Kyllä jotain tyhmää on systeemissä kun jostain Ivalosta tuodaan joka toinen päivä 200 litraa maitoa ouluun purkitettavaksi ja sitten se rahdataan pakoputki sinisenä helsinkiin juotavaksi.Ei ole mitään järkeä systeemissä.Mutta kepu on kepu vaikka voissa paistas.
PS ryssistä on samanlainen vertaus 
Ja toisekseen toi ivalon ukko tuottaa maitonsa pelkillä ostorehuilla,eihän siellä jänkällä kasva muuta kuin jäkälää.
Kyllä siinä riiseliä palaa ainakin tuhat litraa, kun 100 litraa Ivalon maitua saadaan tiskiin. 
Kansantaloudellisesti ei mitään merkitystä. Enemmän suunnitelmataloutta ja entistä neuvostosysteemiä, se että ylhäältä päin annettaisiin oikeus tuottaa jotakin. Jos rahallisesti pohjoisimman Suomen maataloustuet olisivat mittavammat, niin eiköhän tilanne tukien kokonaismäärässä olisi toisenlainen? Kuntapäättäjät ovat suurin yksittäinen ihmisryhmä, joka sortuu kyseiseen ajattelumalliin. Eli suuret menot päätöksenteossa ovat yleensä läpihuutojuttu, kun taas joku esim. liikuntahallin portaikon kunnostus vie päätöksenteossa suurimman energian. Kaikki tämä kertoo taas siitä, että todellista vastuunkantoa asioista on tavallisessa elämässä vähemmän. Malliesimerkit tältä foorumilta ovat viestiketjun aloittaja mainitakseni. Onko hänellä yrityelämässä vastuunottamista vai hoitaako joku lähiomainen pitkälti hänen yritystoimintansa, kun kokonaisuuksien hahmottaminen näyttää päivä päivältä yhä vaikeammalta.
devil on ihan pihalla, niinkuin aina: kansantaloudellisesti on hyvinkin suuri merkitys sillä, jos ja kun etelän maataloutta kuristetaan ja samanaikaisesti tundratuotantoa tuetaan valtavilla summilla. Mikään kansantalous ei kestä sitä, että yritystoimintaa jarrutetaan siellä, missä sillä on parhaat luontaiset edellytykset ja tuetaan väkisin siellä, missä tuotanto tulee mahdollisimman kalliiksi.
Suomen maatalous on ollut pitkälti "suunnitelmataloutta", tuotantoa on väkisin siirretty sinne, missä on sopivaa vaalikarjaa ts. Kepulandiaan. Etelän tuottajat ovat vähitellen alkaneet tajuta tämän ja se näkyy myös kepun kannatuslukemissa. Kuten yksi etelän maidontuottaja hiljattain totesi MaasTullin mielipidesivulla, "ei enää ikinä ääntä kepulle".
Demokratiaan kuuluvat puolueet, enemmän itse annan kritiikkiä henkilöihin kohdistuvasti. Nämä mielipidesivujen kirjoittajat usein saattavat olla jo omassa henkilökohtaisessa elämässään pahasti ongelmaisia. Sitäpaitsi anonyyminä on helpompaa esiintyä "etelän maidontuottajana". Onko suurella yleisöllä asiasta varmuutta, kirjoittaja voisi olla vaikka eräs nm. "Talojuhani" Agronetin keskustelupalstalta. Oletko koskaan ajatellut tilastojen valossa noita tuotantomääriä eri tukialueilla? Jos Lapissa on lehmiä vain hiukan enemmän kuin Uudellamaalla, niin mikä on todella alueen vaikutus koko Suomen maidontuotantoon verrattuna? Naudanlihassa tilanne on hankalampi, esim. Kuusamossa vuosituotanto on mittavaa. En kadehdi heitä, raakaa työtä, joten olen tyytyväinen osa-aikaiseen viljamiehen rooliini. Toisaalta on suorastaan hävettävää, että omasta ammattikunnasta löytyy "rakkikoiria", jotka tukialueriidoin lietsovat mielipahaa työnsä ammattitaidolla tekeviä viljelijäkollegoita vastaan.
