Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.02.12 - klo:21:32

No taas ihan asian sivusta, mutta pakko kuitenkin taas avautua.
Minusta on erittäin järjetöntä, että viljelijät käy palkkatöissä, hakkaa metsänsä ja miettii kaikenmaailman yhteistyökuvioita pystyäkseen pitämään päänsä pinnalla tappiollisessa tuotannossaan Ehkä pitäisi ajatella ihan jotain muuta

Asian sivusta, indeed. Ei pahalla, mutta jotenkin vaikuttaa siltä että katselet tätä asiaa putken läpi. Tai sitten sulla on ajatus mikä ei mulle aukea. Jos mä vaikka sanosin että en käy palkkatyössä, hakkaan metsäni metsänhoidollisesti eikä toimintani ole tappiollista?

Ei ollut tarkoitus kommentoida tätä, mutta menköön vaikka kuumeen piikkiin.

Olet oikeassa, tämmönen eläkeikää lähentyvä tuotantonsa kuntoon laittanut viljelijä on erittäin vähän yhteistyöhaluinen jonkun potkua talouteensa haluavan viljelijän kanssa. On erittäin hienoa, että esimerkiksi ne alle 30 lehmän pikkukarjat pistää hynttyyt yhteen ja lehmät yhteiseen navettaan. Se on nopeampi tie verrattuna siihen minkä olen itse kulkenut. Toivottavasti se vaan ei ole keino tuottaa halvempaa maitoa ja lihaa ja maksaa kovempia vuokria
Silti en vieläkään ymmärrä mitä eroa on esimerkiksi vaihtotyössä, kahden-kolmen viljelijän yhteistyössä tai urakoitsijan käytössä??

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.02.12 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.02.12 - klo:21:37

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.02.12 - klo:21:32

Antti-x: Eikös liikevaihto mene puoliksi tilayhtymässä, jos samankokoiset?

Minäpäs ennätin vastaamaan ennen anttia: Jos kaksi tilaa joilla on molemmilla 100 000 e liikevaihto menevät yhteen tulee kokonaisliikevaihdoksi 200 000 euroa joka taas jaettuna mainitsemallesi kahdelle on siis 100 000 euroa. missä oli se ongelma? 

Onkelma tulee siitä, jos kulutkin pannaan puoliksi

Mutta eikös kulujen pitäisi pienentyä kun päällekkäistä koneistusta ja toimintoja yhdistetään? No,  lähinnä oleelisinta ovat kuitenkin ne mahdollisuudet joita hyvin integroitu yhteistyö tuo tullessaan, kyse on siis resursseista. Miksi esim. osakeyhtiö hankkisi ulkopuolisia sijoittajia kun itse kumminkin osaa homman tehdä? Tietenkin hankkiakseen resursseja tehdä sitä omaa toimintaa mahdollisimman hyvin ja kehittyä.

Juuu tottakai, mutta kerros mulle miten yhdistetään kaksi 600 hehtaarin korjuualaa ja nimenomaan pyöröpaaliin? En ymmärrä miksi hommata sijoittajia kannattavaan toimintaan?

Silti en vieläkään ymmärrä mitä eroa on esimerkiksi vaihtotyössä, kahden-kolmen viljelijän yhteistyössä tai urakoitsijan käytössä??

Sitä koetin tuossa yllä sanoa, että samaa asiaa kaikki. Mutta aiemmasta kommentistasi tuli jotenkin läpi, että yhteinen yhtiö tai jotain muuta sellaista tuottaa väistämättä ongelmia, toisen osapuolen köyhtymistä (vähän sosialismin hajukin tuli kommentistasi läpi...) ja muuta sellaista, mutta tuo itsellisten yhteistyö ei.

Itselleni on nuo juridiset kuviot aika yhdentekeviä, osuuskunta ja osakeyhtiö samanarvoisia jne., joten en minkään organisointimuodon kategorista hyljeksyntää oikein pysty ymmärtämään. Tai ainakaan hyväksymään. Jos esittämäsi kasvinviljelytilan hyötyminen ja kotieläintilan köyhtyminen on totta, niin siinä yhteistyökuviossa on perussopimus vinossa.

