Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 27.11.12 - klo:21:27

Ei kai oikein millään sk-koneella kannata märkää kylvää?

Eipä varmaan ei. Toisaalta se jyräkombillakaan hirveän paljoa parempi idea ole. Joten tämäkään seikka ei vielä arvelluta syörakylvöön siirtymistä.

Ero taitaa olla siinä, että jc:llä yleensä kylvetään niitä muokattuja, jotka kuitenkin keväällä kuivuu nopeammin ja niitä voi muokkaussyvyydeltä vaikka äkeellä kuivatella. Suorakylvössä taas kuivuu hitaammin eikä kuivattelukaan toimi ellei tosiaan ala muokkailemaan. Sopivasti märkänä keväänä ei pääse ollenkaan kylvämään :-(
Luulisin että tämä korostuu metsänreunalohkoilla ja vastaavilla jotka eivät kuivu tasaisesti, toinen pää on miltei kuivaa, ja toisessa päässä lunta.

Toisaalta olen nähnyt ruiskutellessani peltoja, jotka ovat suorakylvettynä mielestäni onnistuneet paremmin kuin aikaisemmin perinteisellä. Ei liene yllätys että nämä ovat usein sellaisia jotka tahtovat kärsiä kuivuudesta keväällä ja alkukesästä, tai sitten sellaista maalajia jossa on yleensäkin vaikea epäonnistua :-)

Minä en oikein usko suorakylvöön ainoana menetelmänä ja kaikilla lohkoilla, ajattelin joka tapauksessa pitää perinteisen kaluston yhä tallella. Vanhoilla rojuilla kun ei juuri ole vaihtoarvoakaan.

Totuus lienee jossain tuolla ulkona...

Viska ja karhi soveltuu keliin kuin keliin ja maalajiin kuin maalajiin

Ero taitaa olla siinä, että jc:llä yleensä kylvetään niitä muokattuja, jotka kuitenkin keväällä kuivuu nopeammin ja niitä voi muokkaussyvyydeltä vaikka äkeellä kuivatella. Suorakylvössä taas kuivuu hitaammin eikä kuivattelukaan toimi ellei tosiaan ala muokkailemaan. Sopivasti märkänä keväänä ei pääse ollenkaan kylvämään :-(
Luulisin että tämä korostuu metsänreunalohkoilla ja vastaavilla jotka eivät kuivu tasaisesti, toinen pää on miltei kuivaa, ja toisessa päässä lunta.

No joo, otankin kantaa ainoastaa omien peltojeni osalta. En ole tuputtamassa suorakylvöä kenellekkään. Jokainen saa tehdä aivan vapaasti kuten haluaa.
Näillä savikoilla tuo äkeellä kuivattelu ei ole oikein toimiva vaihtoehto. Jos pelto sietää äestyksen, onnistuu melkeinpä jo kylvökin. Muussa tapauksessa saa betonia aikaiseksi...

Toisaalta olen nähnyt ruiskutellessani peltoja, jotka ovat suorakylvettynä mielestäni onnistuneet paremmin kuin aikaisemmin perinteisellä. Ei liene yllätys että nämä ovat usein sellaisia jotka tahtovat kärsiä kuivuudesta keväällä ja alkukesästä, tai sitten sellaista maalajia jossa on yleensäkin vaikea epäonnistua :-)

Täällä juuri noin, kuivuuden osalta. Ensin odotellaan, että maa kuivuu muokkautuvaksi. Sitten tohinaksi, ja kas seuraavaksi onkin jo kuivuus ongelmana. Ja kylvörivi hukkuu pölypilveen. Siitä kait tuo nimitys "minuutti savikin" on peräisin. Mutta epäonnistuminen kyllä onnistuu hyvin:) Useimmin juuri tuon karkaavan kosteuden takia.

Minä en oikein usko suorakylvöön ainoana menetelmänä ja kaikilla lohkoilla, ajattelin joka tapauksessa pitää perinteisen kaluston yhä tallella. Vanhoilla rojuilla kun ei juuri ole vaihtoarvoakaan.

Totuus lienee jossain tuolla ulkona...

Enpä minäkään tässä rummuta kovaan ääneen, suorakylvön puolesta. Lähinnä vain tuon esille seikkoja jotka vaikuttivat suorakylvöön siirtymistäni. (Hmmm... Voinkohan ilmaista asian ihan tuolla tavalla? Metriäkään en ole vielä em. menetelmää kokeillut)

Harmi vaan, että näiltä palstoilta loistavat poissaolollaan monet suorakylvöön siirtyneet. Heiltä kuitenkin löytyisi varmasti paljon tietoa eri merkkisten koneiden ominaisuuksista. Toisaalta ymmärrän kyllä vaitonaisuudenkin, täällä kun suositaan kovia sloganeita, ilman sen kattavampia perusteita. Kuten metsajussi toteaakin, "totuus lienee jossain tuolla ulkona..."
Subjektiivisia totuuksia olisi kuitenkin hyödyllistä lukea vaikka täältä. -Ainakin minua kiinnostaisi!