Tsot tsot, todella hävettävää on ollut "perholaisuus", ts. on juntattu leikkauksia toisten tukiin ihan ilkeyksissään.
*****************Arkiston aarteita, kirjoittanut MLK:
06.09.2003, 20:55 (EET)
2. "RE: "Vajaan ymmärryksen tuki""
Sattuiko TJ olemaan telkkarin ääressä perjantaina 5.9 klo 18.30? Kakkoselta tuli OBS,yksi aihe oli "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa".Sen verran kiinnosti että jäin katsomaan.Äänessä oli pohjanmaalainen (ruåtsinkielinen)sikafarmari,jonka mielestä E-Suomeen voidaan maksaa lisää tukea vasta sitten kun C-alueelle luvatut tuet on maksettu täysimääräisinä;141 oli määräaikainen siirtymäkauden tuki jonka tulisi päättyä.Hänestä C-alue oli kärsinyt vääryttä,kun etelän vehnäntuki ja ympäristötuki olivat suuremmat ja investointituki oli 6 kertainen sikäläiseen verrattuna.Sikafarmari B.L oli kovin ärtynyt,mutta varma asiastaan.Suomen maatalous viranomaisia hän ei kiitellyt,mutta kertoi saaneensa RuÅtsin maatalousministeriltä/ministeriöstä aina kuuntelijan,ymmärtäjän ja täyden tuen näkemyksilleen-mikäs sen mukavampaa!
Ohjelmassa haastateltiin myös RKP:n kansanedustajaa joka ei ollut sikafarmari B.L:n aktiivisuudesta ollenkaan ihastunut,muistaakseni hän piti sitä sopimattomana.
Jotain hyvin tuttua sikafarmari B.L:n toiminnassa on: parempaa tietoa,suhteita merkittäviin henkilöihin,järjestelmällinen salaliitto joka hyödyttää toisen tukialueen tuottajia,ym...
Paras löytyi OBS:in sivuilta,ohjelmaosuuden kuvaus oli Suomeksi "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa",Ruåtsiksi sama oli "österbottniska bönder kackar i eget bo".Loistava käännös!
Mitä opimme tästä:hurrihuumori saattaa aiheuttaa suomipojalle ahdistusta ja sydämentykytstä.
*******
(Kirjoituksessa mainittu B. L. on sikäläinen tunnettu kepuvaikuttaja Bo Lång)
************************************************************************************
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030929&Depa=lukijalta&Model=osjuttu.html&Story=(Syksy 2003)
Keskustassako erimielisyyksiä ?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalla on koko kesän aikana ollut kova työ yrittäessään vakuuttaa EU:n maatalouskomissaaria siitä että Suomi saisi jatkossakin maksaa maataloudelle tukea ns. artiklan 141 mukaan.
On ilmennyt, että jotkut keskustan ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet ovat kirjoittaneet komissaari Fischlerille kirjeen, jossa he ilmoittavat mielipiteekseen että artikla 141 on Suomessa tarpeeton. Heidän mielestään komission käsitys, miten tukia on jaettava on se oikea ( ja siten Suomen hallituksen linja on väärä). Eduskuntavaalien edellä eräällä keskustan suomenkielisellä kansanedustajalla oli ruotsinkielisten sanomalehtien palstoilla samanlaisia mielipiteitä. Siitä voi saada sen käsityksen, että keskustan maatalouspolitiikka on erilainen rannikkoseudulla kuin muualla maassa.
Ministeri Korkeaoja ja hänen sihteerinsä ovat vakuuttaneet, että keskustan kanta maataloustukien jaosta on sama kuin koko hallituksen. Keskustan puoluesihteeri on ollut haluton kommentoimaan koko asiaa.
Onko keskustan kenttäväki tietoinen tästä kampanjasta - jota jotkut sen ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet käyvät omaa ministeriään vastaan ?
Stefan Manns n
Olav Nordberg
Närpiö
***********
Turun Sanomat:
Kotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************
AJAKAA TAKSIA
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18
