Lainaus käyttäjältä: Astral - 28.11.12 - klo:22:41

...Jos nyt pitäis konetta alkaa vaihtaa ni kolme vaihtoehtoo olis. Tollanen SK, DS tai sit Junkkarin Directi. Taitas silti kallistuu SK:n puolelle vieläkin....

Astralilta tulikin tietoa mukavassa muodossa. Huomattavasti hyödyllisempää luettavaa kuin lyhyt eipäsjuupas.
Vielä jos olisi irronnut perustelut tuohon yläpuolen lainaukseen

Vantaiden ripustus ja vannaspainon säätö lähinnä syynä. Directissä vannaspainatus hoidetaan käsittääkseni koneen kannatuksella joka ei oo niinkään toimiva vaihtoehto ja DS:ssä vaan yhellä linnunluulla kiinni koko vannas.

Käännöksii joutuu kuitenkin joskus tekemään kone maassa ni epäilyttää kuinka kestää. Noista SK on ainut joka on kahdella nostosylkyllä reunoista joten eläminen on aikapaljo vähäsempää ku yhellä sylkyllä keskeltä. Vieläku ekat SK:tki tahto kai ratkeilla jos joutuu ajaa siirtoajoa vähänkään epätasasilla teillä.

Suurin syy kuitenki on se että ei ole SK:ssa sellasta ominaisuutta jonka takia sitä pitäis vaihtaa tuollaseen uudempaan josta ei niin tarkkaa käsitystä käytännön toimivuudesta ole.

Lainaus käyttäjältä: Highlander - 29.11.12 - klo:22:32

Täälläkin menty VeeäMmän kanssa jo 7 kesää. Ja on kylvetty suoraan, kynnettyyn, kevyt muokattuun ja kaikki heinä- suojaviljat sillä on myös kylvetty menestyksekkäästi.

Maat on ihan laidasta laitaan keveitä ja hiekkaisia pääasiassa, savimaitakin on lähinnä urakkapeltojen joukossa ollut. ...

Hienoa, kun tulee pidempää tarinaa

Millaisia kokemuksia sulla on kylvövaon sulkeutumisesta savimaalla?

No suorakylvössä on joitain sääntöjä ja ne kun muistaa niin pärjää.
1. Ei liian syvään!
1. Ei liian märkään!

Jos vako jää auki ollaan liian märkään aikaan liikkeellä. Eli kotia sieltä pellolta vaikka sitten sen toisen märän vaon luokse. 

Vantaiden ripustus ja vannaspainon säätö lähinnä syynä.
...DS:ssä vaan yhellä linnunluulla kiinni koko vannas.

Katos vaan, hyvä huomio! Piti käydäkin katsomassa noita tarkemmin. DS:ssä tosiaan on huomattavasti SK:ta heikomman näköinen tuo kiinnitys!?! Haluttu vissiin yksinkertaistaa rakennetta, tukevuuden kustannuksella.
Semeaton vantaissa näkyis olevan hankaus/tukilevyt, jotka tukee niiden varsia. DS:ssä vaan yks tappi, ei mitään muuta tukea...

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 28.11.12 - klo:19:34

Veeämmällä ja Semeaatolla ei onnistu kylvö muokattuun.

Nova Combilla onnistuu kaikki kylvömenetelmät.

Novalla et sulje pois itteäsi mistään kylvömenetelmästä.

Varmaan näinkin, tiukasti tulkittuna. Toisaalta sitten puhtaan suorakylvön näkökohdasta; en usko Novan olevan tiukoille savikoille paras valinta. Mutta kuitenkin ehkäpä varmempi valinta, siinä tapauksessa että haluaa pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.

Jotain voisin kertoa...

VM:llä voi hyvin kylvää muokattuun, tuloksesta en sitten tiedä.

