Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: caseman - 01.11.12 - klo:15:34
-
Mitä löytyy agrolaisten typpisäiliöstä? Onko semmarit asialinjalla, vai siemennättekö itse?
Itse hommasin juuri pytyn, ja siellä on Lumia, Presleytä, Bet On Me, Eiffel, ym. Canadaa. Vanhemmat semmarit naama norsun vehkeellä, nuoremmat ok.
Toimilupakurssia harkittu.
-
Puhelin, Elvis ja rautainen torni Pariisista ??? ;D
-
Mitä löytyy agrolaisten typpisäiliöstä? Onko semmarit asialinjalla, vai siemennättekö itse?
Itse hommasin juuri pytyn, ja siellä on Lumia, Presleytä, Bet On Me, Eiffel, ym. Canadaa. Vanhemmat semmarit naama norsun vehkeellä, nuoremmat ok.
Toimilupakurssia harkittu.
Kyllä Fapan Semmarit hoitaa mutta parasta käydä kurssi .
Ittellä ei kokemusta mutta Tuottajia kuunnellessa on moni todennut ettei muiden siemenet aina Semmareita kiinnosta
-
Mitä löytyy agrolaisten typpisäiliöstä? Onko semmarit asialinjalla, vai siemennättekö itse?
Itse hommasin juuri pytyn, ja siellä on Lumia, Presleytä, Bet On Me, Eiffel, ym. Canadaa. Vanhemmat semmarit naama norsun vehkeellä, nuoremmat ok.
Toimilupakurssia harkittu.
Kyllä Fapan Semmarit hoitaa mutta parasta käydä kurssi .
Ittellä ei kokemusta mutta Tuottajia kuunnellessa on moni todennut ettei muiden siemenet aina Semmareita kiinnosta
oletko tarjonnut ;D :o
-
Mitä löytyy agrolaisten typpisäiliöstä? Onko semmarit asialinjalla, vai siemennättekö itse?
Itse hommasin juuri pytyn, ja siellä on Lumia, Presleytä, Bet On Me, Eiffel, ym. Canadaa. Vanhemmat semmarit naama norsun vehkeellä, nuoremmat ok.
Toimilupakurssia harkittu.
Mulla on nestemäistä typpeä ja sonnin spermaa oljissa. Mitä siellä sitten pitäisi olla :P
-
Asiasta asiaan.
Paljonko annokset nykyään maksavat? Onko millainen haitari noissa laakeissa. Vaiko sellainen "normaali baarijakauma", nollasta viiteensataan
-
Asiasta asiaan.
Paljonko annokset nykyään maksavat? Onko millainen haitari noissa laakeissa. Vaiko sellainen "normaali baarijakauma", nollasta viiteensataan
6e-50e alv. 0 ilman asennusta. väliin mahtunee perussiemenistä enemmistö. Halvimmat siis lihistä risteytyskäyttöön. Hyvä valiosonni vajaan 30e ja nuoret noin puolet siitä. Onhan siemenistä joissakin tapauksissa kai maksettu kolminumeroisia lukuja, mutta ne ovat oma lukunsa.
-
Asiasta asiaan.
Paljonko annokset nykyään maksavat? Onko millainen haitari noissa laakeissa. Vaiko sellainen "normaali baarijakauma", nollasta viiteensataan
6e-50e alv. 0 ilman asennusta. väliin mahtunee perussiemenistä enemmistö. Halvimmat siis lihistä risteytyskäyttöön. Hyvä valiosonni vajaan 30e ja nuoret noin puolet siitä. Onhan siemenistä joissakin tapauksissa kai maksettu kolminumeroisia lukuja, mutta ne ovat oma lukunsa.
Oma lukunsa tosiaan. Kolminumeroinen sellainen :D
-
Mitä löytyy agrolaisten typpisäiliöstä? Onko semmarit asialinjalla, vai siemennättekö itse?
Itse hommasin juuri pytyn, ja siellä on Lumia, Presleytä, Bet On Me, Eiffel, ym. Canadaa. Vanhemmat semmarit naama norsun vehkeellä, nuoremmat ok.
Toimilupakurssia harkittu.
Mulla on nestemäistä typpeä ja sonnin spermaa oljissa. Mitä siellä sitten pitäisi olla :P
Myönnetään, huonosti artikuloitu. Lähinnä olin kiinnostunut käytettävästä sonnivalikoimasta, ja käytännön kokemuksesta.
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja :) 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja :) 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. :)
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja :) 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. :)
.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??
Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??
Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella :-X
Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä :-\
-
ay: Burdette, Riggins, Erwin, Prime, Dreamerit juuri käytin loppuun. Lisäksi on ex-navetan Super, Valo, Freak, Ullimulli ja Fors.
hol: Felix, Baxter, Juwel Jewel, Jack, Shotgun, Maxlife, Goldsun, Goldwyn
Näillä jo alkuun pääsee näin vähällä lehmämäärällä... ;D
-
Pytty on ollut reilun vuoden. Varsinkin nuorista Erwinistä & Bet on me:stä on tullut kivoja vasuja. Sitä kun on semmonen myöhäisherännyt Pokerin käyttäjä. ::) VG:n esiinmarssin myötä omat siemenet on kyllä kiva lisä. Myös nuorsonnien sukujen seuranta alkoi samalla jolloin "lottoamisen" riski pienenee. Suurin parannettava löytyy utarerakenteesta ja ensimmäinen Potterilainen "povi" on käytössä mikä näyttääkin ihan mukavalta.
Ja "HaRaJoolle" 2 rotua juu, jos nyt punaisista suomi äykky ja hurrien srb. Mielestäni aivan eri lähtökohdat. Suomessa on vähän liian kauan luotettu tuuriin ja jälki on sitten ollut sen mukaista. Jo pelkkä firmojen kilpailu ja ennenkaikkea karjanomistajan osaamistason nousu on monellakin tilalla kääntänyt suuntaa parempaan.
-
Pytty on ollut reilun vuoden. Varsinkin nuorista Erwinistä & Bet on me:stä on tullut kivoja vasuja. Sitä kun on semmonen myöhäisherännyt Pokerin käyttäjä. ::) VG:n esiinmarssin myötä omat siemenet on kyllä kiva lisä. Myös nuorsonnien sukujen seuranta alkoi samalla jolloin "lottoamisen" riski pienenee. Suurin parannettava löytyy utarerakenteesta ja ensimmäinen Potterilainen "povi" on käytössä mikä näyttääkin ihan mukavalta.
Ja "HaRaJoolle" 2 rotua juu, jos nyt punaisista suomi äykky ja hurrien srb. Mielestäni aivan eri lähtökohdat. Suomessa on vähän liian kauan luotettu tuuriin ja jälki on sitten ollut sen mukaista. Jo pelkkä firmojen kilpailu ja ennenkaikkea karjanomistajan osaamistason nousu on monellakin tilalla kääntänyt suuntaa parempaan.
Tuo on kyllä niin totta... Toivottavasti havannointimenetelmät ovat nykyään sellaiset, että hyödyt saadaan numeroiksi paperille. Siis oikeat hyödyt, eikä jotain "otsatukan pituus&tunvan leveys" -hyötyjä ;D
-
Kyl tuntemusten ja asenteen varassa on jalostus monella tänä päivänäkin. Lukekaapa vaan noita rotuyhdistysten foorumeita ;D ;D ;D
Mä....en muista varmaksi mitä kaikkea nyt on pöntöissä. Mut noista muiden listoista puuttui se kaikkien tärkein sonni jalostukselle, lihasonni. 30% sitä, niin karja paranee melkein minkä firman sonneilla hyvänsä.
Tilauslistalla viimeksi oli äykyille obliqueta sexattuna, ideostaria, Eiffeliä, primeä ja burdettea. Mustaa fever, contrast, steady, felix, avalon ja baxter. seuraavaan erään jäi lavanguard ja windbrook.. sitten on muutama sexattu annos jerseytä, paria liharotua ja muutama annos vg fergusia ja vg cigaria...
Tuotannonhallinnasta voisi lehmiä ryhmitellä vaikka miten ja jalostuksen onnistumisen seuranta olisi helppoa. Mutta silloin ei olisi niin helppoa olla varma jalostusosaamisesta. Tein aikanaan noin kanukkisukuisille ay-ensikoille ja kun tulos oli ensimmäisestä laktaatiosta vähän sellainen, että -15% oli tuotantotaso ja lypsynopeus verrattuna kaikkiin ensikoihin, niin lynkkasihan ne henkisesti rotufoorumilla. Nyt ero on tasoittunut ainakin vähän, joulukuulla voisi ottaa taas yhteenvetoa..
-
Kyl tuntemusten ja asenteen varassa on jalostus monella tänä päivänäkin. Lukekaapa vaan noita rotuyhdistysten foorumeita ;D ;D ;D
Totta. Mutta minusta keskustelu on aina hyvästä, vaikka fanaattinenkin. Siinä aina joku saa vähän referenssiä omille ajatuksille. Kouhotukseen on (liian) helppo lähteä mukaan, mutta itse olen oppinut arvostamaan sitä että ääripäitäkin haetaan keskusteluun.. muuten ei se oma keskitie sieltä kovin helposti löydy. Aiheen tiimoilta kun juttua riittää melkoiseksi toviksi. :)
-
Totta. Mutta minusta keskustelu on aina hyvästä, vaikka fanaattinenkin. Siinä aina joku saa vähän referenssiä omille ajatuksille. Kouhotukseen on (liian) helppo lähteä mukaan, mutta itse olen oppinut arvostamaan sitä että ääripäitäkin haetaan keskusteluun.. muuten ei se oma keskitie sieltä kovin helposti löydy. Aiheen tiimoilta kun juttua riittää melkoiseksi toviksi. :)
Tää pitää paikkansa. On tärkeä saada myös välillä nenilleen, jottei mopo karkaa käsistä. Suhteuttamista kaipaa jokainen. Enpä ois edes yrittänyt seurata eri jalostusryhmien kehitystä ilman noita keskusteluja.
p.s Risteytysryhmä on vuodesta toiseen paras. Mitä se kertoo mun karjan tasosta yleensä..... ::)
-
Mä....en muista varmaksi mitä kaikkea nyt on pöntöissä. Mut noista muiden listoista puuttui se kaikkien tärkein sonni jalostukselle, lihasonni. 30% sitä, niin karja paranee melkein minkä firman sonneilla hyvänsä.
Miten se lihakarjanjalostaja sitten jalostaa, pitääkö hommata maitorodunsonni? ;D ;D Aatami kun osaat laskea, niin miten sen saa liharodunkäytön kannattavaksi maitokarjassa? Huom. pitempi ummessaoloaika ja ehkä suurempi poikimisongelmariski? Mulle se kyllä passaa, mutta propakandaa se on ja sopii tietenkin lihantuotantoa ajatellen teurastamoille.
-
Miten se lihakarjanjalostaja sitten jalostaa, pitääkö hommata maitorodunsonni? ;D ;D Aatami kun osaat laskea, niin miten sen saa liharodunkäytön kannattavaksi maitokarjassa? Huom. pitempi ummessaoloaika ja ehkä suurempi poikimisongelmariski? Mulle se kyllä passaa, mutta propakandaa se on ja sopii tietenkin lihantuotantoa ajatellen teurastamoille.
Liharodulla siemennetään huonoimmat eläimet ja laitetaan välitykseen tai kasvatetaan itse lihaksi- Ei niistä maidontuotantoon ole. Sonnivalintaa tärkeämpää on valita omista lehmistä ne eläimet, joista EI halua jälkeläisiä ja siementää ne liharodulla.
Jos eläinmäärää on tarpeen lisätä, nämä raakit kannattaa siementää toisella maitorodulla.
-
Aykkya ei taida olla kuin tosikkoa ja jokunen tanskis ja jämäolki sekalaisia kotimaisia.
Holsuja sitten sitäkin enemmän. Eniten/viimeksi tulleet Maximum, G-force, Mason, Massey, Mascalese, Fexter Cap, Offie, Bostrup, Osmus, Miracle, Rakuunaa otin lisää kun se pelittää niin hyvin, Hitman, Sustain.. Sekalaisista jämistä ei puhuta. 8)
Lskta Vesseli, Sinatra, Herrasmies
Blondia ja hiehoille agnusta tiestysti.. En muista mitä.
Yksittäisiä sonneja on varmasti joidenkin mielestä liikaa mutta itse koen paremmaksi kuin survoa samaa kymmenittäin. Esim sonnit Mickey ja Oblique ei meillä skulanneet ei sitten ollenkaan ja kyrsihän se kun tyttäriä oli huru mycket.. ::)
-
ai kappas vileläkö sitä rakuunaa saa? luulin että on jo loppunu. siitä on joitain kivannäköisiä viel lypsyssä, vois melkein tavoitella lisää
-
Mut noista muiden listoista puuttui se kaikkien tärkein sonni jalostukselle, lihasonni. 30% sitä, niin karja paranee melkein minkä firman sonneilla hyvänsä.
Nyt mulla on sen verran vähän lehmiä, et ei tartte lihistä käyttää. ;D
-
Ihan liikaa on kerääntynyt olkia typpipyttyyn, nyt onkin pytyn päivitystä että mitään en siihen tilaa.
Alunperin ostettiin pytty kanadansiemeniä varten, niitä siellä on edelleen suurin osa 2/3. Ajatus on kuitenkin luopua kanukkien käytöstä heti kun vanhat oljet on saatu käytettyä, uusia ei enää tilata. Kotimaisella ja pohjoismaisella aineksella olevat lehmät ovat ylivoimaisesti parempia (myös kestävyydessä).
Lihasonnia käytellään 25-30%, se on ihan pakko, koska ylimääräisen nuorison kasvattaminen on kallista, työlästä ja vie aikaa ja voimia lypsävien puolelta mistä se raha tulee. Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.
Lisäys; aloittaja kysyi myös siementäjä-hommasta. Käytetään Faban ja HH,n siemennystä noin 50:50. Ei ole syytä omatoimilupaan kun ammattitaitosia seminologeja löytyy eikä itseä kiinnosta lisätyö navetalla. Samalla kun seminologi tulee niin usein keskustellaan hedelmällisyysasioista ja se on mielestäni tärkeää että homma pysyy kunnossa. Seminologit suhtautuvat omaan typpipyttyyn pääsääntöisesti myönteisesti, muutama murri ollut.
-
Ihan liikaa on kerääntynyt olkia typpipyttyyn, nyt onkin pytyn päivitystä että mitään en siihen tilaa.
Alunperin ostettiin pytty kanadansiemeniä varten, niitä siellä on edelleen suurin osa 2/3. Ajatus on kuitenkin luopua kanukkien käytöstä heti kun vanhat oljet on saatu käytettyä, uusia ei enää tilata. Kotimaisella ja pohjoismaisella aineksella olevat lehmät ovat ylivoimaisesti parempia (myös kestävyydessä).
Lihasonnia käytellään 25-30%, se on ihan pakko, koska ylimääräisen nuorison kasvattaminen on kallista, työlästä ja vie aikaa ja voimia lypsävien puolelta mistä se raha tulee. Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.
Lisäys; aloittaja kysyi myös siementäjä-hommasta. Käytetään Faban ja HH,n siemennystä noin 50:50. Ei ole syytä omatoimilupaan kun ammattitaitosia seminologeja löytyy eikä itseä kiinnosta lisätyö navetalla. Samalla kun seminologi tulee niin usein keskustellaan hedelmällisyysasioista ja se on mielestäni tärkeää että homma pysyy kunnossa. Seminologit suhtautuvat omaan typpipyttyyn pääsääntöisesti myönteisesti, muutama murri ollut.
Miksi sitten vielä käytät noita kanukkeja JOS JO varmasti tiedät että ne tuottavat pettymyksen... Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle ???
-
Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle ???
Vastaan röyhkeästi toiselle esitettyyn kysymykseen: olkia ei voi myydä edelleen.
-
Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle ???
Vastaan röyhkeästi toiselle esitettyyn kysymykseen: olkia ei voi myydä edelleen.
Niin se taitaa olla.. Sain jo yhden tekstiviestinkin asiasta. Kiitos vaan 8)
Mutta jos vaikkapa 30-40 €:n säästöllä saa eläimen jonka tietää sopimattomaksi omaan käyttöönsä, niin miksi käyttäisi ne siemenet... Ostaisi uusia, jalostus menisi suuntaan jota haluaa yms ???
Yleistäen: Miksi tässäkään asiassa tekisi tavalla jonka tietää jo menevän pieleen ??? Tietysti... Maataloushommissa tämä on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mulla ei ole sitten mitään syytä inhota kanukkeja, joten turha lähetellä viestejä tästä asiasta :P Siis tekstiviestejä.
-
Mutta jos vaikkapa 30-40 €:n säästöllä saa eläimen jonka tietää sopimattomaksi omaan käyttöönsä, niin miksi käyttäisi ne siemenet... Ostaisi uusia, jalostus menisi suuntaan jota haluaa yms ???
Yleistäen: Miksi tässäkään asiassa tekisi tavalla jonka tietää jo menevän pieleen ??? Tietysti... Maataloushommissa tämä on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Oman ajattelutavan muuttaminen tarpeen vaatiessa lienee niitä haastavimpia hommia näissä kuvioissa. Jokaisen pitäis haastaa itsensä ja onnistuessaan tarjota itselleen vaikka pitkä keppana tai jotain muuta mukavaa. :D
-
Miten se lihakarjanjalostaja sitten jalostaa, pitääkö hommata maitorodunsonni? ;D ;D Aatami kun osaat laskea, niin miten sen saa liharodunkäytön kannattavaksi maitokarjassa? Huom. pitempi ummessaoloaika ja ehkä suurempi poikimisongelmariski? Mulle se kyllä passaa, mutta propakandaa se on ja sopii tietenkin lihantuotantoa ajatellen teurastamoille.
Liharodulla siemennetään huonoimmat eläimet ja laitetaan välitykseen tai kasvatetaan itse lihaksi- Ei niistä maidontuotantoon ole. Sonnivalintaa tärkeämpää on valita omista lehmistä ne eläimet, joista EI halua jälkeläisiä ja siementää ne liharodulla.
Jos eläinmäärää on tarpeen lisätä, nämä raakit kannattaa siementää toisella maitorodulla.
No niin niin, pitääkö vastaavasti liharotuinen emo siementää maitorodulla jos siitä ei haluta jälkeläistä jalostukseen? ;D
Paljonko maksaa esim. 2vk enemmän pois maidontuotannosta (plus ehkä entistäkin heikompi loppulaktaatiokausi lihistiineyden takia) nykyhinnoilla? Ja paljonko se olikaan se risteytyslisä 10-90e ::)
14vrk x 25kg maitoa x hinta= ?
-
Lypsyrotuisen kantoaika 282 vrk ja liharotuisen esim. 286 vrk -> ei merkittävää eroa.
-
Paljonko maksaa esim. 2vk enemmän pois maidontuotannosta (plus ehkä entistäkin heikompi loppulaktaatiokausi lihistiineyden takia) nykyhinnoilla? Ja paljonko se olikaan se risteytyslisä 10-90e ::)
14vrk x 25kg maitoa x hinta= ?
Täh!! Johara jo totes, kantoajalla ei juuri ole merkitystä. Sitäpaittis lehmä on ummessa tavotteellisesti max 60 pv eli laitetaan umpeen 60 pv ennen laskettua poikimista. Kantoaika merkitsee jotain vain erittäin lyhytmaitoisille.
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja :) 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. :)
.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??
Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??
Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella :-X
Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä :-\
Yhden karjan kohdalla jonkin ominaisuuden taloudellista arvoa on melko työläs mitata siitä saatavaam hyötyyn nähden, mutta valtakunnan tasollahan tätä on tehty jo vuosikymmeniä. Kaikissa maissa on käytössä jalostusarvot, joissa on pyritty samaan eri ominaisuudet yhteismitallisiksi sen maan olosuhteissa. Pohjoismaissa meillä on käytössä NTM, Jenkeissä TPi ja NM, Kanadassa LPI, Saksassa RZG jne. Painotukset hieman vaihtelevat maittain, koska karjakoko, maidonhinnan muodostuminen ja rehujen hinnat vaihtelevat. Esim. Kanadan LPI:ssä tuotoksella on selvästi suurempi paino kuin meillä, koska maidonhinta on selvästi korkeampi, Eli tuotosta kannattaa painottaa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Meillä taas terveydellä on suurempi paino, koska eläinten hoito on kalliimpaa, kun antibiootteja ei saa hakea Agrimarketista muovipussillista kerralla varmuuden vuoksi.