Kuvittelisin että, tämänkin ketjun tarkoituksena olisi auttaa aloittajaansa koneen valinnassa!?

Ero taitaa olla siinä, että jc:llä yleensä kylvetään niitä muokattuja, jotka kuitenkin keväällä kuivuu nopeammin ja niitä voi muokkaussyvyydeltä vaikka äkeellä kuivatella. Suorakylvössä taas kuivuu hitaammin eikä kuivattelukaan toimi ellei tosiaan ala muokkailemaan.

Tähän vielä palaisin. Veikkaan, en siis toistaiseksi tiedä, kun suorakylvön on tarkoitus tapahtua 2,5cm syvyyteen. (Semeaton "vakio" syvyys) Niin maa kuivumisen siihen syvyyteen voisi olettaa tapahtuvan lähestulkoon samoihin aikoihin, kuin kynnetyn kuivuminen 5cm kylvömuokkausta varten.

Veikkaukseni perustuu osittain siihen seikkaan, jonka jo aiemmin ketjussa mainitsinkin, että olen sänkiä muokannut lautasilla, kylvöä varten. Ihan kiitettävällä menestykselläkin. Ja silloin on muokkaussyvyytenä ollut n. 4cm. Joka taas päättyy siihen että jyräkombin jäljiltä siemen on n.3cm pinnasta.
Kyseisessä toimintamallissa on etuna kosteuden säilyttäminen lähempänä pintaa.

Avain sanana tässä on siis syvyys. Varmasti jos suorakylvössäkin tähtää viiteen senttii, kuivumista saa odottaaaaa...

Harmi vaan, että näiltä palstoilta loistavat poissaolollaan monet suorakylvöön siirtyneet. Heiltä kuitenkin löytyisi varmasti paljon tietoa eri merkkisten koneiden ominaisuuksista. Toisaalta ymmärrän kyllä vaitonaisuudenkin, täällä kun suositaan kovia sloganeita, ilman sen kattavampia perusteita. Kuten metsajussi toteaakin, "totuus lienee jossain tuolla ulkona..."
Subjektiivisia totuuksia olisi kuitenkin hyödyllistä lukea vaikka täältä. -Ainakin minua kiinnostaisi!

Minä siirryin suorakylvöön 2005, kuten moni muukin näillä nurkilla, tuli useampikin Vieskalainen kone juuri silloin. Tällä hetkellä taitaa suorakylvöä harrastaa yksi ainoa Koneet on pysyneet merkiltään samana, osa on vain vaihtunut isompiin tai uudempiin. Eli kone toimii, olosuhteet tökkii. Kesäkuun kylvöksiin sopii vain kaikista aikaisimmat ohrat, hyvänä vuonna...

Eli eipä ole kokemuksia paljoa jaettavaksi, ellei maalajit sovellu suorakylvöön, ne ei sitten sovellu.
Hietikoilla kapillaarinen vedennousu niin nopeaa ja kevät pohjoisempana lyhyt, ettei ole aikaa odotella että maa kuivuu ja lämpenee. Varsinkin kun sitä olkikatettakin syntyy pitkän päivän olosuhteissa ihan erimalliin kuin normikesänä savikoille, joissa olki katoaa kuin tuhka tuuleen

Tietyillä lohkoilla homma onnistuu hyvin, varsinkin silloin kun sadon määrään ei ole suuriakaan vaikutuksia ts. satotaso riittävän matala erinäisistä syistä johtuen. Kuiva ja heikompikuntoinen lohko, suorakylvö ehdottoman hyvä ratkaisu. Hikevä, erittäin runsasmultain ja hyväkuntoinen maa, iso lohko-> ei missään nimessä ainakaan näillä kokemuksilla

Toisaalta keveillä mailla voi harrastaa pellon kuivattelua äkeelläkin, sängen saa auki kertavedolla pysäyttäen kapillaarista vedennousua ja lämmittäen maanpintaa hyvinkin nopeasti, siihen kylvö. Toimii tietyillä reunaehdoilla, äkeellä pinnan raapiminen keveämpää työtä kuin kynnöksen äestäminen kun koneet ei uppoa kynnökseen, samoin kylvö helppoa kun kylvösyvyys pysyy paremmin hallinnassa.

JOS mulla ois savimaita, etelärannikolla ja pellot kunnossa, en näkisi mitään syytä miksen suorakylväisi. Se vähä mitä savisempaa maata ojamaiden myötä, suorakylvö onnistuu pohjoisempanakin, olki häviää talven aikana ja maa lämpenee sekä kuivahtaa keväällä ajoissa.

...Eli eipä ole kokemuksia paljoa jaettavaksi...

Kuitenkin huomattavasti enemmän, kuin monella mielipiteensä esittäjällä!
Kiitos, lisää vastaavia kokemuksia!