Mutta jos savimaalle kylvetään suoraan, ja novalla ajetaan pienillä vannaspainolla,
niin en usko hyvään tulokseen.
Vertaan vaan siihen, että oman koneeni vannaspaino on noin 150 kg/vannas,
eikä sekään aina tunnu riittävän.
Nämä konevertailut on niin vaikeita, kun olosuhteet vaihtelevat rajusti.
Nimimerkki kolme sk-konetta omistanut

Viime kesä ensimmäinen semeatolla. Aivan samanlailla onnistuu kylvö muokattuun kuin muillakin kiekkokoneilla, vannaspainot säädin nollaan kun äestettyyn kylvettiin, oraat tulee pintaan todella tasaiseen. Vehnä ja kaura onnistui sk:ssa parhaiten, ohra oli floppi mikä tiedettiin jo etu käteen. Paras kokemus oli hernekaura kokoviljan kylvö ja rehunkorjuu siitä, roundup, lietemultaimella perään ja parinpäivänpäästä kylvö. Luulin et herne tukehtuu ku vettä tulee kokoajan, mut kasvoi aivan hulluna.
Koneesta en kyllä valittamista löydä, 5100m jontikalla vedettiin etupainojen kans. Yhdellä säkillä tukki siemenputkia kun oli päässyt säkinpohja kostumaan ja paakkuuntumaan.

VM:llä  kylvetty kymmenkunta vuotta, yleensä kaikkein kivisimmät ja huonnoimmat  lohkot, joissa ei ole juurikaan suoria ajolinjoja.  SK vantailla alaa kertyi  yli  2000ha. Ihmellinen kone  kotimaiseksi ,sillä
vaikka on ajettu kivikoissa vantaat maassa, niin ainuttakaan vannasta ei ole vääntynyt .
SK vantailla ajonopeuden kanssa oli oltava tarkempi, sillä auraava kaksoiskiekko lähtee sukeltamaan ,jos ajonopeutta on liikaa.
DS vantaat tuli proto versiona ja taakulla ,jos ei olla tyytyväisiä ,niin vaihdetaaan perinteiset tilalle.
Nyt niillä kylvetty kolme vuotta ja n. 1000ha. Paluuta ei ole ainakaan näillä kivisillä mailla takaisin SK
vantaaseen ole.
DS vannas sietää suuremman ajonopeuden,  ei tukkeudu keveillä multamailla ja turpeilla , liekkö kylkipyörän ansiota ,joka pitää oljet ja kasvijätteet paikallaan ,kun vannas leikkaa vakoa.
Rypsin kylvöillä on alettu käyttää 5-6kg siemenmääriä ja kylvösyvyytenä 1,5cm , millä on taimettunut
myös olkikasojen kohdat.
Muokatuilla orastuminen on ollut kummallakin vantalla tosi tasainen, eikä voi verrata mitenkään
vanhaan lahavannas aikaan mistä asiakkailta on tullut kiitosta. Ehkä syy löytyy pyöränvälijyrästä, mitä ei ennen muinoin ollut.
Kaikilla koneilla kylvetään kuten on Loimaan kokeesta opittu, jopa perinteisilläkin.

Nämä konevertailut on niin vaikeita, kun olosuhteet vaihtelevat rajusti.
Nimimerkki kolme sk-konetta omistanut

Toki. Mutta tämänkin topikin missio lienee saada erillaisia mielipiteitä käyttäjiltä. Lukijan vastuulle jää sitten tehdä yhteenveto kaikesta saatavilla olevasta informaatiosta. Mitä useampi täällä nyt kertoo kokemuksiaan, sen laajempi aineisto on sitten käytettävissä, sillä joka pähkäilee koneen ostoa.
Kommenteista luokkaa: suorakylvö on pers...tä, tai suorakylvö on ainoa tie, ei ole paljoakaan hyötyä, näistä käyttäjien kertomuksista on.

Viime kesä ensimmäinen semeatolla...

...5100m jontikalla vedettiin etupainojen kans...

Hienoa! Toinen Semeaton omistaja! Nämä on niitä kommentteja, jotka eniten itseä kiinnostaa. Kun omalla koneella (TD Tronic) ei ole kylvetty metriäkään, kaikki tieto on tarpeen... Ja näitä Semeatoja kun ei "kasva puissa".

Huomasin, kun ajoin koneen alas lavetilta, että takapyörille tuli aika paljon painoa jo tyhjällä koneellakin... Rupesin tuumimaan; pystyykö ajamaan samoilla rengaspaineilla, kuin tähänkin asti?
Takana 600/38 1,2bar + pp 18,3/38 1,1bar. Tosin jyrsinkylvössä jyräkombin kanssa siirtyi traktorille myös huomattavasti painoa. Millaisilla paineilla olet Jontessa käyttänyt?

http://www.stokker.ee/usedmachinery/item/aet000171/kulvik-john-deere-750a/
Tuosta tollanen, hyviä oraita on saatu aikaa samanlaisella. Ei ole hinnan kirous ja liikkuu 6830 perässäkin riittävää vauhtia. Ainoa "heikkous" on se että on pelkkä kylvökone, ei siis kylvölannoitin.

