseli ei pyöri
Mutta se ei olisi järkevässä metsänhoidossa yhtään pahasta että varsinkin motolle maksettaisi tuntien eikä kuutioiden mukaan. Silloin sen kouran saisi kulkemaan sen mukaan mikä on metsälle hyväksi eikä sen mukaan mikä tuo kuutioita pinoon.
-
No eikös se ole vähän sama hinnoitelu paalamisessakin! Tunti taksa tulisi niille edulisemmaksi joilla pellot on tasaiset ja kasvaa heinää kuin niille joiden pellot on 5 metrin saroissa ja kynnöspeltoa. Eli pitää syntyä kappaleita, kuutioita tai hehtaareita.
Niinhän me ajetaankin paalaajaa tuntitaksalla eli ulooton tunnit ja pieni paalihinta lisäksi koska kovarehuinen pelto työllistää hieman enemmän sellaista missä akseli ei pyöri
Mutta se ei olisi järkevässä metsänhoidossa yhtään pahasta että varsinkin motolle maksettaisi tuntien eikä kuutioiden mukaan. Silloin sen kouran saisi kulkemaan sen mukaan mikä on metsälle hyväksi eikä sen mukaan mikä tuo kuutioita pinoon.
Eli otat tuplahinnan niiltä joiden pellot tuottaa! :o
-
Tuntihinta vois toimia päätehakkuuleimikossa, mutta jos harvennuksella pitäis laatua saada aikaan, niin tuntitaksa sopii sinne aika heikosti. Ammattilaiskuskeja joilla on ammattiylpeyttä ei tarvi vahtia perästä että minkäkokoisia puita he leimikolta puivat.
Nythän mottitaksa määräytyy puiden koon mukaan. Mikä vika siinä hinnoittelussa on ? Sitten jos leimikkoa ei ole ennakkoraivattu, niin se hidastaa, mutta se on suht helppo korjata hinnoittelussa korjauskertoimella. Ja suurempi tappio metsänomistajalle tulee ennakkoraivauksen laistamisesta huonompana korjuujälkenä.
-
Tuntihinta vois toimia päätehakkuuleimikossa, mutta jos harvennuksella pitäis laatua saada aikaan, niin tuntitaksa sopii sinne aika heikosti. Ammattilaiskuskeja joilla on ammattiylpeyttä ei tarvi vahtia perästä että minkäkokoisia puita he leimikolta puivat.
Nythän mottitaksa määräytyy puiden koon mukaan. Mikä vika siinä hinnoittelussa on ? Sitten jos leimikkoa ei ole ennakkoraivattu, niin se hidastaa, mutta se on suht helppo korjata hinnoittelussa korjauskertoimella. Ja suurempi tappio metsänomistajalle tulee ennakkoraivauksen laistamisesta huonompana korjuujälkenä.
Oikeastaan tunti hinnoittelu on siinä mielessä reilu että sieltä mistä tulee puuta, niin metsänomistaja hyötyy siitä. Ennakkoraivauksenkin merkitys kasvaa tuntihinnoitelussa kun on nopeampi korjata puuta.
-
Harvennushakkuun tuntihinta ajais omaltakohdaltani asiaa siinä että motokuski ei keskittyisi puun määrään vaan ottais oikeasti ne huonot ja hitaat pois. Tätäkään ei toki ammattipiireissä tunnusteta mutta koura eksyy niin helposti siihen paksurunkoiseen oksattomaan puuhun joka on keskellä vaikka 5 puun rykelmää. No sikäli että puumäärä alueella on oikea mutta käytännössä menee 10 vuotta että ne lyhyemmät "kitukasvuiset pääsee vauhtiin. Oikeaoppisesti olisi noukkinut ne neljä muuta ja saanut saman kuutiomäärän mutta aikaa olisi kulunut nelinkertaisesti. Ainut vaan että jäljelle olisi jäänyt kasvava metsä.
-
Kyllä minäkin olen taipuvainen tuntihinnoittelun kannalle. Ei tarvitse miettiä saantoa, kun taksamittari pyörii tasaisesti siitä riippumatta, mitä laanille saadaan. En epäile, etteikö kuutioinnit ja korjauskertoimet olisi paikoillaan, mutta aina sitä inhimillisyyttäkin tuppaa olemaan hommissa mukana. Ei sellaista kuskia olekkaan, jonka jäljiltä ei voisi sanoa, että olisi kannattanut ottaa tuo ja jättää tämä.
-
No tässäkin tuntuu olevan erilaisia käsityksiä ja hyvä niin.
Syksyllä teettämissäni harvennuksissa annoin hakkuumiehelle ohjeeksi poimia pois ylisuuria runkoja ja pyrkiä jättämään metsään tasakokoista puustoa. Muutamilla kuvioilla oli ihan räkämäntyjä pienempien puiden seassa, joten järeä kone oli paikallaan niitä poistamaan. Ja kun kone tekee muutamia isompia tukkipuita harvennusleimikolta, niin se vaikuttaa alentavasti mottitaksaan. Ehkä minulla ei riitä mielikuvitus monipuolisempaan metsänkasvatukseen, kun pyrin kasvattamaan puuston mahdollisimman tasakokoisena, joku harsiminen tai eri-ikäiskasvatus ei vaan tunnu suuremmassa mittakaavassa järkevältä menetelmältä.
