Kora-ruokonata on yksi hyvä esimerkki, jolla pääsee kohti korkeampaa väkirehuprosenttia ja pienempiä maitomääriä.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Randby_ISC2012.pdf
norjalainen tutkimus rehun korjuuajasta suhteessa väkirehu ruokintaan.
vahvistaa käsitystani siitä että d arvolla 700 korjatullakin on turha yrittää syöttää yli 8kg väkirehua.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Sporndly_ISC2012.pdf

ruotsalainen tutkimus paalirehu vs tarkkuussilputtu vaikutus tuotokseen.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

Johtuisko tuo siitä, että niitä muita lajeja viljellään kuitenkin niillä vanhoilla timpan opeilla? Esim. ruokonata ei todellakaan sovi 2 korjuun taktiikkaan. (t. nimim. "kokemusta on")

Joo, ruokkonata on vähintään kolmen korjuun kasvi

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?

Tämä "tilastoharha" selittää varmasti ison osan. Sekin selittää, että nykyään moni pyrkii "helppoon karjaan", lehmiin jotka lypsävät sen 8 tonnia terveenä ja ilman lisätyötä. Moni laajentaja myös kärsii pitkään niistä "naapurista ostetuista halvoista lehmistä", joita täytyy jalostaa 10 sukupolvea jotta maidot saa nousemaan 

Mut varmaan 99% karjoista ruokitaan yhdellä appeella, poislukien karjat joissa on robotti tai kioskit. Mutta kun ... näissäkin ovat tuotokset alentuneet 

Lainaus käyttäjältä: Suki - 09.09.12 - klo:13:37

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?

Tämä "tilastoharha" selittää varmasti ison osan. Sekin selittää, että nykyään moni pyrkii "helppoon karjaan", lehmiin jotka lypsävät sen 8 tonnia terveenä ja ilman lisätyötä. Moni laajentaja myös kärsii pitkään niistä "naapurista ostetuista halvoista lehmistä", joita täytyy jalostaa 10 sukupolvea jotta maidot saa nousemaan 

Mut varmaan 99% karjoista ruokitaan yhdellä appeella, poislukien karjat joissa on robotti tai kioskit. Mutta kun ... näissäkin ovat tuotokset alentuneet 

Johtuisiko siitä että kohta ei kannata edes appeeseen lisätä ostoväkirehuja tai muutenkaan syöttää niitä lehmille.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:14:17

Lainaus käyttäjältä: Suki - 09.09.12 - klo:13:37

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Mielenkiintoisia faktoja. Minkä luulet menneen pieleen? Onko d-arvo kiima ajanut huolellisen säilörehun teon ohitse viime vuosina? Vieläkö on tiloja jotka ruokkivat koko karjan yhdellä ja samalla seoksella? Itse miettinyt appeeseen siirtymistä parsinavetassa. Luulisi toimivan paremmin niin, että lypsävien seoksesta tekisi melko tymäkän ja tuotoskauden loppupuolella olevia jarruttaisi umpiappeella? Mieluummin opettilisin seosrehun niksit pienemmässä kokoluokassa ennen laajentamista. Seoksen kokoa on helppo suurentaa sitten jälkeenpäin. Tulisikohan tuossa semmoinen tilastollinen väärentymä, että seosrehu on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina laajentaneilla tiloilla, joilla eläinaineksessa on vielä toivomisen varaa, ensikoiden suhteellinen osuus on suuri ja itse ruokinnassa/hoidossa on vielä opettelemista uudessa kokoluokassa?

Tämä "tilastoharha" selittää varmasti ison osan. Sekin selittää, että nykyään moni pyrkii "helppoon karjaan", lehmiin jotka lypsävät sen 8 tonnia terveenä ja ilman lisätyötä. Moni laajentaja myös kärsii pitkään niistä "naapurista ostetuista halvoista lehmistä", joita täytyy jalostaa 10 sukupolvea jotta maidot saa nousemaan 

Mut varmaan 99% karjoista ruokitaan yhdellä appeella, poislukien karjat joissa on robotti tai kioskit. Mutta kun ... näissäkin ovat tuotokset alentuneet 

Johtuisiko siitä että kohta ei kannata edes appeeseen lisätä ostoväkirehuja tai muutenkaan syöttää niitä lehmille.

