Up...

Onko kuolleena syntynyt ajatus naittaa yhteen 6400 Valtu ja Kvernelandin 4-siipiset EM:t? Paperilla nostoteho riittää kyllä hyvin, vaan tuleeko tuosta sellainen kiikkulauta-yhdistelmä?  Valtun keulalla Quicken 960 ek. Kynnettävät maat keveitä mutta mäkisiä.

Helposti riittää teho. Kuormaajan kans painokin, varsinkin jos on kauha paikoillaan. 4255 massikalla itse vedetään. Vaatii kuormaajan paikoilleen että keula pysyy kentässä mut ei muuta ongelmaa.

Kannattaa katella sitten kevyemmän pään aurat... Adamin kans yhteiset aurat ei edes nouse maasta meidän 4255 fergulla Rungossa on kokoa ja ojasväli pitkä niin painoa tulee yksinkertaisesti liikaa.

Kannattaa katella sitten kevyemmän pään aurat... Adamin kans yhteiset aurat ei edes nouse maasta meidän 4255 fergulla Rungossa on kokoa ja ojasväli pitkä niin painoa tulee yksinkertaisesti liikaa.

Joo, nuo EM:t olis punaisista kevyimmät, vastaavat ES:t vaatii jo huomattavasti enemmän nostovoimaa. 3-siipisetkin varmaan riittäisi, vaan käytettyjen valikoima on rajallisempi.

Ajatus ei ole kuolleena syntynyt. Mutta yhdistelmä saattaa vaatia etukuormaajan kauhan täydeltä lisäpainoa. Kokeilemalla selviäsi kuinka lähellä kiikkulauta on. Kai tuostakin auramallista saa viimeisen siiven helposti irti, jos menee liian kiikkeräksi. Nuo mäet hankaloittavat tilannetta. Tasamaalla ja oikeasti julkisten teiden ulkopuolella kyllä pärjää, vaikka yhdistelmää saisi kiikuteltua pelkällä kaasupolkimella 

160 kääntöpäällä on huomattavasti lyhyempi ja nousee huomattavasti kevyemmin kuin 200 kääntöpäällä. Kääntöpää vaihtui joskus vuosituhannen alkuvuosina. 160 on kääntösylinteri vaakatasossa kääntölaakerin etupuolella ja 200 pystyssä vetolaitteen takana. Muuten 200 on helpompikäyttöinen.

Kaveri vetää 472:lla Leylandilla 3 siipisiä paluuauroja, joten kait nyt neloset menee tuon kokoisella körmyfergulla 

http://www.konedata.net/Traktorit/ih634.htm
Tällaisella vedimme aikoinaan 4 x 16 Fiskarsseja kevyillä mailla. Jäykemmillä tai upottavissa oloissa piti takimmainen siipi heivata pois matkasta. Vauhti ei ehkä päätä huimannut, mutta sitkeä kone jaksoi siinä kuin miehetkin. Enää en viitsi kyntää lainkaan. Liian kallis ja aikaa viepä harrastus.

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 09.04.12 - klo:08:48

Kaveri vetää 472:lla Leylandilla 3 siipisiä paluuauroja, joten kait nyt neloset menee tuon kokoisella körmyfergulla 

http://www.konedata.net/Traktorit/ih634.htm
Tällaisella vedimme aikoinaan 4 x 16 Fiskarsseja kevyillä mailla. Jäykemmillä tai upottavissa oloissa piti takimmainen siipi heivata pois matkasta. Vauhti ei ehkä päätä huimannut, mutta sitkeä kone jaksoi siinä kuin miehetkin. Enää en viitsi kyntää lainkaan. Liian kallis ja aikaa viepä harrastus.

höpön pöppöä... Maatalouden harrastaminen on kyllä kallista mutta ainakin täällä päin lähes kaikki kevytmuokkaajat on näennäisviljelijöitä. Kamalalla tohinalla päästetään menemään putki punaisena ja rapa lentää. Sitten katellaan syksyllä heinän valtaamia viljoja