...Paluuta ei ole ainakaan näillä kivisillä mailla takaisin SK
vantaaseen ole.

DS vannas sietää suuremman ajonopeuden,  ei tukkeudu keveillä multamailla ja turpeilla , liekkö kylkipyörän ansiota ,joka pitää oljet ja kasvijätteet paikallaan ,kun vannas leikkaa vakoa...

Varmaankin käytön kannalta tuo DS on selvä parannus. Jos ei tuentakaan tuota murheita,vaikka ainakin näennäisesti tarkasteltuna näyttääkin heiveröisemmän oloiselta, on päivitys onnistunut.

Ne joita aihe kiinnostaa ovat varmaan bonganneet nämäkin keskustelut. Mutta laitanpa ne kuitenkin tähän näkyville.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=36982.0

http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=369

Lainaus käyttäjältä: Arik - 30.11.12 - klo:13:02

Viime kesä ensimmäinen semeatolla...

...5100m jontikalla vedettiin etupainojen kans...

Hienoa! Toinen Semeaton omistaja! Nämä on niitä kommentteja, jotka eniten itseä kiinnostaa. Kun omalla koneella (TD Tronic) ei ole kylvetty metriäkään, kaikki tieto on tarpeen... Ja näitä Semeatoja kun ei "kasva puissa".

Huomasin, kun ajoin koneen alas lavetilta, että takapyörille tuli aika paljon painoa jo tyhjällä koneellakin... Rupesin tuumimaan; pystyykö ajamaan samoilla rengaspaineilla, kuin tähänkin asti?
Takana 600/38 1,2bar + pp 18,3/38 1,1bar. Tosin jyrsinkylvössä jyräkombin kanssa siirtyi traktorille myös huomattavasti painoa. Millaisilla paineilla olet Jontessa käyttänyt?

----------------------------------------------------------------------------------
TD-tronic täälläkin, takana 4-vuotta.

Rengaspaineet olleet just tuo 1-1.2 paarii.

Alussa kannattaisi kiristää kaikki mahdolliset pultit ja mutterit,
vaikka koneet tulevat huolettuina.
Niihin takavalotauluihin kun lyöt pääsi muutaman kerran, niin
voit sitten siirtää ne eteenpäin takakaiteeseen kiinni.
Näytön kalibrointi tuottaa vähän työtä, mutta ainakin vanhassa mallissa se on hyvä ja selkeä.
Alussa kone on aika jäykkä, niin että kiertokokeen teko on vähän raskasta,
paranee itsestään.
Muutama rasvanippa on voideltava n. kymmenen käyttötunnein jälkeen.
Kun käytät hyvää vaseliinia, niin muut nipat sietävät noin 50-80 hehtaarin kylvön.
Kylvösyvyys on se noin 2.5 senttiä, jos tuntuu, että menee kuivaan, niin
tekohengityksenä voit vaihtaa siemenet lannoitelaatikkoon ja päinvastoin,
silloin siemenet menevät syvemmälle kuin lannoite.  Tämä vaatii vaihdelaatikkojen
kalibroinnin.  En suosittelisi kenellekään.
Itse olen tutkinut mahdollisuutta sorvata vähän ( 1 cm ) syvyydensäätöpyörästä, mutta
vielä on jyvät menneet piiloon riittävän hyvin.
Niitä syvyydensäätöpyörän puhdistimia kannatta kiristää joka kevät, muuten
vannas ei toimi kunnolla.
Jos kylvät rypsiä tms. piensiemenlaatikosta, kannattaa laittaa ne pienet läpinäkyvät
muovit viljan syöttimien päälle, muuten piensiemeniä roiskuu koneen päälle.
Rypsin suorakylvö onnistuu muuiten aika hyvin.
Pitkillä maantiematkoilla olen ottanut pari ketjua pois
ihan varotoimenpiteenä.

Kylvönopeutena olen pitänyt noin 9 km/h, koska
jyvät menevät aika kapeasta putkesta maahan.
Tästä kapeudesta johtuen roskat tukkivat vantaan, eli
aina on käytettävä lajiteltua viljaa.
Tätä tuskin on sinulle korostettava, koska tunnut aika tarkalta
mieheltä tai naiselta, enhän tuota tiedä.

