Meidän urakoitsija tekee 1050 rehut 250 lypsävälle ja parillesadalle emolle jälkeläisineen.
Aikoinaan kun tehtii 900 totesi 622 omistaja 900 tehokkaammaksi kun kävi katsomassa.
Tanskalaisnäytöksissä on joskus ajaneet 1350 ja Ten X vierekkäin samanlaista karhoa. Ten X oli huomattavasti tehokkaampi.

No ainahan se on plussaa mitä enemmän koneesta saadaan irti. Mutta muistutan että mainitsit sanan urakoitsija, se voikin laskea sesongin kaksi taikka kolme kertaa pidemmäksi kuin yksittäinen maatila. Tämä laskee työn hintaa mutta on juuri sitä missä asiakas kantaa riskin. Maatila itsenäisenä yksikkönä mielellää karsii omasta prosessista riskejä pois, mikäli siihen voi vaikuttaa. Sää, tuotannon työnmenekki navetassa, palkakuljettjien lukumäärä sekä terveys, jos vain osa korjuukierron työstä ulkoistettu, esim niitto onkin työssä jo aikalailla enemmän riski ja muuttujan kohtia kuin itse tehden kelasilppurilla. On aika varmaa että ajatuksenne ei ihan kohtaa tarpeen ja saatavuuden suhteen  edes niitossa. Sitten näitä 12-36 h työn siirtymiä vain hiljaa nieleskellään. Muunmuassa näistä johtuen maatila ei voi laskea korjuukierroksen pituudeksi kuin 3-5 päivää. Urakoitsija 10-14 pv.

palataanpa aiheeseen.
Jos käytetyn jf:n haluaa niin noista se 1050 soveltunee 160hv paremmin, toki jos noukitaan yhtä  niittokoneen karhoa niin kalliimpi hankintahinta menee tavallaan hukkaan.

Kannattais myös vilkasta TEN-X:ää, tehokkuudessa se ei ainakaan häviä jiiäffille ja käyttövarmuudessa ja huollon helppoudessa hakkaa ne mennentullen.

 

No ainahan se on plussaa mitä enemmän koneesta saadaan irti. Mutta muistutan että mainitsit sanan urakoitsija, se voikin laskea sesongin kaksi taikka kolme kertaa pidemmäksi kuin yksittäinen maatila. Tämä laskee työn hintaa mutta on juuri sitä missä asiakas kantaa riskin. Maatila itsenäisenä yksikkönä mielellää karsii omasta prosessista riskejä pois, mikäli siihen voi vaikuttaa. Sää, tuotannon työnmenekki navetassa, palkakuljettjien lukumäärä sekä terveys, jos vain osa korjuukierron työstä ulkoistettu, esim niitto onkin työssä jo aikalailla enemmän riski ja muuttujan kohtia kuin itse tehden kelasilppurilla. On aika varmaa että ajatuksenne ei ihan kohtaa tarpeen ja saatavuuden suhteen  edes niitossa. Sitten näitä 12-36 h työn siirtymiä vain hiljaa nieleskellään. Muunmuassa näistä johtuen maatila ei voi laskea korjuukierroksen pituudeksi kuin 3-5 päivää. Urakoitsija 10-14 pv.

Asiakkailla yleensä tuotokset nousseet kun ovat urakoitsijaan siirtyneet. Rehunteko huonoilla vehkeillä navettatöiden välissä, vähillä tekijöillä kestää liian kauan. Nurmi on lopussa vanhaa. Tilakohtaisesti on aikalailla eroja jo maanlaaduissakin. Jotkut haluavat sulavaa rehua, toiset määrää. Kun urakoitsija tekee, koko siilo on samanlaista.
Tänäkesänäkin oli useimmiten tilojen välissä välipäivä, kun seuraava tila ei vielä halunnut tehdä rehua.

Tilakohtaisesti on aikalailla eroja jo maanlaaduissakin. Jotkut haluavat sulavaa rehua, toiset määrää. Kun urakoitsija tekee, koko siilo on samanlaista.
Tänäkesänäkin oli useimmiten tilojen välissä välipäivä, kun seuraava tila ei vielä halunnut tehdä rehua.

Juurikin näin,itse ajoin ensimmäiset juhannusaattona ja tänäänkin vähän. Vielä tekemättä 13ha.  Nyt tulee jo määrääkin,silti laatu hyvää mulleille. 15ha ja 32m*3m*6m siilo kukkurillaan rehua,kolme siiloa rinnakkain ja kevätsadosta täynnä Tilojen ehdoilla mennään,lehmätiloissakin eroa millaista rehua haluavat,mullitilat vielä lisänä.

