Jos sil-all auma/paali pilaantuu, kannattaa syytä etsiä muualta kuin aineesta. Meillä oli kevään auman teossa olosuhteet pahasti pielessä ja silti on ensiluokkaista tavaraa.

Mä olen tehny saman havainnon. Ainetta syyttää yleensä ne, joille omien virheiden myöntämättä jättäminen on kunnia-asia Luulen sitäpaitsi, että kaikilla biologisilla aineilla onnistuu, kunhan tekee homman jämptisti.

Se siilon tiivistäminen vain tuntuu olevan se kompastuskivi rehunteossa. Kuulemma ajosilppuriketjujen rehuissa tuntuu olevan eniten sanomista, eli siiloilla ei ole keriitty tiivistämään rehun saapumisen tahtiin.

Se siilon tiivistäminen vain tuntuu olevan se kompastuskivi rehunteossa. Kuulemma ajosilppuriketjujen rehuissa tuntuu olevan eniten sanomista, eli siiloilla ei ole keriitty tiivistämään rehun saapumisen tahtiin.

Kerran tehtiin ajosilppurilla ja kun kuormia tuli solkenaan 10 min välein niin kyllä siinä tiivistäminen jää   vähälle. normaalisti teemme tarkuussiilppurivaunulla jolla kuormia tulee pari tunnissa etäisuudestä riippuen joten kurottajalla kun hajotan ja poljen niin jää  vähän väliäkin.
Kokovilja säilörehu tehdään ajosilppuri systeemillä en ota kuin pari kärryä ja tarvittessa saa silppuri huilatakin.
 Ilmattomuus on AIV järjestelmän yksi perusasia. Tornisysteemissä jolla AIV järjestelmä aloitettiin se töteutui kun rehu painoi itseään. Kastelukannulla levitettin liuosta ja samalla poljettiin  ja lpuksi painotus 300-550 kg  neliölle painotusta. Niin enne hyvään aikaan . Nyt rehunteoossa on kaikenlaisia viritykisä.

Viime kesänä tehtiin 2 aumaa ja 1 siilo biologisella (agrosil premium). kokeilu oli ensimmäinen ja se tehtiin silppurivaunulla. kuiva-aine pitäs saaha johonkin 25-30 väliin näin karkeesti ja hyvä polku päälle niin tulee hyvää kamaa. syksyllä tehtiin 3 sato siiloon ja sen kuiva-aine oli 17,9 sokeri 29 ph 4,05 syönti indexi 93 ja valkuainen huimat 17,6 arvosana 7. näkyyhän nuo tuota jotenkin syövän...    kaikkien näytteisen arvosanat vaihteli 9 ja 6 välillä. ensi vuonna on paljon viisaampi ku rupee rehua taas tekeen.

Se siilon tiivistäminen vain tuntuu olevan se kompastuskivi rehunteossa. Kuulemma ajosilppuriketjujen rehuissa tuntuu olevan eniten sanomista, eli siiloilla ei ole keriitty tiivistämään rehun saapumisen tahtiin.

Ei meillä ole mitään ongelmaan ollut ajosilppuri-rehuissa. Keväällä kuorman väli oli sellainen että just ehti hajottaa ja muutaman kerran ajaa yli ennen kuin seuraava kuorma tuli (aumalla mf 7485 +q75 2,6m kauhalla). Sitten kun rehut oli ajettu renki polki 1 1/2 tuntia vielä fergulla, ja ei muuta kun peitto päälle. Kaiken pahan lisäksi painotus hiukka unohtui eikä siitäkään tullut ongelmia.

Luulen että tarkkuussilputtu rehu antaa melko paljon anteeksi tuon polkemisen suhteen. Kelatkaapas tuota 10 sentin kerrosvaatimusta. 40 kuution kuorma pitäisi siis saada levitettyä noin 400 neliön alalle. 8 metriä leveässä siilossa siis 50 metrin pituiselle matkalle. Kuinka moni oikeasti tekee noin? Eihtän toi onnistu edes kaikkiin siiloihin, meilläkin pitäisi periaatteessa yksi kuorma ripotella kahteen eri siiloon. Säilöntäaineella ei varmaan ole niin paljoa merkitystä, jos oikeasti noin ohuet kerrokset huolella polkisi..

Se 10 senttiä kai tarkoittaa poljettua rehua. 3 m korkeaan siiloon pitäisi ajaa vähintään 30 kuormaa, jos kuormat levitetään koko siilon alalle. Jos kuormia mahtuu enemmän ei kuormaa tarvitse levittää ihan kokoalalle.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 17.03.12 - klo:18:11

Jos sil-all auma/paali pilaantuu, kannattaa syytä etsiä muualta kuin aineesta. Meillä oli kevään auman teossa olosuhteet pahasti pielessä ja silti on ensiluokkaista tavaraa.