Kaikkien näiden jalostusarvon muodostamiseksi on tehty huomattavan paljon tutkimustyötä ja niiden toimivuutta tarkastellaan koko ajan. Eli ihan perstuntumalla ei ole pakko omia jalostuspäätöksiä tehdä. Tietoa ja tutkimustuloksia on käytettävissä, jos vain haluaa, mutta jokainen tietysti tekee karjassaan omat valinnat.
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja :) 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. :)
.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??
Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??
Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella :-X
Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä :-\
Yhden karjan kohdalla jonkin ominaisuuden taloudellista arvoa on melko työläs mitata siitä saatavaam hyötyyn nähden, mutta valtakunnan tasollahan tätä on tehty jo vuosikymmeniä. Kaikissa maissa on käytössä jalostusarvot, joissa on pyritty samaan eri ominaisuudet yhteismitallisiksi sen maan olosuhteissa. Pohjoismaissa meillä on käytössä NTM, Jenkeissä TPi ja NM, Kanadassa LPI, Saksassa RZG jne. Painotukset hieman vaihtelevat maittain, koska karjakoko, maidonhinnan muodostuminen ja rehujen hinnat vaihtelevat. Esim. Kanadan LPI:ssä tuotoksella on selvästi suurempi paino kuin meillä, koska maidonhinta on selvästi korkeampi, Eli tuotosta kannattaa painottaa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Meillä taas terveydellä on suurempi paino, koska eläinten hoito on kalliimpaa, kun antibiootteja ei saa hakea Agrimarketista muovipussillista kerralla varmuuden vuoksi.
Kaikkien näiden jalostusarvon muodostamiseksi on tehty huomattavan paljon tutkimustyötä ja niiden toimivuutta tarkastellaan koko ajan. Eli ihan perstuntumalla ei ole pakko omia jalostuspäätöksiä tehdä. Tietoa ja tutkimustuloksia on käytettävissä, jos vain haluaa, mutta jokainen tietysti tekee karjassaan omat valinnat.
Joo. Mä tiedän tämän kyllä.
-
Lypsyrotuisen kantoaika 282 vrk ja liharotuisen esim. 286 vrk -> ei merkittävää eroa.
Ei teoriassa, mutta käytännössä heikompi tuottoinen lehmä siemmennetään lihiksellä, se pudottaa tuotosta aikaisemmin ja menee umpeen väkisin(tai voihan sen kalenterista katsoa ja lypsää nahkoja) viikkoa ennen kuin oli aikomus, vastaavasti odotettu poikiminen viivästyy herkästi sen viikon.
Näitä havaintoja on muiltakin kuin minulta. Ootteko ihan erimieltä??
-
Lypsyrotuisen kantoaika 282 vrk ja liharotuisen esim. 286 vrk -> ei merkittävää eroa.
Ei teoriassa, mutta käytännössä heikompi tuottoinen lehmä siemmennetään lihiksellä, se pudottaa tuotosta aikaisemmin ja menee umpeen väkisin(tai voihan sen kalenterista katsoa ja lypsää nahkoja) viikkoa ennen kuin oli aikomus, vastaavasti odotettu poikiminen viivästyy herkästi sen viikon.
Näitä havaintoja on muiltakin kuin minulta. Ootteko ihan erimieltä??
Faktoista ei kannata olla erimieltä ;D Mutta jos lehmä on huono joka tapauksessa, niin se kannattaa siementää liharodulla. Ei se siitä enää huonone merkittävästi.
-
Jos lehmä tykkää mennä umpeen ennenaikojaan ja kantaa lihistä sisällä, on syytä olla tyytyväinen. Tuossa on muutama rungoton ja heikon jalkarakenteen lehmä blondia sisällään, umpeenpanoon asti lypsävät näköjään kaikki sen 25 kg/pv. Miksi ylipäätään siementää lehmää, joka ei jaksa maidossa 350 pv? Teuraaksi vaan ja ostohieho tilalle, jossei omia ole juur sillä hetkellä.
-
Ihan liikaa on kerääntynyt olkia typpipyttyyn, nyt onkin pytyn päivitystä että mitään en siihen tilaa.
Alunperin ostettiin pytty kanadansiemeniä varten, niitä siellä on edelleen suurin osa 2/3. Ajatus on kuitenkin luopua kanukkien käytöstä heti kun vanhat oljet on saatu käytettyä, uusia ei enää tilata. Kotimaisella ja pohjoismaisella aineksella olevat lehmät ovat ylivoimaisesti parempia (myös kestävyydessä).
Lihasonnia käytellään 25-30%, se on ihan pakko, koska ylimääräisen nuorison kasvattaminen on kallista, työlästä ja vie aikaa ja voimia lypsävien puolelta mistä se raha tulee. Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.
Lisäys; aloittaja kysyi myös siementäjä-hommasta. Käytetään Faban ja HH,n siemennystä noin 50:50. Ei ole syytä omatoimilupaan kun ammattitaitosia seminologeja löytyy eikä itseä kiinnosta lisätyö navetalla. Samalla kun seminologi tulee niin usein keskustellaan hedelmällisyysasioista ja se on mielestäni tärkeää että homma pysyy kunnossa. Seminologit suhtautuvat omaan typpipyttyyn pääsääntöisesti myönteisesti, muutama murri ollut.
Miksi sitten vielä käytät noita kanukkeja JOS JO varmasti tiedät että ne tuottavat pettymyksen... Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle ???
Siinä on monen sadan euron edestä olkia, en siis sulata niitä, tarkoitus on osa syntyvistä lehmävasikoista myydä. Toiseksi toisille tiloille omasta pytystä myyminen on kielletty. Pytyssä jäljellä olevat tuontisonnit ovat ajankohtaisia ja paremmasta päästä, jossakin toisessa karjassa niiden tyttärillä voi olla parempi arvo ja osa jätetään varsinkin jos emä on tosi mieluinen.
-
Ihan liikaa on kerääntynyt olkia typpipyttyyn, nyt onkin pytyn päivitystä että mitään en siihen tilaa.
Alunperin ostettiin pytty kanadansiemeniä varten, niitä siellä on edelleen suurin osa 2/3. Ajatus on kuitenkin luopua kanukkien käytöstä heti kun vanhat oljet on saatu käytettyä, uusia ei enää tilata. Kotimaisella ja pohjoismaisella aineksella olevat lehmät ovat ylivoimaisesti parempia (myös kestävyydessä).
Lihasonnia käytellään 25-30%, se on ihan pakko, koska ylimääräisen nuorison kasvattaminen on kallista, työlästä ja vie aikaa ja voimia lypsävien puolelta mistä se raha tulee. Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.
Lisäys; aloittaja kysyi myös siementäjä-hommasta. Käytetään Faban ja HH,n siemennystä noin 50:50. Ei ole syytä omatoimilupaan kun ammattitaitosia seminologeja löytyy eikä itseä kiinnosta lisätyö navetalla. Samalla kun seminologi tulee niin usein keskustellaan hedelmällisyysasioista ja se on mielestäni tärkeää että homma pysyy kunnossa. Seminologit suhtautuvat omaan typpipyttyyn pääsääntöisesti myönteisesti, muutama murri ollut.
Miksi sitten vielä käytät noita kanukkeja JOS JO varmasti tiedät että ne tuottavat pettymyksen... Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle ???
Siinä on monen sadan euron edestä olkia, en siis sulata niitä, tarkoitus on osa syntyvistä lehmävasikoista myydä. Toiseksi toisille tiloille omasta pytystä myyminen on kielletty. Pytyssä jäljellä olevat tuontisonnit ovat ajankohtaisia ja paremmasta päästä, jossakin toisessa karjassa niiden tyttärillä voi olla parempi arvo ja osa jätetään varsinkin jos emä on tosi mieluinen.
Eli säästät tuon "monta sataa" ja saa eläimiä joiden tulevaan tuotokseen et ole edes haaveissasi tyytyväinen :-\
-
Mutta jos vaikkapa 30-40 €:n säästöllä saa eläimen jonka tietää sopimattomaksi omaan käyttöönsä, niin miksi käyttäisi ne siemenet... Ostaisi uusia, jalostus menisi suuntaan jota haluaa yms ???
Yleistäen: Miksi tässäkään asiassa tekisi tavalla jonka tietää jo menevän pieleen ??? Tietysti... Maataloushommissa tämä on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Oman ajattelutavan muuttaminen tarpeen vaatiessa lienee niitä haastavimpia hommia näissä kuvioissa. Jokaisen pitäis haastaa itsensä ja onnistuessaan tarjota itselleen vaikka pitkä keppana tai jotain muuta mukavaa. :D
Kiitti stemppauksesta - jos sitä tarkoitit. Onhan tätä mietitty eikä mikään hetken mielipide. Tosiasiat vaan on pakko tunnustaa itselle, ei siitä mihinkään pääse. Voishan sitä sulkea silmänsä ja jatkaa valitsemalla tiellä, mutta ketä se palvelisi? Harmittaahan vietävästi, otin kilpailijan jalostussuunnitelman ja siitä se homma lähti, tilasin pytyn "täyteen" tuontisonnin olkia ja vähitellen alkaa katastrofin ainekset kuoriutua. Saattaa olla että vielä syntymättömät vasikat, tai tällä hetkellä kasvava nuoriso on lehminä parempia, mutta pahoin pelkään ettei näin ole. Eniten ehkä korpeaa niissä sellainen "holsteinmaisuus" eli niillä ei ole selaista rauhallista luonnetta, sopeutumiskykyä ja sitkeyttä tauteja vastaan kuin perussuomiäykyllä ja se tuntuu olevan ihan oikeasti koko suomiäykyn salaisuus miksi ne on niin kestäviä ja hyviä, jos se ominaisuus jalostetaan niiltä "kanukeilla" pois niin jäljelle jää vaan tosi huono lehmä eli ayrshiren huonot puolet. Kaikki tietää sitten mikä rotu vetää pisimmän korren jos äykystä jalostetaan se ominaisuus pois mikä tekee siitä sitlkeämmän ja sopeutuvaisemman käyttöeläimen erilaisissa navettaolosuhteissa verrattuna holsteiniin.
-
Kauanko lypsikillä on tuo linja ollut? Tässä on nyt sellainen ristiriita mun kokemuksiin, että juuri noi terveysominaisuudet ovat parantuneet. Se mitä kritisoin on ollut heikompi ensikkokausi ja se tuntuu korjautuvan, en tosin osaa vielä sanoa paraneeko samalle tasolle. Nyt on pieni ryhmä kolmannen kerran poikineita, jotka erinomaisella terveydentilalla lypsävät eleettömästi 11 tonnia vuodessa, kun karjan keskitaso on 2.5tonnia alempi...kysyn aikaa siksi, että kokemus on näyttänyt vuosikymmenen olevan riittävän pitkä aika seurata jalostussuunnan vaihtamisen vaikutuksia...
Tavallaan olen jo jäävi sanomaan, koska karja mustuu kovaa vauhtia. Punikeista en kokonaan luovu, mutta kyllä ne vähemmistön puolelle jäävät.
-
Totta. Mutta minusta keskustelu on aina hyvästä, vaikka fanaattinenkin. Siinä aina joku saa vähän referenssiä omille ajatuksille. Kouhotukseen on (liian) helppo lähteä mukaan, mutta itse olen oppinut arvostamaan sitä että ääripäitäkin haetaan keskusteluun.. muuten ei se oma keskitie sieltä kovin helposti löydy. Aiheen tiimoilta kun juttua riittää melkoiseksi toviksi. :)
[/quote]
Ay- yhdistyksen foorumi on ainakin mennyt niin fanaattiseksi uskonsodaksi ettei paremmasta väliä.
Sano siellä puoli sanaa Faban puolesta, niin olet leimattu heti mitään/ mistään tietämättömäksi pohjoiskorealaiseksi.
-
Kauanko lypsikillä on tuo linja ollut? Tässä on nyt sellainen ristiriita mun kokemuksiin, että juuri noi terveysominaisuudet ovat parantuneet. Se mitä kritisoin on ollut heikompi ensikkokausi ja se tuntuu korjautuvan, en tosin osaa vielä sanoa paraneeko samalle tasolle. Nyt on pieni ryhmä kolmannen kerran poikineita, jotka erinomaisella terveydentilalla lypsävät eleettömästi 11 tonnia vuodessa, kun karjan keskitaso on 2.5tonnia alempi...kysyn aikaa siksi, että kokemus on näyttänyt vuosikymmenen olevan riittävän pitkä aika seurata jalostussuunnan vaihtamisen vaikutuksia...
Samansuuntaiset kokemukset kanukkien terveysominaisuuksista täälläkin, erityisesti hedelmällisyyden paremmuus on yllättänyt odotuksiin nähden. Ensikoissakin on ollut ihan kelpo lypsäjiä, mutta luomuevästyksellä ei nyt olla aivan Aatamin lukuihin vanhemmilla päästy, kenties ei olla edes tavoiteltukaan. Heikompaa ensikkotuotosta kompensoi pienempi uudistuksen tarve. Toinen positiivinen yllätys on sitten tavallaan ollut nämä toisen polven kanukit, joidenka on peloteltu lypsävän jos mahdollista vielä huonommin. Niillä näkyy rakenteen paraneminen jo selvemmin ja kumma kyllä sitä maitoakin on tullut. Kotimaisia on vanhaa kaartia (yli 5 krt poikineita) hengissä, mutta nuoremmat on poistaneet itsensä viime vuosina viimeistään toisen poikimisen jälkeen, mikä ei oikein meikäläisen ajattelumaailmaan sovi.
-
Kauanko lypsikillä on tuo linja ollut? Tässä on nyt sellainen ristiriita mun kokemuksiin, että juuri noi terveysominaisuudet ovat parantuneet. Se mitä kritisoin on ollut heikompi ensikkokausi ja se tuntuu korjautuvan, en tosin osaa vielä sanoa paraneeko samalle tasolle. Nyt on pieni ryhmä kolmannen kerran poikineita, jotka erinomaisella terveydentilalla lypsävät eleettömästi 11 tonnia vuodessa, kun karjan keskitaso on 2.5tonnia alempi...kysyn aikaa siksi, että kokemus on näyttänyt vuosikymmenen olevan riittävän pitkä aika seurata jalostussuunnan vaihtamisen vaikutuksia...
Samansuuntaiset kokemukset kanukkien terveysominaisuuksista täälläkin, erityisesti hedelmällisyyden paremmuus on yllättänyt odotuksiin nähden. Ensikoissakin on ollut ihan kelpo lypsäjiä, mutta luomuevästyksellä ei nyt olla aivan Aatamin lukuihin vanhemmilla päästy, kenties ei olla edes tavoiteltukaan. Heikompaa ensikkotuotosta kompensoi pienempi uudistuksen tarve. Toinen positiivinen yllätys on sitten tavallaan ollut nämä toisen polven kanukit, joidenka on peloteltu lypsävän jos mahdollista vielä huonommin. Niillä näkyy rakenteen paraneminen jo selvemmin ja kumma kyllä sitä maitoakin on tullut. Kotimaisia on vanhaa kaartia (yli 5 krt poikineita) hengissä, mutta nuoremmat on poistaneet itsensä viime vuosina viimeistään toisen poikimisen jälkeen, mikä ei oikein meikäläisen ajattelumaailmaan sovi.
Eikö tuo vika tule vasta kolmanteen polveen
-
Eikö tuo vika tule vasta kolmanteen polveen
Se on kyllä mahdollista. Mä olen jo tarjonnut tuossa vaiheessa epäortodoksisesti Cigaria tms VG:n sekulisonnia ;D
-
Mä olen enemmän kyrsiintynyt siitä että sitä maitoa ei lähde tulemaan niillä myöhemmillä kausilla mitä näille on kyllä vähän turhankin anteliaasti tarjoiltu uteliaisuudesta että alkaako ne tosiaan petraamaan myöhemmin. Ei ala, huono on suhteessa yhtä huono myöhemminkin.
Ei sillä on niitä ollu hyviäkin lypsäjiä, mutta hajonta on vähän turhan reipasta kun samalla rahalla kasvattaa mustan ensikon joka huomattavasti kovemmalla todennäköisyydellä lypsää hyvin. Kun näillä holsuilla ei mitään erikoisia terveysongelmia ole muuta kuin sorkkiin pitää kiinnittää huomiota.
Terveys on kanuayilla ollu ihan normi mutta tähän Lypsikin viittaamaan niin itse huomannut ainakin että jos niille jotain tulee niin sama soittaa lauhaluoma, se ei sieltä nouse. Kotoinen aykky nyt vaikka hampailla vetää itsensä ylös.
Näitä kuuluisia repsatissejä ei kotimaisissa ole pitkiin aikoihin kyllä näkynyt. Pieniähän nuo tahtoo olla, mutta painoa kohti tulee varsin kivasti tuotosta. Monesti kanukki ja suomiaykky lypsää saman verran mutta kotoinen on reilusti pienempi eli tuotos tulee pienemmällä rehumäärällä.
-
Eikö tuo vika tule vasta kolmanteen polveen
Se on kyllä mahdollista. Mä olen jo tarjonnut tuossa vaiheessa epäortodoksisesti Cigaria tms VG:n sekulisonnia ;D
Utelaisuus on voittanut ja osa on saanu vielä kolmannenkin kanukin, sikareita en oo pössytelly, mutta Toivoa itää ;)
-
Pohjoismaan ay:n perimä on kaventunut melkoisesti. Veikkaan että kanadan sukujen geeneillä ensimmäinen ja toinen polvi ovat fenotyypiltään hyviä käyttöeläimiä. Pätee myös näihin VG:n "sekuleihin". Tää jalostusarvo kun nyt on niinkin yksinkertainen juttu kuin ennustus seuraavan sukupolven tasosta. Eli hyvällä lehmällä voi olla jalostusarvo -100, seuraavasta sukupolvesta en vaan odottaisi liikoja.
Eilen saapui ekan genomitestin tulokset meille. R Facet x Sorpo Suuri, odotusarvo vaihtui 16:sta -1:een :o. Ilmeisesti mendelistisen sattuman myötä juuri tämä meidän hieho peri kanukkituotosgeenit isän isän puolelta. Terveyttä ja rakennetta pitäisi testin mukaan sen sijaan löytyä, mikä on helppo uskoa eläintä katsoessa. Juuri tästä eläimestä voi silti tulla ihan hyvä eläin fenotyypiltään, tästä haarasta on vaan ehkä turha jalostusyksilöitä toivoa. Hieho on kuitenkin meidän ylivoimaisesti parhaasta ja rakkaimmasta lehmäperheestä, joten ajattelin alkuperäisen suunnitelman mukaan siementää seksatulla Föskellä. Näin ne tunteet vie :P
Omaa typpipyttyä ei ole vielä, toimilupakurssille ilmoittauduttu joten ehkä sen jälkeen. Pääasiassa käytössä Cigaria, Valpasta, Tornadoa, Soleroa, Tuomea, Fimbeä. Nuorta, lihaa ja holsua sitten vielä. Karjakohtaiset tavoitteet tuotos ja utarerakenne.
-
Koko ketju on niin hienoa että mä en ymmärrä puoltakaan. Sen kuitenkin huomaan että kikkailulla saadaan lypsämättömiä eläimiä sekaan mikä ei ole kauhean haluttua. Mun motto on että varsinkin mustassa ja osittain myös ruskeassa karjassa jos ottaa nuorta sonnia vaikka fabalta niin lopputulemana on 10 vuoden päästä todella hyvin lypsävä karja joka on kuitenkin maidontuotannon perus pilareita. Fiksu jalostussuunnitelma olisi että valkattais läpi elukat joiden ei haluta tuottavan karjaan jääviä jälkeläisiä ja nille lihaa. Itte tuotos rakennetaan sitten tasaisella hyvällä rehulla, kuivalla makuupaikalla ja tiheällä lypsyllä (noin 10-15 kilon tuotoksella per lypsy). Kaikki tämän ohi on harrastusta jota ei saa mitata rahassa. Meillekin vaan tarjotaan kaikennäköistä sonnia karjaan josta ei aina ole muuta hyötyä kuin hinta. Perjaatteessa voisi olettaa että jokainen nuorsonni on parempi kuin edeltäjä.
-
Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.
Me ollaan vähintäänkin tuo määrä käytetty.
Meillä ei nyt ole tarkoitus lehmämäärää kasvattaa ja sukupuolilajiteltua siementä käytetään melko paljon, niin vähintäänkin tuo 40% on käytettävä liharotuja. Ellei sitten huvikseen (harrastukset maksaa) halua juotella lypsyrotuisia välityslehmävasikoita tai yrittää rakentaa jalostuseläinkaupasta liiketoimintaa itselleen.
