Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.11.12 - klo:18:53

Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.

Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso.  Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... . Hyvä MHY!

Kysyittekö edes mitä olisi ollut korjuun tuotto metsäyhtiön tekemänä. Puhetta uskovia ihmisiä sielläkin olisi ollut ja varsinkin paperia uskovat jos myyntitilanteessa olisi tiettyjä asioita muistanut kirjoittaa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.11.12 - klo:21:56

Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla

Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan.

No ei nyt kuitenkaan. ongelmahan on nimenomaan se että leveällä uravälillä moto joutuu paljon kurkoittelemaan joka jää helposti tekemättä. Samoiten helposti homma menee tehokkuudessa siihen että oksat ei hakeudukkaan urille vaan ne jää sinne kauas mistä puu on puitu puomin alle.Sitten kuski ei näe puita yhtä hyvin kuin viiden metrin päähän. Tää tiheä uraväli toimisi pienemmällä ajokoneella ja talvileimikoissa missä on lunta ja urat jäässä. Tollanen perus ura minkä moto on tehnyt ja havuttanut niin ajokoneesta ei jää jälkeäkään muutaman päivän päästä. Se on sitten kuskeista kiinni että saako ne koneet pysymään puiden välissä vai nojaillaanko niihin.

No sillon ois ehkä kuskin vaihdon paikka jos vaan ajouran reunoja puidaan.
Sieltä mistä puikkelehditaan pikku sampolla ei todellakaan mennä millään ajokoneella perässä jättämättä vaurioita.
Eikä niitä risuja todellakaan tartte kaikkia siihen ajouralle saada...

Lainaus käyttäjältä: kakesa - 13.11.12 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.11.12 - klo:18:53

Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.

Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso.  Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... . Hyvä MHY!

Kysyittekö edes mitä olisi ollut korjuun tuotto metsäyhtiön tekemänä. Puhetta uskovia ihmisiä sielläkin olisi ollut ja varsinkin paperia uskovat jos myyntitilanteessa olisi tiettyjä asioita muistanut kirjoittaa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 14.11.12 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.11.12 - klo:21:56

Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla

Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan.

No ei nyt kuitenkaan. ongelmahan on nimenomaan se että leveällä uravälillä moto joutuu paljon kurkoittelemaan joka jää helposti tekemättä. Samoiten helposti homma menee tehokkuudessa siihen että oksat ei hakeudukkaan urille vaan ne jää sinne kauas mistä puu on puitu puomin alle.Sitten kuski ei näe puita yhtä hyvin kuin viiden metrin päähän. Tää tiheä uraväli toimisi pienemmällä ajokoneella ja talvileimikoissa missä on lunta ja urat jäässä. Tollanen perus ura minkä moto on tehnyt ja havuttanut niin ajokoneesta ei jää jälkeäkään muutaman päivän päästä. Se on sitten kuskeista kiinni että saako ne koneet pysymään puiden välissä vai nojaillaanko niihin.

Tän idean haittapuolena on se, että niin pieniä ajokoneita ole olemassakaan, mitkä menis samoistä väleistä kun joku sampo puikkelehtii. Pieni ajokone on kannattamaton, koska taksat ajettu niin alas että metsästä tuotujen kuormien oltava isoja. Peini traktoriyhdistelmä puoltaisi paikkaansa, mutta ym. syistä niillä enää viittitä ajaa.

Edit. Erik kerkes vastata saman asian väliin..

Harvennuksia on teetetty yhtiöillä ja yhdistyksellä. Ensiharvennuksen luonne on sellainen, että sillä ei metsänomistaja tiliä tee. Harvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jolla pedataan tulevien vuosien tuottoja. Siksi on tärkeää, että homma onnistuu, en painota rahaa harvennuskaupoissa. Iso merkitys on sillä, että tuntee urakoitsijan ja tämän taidot entuudestaan. Yleisesti ottaen, en ota tuntematonta kaveria ajamaan harvennuksia. Tarkistan urakoitsijan taustat mieluiten parilta kaverilta etukäteen. Vähällä vaivannäöllä säästyy murheilta.

Just näin. Emenpi kuin käytetyistä koneista, on lopputulos kiinni koneenkäyttäjän ammattitaidosta ja motivaatiosta.

nm. teetin harvennusta 1270D Jontikalla ja lopputuloksesta en ole keksinyt moitteen sijaa. Minkä isompi kone menettää näppäryydessä, paikkaa se ulottuvuudessa ja vakaudessa moninkertaisesti. Ja ero eikun korostuu kun maasto huononee ja puut järeytyvät.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 14.11.12 - klo:08:53

Lainaus käyttäjältä: kakesa - 13.11.12 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.11.12 - klo:18:53

Ensiharvennukset antaisin ennemmin MHY:n korjuupalvelun tehtäväksi, oli heidän hintansa mikä hyvänsä. Yleensä pitävät metsänomistajan puolta ja ei tule vedettyä liian harvaksi.

