Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle  (Luettu 51331 kertaa)

Greenpwr

  • Vieras
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Tarkoitus pistää vanha kone kiertoon ja hankkia suorakylvökone taloon.

Valinnanvaraa löytyy markkinoilta. Siinä se vaikeus. Mikä mahtaa olla paras kone Varsinais-Suomen savikoille. Maat pääasiassa hiuesavea - eli ei siitä pahimmasta päästä.. Nyt on puolet kynnettyä ja puolet sängellä. Koneella tullaan kylvämäään syysvehnää sänkeen ja kevällä vilja ja öljykasveja (vähän) sekä sänkeen että muokattuun. Jonkin verran saatan vanhoilla auroilla jatkossa myös kyntää joitain lohkoja. Vetokoneena 140 hv nelikko, paripyörät joka kulmalla. 3 tai 4 metrinen kone mahdollisia.

Mitä suositellaan?? Mitkä perusteet?

kongskilde flexi drill.Omasta mielestä tutustumisen arvoinen vekotin.Toimii muokatulla ja suoraan sänkeen ajettaessa.Ihan ok kone yksinkertaiselle viljelijälle monimutkaiseen viljelyyn jne..

 MAREPilla tuommonen 4m, jonkin verran heinikon sisällä...

green

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Meillä on ollut suorakylvökone n.10 vuotta ja sillä on kylvetty "aito"suorakylvönä, kevytmuokattuun ja muokattuun maahan. Kylvinkone on GP. Maat ovat hiesusavea, multamaata ja siltä väliltä. Yksikään pelto ei siis ole aitosavea.

Suorakylvössä on paljon hyviä puolia ja huonoja puolia. Alla on lista mielestäni merkittävimmistä:
+ Polttoainetta ja aikaa säästyy syksyllä ja keväällä.
+ Kiviä ei tarvitse kerätä pellolta.
+ Hukkakauran pystyy lähes poistamaan pelloilta. Tämä onnistuu käyttämällä torjunta-ainetta joka vuosia 100% peitolla. Uusia siemeniä juurikaan pääse pintaan, koska maata ei käännetä.
+ Poutivat/hiekkaiset lohkot eivät kärsi veden puutteesta niin helposti kasvukauden aikana.
+ Pelto kestää merkittävästi enemmän syksyllä puidessa. Märkänäkään syksynä pelto ei juuri painu traktorin/puimurin alla.