Samahan se loppupeleissä on miten kustannukset lasketaan, kunhan asiakas ja koneyrittäjä saavat molemmat mieleisen lopputuloksen. Tuossa syksyllä teettämissäni leimikoissa jäi mottihinta edulliseksi, mutta uskoisin (tai ainakin haluaisin uskoa) että hintaan vaikutti metsäpohjan siisteys ja urakan kokoluokka. Oikeastaan nyt harmittaa kun en hoksannut kysyä urakkaan kulunutta aikaa jonka hakkuukone oli toiminnassa, siitä olisi ollut mielenkiintoinen laskea urakan toteutunut tuntihinta. Pitääkin korjata tuo asia jos teetän vielä harvennusta.
-
Ennen kun hakattin miestyönä ajourat oli 30m välein, ja hyvin puut läksivät urien välistä. Tuntuu nykyisin, että tämä konebuumi on mennyt hifistelyksi, ja nyhräämiseksi koneiden ehdoilla. Jälki sitten tulee mitä tulee.
Kokeileppa nykyään. Ei saata löytyä ensinnäkään kovin hirveästi tekiöitä ja jos löytyy niin voit ilmoittaa tekiän pankkitilinumeron suoraan hakkuusopimukseen minne yhtiö tilittää rahat puista.
Joka talvi kokeillaan hankintasavotassa ja hyvin pelaa. Ilmoitan vain firmalle pankkitilini numeron ja rahat tulee sinne. ;)
-
Onhan nää edelliset asiat ihan oppikirjamaisia mutta itte olen kuunnellu yhtä ammattilaisia joka on nähnyt metsää sekä ajokoneen että moton hytistä ja satojen hehtaarien omistajana. Hänellä on sellainen käsitys että paljon hakataan kasvavaa metsää pois ja jätetään kasvunsa pysäyttänyttä puuta jäljelle. Tällä menetetään täysikasvuisen tukkimetsän saavuttamiseen kymmeniä vuosia. Hänen näkemys on että tärkeintä harvennuksessa on selvittää mitkä puut kasvaa ja mitkä on vähentänyt jo kasvua jääden esimerkiksi muiden puiden alle ja tehdä sen mukaan harvennuksen.
-
Kuskina kun on nintendo kauden kasvatti,+40v suuremmat kiksit on jo saatu.Juuri eilen katselin ketjun jälkeä tällä kokoon panolla.Nuorena on hyvä alkaa,mutta (ny mää näytän)ei sovi harvennuksille.Osa ajasta menee remontteihin ja johtaa tarpeettomaan hosumiseen.
-
Tää harvennus on aika monipuolinen juttu. Tässä ketjussa tulee järjestäen hyviä näkemyksiä ja kaikki ovat jollain tavalla oikeassa.
Vemssin kanssa samaa mieltä siitä, että paljon pitäisi kiinnittää huomiota jäljelle jäävän puun kasvukykyyn. Nyt näyttää siltä, että erirakenteinen metsä ja jatkuva kasvatus tulee uudelleen muotiin, mutta itse en ole näistä menetelmistä kovin vakuuttunut. Paljon tulee käytyä katsomassa myytäviä metsäpalstoja ja 02-03 kehitysluokissa löytyy yleensä tosi hyviä männiköitä, mutta hyvä kuusikko on kortilla. Näissä tapauksissa löytyy monesti sitä vikaa, että kuusikko on lähtenyt liikkeelle jostakin alikasvoksesta tai muuten ollut sankemman metsän varjossa. Latvakasvu on ehkä keskimääräinen, mutta puut eivät vaan enää vahvistu. Juuressa huomaa tiheäoksaisen lähdön. Pistää miettimään, että puu on jossain vaiheessa juronut ja hukannut parasta kasvuaan vuosikausia. Tällaisia metsiä on sitten vielä harvennettu, mutta todellista tuottoa noista ei enää lähde syntymään. Maapohjankin merkityksen pystyy hyvin arvioimaan, kun kävelee viereiselle saralle ja katsoo minkälaista latvaa siellä taimikko lykkää.
En ainakaan näillä tiedoilla ja kokemuksilla, mitä tässä vaiheessa on kertynyt, näe muuta vaihtoehtoa kuin, että vanha metsä nurin ja uusi tasakasvuinen, samanikäisenä kasvava puusto tilalle. Hoitaminen jokaisessa kasvuvaiheessa on vaan yksinkertaisesti selväpiirteisempää.
Vähän menee off-topic, mutta tällä haluan perustella sitä, minkä takia joudutaan noihin hankaliin tilanteisiin kun pitää etsiä niitä kasvavia puita.