Tässä muutama vihje omiin kokemuksiin viitaten.

Kylvösyvyys on se noin 2.5 senttiä, jos tuntuu, että menee kuivaan, niin
tekohengityksenä voit vaihtaa siemenet lannoitelaatikkoon ja päinvastoin,
silloin siemenet menevät syvemmälle kuin lannoite.  Tämä vaatii vaihdelaatikkojen
kalibroinnin.  En suosittelisi kenellekään.

Hmmmm? Kalibrointia? Tuota vaihtoa maahantuoja kovasti suositteli tänne etelä-rannikon saville ainakin...
Pitäis mennä tekeen parit kiertokokeet, niin tietäis ton syöttöjutun. Ei vaan oikein nappaa, ku puhuri tuiskuttaa lunta pihaan.

Jos kylvät rypsiä tms. piensiemenlaatikosta, kannattaa laittaa ne pienet läpinäkyvät
muovit viljan syöttimien päälle, muuten piensiemeniä roiskuu koneen päälle.
Rypsin suorakylvö onnistuu muuiten aika hyvin.

Puna-apilaa, camelinaa ja rypsiä tulee varmaan kylvettyä. Pienoinen harmitus kuitenkin, kun ajouralaitteet tuli asennutettua, sekä apulanta että siemenpuolelle, mutta piensiemenlaatikosta tapahtuva kylvös on sitten uratonta..
Ööö? Missä nämä muovit sijaitsevat? Mieleen tulee vain syöttökammion ikkunat.

Kylvönopeutena olen pitänyt noin 9 km/h, koska
jyvät menevät aika kapeasta putkesta maahan.
Tästä kapeudesta johtuen roskat tukkivat vantaan, eli
aina on käytettävä lajiteltua viljaa.
Tätä tuskin on sinulle korostettava, koska tunnut aika tarkalta
mieheltä tai naiselta, enhän tuota tiedä.

9 km/h kuullostaa aivan hyvältä. Kyllä sillä jo homma sujuu riittävällä ripeydellä.
Kalju karvanaamahan se täällä, kiitos vaan.

Tässä muutama vihje omiin kokemuksiin viitaten.

Kiitän!

Tarkoitus pistää vanha kone kiertoon ja hankkia suorakylvökone taloon.

Valinnanvaraa löytyy markkinoilta. Siinä se vaikeus. Mikä mahtaa olla paras kone Varsinais-Suomen savikoille. Maat pääasiassa hiuesavea - eli ei siitä pahimmasta päästä.. Nyt on puolet kynnettyä ja puolet sängellä. Koneella tullaan kylvämäään syysvehnää sänkeen ja kevällä vilja ja öljykasveja (vähän) sekä sänkeen että muokattuun. Jonkin verran saatan vanhoilla auroilla jatkossa myös kyntää joitain lohkoja. Vetokoneena 140 hv nelikko, paripyörät joka kulmalla. 3 tai 4 metrinen kone mahdollisia.

Mitä suositellaan?? Mitkä perusteet?

kongskilde flexi drill.Omasta mielestä tutustumisen arvoinen vekotin.Toimii muokatulla ja suoraan sänkeen ajettaessa.Ihan ok kone yksinkertaiselle viljelijälle monimutkaiseen viljelyyn jne..

Näyttäisi siltä että Suomen oloissa on parempi sellainen kone jossa on vain kylvövantaat ilman etumuokkareita, jotenkin tasaisempi tulos vuodesta toiseen. Ja kevätkylvöissä traktorikuvioinen takapyörästö.
Parina keväänä olen onnistunut huonosti piensiementen kylvössä, ja vielä niinpäin että sivupyöräkoneen pyöränjäljet ovat taimettuneet kunnolla ja jyräämätön väli huonosti.
Molemmilla kerroilla syy ei ollut varsinaisesti tiivistyksessä vaan muissa seikoissa, toinen omien korvien välissä mutta jyräys olisi auttanut asiaa.

Joku kanadalainen, paremmin itäosista joissa on kosteaa, suositteli kylvökoneeseen 'kuuden tunnin vetoaisaa' eli etumuokkarin ja kylvövantaan välillä pitäisi olla puoli päivää puhaltumisaikaa. Menee jo paremmin minimimuokkauksen puolelle.