Tuota liharotuprosentin määrittelemistä olen toivonut jalostusneuvojan tekevän, mutta ainakaan hänen käytössään olevat ohjelmistot eivät sitä tee. Haluaisin siis "tilata" x määrän lypsyrotuisia vasikoita ja laskenta antaisi tulokseksi suositukset ryhmittelyistä; montako seksatulla, n kpl lajittelemattomalla ja jokumäärä liharodulla. Onpa tuo opittu perstuntumalla tekemään melkolailla kohdalleen, mutta on siinä aika monta muuttujaa...
Paljonko pyrkisitte jättämään hiehojen vasikoita uudistukseen ja paljonko vanhemmista lehmistä? Teoriassahan jos kaikki hiehot siementäisi seksatulla, lehmät voisi siementää melkein kaikki liharodulla. Ei lienee kovin viisasta?
-
HYS HYS! ei saa arvostella tai epäillä kanukkien ylivoimaisuutta! Sinun täytyy olla väärässä etkä osaa lukea maitomääriä ;D
Nää jalostusihmiset on sen verran kiihkoilijoita et ei oo ihme jos Joharalle pukkaa texstaria jo pienen vitsailun takia.
Koska nähdään kovempia otteita? :'(
-
En ole mikään sanomaan että kuka on sössinyt ayrshiren jalostuksessa ja kuka ei. Kaikki virheitä tekee, ne jotka ei tee virheitä niin ne yleensä ei tee mitään. Tarkoitan tällä sitä sekä kansallisesti että tilatasolla. Kaikkea epäonnistumista ei voi syyttää Fabaa tai kanukkeja, homma menee vaan niin että on hajontaa ja on sattumaa ja että välillä mokaa, itse kukin.
Asia olisi vaan pitänyt hokata aiemmin ennenkuin ostin ne annokset, kun asiat alkoi paljastumaan niin olen lisänny VG,n sonnien käyttöä eli tuontisonnien annokset ovat kuluneet todella hitaasti ja ovat käyneet riittoisiksi.
Ihan ilmaisena neuvona teille jotka olette "vasta hurahtaneita" kanukkeihin niin älkää täyttäkö sitä pyttyä heti niillä vaan katsokaa pienissä siemenerissä ja vain muutamia sonneja käytellen että tuleeko niistä sitä mitä haluatte. Sitten jos homma ei skulaakaan niin kelkan kääntö käy nopeammin jos annosvarastoa on alle puoleksi vuodeksi.
Sinänsä typpipytty on petollinen, siihen tulee jemmattua sellaista mitä mielikuvissa voisi tarvita mutta sitten käytännössä ei sitä tarvikkaan. Melkeinpä suosittelen miettimään kahteen kertaan typpipytyn hankintaa.
-
Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.
Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.
Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.
-
HYS HYS! ei saa arvostella tai epäillä kanukkien ylivoimaisuutta! Sinun täytyy olla väärässä etkä osaa lukea maitomääriä ;D
Nää jalostusihmiset on sen verran kiihkoilijoita et ei oo ihme jos Joharalle pukkaa texstaria jo pienen vitsailun takia.
Koska nähdään kovempia otteita? :'(
;D
Asiat menevät eteenpäin vain jo perusteet kyseenalaistetaan vaikkapa kerran vuodessa :)
Ja faktoista täytyy uskaltaa puhua, mieluiten ilman kiihkoa
-
Paljonko pyrkisitte jättämään hiehojen vasikoita uudistukseen ja paljonko vanhemmista lehmistä? Teoriassahan jos kaikki hiehot siementäisi seksatulla, lehmät voisi siementää melkein kaikki liharodulla. Ei lienee kovin viisasta?
Mä teen toisin päin. Ei paljoa hiehojen vasikoita uudistukseen,vaan jälkeläisiä vasta kun on jotain todistetta kyvyistä. Tässä kohtaa jalostusarvolla on jotain oikeaa merkitystä, ne harvat jätetään yleensä niistä parhaista. Kolmannen poikimisen jälkeen lehmästä tietää jo riittävästi, silloin niistä parhaista otetaan jälkeläisiä seksatulla siemenellä.
-
Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.
Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.
Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.
-
ai kappas vileläkö sitä rakuunaa saa? luulin että on jo loppunu. siitä on joitain kivannäköisiä viel lypsyssä, vois melkein tavoitella lisää
Mää ainakin sain sextattua Rakuunaa typpiautosta. Myös Recordia ja Ullimullia otin normi annoksina.
Siellä pöntössä ovat sovussa kanukkien kaa. Löytyy Oblique, Ideostar, Potter, Mandarin, Bet on me, Prime, Fever. Dreamer perhana loppu ja ei tiineyksiä.
Jospa kanukit auttaa ja poistaa miinautareet tulevaisuudessa ja parantaa runkoa. Ainakin syntyneet vasikat on hienoja. :D
-
Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.
Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.
Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.
Niin minäkin. Kuitenkin kestävien lehmien, 100 - 150 tonnareitten osuus on noussut vaikka lehmien määrä valtakunnan tasolla on laskenut tasaisen tappavaa tahtia. Tässä yhteis Pohjoismaisessa jalotus kuiviossa homma hakee vielä uomiaan. Toki suomalaisten pitää huolehtia omista eduista, vaikka helppoa se ei tule välttämättä olemaan.
-
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.
-
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.
Mukavasti muuten "miinuskarma" kasvaa tämän keskustelun edetessä ;D
Keskustelu on selvästi ihan ytimessä :)
-
Mukavasti muuten "miinuskarma" kasvaa tämän keskustelun edetessä ;D
Keskustelu on selvästi ihan ytimessä :)
Juu. Mitä enemmän miinusta, sen vähemmän perseennuolentaa :D :D
-
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.
Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.
Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.
Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.
Juuri näin, olin tulossa siihen. Kuinka moni nuorimmista isännistä tykkää enemmän koneista ja maidontuotantoon satsattiin vain sen takia jotta ei tarvi mennä toiselle töihin? - Syy on yleensä se että saa jatkaa koneiden kanssa pelaamista ja laittaa koneen lypsämään lehmät ja ruokkimaan ne ja tietenkin se vanha äiti sinne hoitamaan niitä. Tai sitten se vanhempi sukupolvi jotka eivät koskaan itseltään kysyneet haluaako ne olla karjanpitäjiä vai ei. Siihen ryhtyi usein vanhin poika tai se joka ei ollu ehtiny vielä lähteä kaupunkiin opiskelemaan. Ei kauhean hyvät lähtökohdat.
Suomen karjatiloilla voisi olla 50% parempi tulos jos tätä työtä tekisi vain ne jotka aidosti tykkää eläimistä. Kukin asioita punnitseva voi kysyä itseltään tykkääkö enemmän lehmistä vai koneista? Jos vastaus on jälkimmäinen kannattaa kiertää elukat kaukaa ja jättää ne hommat muille.
-
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.
Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.
Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.
Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.
Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan :)
Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.
Juuri näin, olin tulossa siihen. Kuinka moni nuorimmista isännistä tykkää enemmän koneista ja maidontuotantoon satsattiin vain sen takia jotta ei tarvi mennä toiselle töihin? - Syy on yleensä se että saa jatkaa koneiden kanssa pelaamista ja laittaa koneen lypsämään lehmät ja ruokkimaan ne ja tietenkin se vanha äiti sinne hoitamaan niitä. Tai sitten se vanhempi sukupolvi jotka eivät koskaan itseltään kysyneet haluaako ne olla karjanpitäjiä vai ei. Siihen ryhtyi usein vanhin poika tai se joka ei ollu ehtiny vielä lähteä kaupunkiin opiskelemaan. Ei kauhean hyvät lähtökohdat.
Suomen karjatiloilla voisi olla 50% parempi tulos jos tätä työtä tekisi vain ne jotka aidosti tykkää eläimistä. Kukin asioita punnitseva voi kysyä itseltään tykkääkö enemmän lehmistä vai koneista? Jos vastaus on jälkimmäinen kannattaa kiertää elukat kaukaa ja jättää ne hommat muille.
Sä oot ihan ytimessä 8) Ja hoidat varmasti asiat hyvin. Siitä plussaa :D
-
^kiitos ja pistin sullekin plussan ja olet sen ansainnu, kirjoituksesi ovat aina mielenkiintoisia.
-
^kiitos ja pistin sullekin plussan ja olet sen ansainnu, kirjoituksesi ovat aina mielenkiintoisia.
;D
-
Suomen karjatiloilla voisi olla 50% parempi tulos jos tätä työtä tekisi vain ne jotka aidosti tykkää eläimistä. Kukin asioita punnitseva voi kysyä itseltään tykkääkö enemmän lehmistä vai koneista? Jos vastaus on jälkimmäinen kannattaa kiertää elukat kaukaa ja jättää ne hommat muille.
Mä luulen, et se vois olla vieläkin parempi. Se tulos. Sulle isot plussat, asiat on mun mielestä oikeas järjestykses ;)
Pankin riskianalyytikko kysy multa sillon joskus, että tykkäätkö itse eläimistä ja viihdytkö niiden kanssa. Se varmaan pitäs kysyä jokaiselta navettaan investoivalta....
-
Adam Smith;
"Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää".
HALLELUJAA!
Tässä se totuus on!
Tähän liittyen Suomessa esitetty lehmien keskipoikimakerta on silkkaa puppua.
Satatonnareita kuitenkin tulee koko ajan enemmän ja enemmän.
Miksi sitten lehmät eivät kestä?
Siksi, että;
-400-500 kiloisen elukat jalat eivät kestä betonilla makaamista/seisomista minkä pitäis idiootinkin tajuta!
- lehmä ei ole teuras jos lypsää hyvin eikä tiinehdy viidennen siemennyksenkään jälkeen, vasta 10. kerran jälkeen pitäis EHKÄ alkaa miettiä poistetaanko vai ei, eikä silloinkaan hyvää vielä kannata poistaa
- lehmän oirehtiessa esim pötsiongelmia sille annetaan ensiapua, mutta SEURATAANKO sitä miten oireet helpottavat vai helpottavatko ne lainkaan? Jätetäänkö hyvin heruva lehmä sairastamaan yksinään ja menemään mahdollisesti nopeastikin huonommaksi?
- poikimahalvauksia on toistuvasti, mitään ei tehdä asian hyväksi. Lehmiä ja ylilihavia ensikoita menee teuraaksi sen takia, että paneutuminen ruokintaan on laiskaa ja saamatonta
- selkeästi alkaviin utaretulehduksiin ei viitsitä nähdä vaivaa, menee huonommaksi ja antibiootit -> maidot viemäriin.
- säästetään lypsykoneen huollossa/ ei viitsitä olla huolellisia juuri niiden isomaitoisten kanssa
Tässä ihan toistuvia totuuksia suomalaisen maitotilojen arjesta. Sitten vielä saatetaan kuvitella, että toinen sonnifirma ratkoo kaikki ongelmat, kun itse ei viitsiä tarttua ensimmäiseenkään.
-
Tässä ketjussa aletaan todella olemaan tosiasioiden äärellä. Suomessa liian monella tilalla lehmiä pidetään A) siksi että niitä on aina ollut. B) poika tykkää ajella traktorilla ja värkätä koneiden kanssa, mutta rahaakin pitäisi jostain saada.
Mitä tulee hollantilaisiiin, niin he varmaan saavat lehmänhoitoinnon jo äidinmaidossa, Menit sitten Jenkkeihin, Kanadaan, Etelä-Afrikkaan ja nykyään myös Tanskaan tai Puolaan, niin parhaiten hoidettuja karjoja yhdistää yksi asia. Omistajan sukunimi alkaa sanalla van.
-
On Hollannissakin kovin vaihtelevasti hoidettuja karjoja, nähty on. Ei kuulema ole ongelma. Yleensä ulkomailla miehet lypsää, Suomessa se on perinteisesti naisten hommaa. Mitä nyt muutama moderni hemmo yrittää tätä myyttiä murtaa... ;)
-
Koemanin ja Agriallahin teräviin havaintoihin jatketaan, että suomessa perinteisesti emäntä hoitaa lehmät mahdollisimman halvalla, että isännälle riittää rahaa koneisiin, joilla sitten pörrätään urakoimassa.
-
Tässä ketjussa aletaan todella olemaan tosiasioiden äärellä. Suomessa liian monella tilalla lehmiä pidetään A) siksi että niitä on aina ollut. B) poika tykkää ajella traktorilla ja värkätä koneiden kanssa, mutta rahaakin pitäisi jostain saada.
Musta tuntuu että alan tervehtyminen alkaa ennenkuin moni uskaltaa edes ajatella. Jännä kuinka nämä "tosiasiat" tuntuvat monen korvissa elitistisen valiojoukon puheilta, vaikka kyse on sinänsä ihan niistä perusasioista joidenka varaan lypsykarjatalous pitäisi rakentua.
Mielestäni jo käsite "lypsykarjatalous" on erittäin hyvä ja kuvaava. Varmaan 3/4 suomalaisista tuottajista tekevät toimintaa, jolla ei lypsykarjaTALOUDEN kanssa ole juuri mitään tekemistä. Ja sitten on hyvä huutaa, että ei kannata.
"Poistotalous"
"Vähennystalous"
"Metsänlypsytalous"
"Osuuskaupantukitalous"
"Akkakäytöissäjapennuistakinsaalapsilisiä-talous"
-Siinäpä muutamia asioita, mitkä tulevat aiheesta ensimmäisinä mieleen.. ;D
-
Koemanin ja Agriallahin teräviin havaintoihin jatketaan, että suomessa perinteisesti emäntä hoitaa lehmät mahdollisimman halvalla, että isännälle riittää rahaa koneisiin, joilla sitten pörrätään urakoimassa.
Tämä viestiketju pitäisi (pääosin) lähettää maatalousoppilaitoksiin oppimateriaaliksi 8)
-
Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"
::)
-
Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"
::)
Nih!!
-
Tämä viestiketju pitäisi (pääosin) lähettää maatalousoppilaitoksiin oppimateriaaliksi 8)
Saattas tulla sieltä maatalouoppilaitoksista insinöörejä sitten. Ainakin tietoa olis kaikenlaista.
Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"
::)
Niin tälleen se voi männä, mutta kuitenkin muistutus
löytyskö tästä listasta syitä moiseen ongelmaan?
Adam Smith;
"Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää".
HALLELUJAA!
Tässä se totuus on!
Tähän liittyen Suomessa esitetty lehmien keskipoikimakerta on silkkaa puppua.
Satatonnareita kuitenkin tulee koko ajan enemmän ja enemmän.
Miksi sitten lehmät eivät kestä?
Siksi, että;
-400-500 kiloisen elukat jalat eivät kestä betonilla makaamista/seisomista minkä pitäis idiootinkin tajuta!
- lehmä ei ole teuras jos lypsää hyvin eikä tiinehdy viidennen siemennyksenkään jälkeen, vasta 10. kerran jälkeen pitäis EHKÄ alkaa miettiä poistetaanko vai ei, eikä silloinkaan hyvää vielä kannata poistaa
- lehmän oirehtiessa esim pötsiongelmia sille annetaan ensiapua, mutta SEURATAANKO sitä miten oireet helpottavat vai helpottavatko ne lainkaan? Jätetäänkö hyvin heruva lehmä sairastamaan yksinään ja menemään mahdollisesti nopeastikin huonommaksi?
- poikimahalvauksia on toistuvasti, mitään ei tehdä asian hyväksi. Lehmiä ja ylilihavia ensikoita menee teuraaksi sen takia, että paneutuminen ruokintaan on laiskaa ja saamatonta
- selkeästi alkaviin utaretulehduksiin ei viitsitä nähdä vaivaa, menee huonommaksi ja antibiootit -> maidot viemäriin.
- säästetään lypsykoneen huollossa/ ei viitsitä olla huolellisia juuri niiden isomaitoisten kanssa
Tässä ihan toistuvia totuuksia suomalaisen maitotilojen arjesta. Sitten vielä saatetaan kuvitella, että toinen sonnifirma ratkoo kaikki ongelmat, kun itse ei viitsiä tarttua ensimmäiseenkään.
-
Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"
::)
Reps :)
-
Tässä ketjussa on ollu hyviä näkökulmia, jotka minä allekirjoittaisin. Mutta lähtökohtaisesti, meistä jokainen haluaa olla varmasti hyvä karjanhoitaja ja tehdä asiat oikein, vai mitä ?
Mutta hyvin usein yrittäjä on menettänyt kiinostuksensa karjan pitoon, väsymyksen, arvonannon puutteen tai taloudellisien , yms takia. Ja jos näin pääsee käymään, niin kehitys pysähtyy !
-
Toimilupakurssi odottaa parin yön takana ja samalla olis tarkoitus tosiaan pönttö hommata. Kovasti olen tutustunut kaikkien kolmen sonnitarjontaan ja hyvin luultavasti tulen myös kaikkia käyttämään.
Kanukkisukuisista ei ole vielä kommentoitavaa, navetasta löytyy vain faban rakkauden hedelmiä.
Mustat ovat järjestetään parempia ensikkoina kuin ay:t, mutta kestävyydessä ovat hieman parempia kuin mustat.
Lehmien kestävyys on tosiaan hyvin paljon hoitajasta kiinni. Huomaako heti, jos lehmä ei syö tarpeeksi? Korjataanko asia ja seurataanko sitä? Onko kiiman kierrot ylhäällä että tietää minkälainen kierto kullakin on, että osaa siementää oikeaan aikaan. Ulkoileeko elukat, hoidetaanko sorkat, kuivitellanko pehmoinen ja kuiva peti, jne..
Katsotaanko niitä lehmiä siellä navetassa, eikä vaan juosta nopeaan läpi.
Toki on myös huonoa tuuria, huonoa perimää jne, mutta paljon se on kiinni hoitajasta.
Meillä, valitettavasti kyllä, suurimmat poiston syyt ovat hedelmällisyys ja utareterveys. Hedelmällisyysongelmat ovat isoimpia mustilla ensikoilla. Voisin kyllä siementää vaikka sen 10 kertaa, jos elukka jaksais vaan lypsää ettei olis puolta vuotta ummessa. Suurin osa ei vaan kyllä puoltatoista vuotta lypsä, eli lähtevät pois jo siemennyksiä on takana usemapi ja maitotuotos on tippunut runsaasti.
Pyrin kyllä myös karsimaan huonosta hedelmällisyydestä kärsivät eläimet, sillä jalostustavoite on helppohoitoiset ja pitkäikäiset lehmät, jolloin ei haittaa jos ne eivät maakunnan huipputuoksia lypsä.
-
Kyllä se on aina faban, proagrian tai mtk:n vika jos jokin menee perseelleen.
;D
-
KYllä se on aina faban, proagrian tai mtk:n vika jos jokin menee perseelleen.
;D
Ja niiden penteleen sääennustajien >:(
-
Mää ainakin sain sextattua Rakuunaa typpiautosta. Myös Recordia ja Ullimullia otin normi annoksina.
Siellä pöntössä ovat sovussa kanukkien kaa. Löytyy Oblique, Ideostar, Potter, Mandarin, Bet on me, Prime, Fever. Dreamer perhana loppu ja ei tiineyksiä.
Jospa kanukit auttaa ja poistaa miinautareet tulevaisuudessa ja parantaa runkoa. Ainakin syntyneet vasikat on hienoja. :D
Pakko sanoa, että itelläki kyl vasikat nykyään hienoja, että vois oikee kovaan äänen kehua! Reilu vuos tullu spekut semexiltä.
Tänään kävi siementäjä, ammattitaitoisin jonka tiedän,parhaat opit ja neuvot siltä saanu, mutta rivienvälistä luettuna dissas kanukkeja ja ylisti pohjoismaista jalostusta. Muualla ei panosteta tiinehtyvyyteen... blaablaa jaksanu kuunnella, kun en ole mikään uskovainen. Molempia pöntössä.
-
Mää ainakin sain sextattua Rakuunaa typpiautosta. Myös Recordia ja Ullimullia otin normi annoksina.
Siellä pöntössä ovat sovussa kanukkien kaa. Löytyy Oblique, Ideostar, Potter, Mandarin, Bet on me, Prime, Fever. Dreamer perhana loppu ja ei tiineyksiä.
Jospa kanukit auttaa ja poistaa miinautareet tulevaisuudessa ja parantaa runkoa. Ainakin syntyneet vasikat on hienoja. :D
Pakko sanoa, että itelläki kyl vasikat nykyään hienoja, että vois oikee kovaan äänen kehua! Reilu vuos tullu spekut semexiltä.