Itse toimin tällä hetkellä erittäinkin itsellisesti, oikeastaan mitään ei ole ulkoistettu eikä kiinteää tuotannollista yhteistyötä ole kenenkään kanssa. Nyt kun homma alkaa rullaamaan, niin oikeastaan sitä enemmän on "haku päällä", kun pystyy jo tasavertoiseen kumppanuuteen aiempaa paremmin.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.02.12 - klo:22:11

Silti en vieläkään ymmärrä mitä eroa on esimerkiksi vaihtotyössä, kahden-kolmen viljelijän yhteistyössä tai urakoitsijan käytössä??

Sitä koetin tuossa yllä sanoa, että samaa asiaa kaikki. Mutta aiemmasta kommentistasi tuli jotenkin läpi, että yhteinen yhtiö tai jotain muuta sellaista tuottaa väistämättä ongelmia, toisen osapuolen köyhtymistä (vähän sosialismin hajukin tuli kommentistasi läpi...) ja muuta sellaista, mutta tuo itsellisten yhteistyö ei.

Itselleni on nuo juridiset kuviot aika yhdentekeviä, osuuskunta ja osakeyhtiö samanarvoisia jne., joten en minkään organisointimuodon kategorista hyljeksyntää oikein pysty ymmärtämään. Tai ainakaan hyväksymään. Jos esittämäsi kasvinviljelytilan hyötyminen ja kotieläintilan köyhtyminen on totta, niin siinä yhteistyökuviossa on perussopimus vinossa.

Itse toimin tällä hetkellä erittäinkin itsellisesti, oikeastaan mitään ei ole ulkoistettu eikä kiinteää tuotannollista yhteistyötä ole kenenkään kanssa. Nyt kun homma alkaa rullaamaan, niin oikeastaan sitä enemmän on "haku päällä", kun pystyy jo tasavertoiseen kumppanuuteen aiempaa paremmin.

Petri

Eihän tossa vaihtotyössä mitään eroa ole, se toimii ihan samalla tavalla, tarvittavat investoinnit on pienempiä per tila ja koneille tulee kohtuullinen määrä käyttötunteja joka tilalla.

vaihtotyö on helppo sopia vuosittain tai työ- tai tapauskohtaisesti mutta kun oy tms. alkaa sopu hiipua niin vaikeaksi menee kuvioiden uudelleenjärjestely. viimeistään spv.n yhteydessä tulee ongelmia.

Ei se mielestäni ole oleellista, mikä on se yhteistyön muoto jota harjoitetaan, vaan se, että kekenkä kanssa näitä yhteisiä kuvioita järjestellään, alalla on yleisesti kaikki mielialahäiriköt ja muut luonnevikaiset, joten kannattaa vähän miettiä sitä että kenenkä kanssa alkaa kimppaan.
Sekä keskustella asioista perusteellisesti, jotta pyrkimykset on samansuuntaiset asioissa.

Onkohan suomessa sellaista kuviota käytössä, että yksi tila alkaisi "ydintilaksi" ja esimerkiksi vuokraisi toisen tilan (tai vaikka useamman) käyttöönsä ja tarvittaessa palkkaisi ainakin osan entisistä isännistä työvoimaksi? Meinaan pikkutiloilla voisi olla aika porkkana saada työstään oikeaa palkkaa ja toisaalta tämä ydintila (olkoon sitten vaikka osakeyhtiö, jos alkaa olla perustetta) saisi pienillä pääomilla käyttöönsä peltoa ja osaamista, karjasta en sitten tiedä. Tällainen malli sopisi mielestäni tilanteeseen, jossa nämä toiset tilat ajavat tuotantonsa alas vaikka 10 vuoden aikana, eli jatkuvuutta sinänsä ei ole mutta saisi paremman korvauksen työllensä. Lisäksi homma olis aika helppo purkaa.

Yhtäkaikki, tiloja on erilaisia, tarpeita on erilaisia. Minusta ei voida ajatella että verrataan jotain mallia A malliin B noin suoraan, vaan minusta maatilankin kehittäminen pitää nähdä prosessina koska se sitoo pääomia pitkäksi ajaksi. Näinollen harkittu yhteenliittymä voisi olla ikäänkuin ponnahduslauta yhdelle ja toiselle jotain muuta. Kuten on tullut jo esillekin, pienen ja velkaisen tilan lähtökohta on aivan erilainen kuin vakavaraisen tilan lähtökohta. Onko kituminen siinä velkaantuneessa hommassa jotenkin hurskaampaa kuin erilaisten mahdollisuuksien miettiminen.. 

