Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe typpipönttö  (Luettu 41909 kertaa)

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: typpipönttö
Mä olen enemmän kyrsiintynyt siitä että sitä maitoa ei lähde tulemaan niillä myöhemmillä kausilla mitä näille on kyllä vähän turhankin anteliaasti tarjoiltu uteliaisuudesta että alkaako ne tosiaan petraamaan myöhemmin. Ei ala, huono on suhteessa yhtä huono myöhemminkin.
Ei sillä on niitä ollu hyviäkin lypsäjiä, mutta hajonta on vähän turhan reipasta kun samalla rahalla kasvattaa mustan ensikon joka huomattavasti kovemmalla todennäköisyydellä lypsää hyvin. Kun näillä holsuilla ei mitään erikoisia terveysongelmia ole muuta kuin sorkkiin pitää kiinnittää huomiota.

Terveys on kanuayilla ollu ihan normi mutta tähän Lypsikin viittaamaan niin itse huomannut ainakin että jos niille jotain tulee niin sama soittaa lauhaluoma, se ei sieltä nouse. Kotoinen aykky nyt vaikka hampailla vetää itsensä ylös.
Näitä kuuluisia repsatissejä ei kotimaisissa ole pitkiin aikoihin kyllä näkynyt. Pieniähän nuo tahtoo olla, mutta painoa kohti tulee varsin kivasti tuotosta. Monesti kanukki ja suomiaykky lypsää saman verran mutta kotoinen on reilusti pienempi eli tuotos tulee pienemmällä rehumäärällä.

risa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 162
Vs: typpipönttö
Eikö tuo vika tule vasta kolmanteen polveen
Se on kyllä mahdollista. Mä olen jo tarjonnut tuossa vaiheessa epäortodoksisesti Cigaria tms VG:n sekulisonnia ;D

Utelaisuus on voittanut ja osa on saanu vielä kolmannenkin kanukin, sikareita en oo pössytelly, mutta Toivoa itää  ;)

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: typpipönttö
Pohjoismaan ay:n perimä on kaventunut melkoisesti. Veikkaan että kanadan sukujen geeneillä ensimmäinen ja toinen polvi ovat fenotyypiltään hyviä käyttöeläimiä. Pätee myös näihin VG:n "sekuleihin". Tää jalostusarvo kun nyt on niinkin yksinkertainen juttu kuin ennustus seuraavan sukupolven tasosta. Eli hyvällä lehmällä voi olla jalostusarvo -100, seuraavasta sukupolvesta en vaan odottaisi liikoja.

Eilen saapui ekan genomitestin tulokset meille.  R Facet x Sorpo Suuri, odotusarvo vaihtui 16:sta -1:een  :o. Ilmeisesti mendelistisen sattuman myötä juuri tämä meidän hieho peri kanukkituotosgeenit isän isän puolelta. Terveyttä ja rakennetta pitäisi testin mukaan sen sijaan löytyä, mikä on helppo uskoa eläintä katsoessa. Juuri tästä eläimestä voi silti tulla ihan hyvä eläin fenotyypiltään, tästä haarasta on vaan ehkä turha jalostusyksilöitä toivoa. Hieho on kuitenkin meidän ylivoimaisesti parhaasta ja rakkaimmasta lehmäperheestä, joten ajattelin alkuperäisen suunnitelman mukaan siementää seksatulla Föskellä. Näin ne tunteet vie  :P