Meillä saatiin just tehtyä 60ha rehut jf1050 joka tuli tälle kesälle. Kone pelas ku unelma ja ku heinä pääsi vanhaksi että tuli kunnon karheet niin meinas TM 150 olla kontallaan sen eessä. Meilläki ois pitäny olla metallin paljastin mutta ku kone tuli pihaan niin siellä mitään metallin paljastinta ollu, puhelu myyjälle joka sitte selvitti asiaa ja sano että suomeen tuotaviin malleihin ei tuu sitä? Mites muilla 1050 omistajilla onko teillä metallin paljastin?

On vaikea löytää näiltä sivuilta keskustelun aihetta, jossa kerrottaisiin mielipiteiden sijaan oikeita käyttökokemuksia. Masentavaa lukea nuorten miesten uhoa. Aiheeseen: Suosittelen ehdottomasti 1050. Hintaero uutena ainakaan ole liian suuri. Metallinpaljastin maksaa 8000 € ja se ei estä vielä kiven menoa koneeseen. Tuolla rahalla muutaman kiven telojen välistä jo onkii ja teriäkin vaihtaa. Teimme keväällä n. 110 hehtaaria n. 45 tunnissa veturina valtra T140 sis. nenänkaivuut.  Ei tietenkään ajosilppurin tehoa, mutta eipä ole niin kallistakaan. Koneen hinta pyörii kait 33 000 € nurkilla sis alv. Sillä rahalla ei ajosilppurimarkkinoilta saa kun murheita. 1350 hinnasta en tiedä, enkä sen tehoista, mutta luulisin ettei sillä pääse samaan kustannustehokkuuteen. 100 000 euron ajosilppurila meidän tapauksessa tulee ajosilppurilla ajetulle hehtaarille hintaa n. 38€ kun ajoa n. 500 ha / vuosi. sama määrä 1050:llä jää n. 25 euroon. Paljon riippuu ajomääristä, työsaavutuksesta ja monesta muusta. Kannattaako tosiaan hulluna riehua ja satsata silppurointiin, jos muualla vähänkään tökkii. Pitää ajatella ketjua kokonaisuutena. Lisäksi onko pakko saada rehut tehtyä päivässä, jos kolmessakin ehtii ihan hyvin. Urakointikalusto ja toiminta on luku sinänsä. Ei tätä kukaan jaksa lukea....

meillä ainakaan silppuri ei ole ollut rehuketjun pullonkaula, vaikka tuolla 15v vanhalla 622 rehut silputaanki. NH tsa135 veturina ja kärryjä hinaten teho keskimäärin 6 kuormaa/tunti kärryt 22-25m3. kärryjä on kolme ja väliä ajaa tarvittaessa 2 traktoria. siilolla on aina kiire ja silppurin kanssa joutuu ootteleen kärryjä. jos siilolle ja välinajoon saisi lisää kapasiteettia, rinnalla ajaen silppurista saisi tehoa irti huomattavasti enemmän. eli 900 tai 622 täysin työllistettynä silppuaa 200m3 rehua/tunti ja hyväkuntoisia koneita saa alle 10t€. Eli edullisillakin koneilla voi tehdä tehokkaasti rehua.

Kun urakoitsija tekee, koko siilo on samanlaista.

Tässä totuus. Joskus käy tuuri, toisinaan ei. Valinta ja riskien pohdinta jää isännälle.

Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??

Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??

Voit jos siinä pituus riittää eli onko jäljellä niin että vastaterä toimii.Kelakammion puolelle pitää vastaterän olla noin sentti.

Pullonkaulaksi muodostuu noissa 900 noukkimen kapeus, jo 1050 tahtoo olla mattoperhosen karheeseen liian kapea noukin.

Voinko teroittaa kyseisen silppurin vastaterää vai onko se heti kun molemmat puolet on käännetty niin vaihdettava uuteen??

ota huomioon sitte että silppu vähän pitenee ja ottaa enemmän voimaa jos enemmän terotat.

Pullonkaulaksi muodostuu noissa 900 noukkimen kapeus, jo 1050 tahtoo olla mattoperhosen karheeseen liian kapea noukin.

900 ei kyllä tartte ku korkeintaan 800mm karhetta että pelaa ja sillon se onki jo sitte niin korkiaki ettei karhotusta tartte haaveilla samahan..

Mutta kuinkas saa 900:sesta sen vastaterän irti? Pultinkannat happo syöny ehtooseen ja pultit sulautunu terän kans yhteen aika kivasti... Tartteeko se purkaa koko keksintö pilleillä yksiin kappaleisiin että sen sieltä pois saa?