Tänään kävi siementäjä, ammattitaitoisin jonka tiedän,parhaat opit ja neuvot siltä saanu, mutta rivienvälistä luettuna dissas kanukkeja ja ylisti pohjoismaista jalostusta. Muualla ei panosteta tiinehtyvyyteen... blaablaa jaksanu kuunnella, kun en ole mikään uskovainen. Molempia pöntössä.
Ihan vaan näin off-topic mut vasikoiden hienoudella on vain silloin merkitystä kun se on oikean juoton ja hyvän hoidon ansiota, se että sen isä on joku kanukki-ihme ei tee siitä sillä hokkuspokkustempulla hyvää!
-
Meillä, valitettavasti kyllä, suurimmat poiston syyt ovat hedelmällisyys ja utareterveys. Hedelmällisyysongelmat ovat isoimpia mustilla ensikoilla. Voisin kyllä siementää vaikka sen 10 kertaa, jos elukka jaksais vaan lypsää ettei olis puolta vuotta ummessa. Suurin osa ei vaan kyllä puoltatoista vuotta lypsä, eli lähtevät pois jo siemennyksiä on takana usemapi ja maitotuotos on tippunut runsaasti.
Pyrin kyllä myös karsimaan huonosta hedelmällisyydestä kärsivät eläimet, sillä jalostustavoite on helppohoitoiset ja pitkäikäiset lehmät, jolloin ei haittaa jos ne eivät maakunnan huipputuoksia lypsä.
Oletko kokeillut tukikierukkaa? Meillä onnistumisprosentti 100 sillä. 2. siemennyskierroksen jälkeen progetestiä kehiin vaan.. Joo ja maksaa kierukoinnit ym. mutta mielestäni halpaa jos ensikko saadaan pelastettua. Yleensä vanheääiten menee sitten paremmin.
-
Ihan vaan näin off-topic mut vasikoiden hienoudella on vain silloin merkitystä kun se on oikean juoton ja hyvän hoidon ansiota, se että sen isä on joku kanukki-ihme ei tee siitä sillä hokkuspokkustempulla hyvää!
Totta mutta vasikastakin näkee jo varsin paljon rakennetta kun oppii katsomaan. Vasikan hoito sinänsä on eri asia, vaikkakin tärkein.
-
Meillä, valitettavasti kyllä, suurimmat poiston syyt ovat hedelmällisyys ja utareterveys. Hedelmällisyysongelmat ovat isoimpia mustilla ensikoilla. Voisin kyllä siementää vaikka sen 10 kertaa, jos elukka jaksais vaan lypsää ettei olis puolta vuotta ummessa. Suurin osa ei vaan kyllä puoltatoista vuotta lypsä, eli lähtevät pois jo siemennyksiä on takana usemapi ja maitotuotos on tippunut runsaasti.
Pyrin kyllä myös karsimaan huonosta hedelmällisyydestä kärsivät eläimet, sillä jalostustavoite on helppohoitoiset ja pitkäikäiset lehmät, jolloin ei haittaa jos ne eivät maakunnan huipputuoksia lypsä.
Oletko kokeillut tukikierukkaa? Meillä onnistumisprosentti 100 sillä. 2. siemennyskierroksen jälkeen progetestiä kehiin vaan.. Joo ja maksaa kierukoinnit ym. mutta mielestäni halpaa jos ensikko saadaan pelastettua. Yleensä vanheääiten menee sitten paremmin.
Kuiva heinä osaksi ruokintaa ja oikea kalkkiruokinta riittää poikimisen jälkeen.Ongelmat häviää ajassa X tai sitten ei,mutta auttaa.Korsi ennen poikimista ja muulloinkin auttaa eniten tämmöiseen.Poikimisessa ja siihen valmistautumisessa ongelma,holstein kostaa sen pitkäkestoisilla ongelmilla ja hieho varsinkin.
-
Mielenkiintoista ja huvittavaa tuo topicista toiseen jatkuva Faban mollaaminen joittenkin tahoilta. En todellakaan ole kilpailua vastaan mutta kuinka monella on edes poikinu vielä yhtään Semexin ihmejälkeläistä saatikka sitten poikinu useamman kerran jolloin oikeasti näkee mitä ne eläimet on? Jotenkin tuntuu että tässä mennään enemmän tunne- kuin järkipohjalla.
Monet mollaa faban sonnien jälkeläisten utarerakennetta. Ehkäpä syytä olisi vilkaista pikkusen peilin suuntaankin jos se rakenne huonoa on. Minun karjassa ainakin on 15 vuoden aikana juuri utarerakenne kehittynyt aivan valtavasti. Mutta siihen onkin satsattu niissä suvuissa joissa on ollut tarvetta (alkuun varmaan kaikissa). Toivottomimmat tapaukset on karsittu pois. Isoin rakenneongelma on tällä hetkellä parilla ensikolla liian lähellä toisiaan olevat takavetimet.
Sitäkin kovasti ihmettelen että Faba suostuu yleensäkkään siihen että niiden semmarit siementää kilpailijalta ostetuilla siemenillä. Yrityselämässä tämä taitaa olla ainutlaatuista. Ainakin siitäpitäisi rokottaa korkeampaa hintaa.
Semexistä on itelle jääny sellainen mielikuva että sen markkinointi perustuu kilpailijoiden mollaamiseen samalla lailla kuin eräällä robottimerkillä. Mutta niinhän sitä sanotaan että kun toista haukkuu se on niiku itteään kehus. Minä vaan olen aika allerginen tuomoselle markkinoinnille.
-
Mielenkiintoista ja huvittavaa tuo topicista toiseen jatkuva Faban mollaaminen joittenkin tahoilta. En todellakaan ole kilpailua vastaan mutta kuinka monella on edes poikinu vielä yhtään Semexin ihmejälkeläistä saatikka sitten poikinu useamman kerran jolloin oikeasti näkee mitä ne eläimet on? Jotenkin tuntuu että tässä mennään enemmän tunne- kuin järkipohjalla.
Monet mollaa faban sonnien jälkeläisten utarerakennetta. Ehkäpä syytä olisi vilkaista pikkusen peilin suuntaankin jos se rakenne huonoa on. Minun karjassa ainakin on 15 vuoden aikana juuri utarerakenne kehittynyt aivan valtavasti. Mutta siihen onkin satsattu niissä suvuissa joissa on ollut tarvetta (alkuun varmaan kaikissa). Toivottomimmat tapaukset on karsittu pois. Isoin rakenneongelma on tällä hetkellä parilla ensikolla liian lähellä toisiaan olevat takavetimet.
Sitäkin kovasti ihmettelen että Faba suostuu yleensäkkään siihen että niiden semmarit siementää kilpailijalta ostetuilla siemenillä. Yrityselämässä tämä taitaa olla ainutlaatuista. Ainakin siitäpitäisi rokottaa korkeampaa hintaa.
Semexistä on itelle jääny sellainen mielikuva että sen markkinointi perustuu kilpailijoiden mollaamiseen samalla lailla kuin eräällä robottimerkillä. Mutta niinhän sitä sanotaan että kun toista haukkuu se on niiku itteään kehus. Minä vaan olen aika allerginen tuomoselle markkinoinnille.
Mollaamista tapahtuu varmasti joka suuntaan ja monelta taholta. Markkinointina se vaan on varsin huono strategia. Muuten en kommentoi, mutta Semex on ollut olemassa jos ennen Semex Finlandia eli firman sonneja on ollut suomessa käytössä jo varsin pitkään (joku osais ehkä sanoa kuinka kauan? noin 10 vuotta?) eli tuo että tyttäriä ei olis vielä lypsyssä, on täysin virheellinen oletus.
-
Mä en ole huomannut tuollaista mollaamista noiden firmojen välillä
-
Kanadalaisia ay- sonneja on käytetty ensimmäisen kerran joskus 1980- luvulla jolloin muutama sikäläinen oli isäsonnikäytössä. Uudelleen niitä alkoi tulla Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten, jollin maahan tulivat ensimmäiset Semexin holsteinannokset.
Olin itse tilaamassa noita ensimmäisiä holsteinannoksia, joten kokemusta on sen rodun osalta niin pitkään kuin se ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ko. firman annoksia on ollut käytössä vaihtelevia määriä. Nykyään hyvin vähän, välillä käyttö oli aika lailla laajempaakin.
Ajatus siitä että jonkin firman holsteinsonni olisi ansiosta muita parempi tai varmempi valinta on omien kokemusten huteralla pohjalla.
Arvostelut kannattaa opetella lukemaan ja ymmärtämään joka tapauksessa huolella, olettaen että haluaa itse asettaa suuntaviivat tavoitteille ja vähän katsoa sen perään miten niihin pyritään.
Katselin itse jokunen aika sitten "firmaa vaihtaneen" ay- robottikarjan typpipöntön sisältöä ja kyselin jalostustavoitteita. Rakenne oli tärkeä, toinen hyvin tiukka kriteeri oli hyvin alhaisen lypsynopeuden nostaminen. Tilalle oli tehty jalostussuunnitelma ja samalla myyty sonnivalikoima jossa ei periaatteessa ollut yhtään lypsettävyyttä selkeästi nostavaa sonnia. Omistajalla ei ollut itse tuota huomannut ollenkaan, enkä sitten itsekään viitsinyt karjanomistajan hyvää mieltä pahoittamaan kun oli sen verran innostunut "uudesta suunnasta".
Jupexxin kanssa olen kyllä vähän samaa mieltä ja vähän hu*****neena sivusta seuraillut, että osa, ei toki kaikki, uuden firman asiakkaaksi siirtyneet karjanomistajat hehkuttavat aika surutta melko aikaisessa vaiheessa.
-
Mielenkiintoista ja huvittavaa tuo topicista toiseen jatkuva Faban mollaaminen joittenkin tahoilta. En todellakaan ole kilpailua vastaan mutta kuinka monella on edes poikinu vielä yhtään Semexin ihmejälkeläistä saatikka sitten poikinu useamman kerran jolloin oikeasti näkee mitä ne eläimet on? Jotenkin tuntuu että tässä mennään enemmän tunne- kuin järkipohjalla.
Monet mollaa faban sonnien jälkeläisten utarerakennetta. Ehkäpä syytä olisi vilkaista pikkusen peilin suuntaankin jos se rakenne huonoa on. Minun karjassa ainakin on 15 vuoden aikana juuri utarerakenne kehittynyt aivan valtavasti. Mutta siihen onkin satsattu niissä suvuissa joissa on ollut tarvetta (alkuun varmaan kaikissa). Toivottomimmat tapaukset on karsittu pois. Isoin rakenneongelma on tällä hetkellä parilla ensikolla liian lähellä toisiaan olevat takavetimet.
Sitäkin kovasti ihmettelen että Faba suostuu yleensäkkään siihen että niiden semmarit siementää kilpailijalta ostetuilla siemenillä. Yrityselämässä tämä taitaa olla ainutlaatuista. Ainakin siitäpitäisi rokottaa korkeampaa hintaa.
Semexistä on itelle jääny sellainen mielikuva että sen markkinointi perustuu kilpailijoiden mollaamiseen samalla lailla kuin eräällä robottimerkillä. Mutta niinhän sitä sanotaan että kun toista haukkuu se on niiku itteään kehus. Minä vaan olen aika allerginen tuomoselle markkinoinnille.
Mollausta on oikeastaan ollut vain Faban puolelta ja sielläkin vain muutamat henkilöt. Kyllä semexin markkinointi perustuu siihen eläinainekseen, mitä myydään. Kanadalaisten osuuskuntahan tuo on ja siemenen myynnissä taitaa olla "hiukan" isompi kuin VG....
Kun Kepo aikanaan oli vielä omillaan, ehdotin jollekin silmääntekevälle itsenäisenä pysyttelemistä ja siemenen ostamista esim juuri Semexiltä silloisen kuvion lisäksi. Kovasti vakuuteltiin, ettei kukaan enää möisi siementä meille, jossei heti fuusioiduta. Kepolaisten "hyödyksi" jäi reilusti nousseet siemennyshinnat, kas hinnasto harmonisoitiin parissa vaiheessa. Lyhyiden välimatkojen ja karjatiheän alueen hyödyt liudennettiin osuuskuntahengen mukaisesti. Toimilupakurssit täytty :D
-
Kanadalaisia ay- sonneja on käytetty ensimmäisen kerran joskus 1980- luvulla jolloin muutama sikäläinen oli isäsonnikäytössä. Uudelleen niitä alkoi tulla Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten, jollin maahan tulivat ensimmäiset Semexin holsteinannokset.
Olin itse tilaamassa noita ensimmäisiä holsteinannoksia, joten kokemusta on sen rodun osalta niin pitkään kuin se ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ko. firman annoksia on ollut käytössä vaihtelevia määriä. Nykyään hyvin vähän, välillä käyttö oli aika lailla laajempaakin.
Ajatus siitä että jonkin firman holsteinsonni olisi ansiosta muita parempi tai varmempi valinta on omien kokemusten huteralla pohjalla.
Arvostelut kannattaa opetella lukemaan ja ymmärtämään joka tapauksessa huolella, olettaen että haluaa itse asettaa suuntaviivat tavoitteille ja vähän katsoa sen perään miten niihin pyritään.
Katselin itse jokunen aika sitten "firmaa vaihtaneen" ay- robottikarjan typpipöntön sisältöä ja kyselin jalostustavoitteita. Rakenne oli tärkeä, toinen hyvin tiukka kriteeri oli hyvin alhaisen lypsynopeuden nostaminen. Tilalle oli tehty jalostussuunnitelma ja samalla myyty sonnivalikoima jossa ei periaatteessa ollut yhtään lypsettävyyttä selkeästi nostavaa sonnia. Omistajalla ei ollut itse tuota huomannut ollenkaan, enkä sitten itsekään viitsinyt karjanomistajan hyvää mieltä pahoittamaan kun oli sen verran innostunut "uudesta suunnasta".
Jupexxin kanssa olen kyllä vähän samaa mieltä ja vähän hu*****neena sivusta seuraillut, että osa, ei toki kaikki, uuden firman asiakkaaksi siirtyneet karjanomistajat hehkuttavat aika surutta melko aikaisessa vaiheessa.
Minkään firman sonnit eivät ole toisia luotettavampia,ainoa luotettavuuden kunnollinen mittari on riittävän iso tytärryhmä eli vanha sonni. Allekirjoitan myös aikaisen hehkutuksen, se kun on merkki uskolla korvatusta tiedosta...
Tuosta lypsynopeudesta. Jos karja on erittäin hidas, eli keskimääräistä hitaampi, pitäisi normaalin lypsettävyyden riittää parantamaan sitä keskitasoa kohti. Eläinkohtaisessa sonnivalinnassa voi jollakin kohdalla painottaa jotain ominaisuutta, mutta linjaa valitessa korjausliike keskimääräiseen (=100) pitäisi riittää. Korjaavaa paritusta en uskaltaisi käyttää karjan linjaa valitessa. 120 lypsettävyydessä saattaa tehdä isosta osasta karjaa vuotavaksi.
-
Kanadalaisia ay- sonneja on käytetty ensimmäisen kerran joskus 1980- luvulla jolloin muutama sikäläinen oli isäsonnikäytössä. Uudelleen niitä alkoi tulla Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten, jollin maahan tulivat ensimmäiset Semexin holsteinannokset.
Olin itse tilaamassa noita ensimmäisiä holsteinannoksia, joten kokemusta on sen rodun osalta niin pitkään kuin se ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ko. firman annoksia on ollut käytössä vaihtelevia määriä. Nykyään hyvin vähän, välillä käyttö oli aika lailla laajempaakin.
Ajatus siitä että jonkin firman holsteinsonni olisi ansiosta muita parempi tai varmempi valinta on omien kokemusten huteralla pohjalla.
Arvostelut kannattaa opetella lukemaan ja ymmärtämään joka tapauksessa huolella, olettaen että haluaa itse asettaa suuntaviivat tavoitteille ja vähän katsoa sen perään miten niihin pyritään.
Katselin itse jokunen aika sitten "firmaa vaihtaneen" ay- robottikarjan typpipöntön sisältöä ja kyselin jalostustavoitteita. Rakenne oli tärkeä, toinen hyvin tiukka kriteeri oli hyvin alhaisen lypsynopeuden nostaminen. Tilalle oli tehty jalostussuunnitelma ja samalla myyty sonnivalikoima jossa ei periaatteessa ollut yhtään lypsettävyyttä selkeästi nostavaa sonnia. Omistajalla ei ollut itse tuota huomannut ollenkaan, enkä sitten itsekään viitsinyt karjanomistajan hyvää mieltä pahoittamaan kun oli sen verran innostunut "uudesta suunnasta".
Jupexxin kanssa olen kyllä vähän samaa mieltä ja vähän hu*****neena sivusta seuraillut, että osa, ei toki kaikki, uuden firman asiakkaaksi siirtyneet karjanomistajat hehkuttavat aika surutta melko aikaisessa vaiheessa.
Kanadalaisia sonneja on ollut tarjolla monena vuosikymmenenä. 80-luvun sonni oli Commander mikä oli maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä sonni ay-jalostuksessa. 90-luvun alussa silloinen SKJO toi Suomeen Rebel nimistä sonnia mikä on myöskin voimakas rakennesonni oli mm. Pardnerin emänisä. Rebel oli hiukan meillä myös sonninisäkäytössä. Lisäksi oli píeniä annoksia sonnista Liberator ym. mutta kun huomattiin ettei niistä järin maito tullut, joten SKJO menetti niihin kiinnostuksen. Seuraava siementuonti missä tuli Amerikasta Tridenttia ja Heligoa sekä myöhemmin Semex Swedenin kautta Kanadasta Jerryä, Pardneria muutti koko homman suunnan. Amerikan tuonneista on jo 13-14 vuotta aikaa ja Kanadan tuonneista vähintään se 10 vuotta. Osa ay-rodun jalostajista olivat lopen kyllästyneitä huonoon rakenteeseen ja nuo em. sonnit raivasivat tietä. Nuo neljä sonnia ovat edelleen erittäin hyviä sonneja että tosiaan parhaasta päästä, joten valinnat menivät nappiin.
Sen jälkeen osa valinnoista ovat olleet huonoja Suomeen, kuten jenkit: Wandringeye, Ripken ja Trident´s Lot eivät pelittäneet Suomessa lähes ollenkaan, myös Kanadalainen Pat Laro oli melko pohjanoteeraus ja joukko muita eli jos aloitussonnit olisivat olleet näiden tasoisia niin saattaa olla että kanukkien esiinmarssi olisi jäänyt puolitiehen.
Tiloilla innostus on ollut kankkeihin kovaa, alkuun jopa jalostusneuvojat olivat niistä innoissaan sillä IB-jalostusarvot olivat korkeita ja tuotosindeksitkin korkeita. Sitten pommi putosi, jalostusarvot ja indeksit putosi. Silti Faba satsasi niihin; niitä otettiin jalostusohjelmaan mukaan ostamalla niiden poikia ja myöhemmin puhtaita alkiosonnejakin. Vaikka niitä ei olekaan enää VG;n jalostusohjelmassa niin silti niiden tuleminen oli tarpeellista; rakennejalostus sai vauhtia ja rakennetta alettiin enemmän jalostamaan myös suomalaisen äykyn puolella. Prosessti on ollut hidas ja hajontaa on reippaasti, mutta välillä saa todella hyvärakenteisia lehmiä täysin ilman kanadanvertakin.
En ole siis 100% kanukkiallerginen mutta suhtaudun niihin nykyään kriittisemmin. Lisäksi suosin suomalaista, tykkään suomiäykyn sisukkaasta persoonallisesta luonteesta ja niiden positiivisesta asenteesta. Melkein aina kanukkisukuisilla on sellainen negatiivinen asenne ja persoonaton luonne. Lehmät ovat meille myös kumppaneita eikä mitään tuotantokoneita, siksi persoonallisuus on minulle tärkeää. Siksi suomalainen äykky eikä mikään holstein tai kanukki.
-
Kanadalaisia ay- sonneja on käytetty ensimmäisen kerran joskus 1980- luvulla jolloin muutama sikäläinen oli isäsonnikäytössä. Uudelleen niitä alkoi tulla Suomeen reilu kymmenen vuotta sitten, jollin maahan tulivat ensimmäiset Semexin holsteinannokset.