Reilu vuosikymmen sitten tuli vielä kiskottua Kvernelandin 4x14" kääntöauroja IH 956:lla, arviolta 110hv ruuvattuna. Kävihän se, vauhtia sai kelattua 6-8km/h. Haarukan alapään meno jo tuskastuttavaa, yläpään vauhti siedettävää. Savi vaan ei ole mikään helppo vastus. Sitten auroja rupesi kiskomaan MF 6280 ja homma muuttui miellyttäväksi 157 dynotetun heppan voimin. -Jos nyt kyntöä voi miellyttäväksi luonnehtia.

Nyttemmin jaan lähinnä JJ yllenpänä olevan mielipiteen, aivan liian aikaa viepää puuhaa. Omalla kohdalla suorakylvö on tullut jäädäkseen, tätä en muille tuputa, kunhan vaan totean.

Up...

Onko kuolleena syntynyt ajatus naittaa yhteen 6400 Valtu ja Kvernelandin 4-siipiset EM:t? Paperilla nostoteho riittää kyllä hyvin, vaan tuleeko tuosta sellainen kiikkulauta-yhdistelmä?  Valtun keulalla Quicken 960 ek. Kynnettävät maat keveitä mutta mäkisiä.

Valtran nostolaitteen geometria on vähän pöljästi suunniteltu, kun nostovoima on laskeva suhteessa nostokorkeuteen eli nostaa ala-asennossa enempi kuin maksimikorkeudessa, vaikka pitäisi olla päinvastoin. Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana. Mutta pitäisi riittää kyseisessä tapauksessa ylös asti nostamaan.

 Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana.

Minkäslaiseen fysiikkaan tämä perustuu?

Minulla on 4x16 tuumaiset vanhat kvernet Valmet 6300 perässä. Kiekkoleikkurit ja rautasiivet. Etukuormaajaa ei ole ja keulalla tuntuu kohtuullisesti riittävän 5 kpl 45 kg etupainoja. Hieman on keula kevyt. Täydellä etupainotuksella olisi tukevampi, minä pidän tuota painotusta ihan sopivana.aurat nousevat helposti ylös, joten tehojakin on riittävästi.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 10.09.14 - klo:22:48

 Työkoneiden nostovoimatarve kasvaa nostokorkeuden mukana.

Minkäslaiseen fysiikkaan tämä perustuu?

Ehkä hieman hassusti sanottu, olisi selvempi sanoa että nostolaitteen suurin nostovoima riippuu varsien asennosta. Ja syynä on vipujen ja varsien geometria.

Sama pätee etukuormaimiin ja lähes kaikkiin nostureihin, nostovoima ei juuri koskaan ole vakio koko nostokorkeudella. Sylinterien ja puomien kulmat muuttuvat noston aikana, joku saattaa nostaa eniten korkealla, toinen maan pinnassa.

Minulla on 4x16 tuumaiset vanhat kvernet Valmet 6300 perässä. Kiekkoleikkurit ja rautasiivet. Etukuormaajaa ei ole ja keulalla tuntuu kohtuullisesti riittävän 5 kpl 45 kg etupainoja. Hieman on keula kevyt. Täydellä etupainotuksella olisi tukevampi, minä pidän tuota painotusta ihan sopivana.aurat nousevat helposti ylös, joten tehojakin on riittävästi.

4 siipiset MRT Agroluxit muovisiivillä, puukkoleikkureilla, muovisiipisillä esiauroilla ja 6850 valtra jossa etunostolaite. Ei tulisi mieleenkään kyntää ilman painoja, yleensä edessä pieni perälevy jota voi käyttää muuhunkin. ihan ok. paketti, vaikka nuo Agroluxit painaakin aika paljon kun painopiste kaukana.

Vetoon riittää 80 heppaa, mut nostoon tarvitaan 6 tonnin traktori