Samaa mieltä, teetin MHY:n korjuupalvelulla ensharvennuksen kesällä n. 5ha, perkelehenmoista kivikkoa osittain. Pikku-Sampo hakkuukoneena eikä ajokonekkaan kovin iso.  Hyvää jälkeä teki,3 senttiin latvasta ottivat, jäljessä ei moittimista. Puuta ja rahaakin tuli enemmän kun ennakkoon arviotiin. Ensharvennuspuun hinta nyt ei päätä huimaa mutta kemeralla lisättynä ihan ok hinta ihan käsin koskematta... . Hyvä MHY!

Kysyittekö edes mitä olisi ollut korjuun tuotto metsäyhtiön tekemänä. Puhetta uskovia ihmisiä sielläkin olisi ollut ja varsinkin paperia uskovat jos myyntitilanteessa olisi tiettyjä asioita muistanut kirjoittaa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 14.11.12 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 13.11.12 - klo:21:56

Mun mielestä ensiharvennus kannattaisi tehdä mahdollisimman pienellä koneella esim joku sampo tai vastaava ja perässä kulkis pienehkö ajokone. Ajourat noin 10 metrin välein ja työmaana työjärjestelynä niin että jokainen puu puitaisi ajouran yli niin että kaikki oksat tulis uralle. Tästä olisi se hyöty että motokuski näkis hyvin otettavat puut kun ne olisi maksimissaan 5 metrin päässä ja risut tulis kaikki ajouralle. Ajokerrat per ura vähenis ja hakkuussa vioittuneiden puiden määrä vähenis kun ei tarvitsisi ojentaa puomia niin kauaksi. Kourakasat olisi pienemmät jolloin niitä olisi helpompi hallita ajokoneella. 10 metrin kourissa on ongelmana että ajourien väliin keskelle jää helposti tiheämpää mettä kun kouraa ei jakseta ojentaa sinne kauas ihan joka kerta. Lisäksi tulee helposti puomin alle katkottua puut jolloin risut on siellä kaukana eikä ajourilla

Tolla systeemillä kannattaa uraväli laittaa 20 metriin ja tehdä urista tuplasti leveämpiä. Sopii isompikin kone kulkemaan.

No ei nyt kuitenkaan. ongelmahan on nimenomaan se että leveällä uravälillä moto joutuu paljon kurkoittelemaan joka jää helposti tekemättä. Samoiten helposti homma menee tehokkuudessa siihen että oksat ei hakeudukkaan urille vaan ne jää sinne kauas mistä puu on puitu puomin alle.Sitten kuski ei näe puita yhtä hyvin kuin viiden metrin päähän. Tää tiheä uraväli toimisi pienemmällä ajokoneella ja talvileimikoissa missä on lunta ja urat jäässä. Tollanen perus ura minkä moto on tehnyt ja havuttanut niin ajokoneesta ei jää jälkeäkään muutaman päivän päästä. Se on sitten kuskeista kiinni että saako ne koneet pysymään puiden välissä vai nojaillaanko niihin.

Tän idean haittapuolena on se, että niin pieniä ajokoneita ole olemassakaan, mitkä menis samoistä väleistä kun joku sampo puikkelehtii. Pieni ajokone on kannattamaton, koska taksat ajettu niin alas että metsästä tuotujen kuormien oltava isoja. Peini traktoriyhdistelmä puoltaisi paikkaansa, mutta ym. syistä niillä enää viittitä ajaa.

Edit. Erik kerkes vastata saman asian väliin..

Oikeastaan niillä ajourilla ei pahemmin puusto kerkiä kasvamaan hakkuiden välillä, eli ne melkkein kannttaa jo alusta asti suunitella kunnolla eikä harjoitella slalomia metsässä.

Tämähän meni mielenkiintoiseksi. Nyt ei enää ole väliä ajouran leveydellä eikä sillä että onko ajoura kauttaaltaan havutettu. No ittellä on vaan vielläkin sellainen kutina että esimerkiksi hyvin hoidetussa kuusikossa saadaan paras tulos kun edeltä menee 10 metrin välein joku sampo tai vastaava ja perässä tulee samaa uraa pitkin pieni ajokone joka ei ole raktori. Tällainen yhdistelmä talvessa ja lumessa liikkuu niin ettöä maasta ei huomaakaan kesällä missä pyörä on mennyt. Mitään puiden kiertämisiä ei harrastella vaan siitä mennään mistä pitää jos suinkin maasto antaa myöden.

Just näin. Emenpi kuin käytetyistä koneista, on lopputulos kiinni koneenkäyttäjän ammattitaidosta ja motivaatiosta.

nm. teetin harvennusta 1270D Jontikalla ja lopputuloksesta en ole keksinyt moitteen sijaa. Minkä isompi kone menettää näppäryydessä, paikkaa se ulottuvuudessa ja vakaudessa moninkertaisesti. Ja ero eikun korostuu kun maasto huononee ja puut järeytyvät.

  Täysin samaa mieltä. Ammattitaitoinen kuski ja normaalit hakkuukoneet. Ensiharvennuksiin en laske tuntemattomia koneita, kantapään kautta opittu.

20m uraväli ja riittävän leveät urat samantien.

Peukku ylös.