Omaa typpipyttyä ei ole vielä, toimilupakurssille ilmoittauduttu joten ehkä sen jälkeen. Pääasiassa käytössä Cigaria, Valpasta, Tornadoa, Soleroa, Tuomea, Fimbeä. Nuorta, lihaa ja holsua sitten vielä. Karjakohtaiset tavoitteet tuotos ja utarerakenne.
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: typpipönttö
Koko ketju on niin hienoa että mä en ymmärrä puoltakaan. Sen kuitenkin huomaan että kikkailulla saadaan lypsämättömiä eläimiä sekaan mikä ei ole kauhean haluttua. Mun motto on että varsinkin mustassa ja osittain myös ruskeassa karjassa jos ottaa nuorta sonnia vaikka fabalta niin lopputulemana on 10 vuoden päästä todella hyvin lypsävä karja joka on kuitenkin maidontuotannon perus pilareita. Fiksu jalostussuunnitelma olisi että valkattais läpi elukat joiden ei haluta tuottavan karjaan jääviä jälkeläisiä ja nille lihaa. Itte tuotos rakennetaan sitten tasaisella hyvällä rehulla, kuivalla makuupaikalla ja tiheällä lypsyllä (noin 10-15 kilon tuotoksella per lypsy). Kaikki tämän ohi on harrastusta jota ei saa mitata rahassa. Meillekin vaan tarjotaan kaikennäköistä sonnia karjaan josta ei aina ole muuta hyötyä kuin hinta. Perjaatteessa voisi olettaa että jokainen nuorsonni on parempi kuin edeltäjä.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Vastaranta

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 902
Vs: typpipönttö

 Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.


Me ollaan vähintäänkin tuo määrä käytetty.

Meillä ei nyt ole tarkoitus lehmämäärää kasvattaa ja sukupuolilajiteltua siementä käytetään melko paljon, niin vähintäänkin tuo 40% on käytettävä liharotuja. Ellei sitten huvikseen (harrastukset maksaa) halua juotella lypsyrotuisia välityslehmävasikoita tai yrittää rakentaa jalostuseläinkaupasta liiketoimintaa itselleen.

Tuota liharotuprosentin määrittelemistä olen toivonut jalostusneuvojan tekevän, mutta ainakaan hänen käytössään olevat ohjelmistot eivät sitä tee. Haluaisin siis "tilata" x määrän lypsyrotuisia vasikoita ja laskenta antaisi tulokseksi suositukset ryhmittelyistä; montako seksatulla, n kpl lajittelemattomalla ja jokumäärä liharodulla. Onpa tuo opittu perstuntumalla tekemään melkolailla kohdalleen, mutta on siinä aika monta muuttujaa...

Paljonko pyrkisitte jättämään hiehojen vasikoita uudistukseen ja paljonko vanhemmista lehmistä? Teoriassahan jos kaikki hiehot siementäisi seksatulla, lehmät voisi siementää melkein kaikki liharodulla. Ei lienee kovin viisasta?
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot

mää vai

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1231
  • 2015-ostajan markkinat
Vs: typpipönttö
HYS HYS! ei saa arvostella tai epäillä kanukkien ylivoimaisuutta! Sinun täytyy olla väärässä etkä osaa lukea maitomääriä ;D
Nää jalostusihmiset on sen verran kiihkoilijoita et ei oo ihme jos Joharalle pukkaa texstaria jo pienen vitsailun takia.
Koska nähdään kovempia otteita? :'(
Oon vaatimaton!

lypsikki

  • Vieras
Vs: typpipönttö
En ole mikään sanomaan että kuka on sössinyt ayrshiren jalostuksessa ja kuka ei. Kaikki virheitä tekee, ne jotka ei tee virheitä niin ne yleensä ei tee mitään. Tarkoitan tällä sitä sekä kansallisesti että tilatasolla. Kaikkea epäonnistumista ei voi syyttää Fabaa tai kanukkeja, homma menee vaan niin että on hajontaa ja on sattumaa ja että välillä mokaa, itse kukin.

Asia olisi vaan pitänyt hokata aiemmin ennenkuin ostin ne annokset, kun asiat alkoi paljastumaan niin olen lisänny VG,n sonnien käyttöä eli tuontisonnien annokset ovat kuluneet todella hitaasti ja ovat käyneet riittoisiksi.