Tää ilmiö alkoi kun vilja maksoi 80 €/tn ja rypsi 130€ 

Eli onko tuo sonnan olomuodon tarkkailu hieman turhaa hommaa... Lehmät yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Jos on kuraperse niin ei se siitä muuksi muutu vaikka syöttäis puuta

Näillä ammuilla on se ongelma,että tarvitsevat ravinteita enemmän huonon imeytymisen takia ja toisaalta taas eivät kestä tuota ravinteiden työntämistä.Usein tasapainottavat vielä tilannetta tuotoksella.Tämmöinen"hidas" ravinteikas korsiruoka on näille hyväksi.Väkirehuja eivät kestä niinkuin muut.Paranemistakin tapahtuu aina,mutta se on hidasta.Niin ja lehmä ei tykkää suurista muutoksista ruokinnassa milloinkaan,vie aikansa ennenkuin tottuu uuteen ja siihen voi mennä kauankin nämä ongelmatapaukset reagoi ensin.

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa. 

Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa. 

Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen

Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.09.12 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa. 

Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen

Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 

Tuossa Adamin kirjoituksessa oli paljon asiaa. Se muutos on tapahtunut ainakin ostorehuissa että valkuaisprosentin esitys tapa on muuttunut. Ennen se esitettiin rv% ja nyt se esitetään että rv%ka, eli käytännössä se tarkoittaa että 23% rehusta tulee 21% kun lasketaan rehun kosteus mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.09.12 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa. 

Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen

Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 

Jos tuo lause pitää paikkansa, niin se selittäisi paljon.. Tästä on Joharan(kin) kanssa paljon puhetta jo ollut, mutta meitin ammut on olleet kaksi vuotta appeella. Eka vuosi oli liian helppo. Tuli vissiin kuuluisa hyvän olon tunne.. Lehmät lypsi ja voivat kohtuullisen hyvin ruokinnallisessa mielessä, vaikka olivat ahtaassa navetassa. Sitten kun päästiin uuteen kaksi-riviseen navettaan, missä olosuhteet pitäisi olla kaikin puolin entistä paremmat, niin näkyykö tämä tuotoksessa? Näkyy, alentavasti

Viime kesän rehut olivat heikkoja, joten olisiko sieltä mahdollista löytää selitystä sille, miksi vanhat lehmät eivät halua lypsää. Ensikot sen sijaan olivat piristävä poikkeus tuossa alkuvuodesta, Ns. täyttöhiehot lypsivät sellaista +30 kg..

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:18:32

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.09.12 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa. 

Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen

Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 

Jos tuo lause pitää paikkansa, niin se selittäisi paljon.. Tästä on Joharan(kin) kanssa paljon puhetta jo ollut, mutta meitin ammut on olleet kaksi vuotta appeella. Eka vuosi oli liian helppo. Tuli vissiin kuuluisa hyvän olon tunne.. Lehmät lypsi ja voivat kohtuullisen hyvin ruokinnallisessa mielessä, vaikka olivat ahtaassa navetassa. Sitten kun päästiin uuteen kaksi-riviseen navettaan, missä olosuhteet pitäisi olla kaikin puolin entistä paremmat, niin näkyykö tämä tuotoksessa? Näkyy, alentavasti

Viime kesän rehut olivat heikkoja, joten olisiko sieltä mahdollista löytää selitystä sille, miksi vanhat lehmät eivät halua lypsää. Ensikot sen sijaan olivat piristävä poikkeus tuossa alkuvuodesta, Ns. täyttöhiehot lypsivät sellaista +30 kg..

Lehmien rehusta menee enemmän nyt liikumiseen kun ovat väljemmässä. Vanhat lehmät tarvitsevat ravintoa lihasten kuntouttamiseen.

Lehmien rehusta menee enemmän nyt liikumiseen kun ovat väljemmässä. Vanhat lehmät tarvitsevat ravintoa lihasten kuntouttamiseen.

Parsinavettalegendaa. Lisääntynyt liikunta hoidetaan pienellä syönnin lisällä. Laidunkaudella joutuvat liikkumaan paljon enemmän. Ongelmat on oikeasti jossain muualla aika monesti. Asematiloilla lypsy kestää liian kauan tai tehdään liian harvoin (2x vs. 3x-lypsy), robotiloilla hengailuaikojen arvaaminen menee pieleen ja kun ei navetassa tartte olla, niin ei olla. Kummassakaan tapauksessa isäntä itte ei tiiä, mitä lehmät tekee, makaako ne parsissa tai syö, vai hengaavatko parsien nurkilla odotellen syönti/lypsyvuoroa ja maitoa ei tule....

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 09.09.12 - klo:20:48

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:18:32

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 09.09.12 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 09.09.12 - klo:09:46

Mä olen huomannut, että ongelmat ovat kasvaneet sitä mukaa mitä vähemmän timoteitä ja nurminataa on viljelty 

ProAgrian tilastoissa apetilojen päivämaito on kuulemma vain 24 litraa/lehmä  Tässä on tietysti se "virhe" että ko. tiloilla on valitettavan pitkiä poikimavälejä (420 vrk) ja suuri osuus ensikkoja + 20% huonoja lehmiä..