- Olkipeitteinen pelto kuivuu merkittävästi hitaammin kuin kynnetty tai kevytmuokattu. Tämä korostuu jos sataa usein, olkipeitteinen pelto ei ehdi kuivua sateiden välissä. Multamailla myös ruodan sulaminen on hitaampaa. Olkien alla saattaa vielä olla routaa, vaikka viereiset kynnetyt pellot ovat jo kylvetty.
- Edellisen vuoden pahana aiheuttaa epätasaista orastumista ja kasvua koko kasvukauden aikana. Puiduilla pellolla pahnojen määrä ei ole tasainen ja siten kylvösyvyyden säätö muodostuu haasteelliseksi. Toisessa kohtaa vannas saataa mennnä kovinkin syvällä ja toisessa jää melkein pintaan. Märkä pahna aiheuttaa myös hiusneula ilmiötä, jolloin siemen ei pääse kosketukseen maan kanssa ja jää itämättä.
- Märkään maahan kylvettäessä kiekkovantailla vako jää auki tai vako aukeaa kun pelto kuivuu, jolloin siemen on kosketuksissa ilmaan. Tästä ei ole haittaa mikäli alkukevät on märkä. Kiekkovantaat voivat myös irrottaa maata sivuilta, joilloin siemen saattaa mennä irronneen maapalan alle. Eikä siemen siten pääse itämään normaalisti. Pelto myös näyttää siltä kuin se olisi kultivoitu. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmaa syksyllä, mikäli vilja on laossa. Tällöin puimurin pöydälle nousee multakokkaireta ja pikkukiviä. Kylvetyn pellon voi jyrätä kylvön jälkeen, mutta ainakin hiesumailla se vaikuttaa satoon negatiivisesti. Multamailla jyräys on hyvä vaihtoehto.
- Puinnin myöhästyminen johtuen myöhäisestä keväästä. Sataisena ja normaali syksynä tämä aiheuttaa merkittävä lisäkustannuksia kuivaukseen. Traktorin polttoaineissa saatu säästö menee helposti kuivauksessa. Pahimmassa tapauksessa pelto saattaa jäädä jopa puimatta, kuten tänä syksynä kävi.
- Rypsiä/rapsia ei voi edes kuvitella suorakylvettävän. Tämä johtuu lähinnä edellisvuoden pahnasta.
- Pellot tiivistyvät muokkausen puutteen ja märkien kevät/syksy olosuhteiden vuoksi. Tämä näkyy parhaiten multa- ja hiesusavisilla pelloilla (kuuleman mukaan tätä tapahtuu myös aitosavella). Kolmen/neljän vuoden jälkeen hiesusavinen pelto on tiivistynyt, jolloin vesi jää lammikoiksi pienimpiinkin pellon painanteisiin. Tiivistymisen vaikuttaa myös suoraan satoon mikä tippuu suorakylvön kestäessä. Pellot jossa tätä on havaittu ovat sala-ojitetut ja hyvässä kasvukunnossa. Multamailla tiivityminen ei juurikaan näytä vaikuttavan satoon tai veden läpäisykykyyn, mutta ruokamultakerros pienenee (huomaa kun kyntään suorakylvön jälkeen). Syksyllä peltoon tulee isot painaumat puimurista ja traktorista. Nämä painaumat ovat näkyvissä myös keväällä ja vaikeuttavat hieman kylvöä. Tietysti pitää muistaa, että multamailta tulee aina melko hyvin kunhan muistaa siemenet heittää peltoon.
- Kasvinsuojelun määrä ja kustannukset kasvavat. Pellolle alkaa tulla uusia rikkakasveja ja vanhat voimistuvat mm. voikukka, valvatti, saunakukka, juolavehnä yms. Pellot on aivan pakko käsitellä Glycophosphate valmisteella ennen kylvöä. Se ei kuitenkaan riitä vaan kasvukauden aikana on myös käytettävä pykälää vahvempia aineita. Erityisesti juolavehnen torjunta multamailta on osoittautunut hankalaksi.
- Hukkakauralla on suuri riski lisääntyä. Kemiallisen torjunnan ja käsitorjunnan epäonnistuessa peltoon jää eläviä hukkaurayksiölöitä, jotka tiputtavat siemenensä peltoon. Keväällä lähes jokainen siemen on itävässä kerroksessa ja itää. Pellolta saattaakin löytyä satoja yksiöitä yhdestä ryppäästä, jossa aiemmin oli vain yksi tai muutama. Hyvänä puolena on, että esiintymä on rajattu melko pienelle alueelle.
- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain to
rjumalla hukkakauran.

Kaikesta huolimatta suorakylvö on hyvä vaihtoehto joillekin pelloille ja osana viljelykiertoa. Meillä pellot kynnetään tai kevytmuokataan 2-5 vuoden välein riippuen olosuhteista. Tällöin suorakylvön hyödyt ja haitat ovat sopivassa tasapainossa.

Kylvinkoneessa pidän tärkeänä, että sillä pystyy kylvämään niin suoraan kuin muokattuunkin. Tällöin siirtymisen suorakylvöön voi tehdä asteittain ja aina palata perinteiseen mikäli tarvetta ilmenee.

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Mää olen käytännössä onnistunut hyvin rypsin suorakylvössä esim. kauran sänkeen.

Suorakylvän ns  parhaat lohkot missä maalaji on sopiva ja vesitalous kunnossa.

Mettänreunapellot ja vaikeasti keväällä kuivuvat pellot kynnän syksyllä.

Rypsillä olleet pellot suorakylvetään.

Kauralle tulevat lohkot nyt pääosin kynnetty just tuon uuden riesan elikkä hometoksiinien takia.

Yks lisämuuttuja on vielä hukkakaurapellot mitkä on hyvää pitää suorakylvössä jottei kähjää
pintaan uusia hukkiksen siemeniä.
Kui mää ain olen paras?

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 653
  • Go ahead, make my day.
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
kongskilde flexi drill.Omasta mielestä tutustumisen arvoinen vekotin.Toimii muokatulla ja suoraan sänkeen ajettaessa.Ihan ok kone yksinkertaiselle viljelijälle monimutkaiseen viljelyyn jne..