Mä olen tehny saman havainnon. Ainetta syyttää yleensä ne, joille omien virheiden myöntämättä jättäminen on kunnia-asia Luulen sitäpaitsi, että kaikilla biologisilla aineilla onnistuu, kunhan tekee homman jämptisti.

 Viimekesänä jäi käärintä hernepalstalla myöhälle, kun jäi stektori ikäänkuin kiinni...edelliselle työmaalle, tuoksu ja ulkonäkökin vinksallaan... raiheinästä suojaviljan olkiin oikeammin toteutetut kelpaavaa evästä...

Se 10 senttiä kai tarkoittaa poljettua rehua. 3 m korkeaan siiloon pitäisi ajaa vähintään 30 kuormaa, jos kuormat levitetään koko siilon alalle. Jos kuormia mahtuu enemmän ei kuormaa tarvitse levittää ihan kokoalalle.

Hmm.. mitenköhän lie. Meillä menee kaksimetrisiin elementteihin juuri se 40 kuormaa kun luiskan tekee. Tilaavuspainohan tarkkuussilputulla karkeasti kolminkertaistuu tiivistettäessä eli 30 cm patja kutistuu siihen 10 centimetriin. Lähempänä tuota 30 cm patja on tullut tehtyä kun levittänyt kuorman  . Teoriassa koko pohja-alalle levitettynä saisi sen 20 cm patjan noilla siiloilla ja kärryillä, teoriassahan luiska lisää hieman pinta-alaa, mutta pythagoraan mukaan asialla ei ole juurikaan tuon taivaallista merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 17.03.12 - klo:18:11

Jos sil-all auma/paali pilaantuu, kannattaa syytä etsiä muualta kuin aineesta. Meillä oli kevään auman teossa olosuhteet pahasti pielessä ja silti on ensiluokkaista tavaraa.

Mä olen tehny saman havainnon. Ainetta syyttää yleensä ne, joille omien virheiden myöntämättä jättäminen on kunnia-asia Luulen sitäpaitsi, että kaikilla biologisilla aineilla onnistuu, kunhan tekee homman jämptisti.

No, te olettekin NIIN eteviä... Sopivan välttävä tallominen saattaa olla riittänyt hapotetulle rehulle, mutta biologisella säilötty vaatisikin tehokkaamman tallomisen. Silloin voi ymmärtää kritiikin?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.03.12 - klo:08:56

Lainaus käyttäjältä: realisti - 17.03.12 - klo:18:11

Jos sil-all auma/paali pilaantuu, kannattaa syytä etsiä muualta kuin aineesta. Meillä oli kevään auman teossa olosuhteet pahasti pielessä ja silti on ensiluokkaista tavaraa.

Mä olen tehny saman havainnon. Ainetta syyttää yleensä ne, joille omien virheiden myöntämättä jättäminen on kunnia-asia Luulen sitäpaitsi, että kaikilla biologisilla aineilla onnistuu, kunhan tekee homman jämptisti.

No, te olettekin NIIN eteviä... Sopivan välttävä tallominen saattaa olla riittänyt hapotetulle rehulle, mutta biologisella säilötty vaatisikin tehokkaamman tallomisen. Silloin voi ymmärtää kritiikin?

No sanoisin,että jos sanoo joku aina olevan ensiluokkaista rehua,en usko kyllä sanojaan yhtään,jossain kohti taatusti valehtelee tai rehunlaadun määritelmä on toinen.Tuo omien virheiden myöntäminen on kyllä monelle kova pala,vaikka se on se avain parempaan monessa asiassa.

Lainaus käyttäjältä: mah - 19.03.12 - klo:05:52

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.03.12 - klo:08:56

Lainaus käyttäjältä: realisti - 17.03.12 - klo:18:11

Jos sil-all auma/paali pilaantuu, kannattaa syytä etsiä muualta kuin aineesta. Meillä oli kevään auman teossa olosuhteet pahasti pielessä ja silti on ensiluokkaista tavaraa.

Mä olen tehny saman havainnon. Ainetta syyttää yleensä ne, joille omien virheiden myöntämättä jättäminen on kunnia-asia Luulen sitäpaitsi, että kaikilla biologisilla aineilla onnistuu, kunhan tekee homman jämptisti.

No, te olettekin NIIN eteviä... Sopivan välttävä tallominen saattaa olla riittänyt hapotetulle rehulle, mutta biologisella säilötty vaatisikin tehokkaamman tallomisen. Silloin voi ymmärtää kritiikin?