5 vuotta sitten apetiloille laskettiin päiväannoksia 32-34 maitokilon mukaan ja homma toimi hyvin 45% väkirehutasoilla. Nyt on pakko laittaa 52% väkkäriä ja päästään 27-29 maitokiloon. Jokin asia on mennyt pieleen vuosien varrella, laskentatavoissa ei ole tehty mitään muutoksia kuitenkaan.

Poikkeuksia tietysti on.

Tyypillistä on sekin, että maitotuotos nousee vuoden kun siirrytään appeeseen. Mutta sitten pudotaan 10-15% seuraavana vuotena. Ja monen lehmät jäävät jurottamaan 22-24 kilon päivämaitoon lopullisesti. Ja näissä tapauksissa karkearehun laatu selittää 90% asiasta... Ja se karkearehu on just sitä "massaa" jota on kerätty jotta saadaan vaan kylän suurin kasa pihalle 

Apetilat ovat enimmäkseen isompia tiloja. Tässä opetellessa jää helposti sellaiset asiat kuin lehmien päivittäinen seuranta, lapsipuolen asemaan. Jossei erikseen oikein ota niskasta itseään kiinni. Alkuvaiheessa nousseen tuotannon selittää ehkä väljät tilat, kun ei ole vielä täyttä. Jossain kohdassa, rutiinien kustessa ikävästi, ei eläinten lisääntyminen enää nostakaan kokonaismaitoa, vaan alkaa syödä muiden tuotantoa. Riittämätön pöytätila on aivan varmasti syynä monessa 3-rivisessä navetassa, 4-rivisistä puhumattakaan. Ruualla ja sen laadulla ei ole merkitystä, jossei se ole minimitekijä. Toisaalta, jos tässä vaiheessa omatoimista rehuntekoa on tehostettu uudella noukinvaunulla ja kustannuksia karsittu siirtymällä biologiseen säilöntäaineeseen ilman sen kummempaa perehtymistä, tulee kintuille myös rehun laadun kautta. Lähes kuivaheinän ka-tasolla noukinvaunulla aumaan ajettu ja "poljettu", biologisella "säilötty" rehu ei ole mitään huipputuotostavaraa. 

Meilläkään ei ollut huipputuotoksia viime syksyn rehuilla. Kyllä siinä maitotippa kaveriaan tankista ehti. Nyt alkaa taas olla taso 30 tienoilla, mutta korjausliike kestää k.a.u.a.n, koska heikon rehun aikana poikineilta ja silloin tiinehtyneiltä on turha odottaa maitomäärien korjaantumista ennen uutta laktaatiota. Viljelyssä, korjuussa ja säilönnässä tapahtuneita virheitä on melko vaikea korjata. Tosin paremminkin olisi voinut ruokinnan hoitaa, kysyin vaan neuvoa viisaammilta liian myöhään Tänä vuonna on koitettu olla viisastuneempia ja mielenkiinnolla odotankin, mikä nyt menee pieleen

Kyl sä oot nyt taas ihan asian ytimessä 

Jos tuo lause pitää paikkansa, niin se selittäisi paljon.. Tästä on Joharan(kin) kanssa paljon puhetta jo ollut, mutta meitin ammut on olleet kaksi vuotta appeella. Eka vuosi oli liian helppo. Tuli vissiin kuuluisa hyvän olon tunne.. Lehmät lypsi ja voivat kohtuullisen hyvin ruokinnallisessa mielessä, vaikka olivat ahtaassa navetassa. Sitten kun päästiin uuteen kaksi-riviseen navettaan, missä olosuhteet pitäisi olla kaikin puolin entistä paremmat, niin näkyykö tämä tuotoksessa? Näkyy, alentavasti

Viime kesän rehut olivat heikkoja, joten olisiko sieltä mahdollista löytää selitystä sille, miksi vanhat lehmät eivät halua lypsää. Ensikot sen sijaan olivat piristävä poikkeus tuossa alkuvuodesta, Ns. täyttöhiehot lypsivät sellaista +30 kg..

Lehmien rehusta menee enemmän nyt liikumiseen kun ovat väljemmässä. Vanhat lehmät tarvitsevat ravintoa lihasten kuntouttamiseen.

On ne liikkunu jo 12 vuotta vapaana

Aina kun vanhat lehmät oireilee ja nuoret ei,on kyse kalkista ja sen imeytymisestä.