Ihan ilmaisena neuvona teille jotka olette "vasta hurahtaneita" kanukkeihin niin älkää täyttäkö sitä pyttyä heti niillä vaan katsokaa pienissä siemenerissä ja vain muutamia sonneja käytellen että tuleeko niistä sitä mitä haluatte. Sitten jos homma ei skulaakaan niin kelkan kääntö käy nopeammin jos annosvarastoa on alle puoleksi vuodeksi.

Sinänsä typpipytty on petollinen, siihen tulee jemmattua sellaista mitä mielikuvissa voisi tarvita mutta sitten käytännössä ei sitä tarvikkaan. Melkeinpä suosittelen miettimään kahteen kertaan typpipytyn hankintaa.

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: typpipönttö

Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.

Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.

Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

JoHaRa

  • Vieras
Vs: typpipönttö
HYS HYS! ei saa arvostella tai epäillä kanukkien ylivoimaisuutta! Sinun täytyy olla väärässä etkä osaa lukea maitomääriä ;D
Nää jalostusihmiset on sen verran kiihkoilijoita et ei oo ihme jos Joharalle pukkaa texstaria jo pienen vitsailun takia.
Koska nähdään kovempia otteita? :'(

 ;D

Asiat menevät eteenpäin vain jo perusteet kyseenalaistetaan vaikkapa kerran vuodessa  :)

Ja faktoista täytyy uskaltaa puhua, mieluiten ilman kiihkoa

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: typpipönttö
Paljonko pyrkisitte jättämään hiehojen vasikoita uudistukseen ja paljonko vanhemmista lehmistä? Teoriassahan jos kaikki hiehot siementäisi seksatulla, lehmät voisi siementää melkein kaikki liharodulla. Ei lienee kovin viisasta?
Mä teen toisin päin. Ei paljoa hiehojen vasikoita uudistukseen,vaan jälkeläisiä vasta kun on jotain todistetta kyvyistä. Tässä kohtaa jalostusarvolla on jotain oikeaa merkitystä, ne harvat jätetään yleensä niistä parhaista. Kolmannen poikimisen jälkeen lehmästä tietää jo riittävästi, silloin niistä parhaista otetaan jälkeläisiä seksatulla siemenellä.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: typpipönttö

Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.

Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.

Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan  :)

Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.

Riitu

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20
Vs: typpipönttö
ai kappas vileläkö sitä rakuunaa saa? luulin että on jo loppunu. siitä on joitain kivannäköisiä viel lypsyssä, vois melkein tavoitella lisää

Mää ainakin sain sextattua Rakuunaa typpiautosta. Myös Recordia ja Ullimullia otin normi annoksina.
Siellä pöntössä ovat sovussa kanukkien kaa. Löytyy Oblique, Ideostar, Potter, Mandarin, Bet on me, Prime, Fever. Dreamer perhana loppu ja ei tiineyksiä.
Jospa kanukit auttaa ja poistaa miinautareet tulevaisuudessa ja parantaa runkoa. Ainakin syntyneet vasikat on hienoja. :D

AgriAllah

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 782
Vs: typpipönttö

Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.

Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.

Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan  :)

Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.

Niin minäkin. Kuitenkin kestävien lehmien, 100 - 150 tonnareitten osuus on noussut vaikka lehmien määrä valtakunnan tasolla on laskenut tasaisen tappavaa tahtia. Tässä yhteis Pohjoismaisessa jalotus kuiviossa homma hakee vielä uomiaan. Toki suomalaisten pitää huolehtia omista eduista, vaikka helppoa se ei tule välttämättä olemaan.
Tranceforming the world

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: typpipönttö

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan  :)
Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

JoHaRa

  • Vieras
Vs: typpipönttö

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan  :)
Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.

Mukavasti muuten "miinuskarma" kasvaa tämän keskustelun edetessä  ;D

Keskustelu on selvästi ihan ytimessä  :)