jos kuivurin lämpökennojen tilavuus on 100h ja viljatilan tilavuus 200h.niin minusta parempi olisi jos ne olisivat mielummin lämpökenno n.150h ja viljatila n150h. eikö kuivausteho olisi silloin parempi?

jos kuivurin lämpökennojen tilavuus on 100h ja viljatilan tilavuus 200h.niin minusta parempi olisi jos ne olisivat mielummin lämpökenno n.150h ja viljatila n150h. eikö kuivausteho olisi silloin parempi?

Markkinointikikka taitaa olla..onhan se komeaa sanoa että 300 hehtonen vaikka kuivausosa kolmasosa..

Eiks niitä nykyään sa ostettua erilaisilla suhteilla niitä varveja..

ainakin aikoinaan meillä oli mahdollisuus siihen,otettiin puolet ja puolet,riittää kyllä märemmässäkin viljassa se kutistumisvara..

Jos samalaisella pannulla kuivuria lämmitetään, niin tuskin suurta eroa. Se etu ehkä isolla viljakennojen määrällä saavutettaan, että poistetua vesikiloa kohti tarvitaan vähemmän öljyä. Mitä enemmän vilja ehtii jäähtyä siellä viljakennossa, sitä tehokkaamin kosteus poistuu, kun se joutuu lämpökennoihin, sehän on tämän siilokuivurin idea.
Jos haluaa siilokuivurin tehoa ja hyötysuhdetta lisätä, helpompi tapa on nostaa kuivausilman lämpötilaa, taitaapa teho lisääntyä lähes geomerisen sarjan mukaan eli kun lämpötila kaksinkertaistuu, niin teho nelinkertaistuu. Siis jos nostaa vaikkapa kuivauslämpötilaa 65:stä 80 asteseen, niin teho nousee lähes 50%
Tuosta kutistumisvarasta, mielestäni isolla viljasiilomäärällä  myös läpipuhaltamisvaara pienempi, jos sattuu märkä satsi kovasti kutistumaan.

Jos samalaisella pannulla kuivuria lämmitetään, niin tuskin suurta eroa. Se etu ehkä isolla viljakennojen määrällä saavutettaan, että poistetua vesikiloa kohti tarvitaan vähemmän öljyä. Mitä enemmän vilja ehtii jäähtyä siellä viljakennossa, sitä tehokkaamin kosteus poistuu, kun se joutuu lämpökennoihin, sehän on tämän siilokuivurin idea.
Jos haluaa siilokuivurin tehoa ja hyötysuhdetta lisätä, helpompi tapa on nostaa kuivausilman lämpötilaa, taitaapa teho lisääntyä lähes geomerisen sarjan mukaan eli kun lämpötila kaksinkertaistuu, niin teho nelinkertaistuu. Siis jos nostaa vaikkapa kuivauslämpötilaa 65:stä 80 asteseen, niin teho nousee lähes 50%
Tuosta kutistumisvarasta, mielestäni isolla viljasiilomäärällä  myös läpipuhaltamisvaara pienempi, jos sattuu märkä satsi kovasti kutistumaan.

  Samanlaisella pannulla kyllä,mut se pannu on yleensä mitotettu sen kuivauskennojen mukaan..

antin kuivurimalli agrosec 23mf3 on kuivauskennojen tilavuus n.100h ja viljatila n.200h ja uuni olisi alipaine 400kw.mepulla vastaava kokoinen n140h kuivauskenno ja viljatila n.160h uuni 400kw ylipaine rwc.kyseisitä kuivureista jonkillaista kauppaa olisi tarkoitus ehkä tehdä.antissa mietityttää juuri noi lämpökennojen pieni tilavuus viljatilaan nähden että hidastaako ne kuivausnopetta?

antin kuivurimalli agrosec 23mf3.... ja uuni olisi alipaine 400kw.mepulla vastaava kokoinen n140h kuivauskenno ja viljatila n.160h uuni 400kw ylipaine rwc.

Ovatko nuo ihan suoraan verrannollisia keskenään kuivauskennojen ja viljatilan suhteen? Toinen on ali- ja toinen on ylipainekuivuri.

Kuivurityypistä huolimatta kannattaa ainakin hieman miettiä yllä on mainittua läpipuhaltamisen riskiä kun vilja vähenee. Jos päädyt suureen kuivauskennojen määrään, niin sulkuluukkujen pitää olla ihan oikeasti pitävät silloin kun kuivaa pientä viljamäärä ja saa yhden vahdittavan asian kuivurilla lisää. Tai olla niin hyvä puimaan, että aina saa vähintään tarpeeksi paljon tavaraa kaappiin.

  jollei oikein suurta määrää ole pahnaa puinut joukkoon niin en usko että se vilja puoleen kutistuu,olen aikoinaan märempääkin viljaa joutunut puimaan mitä nyt tänä syksynä..

jollei oikein suurta määrää ole pahnaa puinut joukkoon niin en usko että se vilja puoleen kutistuu,olen aikoinaan märempääkin viljaa joutunut puimaan mitä nyt tänä syksynä..
Kyllä se läpipuhallus tapahtuu jo hieman ennen kuin läpökennojen harjat alkavat näkyä. Kyllä ainakin tänä syksynä on sellaista moskaa varmaankin kuivattu, että tarkkana on saanut olla tuon yläpuhalluksen suhteen.