Olin itse tilaamassa noita ensimmäisiä holsteinannoksia, joten kokemusta on sen rodun osalta niin pitkään kuin se ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ko. firman annoksia on ollut käytössä vaihtelevia määriä. Nykyään hyvin vähän, välillä käyttö oli aika lailla laajempaakin.
Ajatus siitä että jonkin firman holsteinsonni olisi ansiosta muita parempi tai varmempi valinta on omien kokemusten huteralla pohjalla.
Arvostelut kannattaa opetella lukemaan ja ymmärtämään joka tapauksessa huolella, olettaen että haluaa itse asettaa suuntaviivat tavoitteille ja vähän katsoa sen perään miten niihin pyritään.
Katselin itse jokunen aika sitten "firmaa vaihtaneen" ay- robottikarjan typpipöntön sisältöä ja kyselin jalostustavoitteita. Rakenne oli tärkeä, toinen hyvin tiukka kriteeri oli hyvin alhaisen lypsynopeuden nostaminen. Tilalle oli tehty jalostussuunnitelma ja samalla myyty sonnivalikoima jossa ei periaatteessa ollut yhtään lypsettävyyttä selkeästi nostavaa sonnia. Omistajalla ei ollut itse tuota huomannut ollenkaan, enkä sitten itsekään viitsinyt karjanomistajan hyvää mieltä pahoittamaan kun oli sen verran innostunut "uudesta suunnasta".
Jupexxin kanssa olen kyllä vähän samaa mieltä ja vähän hu*****neena sivusta seuraillut, että osa, ei toki kaikki, uuden firman asiakkaaksi siirtyneet karjanomistajat hehkuttavat aika surutta melko aikaisessa vaiheessa.
Minkään firman sonnit eivät ole toisia luotettavampia,ainoa luotettavuuden kunnollinen mittari on riittävän iso tytärryhmä eli vanha sonni. Allekirjoitan myös aikaisen hehkutuksen, se kun on merkki uskolla korvatusta tiedosta...
Tuosta lypsynopeudesta. Jos karja on erittäin hidas, eli keskimääräistä hitaampi, pitäisi normaalin lypsettävyyden riittää parantamaan sitä keskitasoa kohti. Eläinkohtaisessa sonnivalinnassa voi jollakin kohdalla painottaa jotain ominaisuutta, mutta linjaa valitessa korjausliike keskimääräiseen (=100) pitäisi riittää. Korjaavaa paritusta en uskaltaisi käyttää karjan linjaa valitessa. 120 lypsettävyydessä saattaa tehdä isosta osasta karjaa vuotavaksi.
Tässä tapauksessa lähtötaso lypsettävyydessä oli niin matala ettei korjaavalla parituksellakaan olisi päässyt keskitason yli. Esimerkkinä tämä oli kuitenkin lähinnä siksi että karjanomistajalle oli kyllä myyty lypsettävyyttä parantavia tai ainakin keskitason sonneja Kanadan arvostelujen perusteella, mutta kun karjanomistaja ei ollut katsellut arvosteluja itse oli jäänyt kokonaan huomaamatta että sikäläinen keskitaso on meikäläisittäin melkoisen hidas ja yhtä lukuunottamatta kaikki valitut olivat miinuksella täkäläisellä arvostelulla, osa reippaastikin
.
-
Täälläpäin haukkumista kuultu vain vähemmistömyyjien joukosta päin...toiselta aika karuakin.
-
Koemanin ja Agriallahin teräviin havaintoihin jatketaan, että suomessa perinteisesti emäntä hoitaa lehmät mahdollisimman halvalla, että isännälle riittää rahaa koneisiin, joilla sitten pörrätään urakoimassa.
Tämä viestiketju pitäisi (pääosin) lähettää maatalousoppilaitoksiin oppimateriaaliksi 8)
Niinpä, lähdekritiikkiä ei näköjään opeteta missään.
-
Vitsi;
Tiedättekö miksi Huitin holstein aloitti yritystoimintansa eli tuontisiemenen jälleenmyynnin ja alkionsiirto toiminnan?
******
- He olivat Lopen Uupuneita tähän karjanjalostuksen tilanteeseen Suomessa
;D ;D ;D ;D
(puujalkavitsi - itse keksin)
-
Meillä vaimo on enemmän perehtynyt tuohon jalostuspuoleen ja hoitaa niin ollen myös sonnivalinnat. Tällä hetkellä pöntössä taitaa olla siemeniä kaikilta kolmelta firmalta, myös niitä parjattuja kanukkeja.. ???
Suurin ongelma minun mielestä VG:llä tällä hetkellä on genomiindeksiuskovaisuus. Miten ihmeessä karjanomistaja voi luottaa saavansa hyviä sonneja käyttöön, kun joka kolmas kuukausi saadaan uudet genomitulokset, jotka joko nostavat tai laskevat NTM:n mitä ihmeellisimpiin lukemiin. Hyvä esimerkki oli tässä alkusyksystä, kun saimme sonnisuosituksen sonniemätasoiselle lehmälle: kaksi viikkoa suosituksen saapumisen jälkeen tuli uudet genomitulokset, jonka perusteella seminologit käskettiin sulattamaan ko.sonnin jäljellä olevat siemenet!!!
Jalostukesn pitäisi olla pitkän aikavälin työtä, eikä kvartaalipeliä >:(
-
Meillä vaimo on enemmän perehtynyt tuohon jalostuspuoleen ja hoitaa niin ollen myös sonnivalinnat. Tällä hetkellä pöntössä taitaa olla siemeniä kaikilta kolmelta firmalta, myös niitä parjattuja kanukkeja.. ???
Suurin ongelma minun mielestä VG:llä tällä hetkellä on genomiindeksiuskovaisuus. Miten ihmeessä karjanomistaja voi luottaa saavansa hyviä sonneja käyttöön, kun joka kolmas kuukausi saadaan uudet genomitulokset, jotka joko nostavat tai laskevat NTM:n mitä ihmeellisimpiin lukemiin. Hyvä esimerkki oli tässä alkusyksystä, kun saimme sonnisuosituksen sonniemätasoiselle lehmälle: kaksi viikkoa suosituksen saapumisen jälkeen tuli uudet genomitulokset, jonka perusteella seminologit käskettiin sulattamaan ko.sonnin jäljellä olevat siemenet!!!
Jalostukesn pitäisi olla pitkän aikavälin työtä, eikä kvartaalipeliä >:(
Mikähän sonnifirma ei nykyään ole genomiuskovainen (edellyttäen että testi on käytössä)? Tuolla perusteella arvioituna VG on kyllä oikeasti aika normaali keinosiemennysyritys.
-
Mielenkiintoista ja huvittavaa tuo topicista toiseen jatkuva Faban mollaaminen joittenkin tahoilta. En todellakaan ole kilpailua vastaan mutta kuinka monella on edes poikinu vielä yhtään Semexin ihmejälkeläistä saatikka sitten poikinu useamman kerran jolloin oikeasti näkee mitä ne eläimet on? Jotenkin tuntuu että tässä mennään enemmän tunne- kuin järkipohjalla.
Monet mollaa faban sonnien jälkeläisten utarerakennetta. Ehkäpä syytä olisi vilkaista pikkusen peilin suuntaankin jos se rakenne huonoa on. Minun karjassa ainakin on 15 vuoden aikana juuri utarerakenne kehittynyt aivan valtavasti. Mutta siihen onkin satsattu niissä suvuissa joissa on ollut tarvetta (alkuun varmaan kaikissa). Toivottomimmat tapaukset on karsittu pois. Isoin rakenneongelma on tällä hetkellä parilla ensikolla liian lähellä toisiaan olevat takavetimet.
Sitäkin kovasti ihmettelen että Faba suostuu yleensäkkään siihen että niiden semmarit siementää kilpailijalta ostetuilla siemenillä. Yrityselämässä tämä taitaa olla ainutlaatuista. Ainakin siitäpitäisi rokottaa korkeampaa hintaa.
Semexistä on itelle jääny sellainen mielikuva että sen markkinointi perustuu kilpailijoiden mollaamiseen samalla lailla kuin eräällä robottimerkillä. Mutta niinhän sitä sanotaan että kun toista haukkuu se on niiku itteään kehus. Minä vaan olen aika allerginen tuomoselle markkinoinnille.
Voen kyllää sanoa et niitä lehmiä oon paljon paljon enemmän kun voit kuvitellakin ja sinunkin navetassa niitä voi olla vaikka sitä et tiedäkkään 8) Voes kertoo vaikka kuinka monta tosi juttua kuinka faba koittaa semexsiä ja hh kyykyttää muut ei nyt vaan jaksa nappailla
Terveiset Kanadasta. On vain mahtavia lukuja nähty maatalouden saralta tänäänkin ja upeita eläimiä. Myös se hienoa innostus mikä täällä karjanhoitoa kohtaan on kyllä hatunnostoinen asia :)
-
Mielenkiintoista ja huvittavaa tuo topicista toiseen jatkuva Faban mollaaminen joittenkin tahoilta. En todellakaan ole kilpailua vastaan mutta
Sitäkin kovasti ihmettelen että Faba suostuu yleensäkkään siihen että niiden semmarit siementää kilpailijalta ostetuilla siemenillä. Yrityselämässä tämä taitaa olla ainutlaatuista. Ainakin siitäpitäisi rokottaa korkeampaa hintaa.
Perinteistä suomalaista kasvatusmallia, annetaan piiskaa jos ette oo kiltisti ::) Porkkanaakin voisi kokeilla, muutakin kun sitä supervaihtoo.
-
Sitäkin kovasti ihmettelen että Faba suostuu yleensäkkään siihen että niiden semmarit siementää kilpailijalta ostetuilla siemenillä. Yrityselämässä tämä taitaa olla ainutlaatuista. Ainakin siitäpitäisi rokottaa korkeampaa hintaa.
Semexistä on itelle jääny sellainen mielikuva että sen markkinointi perustuu kilpailijoiden mollaamiseen samalla lailla kuin eräällä robottimerkillä. Mutta niinhän sitä sanotaan että kun toista haukkuu se on niiku itteään kehus. Minä vaan olen aika allerginen tuomoselle markkinoinnille.
Eikös Faba ole jalostuspalvelun tuottaja, eikä siementuottaja. Faban tehtävä on suunnitella ja siementää niillä siemenillä, millä asiakas haluaa. VG on sitten siemenentuottaja muitten joukossa.
Mut eiköhän tämä tilanne rauhoitu ja mustamaalailut puolin ja toisin tässä pikkuhiljaa vähene, kun toimijat tottuu uuteen kilpailutilanteeseen.
-
Mää ainakin sain sextattua Rakuunaa typpiautosta. Myös Recordia ja Ullimullia otin normi annoksina.
Siellä pöntössä ovat sovussa kanukkien kaa. Löytyy Oblique, Ideostar, Potter, Mandarin, Bet on me, Prime, Fever. Dreamer perhana loppu ja ei tiineyksiä.
Jospa kanukit auttaa ja poistaa miinautareet tulevaisuudessa ja parantaa runkoa. Ainakin syntyneet vasikat on hienoja. :D
Pakko sanoa, että itelläki kyl vasikat nykyään hienoja, että vois oikee kovaan äänen kehua! Reilu vuos tullu spekut semexiltä.
Tänään kävi siementäjä, ammattitaitoisin jonka tiedän,parhaat opit ja neuvot siltä saanu, mutta rivienvälistä luettuna dissas kanukkeja ja ylisti pohjoismaista jalostusta. Muualla ei panosteta tiinehtyvyyteen... blaablaa jaksanu kuunnella, kun en ole mikään uskovainen. Molempia pöntössä.
Ihan vaan näin off-topic mut vasikoiden hienoudella on vain silloin merkitystä kun se on oikean juoton ja hyvän hoidon ansiota, se että sen isä on joku kanukki-ihme ei tee siitä sillä hokkuspokkustempulla hyvää!
Kaikki vasikat meillä hoidetaan samalla tavalla. Ja en usko että pelkällä hoidolla saadaan vasikan runkoon ja jalkoihin pituutta ;)
Mutta aika näyttää mitä niistä tulee, ainakin heti on eroa huomattavissa .
-
Mää ainakin sain sextattua Rakuunaa typpiautosta. Myös Recordia ja Ullimullia otin normi annoksina.
Siellä pöntössä ovat sovussa kanukkien kaa. Löytyy Oblique, Ideostar, Potter, Mandarin, Bet on me, Prime, Fever. Dreamer perhana loppu ja ei tiineyksiä.
Jospa kanukit auttaa ja poistaa miinautareet tulevaisuudessa ja parantaa runkoa. Ainakin syntyneet vasikat on hienoja. :D
Pakko sanoa, että itelläki kyl vasikat nykyään hienoja, että vois oikee kovaan äänen kehua! Reilu vuos tullu spekut semexiltä.
Tänään kävi siementäjä, ammattitaitoisin jonka tiedän,parhaat opit ja neuvot siltä saanu, mutta rivienvälistä luettuna dissas kanukkeja ja ylisti pohjoismaista jalostusta. Muualla ei panosteta tiinehtyvyyteen... blaablaa jaksanu kuunnella, kun en ole mikään uskovainen. Molempia pöntössä.
Ihan vaan näin off-topic mut vasikoiden hienoudella on vain silloin merkitystä kun se on oikean juoton ja hyvän hoidon ansiota, se että sen isä on joku kanukki-ihme ei tee siitä sillä hokkuspokkustempulla hyvää!
Kaikki vasikat meillä hoidetaan samalla tavalla. Ja en usko että pelkällä hoidolla saadaan vasikan runkoon ja jalkoihin pituutta ;)
Mutta aika näyttää mitä niistä tulee, ainakin heti on eroa huomattavissa .
Jos laittaisi rehut korkealle, evoluutio pidentäisi vasikoiden jalkoja ja kauloja miljoonien vuosien kuluessa ;D
-
Jos laittaisi rehut korkealle, evoluutio pidentäisi vasikoiden jalkoja ja kauloja miljoonien vuosien kuluessa ;D
Muuten hyvä idea, mutta korko on aika pitkässä kuusessa ja pari erinäistä lainkohtaa saattaisivat tulla haittaamaan moista kokeilua..
;D
-
Jos laittaisi rehut korkealle, evoluutio pidentäisi vasikoiden jalkoja ja kauloja miljoonien vuosien kuluessa ;D
Muuten hyvä idea, mutta korko on aika pitkässä kuusessa ja pari erinäistä lainkohtaa saattaisivat tulla haittaamaan moista kokeilua..
;D
Lehmien tissit ovat laskeneet koska evoluutio on kiskonut niitä kohti maata lypsykoneen muodossa kohta 100 vuotta ;D Vasikka ei muuten ime tissejä alaspäin, vaan sivulle.. Teoriassa lypsykoneen pitäisi toimia samoin ;)
-
Jos laittaisi rehut korkealle, evoluutio pidentäisi vasikoiden jalkoja ja kauloja miljoonien vuosien kuluessa ;D
Muuten hyvä idea, mutta korko on aika pitkässä kuusessa ja pari erinäistä lainkohtaa saattaisivat tulla haittaamaan moista kokeilua..
;D
Lehmien tissit ovat laskeneet koska evoluutio on kiskonut niitä kohti maata lypsykoneen muodossa kohta 100 vuotta ;D Vasikka ei muuten ime tissejä alaspäin, vaan sivulle.. Teoriassa lypsykoneen pitäisi toimia samoin ;)
Etuviistoon vasikka enimmäkseen imee, kyllä vanhempi vasikka sitten imee vähän jokapuolelta takaakin...Olen pääpyörällä ihmeissäni lukenut näitä juttuja, niin paljo on muuttunut reilussa 10 vuodessa......
-
Jos laittaisi rehut korkealle, evoluutio pidentäisi vasikoiden jalkoja ja kauloja miljoonien vuosien kuluessa ;D
Muuten hyvä idea, mutta korko on aika pitkässä kuusessa ja pari erinäistä lainkohtaa saattaisivat tulla haittaamaan moista kokeilua..
;D
Lehmien tissit ovat laskeneet koska evoluutio on kiskonut niitä kohti maata lypsykoneen muodossa kohta 100 vuotta ;D Vasikka ei muuten ime tissejä alaspäin, vaan sivulle.. Teoriassa lypsykoneen pitäisi toimia samoin ;)
Etuviistoon vasikka enimmäkseen imee, kyllä vanhempi vasikka sitten imee vähän jokapuolelta takaakin...Olen pääpyörällä ihmeissäni lukenut näitä juttuja, niin paljo on muuttunut reilussa 10 vuodessa......
Niin... eli sivulle. Etusivulle tai takasivulle, ei suoraan alaspäin. Että teoriassa ne merimiina-utareet ovat ihan oikeassa ja lypsykoneet väärässä :D
-
Jos laittaisi rehut korkealle, evoluutio pidentäisi vasikoiden jalkoja ja kauloja miljoonien vuosien kuluessa ;D
Muuten hyvä idea, mutta korko on aika pitkässä kuusessa ja pari erinäistä lainkohtaa saattaisivat tulla haittaamaan moista kokeilua..
;D
Lehmien tissit ovat laskeneet koska evoluutio on kiskonut niitä kohti maata lypsykoneen muodossa kohta 100 vuotta ;D Vasikka ei muuten ime tissejä alaspäin, vaan sivulle.. Teoriassa lypsykoneen pitäisi toimia samoin ;)
Etuviistoon vasikka enimmäkseen imee, kyllä vanhempi vasikka sitten imee vähän jokapuolelta takaakin...Olen pääpyörällä ihmeissäni lukenut näitä juttuja, niin paljo on muuttunut reilussa 10 vuodessa......
Niin... eli sivulle. Etusivulle tai takasivulle, ei suoraan alaspäin. Että teoriassa ne merimiina-utareet ovat ihan oikeassa ja lypsykoneet väärässä :D
Sulla pettää nyt logiikka. Merimiinautareet pitäis tän mukaan lypsää ylöspäin. Sehän oliskin kätevä, lypsäjä istuu lehmän selässä satulassa ja laskee nännikumit kohti vetimiä.. ;D
-
HYS HYS! ei saa arvostella tai epäillä kanukkien ylivoimaisuutta! Sinun täytyy olla väärässä etkä osaa lukea maitomääriä ;D
Nää jalostusihmiset on sen verran kiihkoilijoita et ei oo ihme jos Joharalle pukkaa texstaria jo pienen vitsailun takia.
Koska nähdään kovempia otteita? :'(
Tuli plussaa.
-
HYS HYS! ei saa arvostella tai epäillä kanukkien ylivoimaisuutta! Sinun täytyy olla väärässä etkä osaa lukea maitomääriä ;D
Nää jalostusihmiset on sen verran kiihkoilijoita et ei oo ihme jos Joharalle pukkaa texstaria jo pienen vitsailun takia.
Koska nähdään kovempia otteita? :'(
Tuli plussaa.
Nöyrät kiitokseni! ;D
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
HYVÄÄ luonnetta. Punaiset mulkerot on asia erikseen. Eiks vaan Trajanus?
;D ;D
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
HYVÄÄ luonnetta. Punaiset mulkerot on asia erikseen. Eiks vaan Trajanus?
;D ;D
Eräs nykyisin kai mustiin siirtymässä oleva suurtilallinen kuvasi punaisten ja mustien eroa niin että kun äyskärille antaa tilaisuuden, se elää, ja kun holsulle antaa tilaisuuden, se kuolee.
Hyvän pihaton (ja jalostuksen ja hoidon) tunnistaa esim. siitä että musta ei saa sitä mahdollisuutta (johon kyllä hanakasti tarttuu).
-
Mulle sano yks mullifarmari joka haki meiltä aikoinaan vasikat, että mitä enemmän elukassa on ruskeaa niin sitä vi....maisempi se on. Tiä sitten. On kai nuita änkyröitä molemmissa roduissa. Holsteinit vaan tuottaa enemmän rahaa. Meillä oli vielä 10 vuotta sitten 60% ruskeita. Nyt enää 25%. Ja yhtään elukkaa ei ole värin takia poistettu. Jos ei oo johonkin sairauteen menny niin rakenteen tai huonon tuotoksen takia on poistettu. Nyt kyllä seksatuilla siemenillä suositaan mustia. Siihen en oo vielä menny että ay:t siementäsin holsteinilla, muttei sekään varmaan huono idea olis.