Tämähän meni mielenkiintoiseksi. Nyt ei enää ole väliä ajouran leveydellä eikä sillä että onko ajoura kauttaaltaan havutettu. No ittellä on vaan vielläkin sellainen kutina että esimerkiksi hyvin hoidetussa kuusikossa saadaan paras tulos kun edeltä menee 10 metrin välein joku sampo tai vastaava ja perässä tulee samaa uraa pitkin pieni ajokone joka ei ole raktori. Tällainen yhdistelmä talvessa ja lumessa liikkuu niin ettöä maasta ei huomaakaan kesällä missä pyörä on mennyt. Mitään puiden kiertämisiä ei harrastella vaan siitä mennään mistä pitää jos suinkin maasto antaa myöden.

Menee nyt itseni toistamiseksi, mutta mikä nykyinen ajokone tulee sampon perässä? Tuon ajatuksen lopputulema on mun mielestä 10 metrin välein täysleveät ajourat.. Eiköhän sen sampon idea ole niissä haamu/hakkuurissa. Saa sitten tehdä varsinaiset ajourat rittävän leveiksi.

Esim. Prosilva 810 tuntuu olevan todella hyvä harvennuskone. Alustakone on jämäkkä/tasapainoinen ja poimii nätisti 10m päästä. Jos järkevän levyiset ajourat 20m välein, niin eikö alaa mene silloin vähemmän kun 2x vähän pienempää uraa? Ja sillä Prosilvallakin menee niin kapeasta välistä, että esim 830 valmetti on tiukilla mahtua varsinkin telojen kanssa.

Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja  on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta.  Pääasia on että  saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä  vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.

Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.

8 metrin ajoura  kahdellako koneella siellä rintasin ajetaan? Helvetinmoiten aukkokonekkin pärjää alta viiden metrin uralla.

Ja kyllä, niitä ajouria hyödynnetään myös seuraavilla hakkuukerroilla ettei se mettä oikeesti ole yhtä ajouraa vieri vieressä.

Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja  on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta.  Pääasia on että  saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä  vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.

Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.

Tarpeeksi kun maksat, niin hakkuu yrittäjä ajaa puut vaikka hevosella.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 16.11.12 - klo:13:37

Nää on asioita mitkä ei kuulu yleiseen oikeaan oppiin ja  on todella vaikeita esittää tällain keskustelussa. En otakauheasti kantaa koneketjun talouteen koska se ei oikeasti kauheasti kiinnosta.  Pääasia on että  saadaan mahdollisimman hyvä jäävä metsä ja tulos maanomistajalle on paras mahdollinen. Silloin jos ajatellaan esimerkillisesti hoidettua metsikköä jossa kasvaa noin parin metrin välein kuusia niin sinne jos menee nyky tietämyksen mukaan tekemään uraa jossa nykyinen ajokone mahtuu kulkemaan niin lopputulemana on kuuden viiva kahdeksan metrin urat ja välissä liian tiheä mettä jotta pykälät täyttyy. Toki isoilla koneilla tulee nopeasti valmista mutta käytännössä uran viereiset puut ei pysty enää hyödynttämään viereistä aukkoa täydellisesti ja kasvu jää tulevaisuudessa vajaavaiseksi. Jos tämän muuttaisi siihen tyyliin että tehtäisi nelimetriset urtat 10 metrin välein jotka olisi suhtkoht suorat ja perässä tulisi pieni ajokone joka mahtuisi menemään samaa uraa niin ensalkuun moton laatu paranisi kun pimeässä ja lumessa näkisi kaikki vialliset puut paremmin koska ne on lähempänä ja sitten ne urien viereen jäävät puut saisi hyödynnettyä sen uran vapautuneen kasvupinta-alan paremmin jolloin kasvava metsä olisi tasaisempi. Toista harvennusta ei kannata tässä  vaiheessa miettiä koska silloin harvoin hyödynnetään samoja uria ja metsä muutenkin harsitaan niin harvaksi että mahtuu ajamaan melkein mistä vaan. Nyt vaan pitäisi koneyrittäjät saada ostamaan pienempiä ajokoneita ja maksaa heille enemmänkin tehdystä työstä eikä kuutioista tien varsilla. Tuntihinta ensharvennuksen motolle ja ajokoneelle ei olisi kauhean huono ratkaisu.

Sitten kun mennään alueille jossa maasto rupee haittaamaan tekemistä niin silloin varsinkin moton puomin pituus ja vakaus tulee pakostakin eteen koska joka paikkaan ei vaan pääse.

Tarpeeksi kun maksat, niin hakkuu yrittäjä ajaa puut vaikka hevosella.

Miksi pitää maksaa enemmän siitä että konekuski ajaa pienellä koneella. Käytännössä voisin kyllä harkita vaikka 70 mototunnin ja 50 ajokonetunnin maksamista jos saisin juuri oikeanlaiset koneet mettään ja osaavat kuskit.

Ennen kun hakattin miestyönä ajourat oli 30m välein, ja hyvin puut läksivät urien välistä. Tuntuu nykyisin, että tämä konebuumi on mennyt hifistelyksi, ja nyhräämiseksi koneiden ehdoilla. Jälki sitten tulee mitä tulee.