Näkyy olevan Kongskildellä "Syyskampanja" menossa Flexi Drillin kanssa. Hintaa ei tosin mainita, ainakaan Maastullissa (jos nyt olen oikein ymmärtänyt, palstalaisten nimityksen Maaseudun Tulevaisuudelle). Mainintaan vain uudesta Vario-plus syötöstä... Vähän ovat kyllä jälkijunassa, ku täällä "etelässäkin" on jo ihan selvä talvi. :o
So What?!

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 653
  • Go ahead, make my day.
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle

- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.

Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.
So What?!

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12554
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Greenin selvitys suorakylvöstä on varmaankin yksi laadukkaimmista tällä palstalla kautta aikojen...

Puintitappiojyvät eivät ole suorakylvössä ongelma, kun vetää heti puintien jälkeen lautasmuokkaajalla pellon ihan pinnasta. Idättää kaiken itäväisen mitä pellosta löytyy...

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3347
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Ja koska pui, elokuun puolen väli, itää jo syksyllä, lokakuun tappiojyvät talvehtii.

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle

- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.

Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.

Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

Eastwood

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 653
  • Go ahead, make my day.
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma...

Tuossa jo kiroilinkin, ettei nyt oikein sovi tähän ajatetuun toimintamalliin, tuo lautasmuokkaimella pörräily. Tosin tänä syksynä se olisi voinut puolustaa paikkaansa, urien tasoittelussa. -Jos vain olisi pelto kuivunut.
So What?!

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4998
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Ainakin tuo ongelma 'pelto näyttää kuin kultivoitu' seuraamuksineen lienee pelkästään GP:n ja sen muokkaavan etukiekon ongelma.

kujala

  • Vieras
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Ei ole kovin isoa ongelmaa ollut puintitappiojyvien itämisestä seuraavana vuonna. Viime kesänä iti edellisvuoden kauraa vehnäpellossa ruiskutusjälkiin, mutta joko Broadwayn tai myöhäisen itämisen takia niistä ei tullut jyviä sekaan.

Sama vilja kaksi vuotta peräkkäin tai sitten toisentyyppinen kasvi, niin riski vielä pienenee.

Jääntiviljan voisi idättää syksyllä jonkinlaisella raapimisella, mutta sitten ei lohko kelpaa kasvipeitteiseksi. Kelpaisikohan sitten kun viljamaan ajaisi muokkaimella ja samalla kylväisi vaikka hiukan kevätrypsiä, ei tulisi kalliiksi eikä isommin kiusaisi keväällä.

Edelleen en pidä etumuokkarikoneita kovin toimivina meikäläisiin olosuhteisiin.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52083
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Greenin selvitys suorakylvöstä on varmaankin yksi laadukkaimmista tällä palstalla kautta aikojen...

Puintitappiojyvät eivät ole suorakylvössä ongelma, kun vetää heti puintien jälkeen lautasmuokkaajalla pellon ihan pinnasta. Idättää kaiken itäväisen mitä pellosta löytyy...
Vastalause!

Esmes Matin kaltasilla jättisiementiloilla, joissa korjuukalusto on huippuunsa hiottu ja viritetty maksimaalisille suorituskyvyille, ei tule suorakylvö kuuloonkaan. Pahimpia jälkikasvajia ovat kaura ja vehnä. Ja kun pinta-alaa on satoja hehtaareita kuten Matilla, ei kaikkea voi esimuokata puinnin jälkeen, loppuu aika ja päivät kalenterista ja viljaa jää puimatta. Sen jälkeen joudutaan laittaamaan kirjekyyhkyllä pyyntö EU:lle ja vingutaan itävyysrajaa alemmaksi.........
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

green

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

On hienoa kun tämä tekniikka toimii teidän pelloilla.

Omien kokemusten mukaan glyfosaatti käyttö keväällä ei juuri pienennä edellisen vuoden viljan määrää kasvustossa. Tämä johtunee siitä, että kosteassa maassa oleet jyvät itivät jo syksyllä ja itämättömät eivät keväälläkään ole kiinni kosteassa maaperässä. Nämä itämättömät sitten itävät suorakylvön jälkeen kun maata on hieman muokattu.