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
En tiedä kuka on kirjoittanut noin että lehmällä pitää olla paha luonne, mutta itse ainakin tykkään enemmän sellaisista lehmistä joilla on positiivinen asenne asioihin, luottavat ihmisíin ja hiukan myös persoonallisuutta ja sisua. Sellainen aina iäti harmaa ja huomaamaton lehmä on usein luovuttaja kun vähäkin tulee johonkin joku pipi niin maidot putoo 20 kiloa ja jos isompi pipi niin sitten se on jo Lauhaluoman kyytiä odottamassa. Kun lehmällä oon hiukan särmää ollen kuitenkin rauhallinen ihmisen kanssa niin sellainen ei kaadu ekaan tautiin. Ja tästä kuulee eläinlääkäreiltä melkein aina kattavan selostuksen että kuinka äykky vastaa paremmin hoitoon.
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
HYVÄÄ luonnetta. Punaiset mulkerot on asia erikseen. Eiks vaan Trajanus?
;D ;D
Eräs nykyisin kai mustiin siirtymässä oleva suurtilallinen kuvasi punaisten ja mustien eroa niin että kun äyskärille antaa tilaisuuden, se elää, ja kun holsulle antaa tilaisuuden, se kuolee.
Hyvän pihaton (ja jalostuksen ja hoidon) tunnistaa esim. siitä että musta ei saa sitä mahdollisuutta (johon kyllä hanakasti tarttuu).
Oman tiedon ja kokemuksen mukaan äykyt kyllä sairastuvat kutakuinkin yhtä usein kuin holsteiniit, mutta se mikä ero niissä on että ay paranee ja vastaa hoitoon paremmin kuin holskut. Se miksi joidenkin mielestä ei ole näin saattaa johtua siitä että paremmalle holstein lehmälle tehdään ihan kaikki jotta se saadaan pysymään karjassa, heikompi tuotoksinen ay saatetaan jättää hoidotta, mikä on muuten eläinsuojelurikos; kaikki elukat on ne sitten mistä tahansa syystä ihmisen hoidossa niin kaikille tarvii eläinlääkärin hoidot tarjota, jos eläin on selvästi sairas tai sillä on tuskia. Melkein aina kannattaa ensin harkita sitä eläinlääkäriä silti kuin sitä lopettamista. Onhan jokaisen elollisen elämä sen arvoinen.
Mulle sano yks mullifarmari joka haki meiltä aikoinaan vasikat, että mitä enemmän elukassa on ruskeaa niin sitä vi....maisempi se on. Tiä sitten. On kai nuita änkyröitä molemmissa roduissa. Holsteinit vaan tuottaa enemmän rahaa. Meillä oli vielä 10 vuotta sitten 60% ruskeita. Nyt enää 25%. Ja yhtään elukkaa ei ole värin takia poistettu. Jos ei oo johonkin sairauteen menny niin rakenteen tai huonon tuotoksen takia on poistettu. Nyt kyllä seksatuilla siemenillä suositaan mustia. Siihen en oo vielä menny että ay:t siementäsin holsteinilla, muttei sekään varmaan huono idea olis.
On muuten Suomessa että ruotsissa tutkimus että kuinka punikit vasta mustille ihan 1-0, vaikka ne häviää maitokiloissa niin kuitenkin EKM;ssä on enää hyvin pieni ero ja taas elinikäistuotoksessa Suomessa ainakin äykyt ovat mustia edellä, lisäksi niillä on alhaisempi hoitoprosentti. Että ihan faktojen valossa äykky on taloudellisempi lehmä.
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
Melkein tekisi mieli kysyä, että olisiko peiliin katsomisen paikka, mutta taidanpa jättää kysymättä ;D
On muuten Suomessa että ruotsissa tutkimus että kuinka punikit vasta mustille ihan 1-0, vaikka ne häviää maitokiloissa niin kuitenkin EKM;ssä on enää hyvin pieni ero ja taas elinikäistuotoksessa Suomessa ainakin äykyt ovat mustia edellä, lisäksi niillä on alhaisempi hoitoprosentti. Että ihan faktojen valossa äykky on taloudellisempi lehmä.
Tämä riippuu varmaan vähän suhdanteista, eli yksiselitteistä vastausta ei varmasti tähänkään ole. Jollekin sopii mustat paremmin, jollekin punaiset. Lähtökohtaisesti punaiset pärjäävät parsinavetassa paremmin ja vica versa. Mun mielestä molempi parempi ja siksi ajattelin jatkossa hankkia myös mustia karjaan. Erityisen kova tuotos kiehtoo holsuissa.
Eräs molempia omistava kokenut karjaihminen sanoi kerran, että hyvä ay on parempi kuin hyvä holstein ;)
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
Melkein tekisi mieli kysyä, että olisiko peiliin katsomisen paikka, mutta taidanpa jättää kysymättä ;D
Kysy vaan... Miksi samoissa olosuhteissa olleet punaiset eläimet käyttäytyy tosi v...sti kun taas mustien kanssa ei ongelmia. Ennenkin noiden pienten punaisten pirulaisten kanssa on pitänyt tapella. Vähänkin jotain "erilaista" niin vauhkoontuu heti ja juoksee mihin sattuu. Mustat seurailee ihan kiltisti jauhoämpäriä. Poikkeuksia on tietenkin olemassa, mutta tämmöiset on omat kokemukset. Se on varmastikin totta että äykyt on sitkeämpiä eläjiä kuin holstikit. Mutta meillä on valittu jalostuksen suunta mustaa rotua suosivaksi. Lemmikkeinä myös bs ja jersey risteytyksiä tulossa. Äykyille lyöty kylmästi vaan mustan sonnin siementä kun rakennetta pitää parantaa rajusti erään nimeltä mainitsemattoman jalostusihmisen jäljiltä.
Niin ja löytyy typpipönttö. Emännällä toimilupa... Liian paljon emännys innostui hankkimaan erilaisia siemeniä yhdessä vaiheessa. Muutamalla sonnilla pääsisi pitkälle...
-
Mä tykkään enemmän ay:stä, en ole havainnut eroa luonteessa mustiin, lypsävät hyvin, ovat terveitä ja kestäviä. Kestävyyttä voin perustaa siihen, että mun lypsättämistä reilusta 40 50-tonnarista taitaa olla 5-6 kpl mustia...
Ayn rakennekkaan ei ole ollut ongelma viimesen reilun viiden vuoden aikana, kun vaan vähän katsoo, mitä sinne siemennyspilliin laittaa, eikä usko autuaasti toisten tekemiä valintoja... ::) ::)
-
Näinpä... Kyllä itsellä pitää olla näkemys mihinkä päin jalostusta pitää kehittää. Meillä oli edellisen sukupolven loppuvaiheessa ulkopuolinen ihminen joka teki jalostussuunnitelmat. Ja tietenkin niin kuin murphyn laissa sattuu yleensä käymään niin tässäkin kävi huonosti. Nuorsonneilta on tullut aivan liian paljon lypsäjiä tähän taloon ja sen kyllä huomaa. Nuorsonnia ei käytetä tällä hetkellä siemennyksissä ollenkaan :-X Sen verran huonot kokemukset on näistä nuorista... Tissit roikkuu parin poikimisen jälkeen ja rakenne muutenkin lähinnä säälittävällä tasolla näidän meidän äykyillä. Mustien kanssa elämä on ollut ainakin meillä tähän asti paljon helpompaa. Lisäksi ruokinta tulee muuttumaan tmr-appeelle niin mielellään aika yhtenäisenä pitäisi karjan. Minä en sinänsä ymmärrä yhtään mitään jalostuksesta mutta kun tuolla lehmien alla on tullut kyykittyä päivittäin niin oma mielikuva on muodostunut asiasta.
-
Siis isännän (arzyboy) kirjoitukseen lisäilen, ettei meillä ole mitään ay:tä vastaan rotuna, meillä on pari minun lempilehmää tälläkin hetkellä ay-merkkisiä. Mutta mutta... kyllä täytyy sanoa,että ensikoissa ja hiehoissakin jo ilman lypsämistä on ollut selkeä ero. Samalla tavalla ovat kasvaneet ja samoissa oloissa samalla eväällä, niin ay:t vaan tuppaa olemaan epäsosiaalisempia ja huonompi rakenteisia, vaikka takana on hyviäkin isisonneja. Holstikin taas on olleet parempijalkaisia ja mitä itse pihatossa tulee arvostamaan, vähemmän äkeitä. Ei tule sitä sorkkaa ihan niin usein, ku noilla meidän ay-hiehoilla... En tiiä, mikä siinä on, mutta vaikka jotkut sanoo, että on hyvä olla luonnetta, niin kyllä mä ainakin mielummin elän karjan kanssa, joka on siivosti, ku potkii ohi mennessä... Ja isännänkin ... :)
-
Siis isännän (arzyboy) kirjoitukseen lisäilen, ettei meillä ole mitään ay:tä vastaan rotuna, meillä on pari minun lempilehmää tälläkin hetkellä ay-merkkisiä. Mutta mutta... kyllä täytyy sanoa,että ensikoissa ja hiehoissakin jo ilman lypsämistä on ollut selkeä ero. Samalla tavalla ovat kasvaneet ja samoissa oloissa samalla eväällä, niin ay:t vaan tuppaa olemaan epäsosiaalisempia ja huonompi rakenteisia, vaikka takana on hyviäkin isisonneja. Holstikin taas on olleet parempijalkaisia ja mitä itse pihatossa tulee arvostamaan, vähemmän äkeitä. Ei tule sitä sorkkaa ihan niin usein, ku noilla meidän ay-hiehoilla... En tiiä, mikä siinä on, mutta vaikka jotkut sanoo, että on hyvä olla luonnetta, niin kyllä mä ainakin mielummin elän karjan kanssa, joka on siivosti, ku potkii ohi mennessä... Ja isännänkin ... :)
On tainut eksyä Purolan Orkkoa taloon,tämä säikky Ay periyttää tuota taaksepäin potkimista ja vielä useassa sukupolvessa.Mutta kaikesta huolimatta ei juuri eroa roduissa.Kestävyydessäkään ei juuri eroa,ongelmat ilmenee vaan vähän eri tavalla eri roduilla.Jersey vaikuttaa joka paikan kunkulta.Suomenkarja menee viisaudessaan sitten ihan kaikesta ohi.Ja simmentaalista pysyn kaukana.
-
Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä :-X Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia ;D Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa :-X
Melkein tekisi mieli kysyä, että olisiko peiliin katsomisen paikka, mutta taidanpa jättää kysymättä ;D
On muuten Suomessa että ruotsissa tutkimus että kuinka punikit vasta mustille ihan 1-0, vaikka ne häviää maitokiloissa niin kuitenkin EKM;ssä on enää hyvin pieni ero ja taas elinikäistuotoksessa Suomessa ainakin äykyt ovat mustia edellä, lisäksi niillä on alhaisempi hoitoprosentti. Että ihan faktojen valossa äykky on taloudellisempi lehmä.
Tämä riippuu varmaan vähän suhdanteista, eli yksiselitteistä vastausta ei varmasti tähänkään ole. Jollekin sopii mustat paremmin, jollekin punaiset. Lähtökohtaisesti punaiset pärjäävät parsinavetassa paremmin ja vica versa. Mun mielestä molempi parempi ja siksi ajattelin jatkossa hankkia myös mustia karjaan. Erityisen kova tuotos kiehtoo holsuissa.
Eräs molempia omistava kokenut karjaihminen sanoi kerran, että hyvä ay on parempi kuin hyvä holstein ;)
meil on molempia noin puolet ja puolet molemmista on satatonnareita tullu punasilla on luonnetta enemmän on myös holsteinissakin yksilöitä maito tuotoksellisesti ehkä nämä holsteini lypsävät enemmän mutta nivelsairauksissa ja sorkka holsteinilaiset menee kirkkaasti edelle....
-
Siis isännän (arzyboy) kirjoitukseen lisäilen, ettei meillä ole mitään ay:tä vastaan rotuna, meillä on pari minun lempilehmää tälläkin hetkellä ay-merkkisiä. Mutta mutta... kyllä täytyy sanoa,että ensikoissa ja hiehoissakin jo ilman lypsämistä on ollut selkeä ero. Samalla tavalla ovat kasvaneet ja samoissa oloissa samalla eväällä, niin ay:t vaan tuppaa olemaan epäsosiaalisempia ja huonompi rakenteisia, vaikka takana on hyviäkin isisonneja. Holstikin taas on olleet parempijalkaisia ja mitä itse pihatossa tulee arvostamaan, vähemmän äkeitä. Ei tule sitä sorkkaa ihan niin usein, ku noilla meidän ay-hiehoilla... En tiiä, mikä siinä on, mutta vaikka jotkut sanoo, että on hyvä olla luonnetta, niin kyllä mä ainakin mielummin elän karjan kanssa, joka on siivosti, ku potkii ohi mennessä... Ja isännänkin ... :)
On tainut eksyä Purolan Orkkoa taloon,tämä säikky Ay periyttää tuota taaksepäin potkimista ja vielä useassa sukupolvessa.Mutta kaikesta huolimatta ei juuri eroa roduissa.Kestävyydessäkään ei juuri eroa,ongelmat ilmenee vaan vähän eri tavalla eri roduilla.Jersey vaikuttaa joka paikan kunkulta.Suomenkarja menee viisaudessaan sitten ihan kaikesta ohi.Ja simmentaalista pysyn kaukana.
Luulenkin että niiden "hullujen punaisten" takana on ay-kanukkia. Samoin kävi meilläkin, täysin kahjoja seinille hyppijöitä on niistä tullut, vieressä suomisukuinen äykky katsoo vaan että mikä totakin vaivaa. Aikasemmin oli vaikeita suomisukuisiakin, mutta nykyään ne ovat kaikki heti vasikasta lehmiksi paljon luottavaisempia ja rauhallisempia. Siis suomiäykky on niin ku "domestikoituneempi" ja kanukki on sen "villimpi versio".
-
Luulenkin että niiden "hullujen punaisten" takana on ay-kanukkia. Samoin kävi meilläkin, täysin kahjoja seinille hyppijöitä on niistä tullut, vieressä suomisukuinen äykky katsoo vaan että mikä totakin vaivaa. Aikasemmin oli vaikeita suomisukuisiakin, mutta nykyään ne ovat kaikki heti vasikasta lehmiksi paljon luottavaisempia ja rauhallisempia. Siis suomiäykky on niin ku "domestikoituneempi" ja kanukki on sen "villimpi versio".
Aika hauskaa, mut mä oon sen reilun 5 vuotta käyttäny ay:llä vaan lähes puhtaasti kanukkia, eikä luonteet oo muuttunu suuntaan eikä toiseen. Samanlaisia lössyköitä oovat siinä missä muutkin. ::) ::)
-
Meillä nämä 'kahjot' ay:t on poikkeuksetta niitä ruotsin sonnien peruja :O.
-
Pöttö tilattu, HH:n toimilupakurssia puolet käyty - ja suosittelen sitä kyllä kaikille! Mahdottomasti hyvää tietoa, loistavat opettajat ja hyvä meiniki. Kannattaa kyllä käydä, vaikka ei edes haluaisi alkaa siementämään, on jo hedelmällisyyskurssina niin kaikenkattava että uskon siitä saavan joka pennin korkojen kanssa takaisin.
-
Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja :) 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. :)
.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??
Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??
Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella :-X
Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä :-\
Tähän aiheeseen vielä.
Johara; täyttä asiaa! (sulle taas yksi plussa tästä). Mä en tajua mistä se on yhtäkkiä tullut tämä muoti-ilmiö lypsykarjatiloille että pitää hurahtaa jonkin tyyppiseen jalostukseen - tarkoittaa sitä että se on kuin uksonto ja tarvii olla "jonkun" leirissä ja kuppikunnassa yms. . Varsinkin tämä punaisempi rotufoorumin kirjoittajat ovat kuin lähetyssaarnaajia jotka koittavat käännyttää muita uuteen uskoon! Aikaisemmin minäkin niitä juttuja jopa uskoin mutta en ole enää pitkään aikaan.
Niinkuin Johara totesit tarvitaan oikeasti faktoja, ne jotka luulee että maitobisnestä pyöritetään mielikuvilla niin ne ovat ihan hakoteillä, mutta se onkin heidän murheensa; kyllä se tilanne realisoituu jossain vaiheessa. Se vielä on jotenkin hullunkurista että jos myy lehmää, hiehoa, vasikkaa jonka isä sattuu olemaan kanadalainen muotisonni niin kyllä kauppa käy, mutta jos myynnissä on oikeesti tasokkaampi pohjoismaista sukua oleva eläin niin myymättä on jäänyt, ei se tietty haittaa että paremmat jää itselle ;).
-
Mitäs kummallista tuossa kouhottamisessa sinänsä on? Onhan sitä tällä alalla osattu iät ja ajat, parhaat kouhotukset siirtyy veren perintönä. Eikös esimerkiksi nämä traktorimerkkikeskustelut ole ihan samaa sarjaa?
Kaikista parasta noissa kouhotuksissa on ettei mikään pakota lähtemään niihin mukaan. ;)
-
Mitäs kummallista tuossa kouhottamisessa sinänsä on? Onhan sitä tällä alalla osattu iät ja ajat, parhaat kouhotukset siirtyy veren perintönä. Eikös esimerkiksi nämä traktorimerkkikeskustelut ole ihan samaa sarjaa?
Kaikista parasta noissa kouhotuksissa on ettei mikään pakota lähtemään niihin mukaan. ;)
Pojot tästä ;)
Kouhottaminen on olennainen osa ihmisyyttä. Johonkin kuppikuntaan pitää kuulua itse kunkin, sillä mallinnetaan minuutta....
Lehmistä ja niiden elämästä, lehmäperheen eli perimän vaikutuksesta on useimmilla tiloilla valtavasti dataa kehittyneiden tuotannonhallintaohjelmien ansiosta. Tästä ei hyödynnetä edes yhtä prossaa ja syy lienee se, että jonkin asian puolesta kouhaaminen olisi huomattavasti vaikeammin perusteltavissa sellaisen data-analyysin jälkeen. Jalostuksessa keskitytään mun nähdäkseni liikaa yksittäisiin lehmiin ja unohdetaan karja. Yksi onnistunut oma paritus aiheuttaa hirvittävän tuuletuksen ja 5 heikompaa unohtuu. Kanukkihommassa kävi juuri näin, tilastollinen perustelu unohdetaan ja keskitytään onnistuneisiin lehmiin. Näitä keräillään oikein lehteen listaksi, mikä on ihan ok, mutta materiaalin käyttö onnistuneen jalostuslinjan perusteluna oli silkkaa paskaa. Kun sitten joku menee datan perusteella sanomaan, että ryhmänä nämä puolijumalat menestyy heikommin kuin tavan ay..... ::)
-
Mitäs kummallista tuossa kouhottamisessa sinänsä on? Onhan sitä tällä alalla osattu iät ja ajat, parhaat kouhotukset siirtyy veren perintönä. Eikös esimerkiksi nämä traktorimerkkikeskustelut ole ihan samaa sarjaa?
Kaikista parasta noissa kouhotuksissa on ettei mikään pakota lähtemään niihin mukaan. ;)
Pojot tästä ;)
Kouhottaminen on olennainen osa ihmisyyttä. Johonkin kuppikuntaan pitää kuulua itse kunkin, sillä mallinnetaan minuutta....
Lehmistä ja niiden elämästä, lehmäperheen eli perimän vaikutuksesta on useimmilla tiloilla valtavasti dataa kehittyneiden tuotannonhallintaohjelmien ansiosta. Tästä ei hyödynnetä edes yhtä prossaa ja syy lienee se, että jonkin asian puolesta kouhaaminen olisi huomattavasti vaikeammin perusteltavissa sellaisen data-analyysin jälkeen. Jalostuksessa keskitytään mun nähdäkseni liikaa yksittäisiin lehmiin ja unohdetaan karja. Yksi onnistunut oma paritus aiheuttaa hirvittävän tuuletuksen ja 5 heikompaa unohtuu. Kanukkihommassa kävi juuri näin, tilastollinen perustelu unohdetaan ja keskitytään onnistuneisiin lehmiin. Näitä keräillään oikein lehteen listaksi, mikä on ihan ok, mutta materiaalin käyttö onnistuneen jalostuslinjan perusteluna oli silkkaa paskaa. Kun sitten joku menee datan perusteella sanomaan, että ryhmänä nämä puolijumalat menestyy heikommin kuin tavan ay..... ::)
Faba, semex ja huitinholstein Kerää irto eurot tällä jalostushommalla. Vaikka siementäisit sen äpylis millä, niin jalostusarvo ei kovin herkästi nouse ylös. Pitäsi tilata jotain 500€/annos maksavaa siementä ja äkkiä arveltuna tavan tilan perse ei pitemmän päälle tuota touhua kestä.