Täällä on 300hl antti 4+4 kennoilla ja 330kw kamiina, tähän asti ollu luonnollisesti kaikki kennot auki mutta nyt tänä syksynä kun märkää ja kylmää niin tullu kokeeksi pidettyä ylintä lämpökennoa kiinni ja tuntuis ettei ainakaan hidasta kuivumista vaan päinvastoin, ei tosin mitää huimaa eroa mutta pientä kumminkin.

Tilanne vois olla hyvinkin toinen jos kamiina olis suositeltu 400kw, aikanaan kuivurikauppaa tehres antin edustaja kehuikin jotta etelään myydään tällä kokoonpanolla ja tänne pohjanmaan suunnalle sais olla nelisatanen mutta kamiina kun oli jo ennestään niin näillä mennään.

Mulla on 245 Antti,330 uuni.Joskus kuivasin vahingossa satsin ylin kenno kiinni.Ei siinä juuri eroa ollut.Jos kaksi kennoa pystyy jäähdyttämään poistolämmön siten että ei tapahdu läpipuhallusta niin homma ok.Tosiaankin tuossa kuivurissa 400kWn uuni voisi tuo tehdäkin,ehkä tämä pienempikin jos ulkolämpö korkea ja ilmaläppä auki...
Kaikenkaikkiaan 3+3 on luonnikkaampi mielestäni kuin esim.2+4....

Mut antaahan se suurempi varasto-osa kyllä joustoa satsin kokoon enemmän,kuivaahan ne siellä kuitenkin ajan kanssa kun kiertävät.sitähän joutuu loppupelissä kikkailemaan niitten vajaitten satsien kanssa jollei ole sitä varaa siellä kaapissa..

Täällä on 300hl antti 4+4 kennoilla ja 330kw kamiina, tähän asti ollu luonnollisesti kaikki kennot auki mutta nyt tänä syksynä kun märkää ja kylmää niin tullu kokeeksi pidettyä ylintä lämpökennoa kiinni ja tuntuis ettei ainakaan hidasta kuivumista vaan päinvastoin, ei tosin mitää huimaa eroa mutta pientä kumminkin.

Meillon porukalla tommonen kaappi 500kW alipaineella. Viimesimmässä rempassa lisättiin tuo 4. kuivauskenno ja otettiin puolikas kylymä pois. Mun mielestä kuivausteho parani. Kaks ylintä kuivauskennoa on sulettavilla ilimaluukuilla, joten vajaidenki kuivaus onnistuu hyvin.

Lainaus käyttäjältä: Ana - 13.10.12 - klo:10:50

Täällä on 300hl antti 4+4 kennoilla ja 330kw kamiina, tähän asti ollu luonnollisesti kaikki kennot auki mutta nyt tänä syksynä kun märkää ja kylmää niin tullu kokeeksi pidettyä ylintä lämpökennoa kiinni ja tuntuis ettei ainakaan hidasta kuivumista vaan päinvastoin, ei tosin mitää huimaa eroa mutta pientä kumminkin.

Meillon porukalla tommonen kaappi 500kW alipaineella. Viimesimmässä rempassa lisättiin tuo 4. kuivauskenno ja otettiin puolikas kylymä pois. Mun mielestä kuivausteho parani. Kaks ylintä kuivauskennoa on sulettavilla ilimaluukuilla, joten vajaidenki kuivaus onnistuu hyvin.

--500kW uunilla 4 kennoa jo varmaan tarpeen.

Mut antaahan se suurempi varasto-osa kyllä joustoa satsin kokoon enemmän,kuivaahan ne siellä kuitenkin ajan kanssa kun kiertävät.sitähän joutuu loppupelissä kikkailemaan niitten vajaitten satsien kanssa jollei ole sitä varaa siellä kaapissa..

--tolla 3+3.lla ja 330 uunilla pystyy ihan hyvin kuivaan 1,5 kennolla noin 100 hl satsin ilman murheita.Jopa rypsiä.
--rypsillä kuivaus vain alimmalla kennolla vaatii jo pakkasyön jotta voi kuristaa ilmaa riittävästi.
--aika venyvä tuokin versio on tosiaan.

Mitämieltä porukka on jos 3+4 laittaa semosen puolenmegan piouunin nokille? onnistaako vaiko pitääkö olla lisää kuivauskennoja?