Glyfosaattin teho saunakukkaan keväällä on hyvin kyseenalainen. Torjunnan jälkeen kasvu kyllä hidastuu, mutta siinä se sitten olikin.  Saunakukka vie helposti ravinteet useiden neliöiden alalta. Juolavehnään kevät torjunta toimii paremmin. Se näyttää jopa ihan kuolleelta keväällä, mutta syksyllä samoissa paikoista löytyy pientä juolavehnää.

Puintitappioista itäneet jyvät ovat myös muiden ongelma. Tätä varten onkin markkinoilla erityisiä olkiharoja, joilla pelto käsitellään syksyllä. Näitä myy ainakin Aarre Anttila http://palola.net/olkihara.html  ja Suomensuorakylvö http://www.suomensuorakylvo.fi/magnum-olkihara.php . Mielestäni paras ratkaisu on kyntö ja seuraavaksi kevytmuokkaus, kuten tuolla yllä ehdotettiinkin. Nämä tietysti eivät tule kysymykseen puhtaassa suorakylvössä.

Sekuli viljan vaikutus oman tilan tuotteisiin ja tulokseen kannattaa pohtia. Mikäli päätuote on rehuvilja niin sekulilla viljalla tuskin on mitään merkitystä. Siemenviljatilalla sekuli ei tietenkään tule kysymykseenkään. Kannataa kysyä tästä asiasta tarkemmin suorakylvöä harrastavilta siemenviljatiloilta. Meillä kynnetään aina ne pellot joilta on tarkoitus kunnostaa siementä seuraavien vuosien käyttöön.

green

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle
Ainakin tuo ongelma 'pelto näyttää kuin kultivoitu' seuraamuksineen lienee pelkästään GP:n ja sen muokkaavan etukiekon ongelma.

"Ongelman" aiheuttaa kaksoiskiekot takana, eikä suinkaan etukiekko. Kaksoiskiekot painat märkää maata sivuille jolloin maa tarttuu kiekkoihin. Niiden pyöriessä maa irtoaa takapuolelta, jolloin maa näyttää muokatulta. Kultivoitu oli pientä liioittelua, parempi termi olisi ollut kevytmuokattu kiekkomuokkaimeilla. Tätä ongelmaa on ratkottu eri tavoin useilla eri valmistajilla. VM:llä on/oli sukset vantaiden vieressä, kuten myös Bertinillä. John Deerellä ja Simultalla kiekkojen vieressä oli isot muovipyörät. Nyt VM:llä näyttää olevan Semeaton kaltainen tarkkuuspyörä kiekon toisella puolella. Tällöin maa irtoaa vain kiekon toiselta puolelta. Vaikka ongelman saisikin vältettyä niin pelto on tässä tapauksessa niin märkää, että vako jää auki. Tällöin on suuri ristki, etteivät siemenet idä tai itäessään kärsivät veden puutteesta myöhemmin kasvukaudella.

Takapyöräkoneiden jäljiltä pelto ei koskaan näytä kevytmuokatulta koska takapyörät painavat irtomaan takaisin. Tämä vastannee GP:n tapauksessa jyräystä kylvön jälkeen, mikä näytti pienentävän satoa.

maajulli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 614
Vs: Syorakylvökone vanhan jyräkombin tilalle

- Pääsadon sekaan tulee merkittäviä määriä edellisen vuoden viljalajiketta. Puinnin yhteydessä peltoon jää viljan siemeniä, ja näistä osa itää seuraavana vuonna. Seurauksena on sekuli sato. Erityisen paha ongelma on kauran kohdalla. Sen siemen tuntuu säilyvän hyvin talvesta ja se menestyy niin vehnän, ohran, rypsin ja rapsin seassa. Puhtaan sadon saa vain torjumalla hukkakauran.

Huh! Tää ei kyllä kuullosta hyvältä!?! Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Kun ei noita elikoita ole, niin rehuseoksen viljely ei oikein innostaisi.

Litra glyfoa 2 päivää ennen kylvöä.  Ei tuo ole ongelma.  Samalla lähtee saunakukat ja juola.
Eikä tarvita mitään kummempia rikka-aineita kuin perinteisessä.
Muutenkin Greenin kertomuksessa oli lähes kaikki huuhaata.

 Litra /ha? Riittääkö? mielestäni ei

 2 pvää ennen kylvöä? Ehtiikö vaikuttaa jos kevytmuokkaa? mielestäni ei.

Viimeksi muokattu: 09.12.12 - klo:19:46 kirjoittanut maajulli