-
Lehmistä ja niiden elämästä, lehmäperheen eli perimän vaikutuksesta on useimmilla tiloilla valtavasti dataa kehittyneiden tuotannonhallintaohjelmien ansiosta. Tästä ei hyödynnetä edes yhtä prossaa ja syy lienee se, että jonkin asian puolesta kouhaaminen olisi huomattavasti vaikeammin perusteltavissa sellaisen data-analyysin jälkeen. Jalostuksessa keskitytään mun nähdäkseni liikaa yksittäisiin lehmiin ja unohdetaan karja. Yksi onnistunut oma paritus aiheuttaa hirvittävän tuuletuksen ja 5 heikompaa unohtuu. Kanukkihommassa kävi juuri näin, tilastollinen perustelu unohdetaan ja keskitytään onnistuneisiin lehmiin.
Dataa on tosiaan varmasti aika hurjia määriä. Siihen dataan vaan asetetaan aikamoisia vaatimuksia, jotta se kestäisi tilastollista tarkastelua ja karkeasti sanottuna suomalaisissa populaatioissa (=karjoissa) tahtoo otoskoko jäädä aina niin pieneksi ettei aineisto oikein sovellu minkäänlaiseen tilastolliseen käsittelyyn. Tämän lisäksi data on varmaan usein laadutonta, reikäistä, joka vielä lisää sovelluksen hankaluutta. Rapakon takana tämä onnistuisi varmaan helpostikin, esimerkiksi ruokintaryhmiä pystynee järjestämään riittävän suuriksi.
Mutta pointtisi varmaan olikin juur siinä, ettei sitä dataa hyödynnetä oikein millään tavalla. Eli vaikka mitään varmaa sieltä aineistosta ei voisikaan sanoa, niin ehkä siellä jotain voisi olla minkä perusteella kannattaisi tehdä niitä valistuneita arvauksia. Ainahan se oli järkevämpää kuin mennä -perse edellä puuhun- pelkän mutun varassa. :D
-
Mutta pointtisi varmaan olikin juur siinä, ettei sitä dataa hyödynnetä oikein millään tavalla. Eli vaikka mitään varmaa sieltä aineistosta ei voisikaan sanoa, niin ehkä siellä jotain voisi olla minkä perusteella kannattaisi tehdä niitä valistuneita arvauksia. Ainahan se oli järkevämpää kuin mennä -perse edellä puuhun- pelkän mutun varassa. :D
Kyllä lypsynopeus/virtaukset on karjan sisällä vertailukelpoista, samoin maitomäärät, tiinehtymis%, tms ihan tarkkailusta saatava materiaali on käyttökelpoista. Jos ay-valtaisessa karjassa on 10 kanukkisukuista eläintä, 30 tavan srb/suomieläintä ja jotain mustaa, niin saahan noista kolme ryhmää, joita verrata keskenään tai vielä tärkeämpää, koko karjan yhteiseen keskiarvoon. Kun näin tekee vaikka puolen vuoden välein on joku käsitys siitä, mihin käyttöominaisuudet menee milläkin ryhmällä.
-
Mutta pointtisi varmaan olikin juur siinä, ettei sitä dataa hyödynnetä oikein millään tavalla. Eli vaikka mitään varmaa sieltä aineistosta ei voisikaan sanoa, niin ehkä siellä jotain voisi olla minkä perusteella kannattaisi tehdä niitä valistuneita arvauksia. Ainahan se oli järkevämpää kuin mennä -perse edellä puuhun- pelkän mutun varassa. :D
Kyllä lypsynopeus/virtaukset on karjan sisällä vertailukelpoista, samoin maitomäärät, tiinehtymis%, tms ihan tarkkailusta saatava materiaali on käyttökelpoista. Jos ay-valtaisessa karjassa on 10 kanukkisukuista eläintä, 30 tavan srb/suomieläintä ja jotain mustaa, niin saahan noista kolme ryhmää, joita verrata keskenään tai vielä tärkeämpää, koko karjan yhteiseen keskiarvoon. Kun näin tekee vaikka puolen vuoden välein on joku käsitys siitä, mihin käyttöominaisuudet menee milläkin ryhmällä.
Juu tottakai. Mutta jos esimerkiksi havaitsee että omassa karjassa vaikka jokin 20 lehmän ryhmä rotua X eroaa vuosi toisensa jälkeen jossakin ominaisuudessa, ei se silti kestä tilastollista tarkastelua eli ei voi sanoa, että ryhmän X ominaisuudessa on eroa koko populaatioon nähden tilastollisesti merkitsevästi.
Tilasto ja data on tietty sinänsä värän eri asioita. Mutta olen kyllä siitä samaa mieltä, että sitä omaa dataa kannattaisi hyödyntää. Eli sä tiedät missä ominaisuudet liikkuu niissä sun ryhmissä, mutta siitä ei voi yleistää johtopäätöksiä kuitenkaan koko populaation tasolle. Ja täähän on siis vain tilastotieteen perusajatuksia. :)
-
Juu tottakai. Mutta jos esimerkiksi havaitsee että omassa karjassa vaikka jokin 20 lehmän ryhmä rotua X eroaa vuosi toisensa jälkeen jossakin ominaisuudessa, ei se silti kestä tilastollista tarkastelua eli ei voi sanoa, että ryhmän X ominaisuudessa on eroa koko populaatioon nähden tilastollisesti merkitsevästi.
Tilasto ja data on tietty sinänsä värän eri asioita. Mutta olen kyllä siitä samaa mieltä, että sitä omaa dataa kannattaisi hyödyntää. Eli sä tiedät missä ominaisuudet liikkuu niissä sun ryhmissä, mutta siitä ei voi yleistää johtopäätöksiä kuitenkaan koko populaation tasolle. Ja täähän on siis vain tilastotieteen perusajatuksia. :)
Tuloksia ei tietenkään voi verrata kuin oman hiekkalaatikon sisällä. Omalla datalla voi helposti osoittaa eri toimien kausaliteetin, mutta tulos pätee vain omaan karjaan. Jos tällaista ruohonjuurianalysointia tehtäisiin laajemmin, voisi eri karjojen trendejä vertailla järjestelmäkohtaisten oikaisujen jälkeen. Numeraalista vertailua ei siltikään voi tehdä, mutta suuntauksistakin olisi apua.
-
Kumpi laitetaan teuraaksi..
1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10
2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30
???
;D
:-X
-
Kumpi laitetaan teuraaksi..
1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10
2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30
???
;D
:-X
Ei kumpaakaan ;)
-
Kumpi laitetaan teuraaksi..
1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10
2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30
???
;D
:-X
Ei kumpaakaan ;)
...... siis ...... jos tästä haastattelututkimus niin yllättyisit ;D
Mut. Jos olisi pakko poistaa toinen ?? Vastaappas tähän yksinkertaisesti
-
...... siis ...... jos tästä haastattelututkimus niin yllättyisit ;D
Mut. Jos olisi pakko poistaa toinen ?? Vastaappas tähän yksinkertaisesti
En mää pystyis noiden tietojen perusteella tekeen. Tarttis tietää muutakin, lypsynopeutta, tiinehtyvyyttä, lypsykäyrää....ja rakennetta sekä tiedon, monesko tuotantokausi.
Jokerina: myisin sen sijaan heikoimman hiehon ;D
-
Kumpi laitetaan teuraaksi..
1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10
2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30
???
;D
:-X
Ei kumpaakaan ;)
...... siis ...... jos tästä haastattelututkimus niin yllättyisit ;D
Mut. Jos olisi pakko poistaa toinen ?? Vastaappas tähän yksinkertaisesti
Ei tuollaista tillannetta oikeasti tule. Meiltä kun lähtee lehmä niin se on joko todella huono tai sen hengissä pitäminen olisi eläinrääkkäystä. Kaikki tuollaiset jotka lypsää edes yli 8000 kiloa ja joilla muuten asiat kunnossa ja lypsykin sujuu ja vaikka NYM olisi -30 niin ei poisteta. Siitä tässä ei ollut nyt kyse (meillä on ihan oikeasti lehmä jolla NTM -30 ja lypsääkin hyvin, tosin se ei ole helppo lehmä..). niinkuin Adam smith kirjoittaa; sitten myydäänn hieho/hiehoja - ei koskaan saa tappaa lypsävää lehmää jos se jokseenkin pelittää. Sehän on aina hiehoa moninkerroin kannattavampi. Hiehot ovat oikeasti se mikä nakertaa maidontuotannon kannattavuutta, on se menetelmä sitten mikä tahansa niin siihen kannattaa pyrkiä että lehmää ei laittettasiiin teuraaksi kun se on parhaassa iässä eli silloin kun lehmä on 3-5 kertaa poikinut.
-
Hiehot ovat oikeasti se mikä nakertaa maidontuotannon kannattavuutta, on se menetelmä sitten mikä tahansa
Entäs jos karjan keksituotos on vaikka 7500 ja olis tiedossa hiehoja jotka pukkaa kympin maitoa ja ovat vaikkapa terveempiäkin? Keskiarvoista voi aina puhua, mutta tilojen välillä on eroja ja omasta lähtökohdasta näitäkin pitäis puntaroida.
-
Entäs jos karjan keksituotos on vaikka 7500 ja olis tiedossa hiehoja jotka pukkaa kympin maitoa ja ovat vaikkapa terveempiäkin? Keskiarvoista voi aina puhua, mutta tilojen välillä on eroja ja omasta lähtökohdasta näitäkin pitäis puntaroida.
Tuollaisella tuotannolla ei tarvisi murehtia maidonhinnasta ;D ;D
-
Entäs jos karjan keksituotos on vaikka 7500 ja olis tiedossa hiehoja jotka pukkaa kympin maitoa ja ovat vaikkapa terveempiäkin? Keskiarvoista voi aina puhua, mutta tilojen välillä on eroja ja omasta lähtökohdasta näitäkin pitäis puntaroida.
Tuollaisella tuotannolla ei tarvisi murehtia maidonhinnasta ;D ;D
Äläs viiti. Yllättävän heikko korrelaatio on typojen ja kuumeen (asteissa celsiusta) välillä tällä hetkellä.. ;)
-
Äläs viiti. Yllättävän heikko korrelaatio on typojen ja kuumeen (asteissa celsiusta) välillä tällä hetkellä.. ;)
Lentsu ei ole ollenkaan niin mukava tekosyy lorvia agrossa, mutta aina se pakkopullan voittaa :D Sitäpaitti tää menee jo liian vakavaks. Työvuoroja ja budjettia päivän aiheena, jotain kivaakin pitää olla ;)
-
Otsikkoa sivuten, meille tuli uusi typpipönttö lauantaina, edellinen sai poistua 5 vuotta palveltuaan. Uuden pitäisi paremmin pitää typet sisällään, eikä tartte jännittää, piisaako typpi täyttövälin. :)
-
Semmarit joskus manailee että tuo Millenium olis hankala käyttää. Onko näissä tilakäyttöön tarkoitetuissa pytyissä eroja tässä suhteessa? Semmareilla itsellään on oletettavasti helppokäyttöisemmät vermeet.
-
Kumpi laitetaan teuraaksi..
1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10
2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30
???
;D
:-X
Otsikkoon liityen parempi kysymys olisi kummalle laitetaan lihasonnia?
Pytyn kestävyydestä. Mulla on 6 v vanha spectrum, eikä sen kanssa oo vielä ollu heikkoakaan, etteikö kestäisi normi kotiinkuljetuksen väliä typpitäytöillä.
-
Kumpi laitetaan teuraaksi..
1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10
2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30
???
;D
:-X
Kumpikin :-X ja tilalle terve ja iloinen emolehmä ;D ;D
-
Semmarit joskus manailee että tuo Millenium olis hankala käyttää. Onko näissä tilakäyttöön tarkoitetuissa pytyissä eroja tässä suhteessa? Semmareilla itsellään on oletettavasti helppokäyttöisemmät vermeet.
Kyyl ne sammarit osanna hyvin Milenium käyttää.. Eikä ole kukkaan suutakaan soettanna kun laskee monikin päeviä eläkkeelle vain :P Jos jollain rima vapisee ottaa niin mie oon ite niile annokset valkanna
-
Karjan jalostus on henkimaailman (eli uskon) asioita. Joko onnistuu tai sitten ei. Sama kuin ihmispuolellakin. Tunnen eräänkin tyttöihmisparan, jonka odotusarvo on varmasti ollut kova. Äitinsä on ollut misssuomi-finaalissa -70 luvulla. Ei oikein geenit ole kohdanneet. :-X No, on hänetkin useampaan kertaan astutettu ja tiineeksikin on jäänyt. :-X
-
Mah aika oikeilla jäljillä... Tuuria vaatii myös aika paljon että onnistuu ;D Mulla kolme poikaa ja kaikki on erilaisia keskenään fyysisiltä ominaisuuksilta ja luonteetkin ihan erilaisia ;) Ja tiettävästi kaikki on samalla sonnilla laitettu alulle... Äidistä ei niinkään varmuutta ;D
-
Tuurin ossuutta voi vähentää varmoilla vanhoilla soinneilla joilla lypsyssä paljon jälkeläisiä. Olise sit rapakon tällä tae tuolla puolen. Ja sitten lihaa nille joella rimavapisee.Jalostamisen hauskuus pillee just siinä et ikinä ei laskelmoimallakaan onnistua siis aina. Esim sonni petter suld ay puolella. Aikaan jossain todella tiedän käytetty ja uskottu olevan huippuainesta. Sit tullutkin 8/9 aevan kaameita riippa tisuja. Tämä yhden tilan otanta. Se tunne kyl sitten palkihteekin kun epäonnistumisten jälkee jostain saa sit hyvän lypsäjän joka on kaavailtukin.
Kyllä jokaisen maidon ja lihantuottajan kannattaisi olla aidosti kiinnostuneita jalostamisesta koska sieltä voe lyötyä yllävästi parannettavaa. Ainakin omalla tillalla sen konenut pihaton ja tulevaisuuden kannalta välttämättömäksi. Ainakin helpottaa elämää kummasti jos poijinta kerrat per eläin pyöris 3,5 hujakoilla 8)
-
Jalostamisen tärkein asia on kyllä se, että se sonni ei korjaa huonoa lehmää, kun siitä emästäkin periytyy se 50%. Joten jos nopeaa jalostamista haluaa, niin ottaa vain niiltä suht. hyviltä elukoilta niitä vasikkoja ja käyttää alkiota. Piste.
-
Jalostamisen tärkein asia on kyllä se, että se sonni ei korjaa huonoa lehmää, kun siitä emästäkin periytyy se 50%. Joten jos nopeaa jalostamista haluaa, niin ottaa vain niiltä suht. hyviltä elukoilta niitä vasikkoja ja käyttää alkiota. Piste.
Mutta kyllä se sonni voi pilata sen hyvänkin lehmän.En tiedä millä matematiikalla Ruotsista saadaan listaykkössonneja tänne utarerakenne joku 110,yksikään osaalue ei ole etes tuota ja keskiside on alle 90.Ilmeisesti näitten kanssa keskitytään tekemään merimiinoja ja merimiinoista entistä enemmän merimiinoja.Ja vielä poikiakin on kohta saatavana näistä sonneista.Näin se jalostuksentaso laskee utareen kanssa...Pitänee taas kääntää lista ylösalaisin.
-
Tuurin ossuutta voi vähentää varmoilla vanhoilla soinneilla joilla lypsyssä paljon jälkeläisiä. Olise sit rapakon tällä tae tuolla puolen. Ja sitten lihaa nille joella rimavapisee.Jalostamisen hauskuus pillee just siinä et ikinä ei laskelmoimallakaan onnistua siis aina. Esim sonni petter suld ay puolella. Aikaan jossain todella tiedän käytetty ja uskottu olevan huippuainesta. Sit tullutkin 8/9 aevan kaameita riippa tisuja. Tämä yhden tilan otanta. Se tunne kyl sitten palkihteekin kun epäonnistumisten jälkee jostain saa sit hyvän lypsäjän joka on kaavailtukin.
Kyllä jokaisen maidon ja lihantuottajan kannattaisi olla aidosti kiinnostuneita jalostamisesta koska sieltä voe lyötyä yllävästi parannettavaa. Ainakin omalla tillalla sen konenut pihaton ja tulevaisuuden kannalta välttämättömäksi. Ainakin helpottaa elämää kummasti jos poijinta kerrat per eläin pyöris 3,5 hujakoilla 8)
Hyväkin aines pilataan monesti jo alkukasvatuksessa. Vasikat ripuloi vetoisassa navetan nurkassa ritiläkarsinassa (Näitä karsinoita näkee vieläkin avajaiskekkereissä) ja hiehokautena annetaan jauhoja ja lehmien jämäeväät, kuten ennen wanhaan. Ja vika on siemenessä tai rodussa......:'(
-
Hyvän voi aina pilata. Mutta paskasta ei saa hyvää tekemälläkään, ihan kuten säilörehussakin.
Tämä eläinaineskeskustelu ei mielestäni ole lainkaan yhtä mustavalkoinen asia kuin monesti annetaan ymmärtää. Tuotannontekijöiden vaikutus eläinaneksen realisoitumisessa on valtava. Kokonaisuuteen vaikuttaa esimerkiksi:
-Eläinaneksen perimä
-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
-Eläinaineksen käyttö ja kehittäminen: tärkeimpänä vasikoiden tarkoituksenmukainen hoito
Eli eläinaines ei ole vain resurssi X, jota järjestetään tuotantoon. Resurssia voi käyttää monella tapaa väärin, jolloin sen alkuperäinen potentiaali jää (varmaan aika usein) realisoitumatta.
Jalostuksen tarkoitus on yrittää hallita sitä sattumaa parituksissa, jota luonnossa esiintyy runsaasti. Luonnonpopulaatiot suosivat heterotsygotiaa (lukuunottamatta muutamia poikkeuksia, kuten Hawaijin endeemiset saaret). Eli alkuhärköpopulaatiossa on tarkoituksenmukaisestikin ollut enemmän variaatiota kuin nykyaikaisessa jalostetussa lypsylehmäpopulaatiossa. Mutta sattumaa on silti paljon, ja vertaukset kuitenkin esimerkiksi ihmisiin ontuvat pahasti - eikö lienekin luonnollista että ihmisillä sitä hajontaa on runsaasti, meitä ei ole kymmeniä sukupolvia jalostettu vaan parinvalinta on tapahtunut jokseenkin spontaanisti?
-
-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty. Itse olen siinä uskossa, että nautojen lihominen johtuu enemmän epigenetiikasta kuin ruokinnan energiapitoisuuden säätämisestä prosentin tarkkuudella :) Nälkään ja kilpailuun "tottunut" äiti ohjeistaa tyttärensä varastoimaan energiaa, koska on itse kokenut sen välttämättömäksi omassa elämässään :)
Nuorena kuoleminen voisi olla toinen epigenetiikan vaikutus. Ehkä nykyaikaiset naudat vaan USKOVAT että kuolema tulee toisen synnytyksen jälkeen, koska näin on ollut jo 7 sukupolvea :) Sitten on niitä pitkäikäisiä ja terveitä sukuja, joilla on tällainen ymmärrys pitkään elämään.
Epigenetiikkaa on tutkittu paljon ihmisillä. Naistenlehdet ovat täynnä näitä juttuja miten äidin käyttäytyminen ohjaa sikiötä, ja raskaudenaikainen elämä näkyy lapsen elämässä loppuiän. Miettikääs tätä :)
-
Tuurin ossuutta voi vähentää varmoilla vanhoilla soinneilla joilla lypsyssä paljon jälkeläisiä. Olise sit rapakon tällä tae tuolla puolen. Ja sitten lihaa nille joella rimavapisee.Jalostamisen hauskuus pillee just siinä et ikinä ei laskelmoimallakaan onnistua siis aina. Esim sonni petter suld ay puolella. Aikaan jossain todella tiedän käytetty ja uskottu olevan huippuainesta. Sit tullutkin 8/9 aevan kaameita riippa tisuja. Tämä yhden tilan otanta. Se tunne kyl sitten palkihteekin kun epäonnistumisten jälkee jostain saa sit hyvän lypsäjän joka on kaavailtukin.