No sanoisin,että jos sanoo joku aina olevan ensiluokkaista rehua,en usko kyllä sanojaan yhtään,jossain kohti taatusti valehtelee tai rehunlaadun määritelmä on toinen.Tuo omien virheiden myöntäminen on kyllä monelle kova pala,vaikka se on se avain parempaan monessa asiassa.

Sanoin jo aiemmin, ettei aina onnistu. Viime syksyn oloissa olis happo voinut olla parempi kuin biologinen ja seiskan kolmossatoa on syötetty talvisydän. En pidä sitä onnistumisena. Osasyy on myös tiivistyksessä. Yhden päivän ajan poljettiin ja levitettiin kurottajalla, kun kaivinkoneesta särkyi kääntömoottori. Tuo kerros näkyy nyt höttöisempänä ja käymislaatu on vähän mitä sattuu. Siilon olis pitänyt ajattaa traktori kaveriksi tiivistämään ja hidastaa korjuutahtia. Sekään ei ole säilöntäaineen syy.

Mä oon kyllä havainnu sitä virheettömyyttä vannoutuneilla happomiehillä. Niillä epäonnistuminen on aina jonkun muun syy ja biologista "kokeiltaessa" se on tietenki se aine 

Onhan työtavoilla tietenkin merkitystä mutta kun perjaatteessa täysin oikein tehty rehu taitaa säilyä ilman aineitakin. silloin jos happo antaa enemmän anteeksi kuin biologinen niin voidaan päätellä että happo on parempi. Aineiden käytön tarkoitus taitaa kuitenkin olla varmistaa rehunlaatu. jokainen sitten miettii omalla tahollaan että onko hinta, työmukavuus ja koneiden säästyminen sen arvosta että tekee biologisella tai jopa ilman aineita.

Eipä nuo hapotkaan nykyään koneita pilaa? Happo on korjuuhetkellä mielestäni jopa mukavampaa käsitellä, ei tarvitse lorotella vettä ja passailla sitä viimeistä bakteeripömpeliä. Hinta puoltaa vahvasti bakteeripuolta, eikä laadussakaan sanomista ole sopivissa korjuuolosuhteissa.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 19.03.12 - klo:08:06

Lainaus käyttäjältä: mah - 19.03.12 - klo:05:52

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.03.12 - klo:08:56

Lainaus käyttäjältä: realisti - 17.03.12 - klo:18:11

Jos sil-all auma/paali pilaantuu, kannattaa syytä etsiä muualta kuin aineesta. Meillä oli kevään auman teossa olosuhteet pahasti pielessä ja silti on ensiluokkaista tavaraa.

Mä olen tehny saman havainnon. Ainetta syyttää yleensä ne, joille omien virheiden myöntämättä jättäminen on kunnia-asia Luulen sitäpaitsi, että kaikilla biologisilla aineilla onnistuu, kunhan tekee homman jämptisti.

No, te olettekin NIIN eteviä... Sopivan välttävä tallominen saattaa olla riittänyt hapotetulle rehulle, mutta biologisella säilötty vaatisikin tehokkaamman tallomisen. Silloin voi ymmärtää kritiikin?

No sanoisin,että jos sanoo joku aina olevan ensiluokkaista rehua,en usko kyllä sanojaan yhtään,jossain kohti taatusti valehtelee tai rehunlaadun määritelmä on toinen.Tuo omien virheiden myöntäminen on kyllä monelle kova pala,vaikka se on se avain parempaan monessa asiassa.

Sanoin jo aiemmin, ettei aina onnistu. Viime syksyn oloissa olis happo voinut olla parempi kuin biologinen ja seiskan kolmossatoa on syötetty talvisydän. En pidä sitä onnistumisena. Osasyy on myös tiivistyksessä. Yhden päivän ajan poljettiin ja levitettiin kurottajalla, kun kaivinkoneesta särkyi kääntömoottori. Tuo kerros näkyy nyt höttöisempänä ja käymislaatu on vähän mitä sattuu. Siilon olis pitänyt ajattaa traktori kaveriksi tiivistämään ja hidastaa korjuutahtia. Sekään ei ole säilöntäaineen syy.

Mä oon kyllä havainnu sitä virheettömyyttä vannoutuneilla happomiehillä. Niillä epäonnistuminen on aina jonkun muun syy ja biologista "kokeiltaessa" se on tietenki se aine 

Kolmas sato on monesti villiä tavaraa. Säilyy vaikka ilman aineita, tai sitten mikään mömmö tai happo ei auta.