Kokemuksia 4vuoden omilta mailta. Ostin yhden pellon joka oli salaojitettu, tasainen ja viherkesantona ollut vuodesta 89. Sain sen huhtikuussa joten oli viisainta kylvää kauraa suorakylvönä. sen jälkeen on suorakylvetty joka vuosi, on onnistunut nätisti joka kerta. Viherlannoitus läntit olen kylvänyt samalla, nätisti on tullut paksun ruohomatosta läpi. Rahtikylväjä on tullut aika aikaisin mutta kai just se paksu ruoho säilyttää kosteuden vaikka vako jää ajoittain auki. Vanhempi vieskalainen ja maalajit miltei kakki, turvemullasta jäykkään saveen

Ruista kokeillut kylvää 3kerta vmällä, ei ketaakaan se on selvinyt sänki kyvönä syksyn yli.

Yksi isompi tilallinen hankki ensimäisinä vämmä ja ei tule mieleen että ne olisi tarvinut häpeillä niitten kasveja. 

vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.

vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.

Rapidillä ei suorakylvö onnistu.

Savikoille suorakylvö voi olla ihan hyvä menetelmä, mutta ei toimi keveillä eloperäisillä mailla kuten joku tuossa jo totesikin.
Yks kaveri on tehnyt pienimuotoista suorakylvökoetta omalla pellolla nyt 5 vuotta. Tasainen pelto on jaettu keskeltä kahtia ja toinen puoli kynnetty+äestetty ja toinen puoli suorakylvetty. Keskisadossa on suorakylvö ollut keskinmäärin n. 2t/ha huonompi... Tänä vuonna 3,2t/ha (6,3t/ha vs 3,1t/ha).... Oli kuulemma viimeinen koevuosi! Ei vaan sovellu näille maille!

Jaa miksi ei? Ai niin teillä on ne pellot sitä tiili-värkkiä, savi vai mikä se hankalasti asuttava maalaji olikaan? Rapidi menee control-asetuksella 4 hyvin peltoon meidän mailla, joutuu lopussa laittaako toki johonkin 6 paikkeille mutta painon loppumisesta ei ole tietoakaan.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.11.12 - klo:17:21

vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.

Rapidillä ei suorakylvö onnistu.

 Eikä aina skulaa Nova Pompillakaan, lämmitysmuokkaus optiona naapurin entisellä aito suoraan kylväjällä.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 28.11.12 - klo:19:12

Lainaus käyttäjältä: realisti - 28.11.12 - klo:17:21

vähän on kolmena vuotena kokeiltu suorakylvöä, eka vuosi maestrolla ja kaksi seuraavaa rapidilla. Ainoat syyt miksen kylvä enemmän suorakylvönä ovat: maalajit joista ijasja jo jotain valottikin, peltojen tasaustarve ja nurmi. Eli ei mitää oikein floppeja ole mistään suorakylvetystä mulla tullut, muttei huippusatojakaan.

Rapidillä ei suorakylvö onnistu.

 Eikä aina skulaa Nova Pompillakaan, lämmitysmuokkaus optiona naapurin entisellä aito suoraan kylväjällä.

Veeämmällä ja Semeaatolla ei onnistu kylvö muokattuun.

Nova Combilla onnistuu kaikki kylvömenetelmät.

Novalla et sulje pois itteäsi mistään kylvömenetelmästä.

Muutama päivä sitten juttelin aiheesta - oli Novakin alkanut muokatulla turvemaalla kunnolla lauttaamaan niiden matalien kannatuspyörien eteen. Sitä en sitten tiedä oliko painatus jo minimissään, mutta luulisin kyllä.
On tuollainen osittain vielä maatumatonta kuivaa turvetta oleva hössöpelto taatusti vaikea kaikille vehkeille joissa on pienet pyörät ja paljon painoa.

Muutama päivä sitten juttelin aiheesta - oli Novakin alkanut muokatulla turvemaalla kunnolla lauttaamaan niiden matalien kannatuspyörien eteen. Sitä en sitten tiedä oliko painatus jo minimissään, mutta luulisin kyllä.
On tuollainen osittain vielä maatumatonta kuivaa turvetta oleva hössöpelto taatusti vaikea kaikille vehkeille joissa on pienet pyörät ja paljon painoa.

Se on just sitä, tarttee ajaa suht hitaasti paikoitellen ja konetta osattava kannatella sopivasti. Vieskalaisen nollavannaspainokin ihan liikaa, mutta sillä onnistuu kylvö tuollaisella, toisinkuin voisi kuvitella noilla pelkästään suorakylvöön tarkoitetuilla.
Paras kone noissa oloissa vanhempi, kevyt takapyörä simulta kiekkovantailla, ei tartte taakseen katella. Ainakaan vantaista mee tukkoon, läpäisee melkoisen hyvin kantojakin.