Kyllä jokaisen maidon ja lihantuottajan kannattaisi olla aidosti kiinnostuneita jalostamisesta koska sieltä voe lyötyä yllävästi parannettavaa. Ainakin omalla tillalla sen konenut pihaton ja tulevaisuuden kannalta välttämättömäksi. Ainakin helpottaa elämää kummasti jos poijinta kerrat per eläin pyöris 3,5 hujakoilla 8)
Hyväkin aines pilataan monesti jo alkukasvatuksessa. Vasikat ripuloi vetoisassa navetan nurkassa ritiläkarsinassa (Näitä karsinoita näkee vieläkin avajaiskekkereissä) ja hiehokautena annetaan jauhoja ja lehmien jämäeväät, kuten ennen wanhaan. Ja vika on siemenessä tai rodussa......:'(
Tämä kyllä karu tosi asia :/ Juu olosuhteet oltava kunnossa ja samoin hoetaminen. Esim monen ois hyvä jalostuksessa miettiä perus lähtökohtia. Jos rehut ei onnistu minnää kesänä hyvin niin turha jalostaa kovan syöntikyvyn omaavia holstein lehmiä jokka ei ikää pääse näyttämään sitää tuotos kykyä kun kärsivät aina enerkia vajeesta. Tai sit miettiä miten saisin parempia rehuja. Sitten tulee monesti parret ja pihaton käytävät vastaan. Eläimellä ei ole tilaa elää kokonsa mukaista elämää ja taas tuotos potenttiaali kärsii.
Omalla kohtaa näen et lehmien rakenne on nyt suurin puutos ketjussa kestävästää ja sitä kautta tuottavaa lehmää kun tavoitellaan. Hiehojen ruokiinta kehitettävää monelta osin, Vasikkala kunnossa ja lehmien olot. Hoitajien meilenterveys nyt aina kyseen alainen asia :P Aperuokinnan haasteet eri kokosilla eläimillä mut tulee korjaantumaan 3-5 vuodessa :)
Perujussi käyttää juuri samaa ajatusmaailmaa verratessaa lehmien jalotustyötä ihmisten vastaavaan jolla tosiaan tunteella myös merkitystä ja ehkä sijainnillakin :D Mut siinäkn kannattaa siikailla aina emää niin se kertoo tulevasta kuten lehmien ostossakin
Kanadan reisulla oli kyl mahtaavaa katella kun tila niin laajentava kuin pitkään pyörinyt niin eläimet oli suht tasaisia ja hyvin tuottavia. tiloja oli moni 20-350 lehmään. Ja 95 rosenttia lehmistä olisin kyl omaan navettaan ottanut
-
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty.
Ja kun vielä ymmärretään se, että evoluutio voi piilevänä edetä juuri PÄINVASTAISEEN suuntaan kuin mihin sen luullaan menevän, tuleekin jalostaminen jo hieman haastavaksi. Evoluutiokäsite on varmaan ihan relevantti, kun jalostamista tarkastellaan pitkällä aikavälillä.
Eli vaikka luullaan että populaation kehitys jonkin ominaisuuden suhteen etenee juuri siten kuin se vaikuttaa etenevän, voi perimän tasolla tapahtua jotain aivan muuta. Evoluutio ei siis koskaan ole yksisuuntaista, vaikka niin usein ajatellaankin. Tällä tarkoitetaan nimenomaan sitä että perimän suunta on vastakkainen siihen nähden, mitä fenotyyppi antaa ymmärtää - ei sitä että esimerkiksi naudan utarerakenne voi parantua tai huonontua sukupolvien edetessä.
-
-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty. Itse olen siinä uskossa, että nautojen lihominen johtuu enemmän epigenetiikasta kuin ruokinnan energiapitoisuuden säätämisestä prosentin tarkkuudella :) Nälkään ja kilpailuun "tottunut" äiti ohjeistaa tyttärensä varastoimaan energiaa, koska on itse kokenut sen välttämättömäksi omassa elämässään :)
Nuorena kuoleminen voisi olla toinen epigenetiikan vaikutus. Ehkä nykyaikaiset naudat vaan USKOVAT että kuolema tulee toisen synnytyksen jälkeen, koska näin on ollut jo 7 sukupolvea :) Sitten on niitä pitkäikäisiä ja terveitä sukuja, joilla on tällainen ymmärrys pitkään elämään.
Epigenetiikkaa on tutkittu paljon ihmisillä. Naistenlehdet ovat täynnä näitä juttuja miten äidin käyttäytyminen ohjaa sikiötä, ja raskaudenaikainen elämä näkyy lapsen elämässä loppuiän. Miettikääs tätä :)
Muistan, että jossain rotufoorumilla tästä kerran keskusteltiin. Meinasin saada pataani ;D ;D
Perimän ja epigenetiikan jako menee jotenkin 30/70 suhteella, joten en hirveästi jaksa nähdä vaivaa sonnin pikkupikkutarkkaan valintaan, kun emät ovat mitä ovat, vielä. Ja vasikan/hiehon kasvattaminen on hakusessa enempi tai vähempi.
Kyllä lehmä poikii vaikka kuinka monta kertaa, kun sen ummessaolokauden ruokinnan kerran korjaa ja pitää kunnossa, hoidattaa sorkat kerran/5kk ja pitää huolen lypsykauden energia/valkuaistasapainosta. Tissit kestää, kun on hiehona ruokittu oikein. Ei tietenkään kaikki....mutta suurin osa silti. Meiltä on utarerakenteen takia poistettu vain kourallinen lehmiä.
-
-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty. Itse olen siinä uskossa, että nautojen lihominen johtuu enemmän epigenetiikasta kuin ruokinnan energiapitoisuuden säätämisestä prosentin tarkkuudella :) Nälkään ja kilpailuun "tottunut" äiti ohjeistaa tyttärensä varastoimaan energiaa, koska on itse kokenut sen välttämättömäksi omassa elämässään :)
Nuorena kuoleminen voisi olla toinen epigenetiikan vaikutus. Ehkä nykyaikaiset naudat vaan USKOVAT että kuolema tulee toisen synnytyksen jälkeen, koska näin on ollut jo 7 sukupolvea :) Sitten on niitä pitkäikäisiä ja terveitä sukuja, joilla on tällainen ymmärrys pitkään elämään.
Epigenetiikkaa on tutkittu paljon ihmisillä. Naistenlehdet ovat täynnä näitä juttuja miten äidin käyttäytyminen ohjaa sikiötä, ja raskaudenaikainen elämä näkyy lapsen elämässä loppuiän. Miettikääs tätä :)
Muistan, että jossain rotufoorumilla tästä kerran keskusteltiin. Meinasin saada pataani ;D ;D
Perimän ja epigenetiikan jako menee jotenkin 30/70 suhteella, joten en hirveästi jaksa nähdä vaivaa sonnin pikkupikkutarkkaan valintaan, kun emät ovat mitä ovat, vielä. Ja vasikan/hiehon kasvattaminen on hakusessa enempi tai vähempi.
Kyllä lehmä poikii vaikka kuinka monta kertaa, kun sen ummessaolokauden ruokinnan kerran korjaa ja pitää kunnossa, hoidattaa sorkat kerran/5kk ja pitää huolen lypsykauden energia/valkuaistasapainosta. Tissit kestää, kun on hiehona ruokittu oikein. Ei tietenkään kaikki....mutta suurin osa silti. Meiltä on utarerakenteen takia poistettu vain kourallinen lehmiä.
Täysin samaa mieltä. perimän osuus on tosiaan keskimäärin vaivaset 30 %, se että jossakin rotufoorumilla jauhetaan tuosta jalostuksesta niinku se olis tärkein asia maidontuotannossa niin sehän on itsensä huijaamista. Oikeesti tällä alalla nyt kun kustannukset ovat tapissa eikä maidon tuottajahinta ainakaan nouse niin liika harrastepohjainen menttaliteetti voi kyllä vaarantaa koko elinkeinon.
Se on melkein sama onko tilalla karsinta perusteena huono NTM vai huono rakenne - kummankin ääripään jalostuksessa saatetaan poistaa liian helposti keskiverto käyttölehmä, heti kun sillä on joku pikkuvika että saadaan "hyvä syy". - Lihasonniakin voi käyttää.
Oikeasti olen alkanut pohtia tätä niin että oikeasti ne tilat jotka eivät ole niin jalostusorientunoituneita saattavat tehdä aika hyvääkin tulosta. Tarkoitan sitä että yleensä heillä ei ole tiettyjen sonnien varalle mitään ennakko-odotuksia eikä jalostukseen satsata jopa tarpeettomasti tilan rahoja. Tälläinen tila saattaa osata ottaa täyden hyödyn irti karjastaan on ne eläimet millaisia tahansa.
Joharan teoria että nykynaudat ovat "oppineet" siihen että elämä päättyy lyhyeen tai sitten tietyissa suvuissa pitempään, vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tuskin tieteellisesti tuota pystyy todistamaan. Pohjoismainen kestävyysindeksi ei ota sitä huomioon jos emälinja on ollut kestävä, vaikka lehmällä olisi 7 polvea 50-tonnareita niin silti sen kestävyys indeksi on 86 ja itsekin 50-tonnari vähintään. Indeksi kun lasketaan sen mukaan mitä isällä on, siksi tuo kestävyysineksi on oikeasti täysin tarpeeton sillä Joharan teoriaa voin kyllä tukea että ainakin meidän karjassa olen huomanut että kestävyys jonkun verran periytyy ja nimenomaan emälinjassa.
-
Lypsikin kirjoituksissa paestaa kyl läpi et johonkin väliin panostettu kovin jalostukseen mut jokin mönkään menny nyyt kirjoitellaan et mittee se hyvejää ees jalostaa mitään millään perusteella?
Yhen asian aatellut et ne jotka ei jalostaa mitenkään ois hiukka hyvä perehtyä asiaan kuten minun yhtiö kumppani ja kun taas niillä tiloilla jossa oekeen vanaatttista eläinten kanssa touhuaminen niin ruokinta ja talous hommat karulla jaa muu tulevaisuuden kehittely heikossa hapessa (ei saa tulkita yleistykseksi). Tietty yhen robotillisen karjassa 25-30 tuhannen eläineten ja alkijoiden myynti saatta kassa hiukka tasata :)
-
Siis isännän (arzyboy) kirjoitukseen lisäilen, ettei meillä ole mitään ay:tä vastaan rotuna, meillä on pari minun lempilehmää tälläkin hetkellä ay-merkkisiä. Mutta mutta... kyllä täytyy sanoa,että ensikoissa ja hiehoissakin jo ilman lypsämistä on ollut selkeä ero. Samalla tavalla ovat kasvaneet ja samoissa oloissa samalla eväällä, niin ay:t vaan tuppaa olemaan epäsosiaalisempia ja huonompi rakenteisia, vaikka takana on hyviäkin isisonneja. Holstikin taas on olleet parempijalkaisia ja mitä itse pihatossa tulee arvostamaan, vähemmän äkeitä. Ei tule sitä sorkkaa ihan niin usein, ku noilla meidän ay-hiehoilla... En tiiä, mikä siinä on, mutta vaikka jotkut sanoo, että on hyvä olla luonnetta, niin kyllä mä ainakin mielummin elän karjan kanssa, joka on siivosti, ku potkii ohi mennessä... Ja isännänkin ... :)
On tainut eksyä Purolan Orkkoa taloon,tämä säikky Ay periyttää tuota taaksepäin potkimista ja vielä useassa sukupolvessa.Mutta kaikesta huolimatta ei juuri eroa roduissa.Kestävyydessäkään ei juuri eroa,ongelmat ilmenee vaan vähän eri tavalla eri roduilla.Jersey vaikuttaa joka paikan kunkulta.Suomenkarja menee viisaudessaan sitten ihan kaikesta ohi.Ja simmentaalista pysyn kaukana.
Luulenkin että niiden "hullujen punaisten" takana on ay-kanukkia. Samoin kävi meilläkin, täysin kahjoja seinille hyppijöitä on niistä tullut, vieressä suomisukuinen äykky katsoo vaan että mikä totakin vaivaa. Aikasemmin oli vaikeita suomisukuisiakin, mutta nykyään ne ovat kaikki heti vasikasta lehmiksi paljon luottavaisempia ja rauhallisempia. Siis suomiäykky on niin ku "domestikoituneempi" ja kanukki on sen "villimpi versio".
Vai olisiko hoidosta johtuvaa kanukkien hulluus :o
-
-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty. Itse olen siinä uskossa, että nautojen lihominen johtuu enemmän epigenetiikasta kuin ruokinnan energiapitoisuuden säätämisestä prosentin tarkkuudella :) Nälkään ja kilpailuun "tottunut" äiti ohjeistaa tyttärensä varastoimaan energiaa, koska on itse kokenut sen välttämättömäksi omassa elämässään :)
Nuorena kuoleminen voisi olla toinen epigenetiikan vaikutus. Ehkä nykyaikaiset naudat vaan USKOVAT että kuolema tulee toisen synnytyksen jälkeen, koska näin on ollut jo 7 sukupolvea :) Sitten on niitä pitkäikäisiä ja terveitä sukuja, joilla on tällainen ymmärrys pitkään elämään.
Epigenetiikkaa on tutkittu paljon ihmisillä. Naistenlehdet ovat täynnä näitä juttuja miten äidin käyttäytyminen ohjaa sikiötä, ja raskaudenaikainen elämä näkyy lapsen elämässä loppuiän. Miettikääs tätä :)
Muistan, että jossain rotufoorumilla tästä kerran keskusteltiin. Meinasin saada pataani ;D ;D
Perimän ja epigenetiikan jako menee jotenkin 30/70 suhteella, joten en hirveästi jaksa nähdä vaivaa sonnin pikkupikkutarkkaan valintaan, kun emät ovat mitä ovat, vielä. Ja vasikan/hiehon kasvattaminen on hakusessa enempi tai vähempi.
Kyllä lehmä poikii vaikka kuinka monta kertaa, kun sen ummessaolokauden ruokinnan kerran korjaa ja pitää kunnossa, hoidattaa sorkat kerran/5kk ja pitää huolen lypsykauden energia/valkuaistasapainosta. Tissit kestää, kun on hiehona ruokittu oikein. Ei tietenkään kaikki....mutta suurin osa silti. Meiltä on utarerakenteen takia poistettu vain kourallinen lehmiä.
Täysin samaa mieltä. perimän osuus on tosiaan keskimäärin vaivaset 30 %, se että jossakin rotufoorumilla jauhetaan tuosta jalostuksesta niinku se olis tärkein asia maidontuotannossa niin sehän on itsensä huijaamista. Oikeesti tällä alalla nyt kun kustannukset ovat tapissa eikä maidon tuottajahinta ainakaan nouse niin liika harrastepohjainen menttaliteetti voi kyllä vaarantaa koko elinkeinon.
Se on melkein sama onko tilalla karsinta perusteena huono NTM vai huono rakenne - kummankin ääripään jalostuksessa saatetaan poistaa liian helposti keskiverto käyttölehmä, heti kun sillä on joku pikkuvika että saadaan "hyvä syy". - Lihasonniakin voi käyttää.
Oikeasti olen alkanut pohtia tätä niin että oikeasti ne tilat jotka eivät ole niin jalostusorientunoituneita saattavat tehdä aika hyvääkin tulosta. Tarkoitan sitä että yleensä heillä ei ole tiettyjen sonnien varalle mitään ennakko-odotuksia eikä jalostukseen satsata jopa tarpeettomasti tilan rahoja. Tälläinen tila saattaa osata ottaa täyden hyödyn irti karjastaan on ne eläimet millaisia tahansa.
Joharan teoria että nykynaudat ovat "oppineet" siihen että elämä päättyy lyhyeen tai sitten tietyissa suvuissa pitempään, vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tuskin tieteellisesti tuota pystyy todistamaan. Pohjoismainen kestävyysindeksi ei ota sitä huomioon jos emälinja on ollut kestävä, vaikka lehmällä olisi 7 polvea 50-tonnareita niin silti sen kestävyys indeksi on 86 ja itsekin 50-tonnari vähintään. Indeksi kun lasketaan sen mukaan mitä isällä on, siksi tuo kestävyysineksi on oikeasti täysin tarpeeton sillä Joharan teoriaa voin kyllä tukea että ainakin meidän karjassa olen huomanut että kestävyys jonkun verran periytyy ja nimenomaan emälinjassa.
Käyt sä usein täällä? eli tunnetaanks me? ku puhut noin järkeviä. ;)
-
-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty. Itse olen siinä uskossa, että nautojen lihominen johtuu enemmän epigenetiikasta kuin ruokinnan energiapitoisuuden säätämisestä prosentin tarkkuudella :) Nälkään ja kilpailuun "tottunut" äiti ohjeistaa tyttärensä varastoimaan energiaa, koska on itse kokenut sen välttämättömäksi omassa elämässään :)
Nuorena kuoleminen voisi olla toinen epigenetiikan vaikutus. Ehkä nykyaikaiset naudat vaan USKOVAT että kuolema tulee toisen synnytyksen jälkeen, koska näin on ollut jo 7 sukupolvea :) Sitten on niitä pitkäikäisiä ja terveitä sukuja, joilla on tällainen ymmärrys pitkään elämään.
Epigenetiikkaa on tutkittu paljon ihmisillä. Naistenlehdet ovat täynnä näitä juttuja miten äidin käyttäytyminen ohjaa sikiötä, ja raskaudenaikainen elämä näkyy lapsen elämässä loppuiän. Miettikääs tätä :)
Muistan, että jossain rotufoorumilla tästä kerran keskusteltiin. Meinasin saada pataani ;D ;D
Perimän ja epigenetiikan jako menee jotenkin 30/70 suhteella, joten en hirveästi jaksa nähdä vaivaa sonnin pikkupikkutarkkaan valintaan, kun emät ovat mitä ovat, vielä. Ja vasikan/hiehon kasvattaminen on hakusessa enempi tai vähempi.
Kyllä lehmä poikii vaikka kuinka monta kertaa, kun sen ummessaolokauden ruokinnan kerran korjaa ja pitää kunnossa, hoidattaa sorkat kerran/5kk ja pitää huolen lypsykauden energia/valkuaistasapainosta. Tissit kestää, kun on hiehona ruokittu oikein. Ei tietenkään kaikki....mutta suurin osa silti. Meiltä on utarerakenteen takia poistettu vain kourallinen lehmiä.
Täysin samaa mieltä. perimän osuus on tosiaan keskimäärin vaivaset 30 %, se että jossakin rotufoorumilla jauhetaan tuosta jalostuksesta niinku se olis tärkein asia maidontuotannossa niin sehän on itsensä huijaamista. Oikeesti tällä alalla nyt kun kustannukset ovat tapissa eikä maidon tuottajahinta ainakaan nouse niin liika harrastepohjainen menttaliteetti voi kyllä vaarantaa koko elinkeinon.
Se on melkein sama onko tilalla karsinta perusteena huono NTM vai huono rakenne - kummankin ääripään jalostuksessa saatetaan poistaa liian helposti keskiverto käyttölehmä, heti kun sillä on joku pikkuvika että saadaan "hyvä syy". - Lihasonniakin voi käyttää.
Oikeasti olen alkanut pohtia tätä niin että oikeasti ne tilat jotka eivät ole niin jalostusorientunoituneita saattavat tehdä aika hyvääkin tulosta. Tarkoitan sitä että yleensä heillä ei ole tiettyjen sonnien varalle mitään ennakko-odotuksia eikä jalostukseen satsata jopa tarpeettomasti tilan rahoja. Tälläinen tila saattaa osata ottaa täyden hyödyn irti karjastaan on ne eläimet millaisia tahansa.
Joharan teoria että nykynaudat ovat "oppineet" siihen että elämä päättyy lyhyeen tai sitten tietyissa suvuissa pitempään, vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tuskin tieteellisesti tuota pystyy todistamaan. Pohjoismainen kestävyysindeksi ei ota sitä huomioon jos emälinja on ollut kestävä, vaikka lehmällä olisi 7 polvea 50-tonnareita niin silti sen kestävyys indeksi on 86 ja itsekin 50-tonnari vähintään. Indeksi kun lasketaan sen mukaan mitä isällä on, siksi tuo kestävyysineksi on oikeasti täysin tarpeeton sillä Joharan teoriaa voin kyllä tukea että ainakin meidän karjassa olen huomanut että kestävyys jonkun verran periytyy ja nimenomaan emälinjassa.
Jo raamatussa mainitaan, että "isien pahat teot kostetaan seitsämänteen polveen" ;)
Tuo juttuni oli kieltämättä vain "heitto" tästä asiasta... Mutta miksi näin ei voisi olla??? Ei lehmä tarvitse geenejä jotka ylläpitävät pitkää elämää, jos epigenetiikan teoriat pitävät paikkansa, niin eläin pyrkii jalostamaan perillisiään tällaiseen lyhyeen mutta intensiiviseen elämään.