Onkohan suomessa sellaista kuviota käytössä, että yksi tila alkaisi "ydintilaksi" ja esimerkiksi vuokraisi toisen tilan (tai vaikka useamman) käyttöönsä ja tarvittaessa palkkaisi ainakin osan entisistä isännistä työvoimaksi? Meinaan pikkutiloilla voisi olla aika porkkana saada työstään oikeaa palkkaa ja toisaalta tämä ydintila (olkoon sitten vaikka osakeyhtiö, jos alkaa olla perustetta) saisi pienillä pääomilla käyttöönsä peltoa ja osaamista, karjasta en sitten tiedä. Tällainen malli sopisi mielestäni tilanteeseen, jossa nämä toiset tilat ajavat tuotantonsa alas vaikka 10 vuoden aikana, eli jatkuvuutta sinänsä ei ole mutta saisi paremman korvauksen työllensä. Lisäksi homma olis aika helppo purkaa.

Yhtäkaikki, tiloja on erilaisia, tarpeita on erilaisia. Minusta ei voida ajatella että verrataan jotain mallia A malliin B noin suoraan, vaan minusta maatilankin kehittäminen pitää nähdä prosessina koska se sitoo pääomia pitkäksi ajaksi. Näinollen harkittu yhteenliittymä voisi olla ikäänkuin ponnahduslauta yhdelle ja toiselle jotain muuta. Kuten on tullut jo esillekin, pienen ja velkaisen tilan lähtökohta on aivan erilainen kuin vakavaraisen tilan lähtökohta. Onko kituminen siinä velkaantuneessa hommassa jotenkin hurskaampaa kuin erilaisten mahdollisuuksien miettiminen.. 

Etelä-pohjanmaalla on joku sonnikasvattaja, joka toimii tolla periaattella.
Iso-pahkala tai jotain sellaista, sillä on itellä joku 450 hehtaaria ja sitten pikkutoimijoita, joilla on muutamia kymmeniä hehtaareja ....
Sonneja taitaa olla vähän jokaisella, mutta ne on samassa helvetin isossa navetassa ?

Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella vaikuttaa Bullstoppi. Yhteistyötilojen kanssa maata 563ha.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.02.12 - klo:22:11

Silti en vieläkään ymmärrä mitä eroa on esimerkiksi vaihtotyössä, kahden-kolmen viljelijän yhteistyössä tai urakoitsijan käytössä??

Sitä koetin tuossa yllä sanoa, että samaa asiaa kaikki. Mutta aiemmasta kommentistasi tuli jotenkin läpi, että yhteinen yhtiö tai jotain muuta sellaista tuottaa väistämättä ongelmia, toisen osapuolen köyhtymistä (vähän sosialismin hajukin tuli kommentistasi läpi...) ja muuta sellaista, mutta tuo itsellisten yhteistyö ei.

Itselleni on nuo juridiset kuviot aika yhdentekeviä, osuuskunta ja osakeyhtiö samanarvoisia jne., joten en minkään organisointimuodon kategorista hyljeksyntää oikein pysty ymmärtämään. Tai ainakaan hyväksymään. Jos esittämäsi kasvinviljelytilan hyötyminen ja kotieläintilan köyhtyminen on totta, niin siinä yhteistyökuviossa on perussopimus vinossa.

Itse toimin tällä hetkellä erittäinkin itsellisesti, oikeastaan mitään ei ole ulkoistettu eikä kiinteää tuotannollista yhteistyötä ole kenenkään kanssa. Nyt kun homma alkaa rullaamaan, niin oikeastaan sitä enemmän on "haku päällä", kun pystyy jo tasavertoiseen kumppanuuteen aiempaa paremmin.

Petri

Kaikenlaiseksi saa haukkua, mutta sosialistiksi haukkuminen alkaa olla *****ilua..

Niin tuossa säälimässäni tapauksessa karjatilalla on tarve heinälle ja lannanlevitysalalle ja monet kasvitilat häikäilemättä käyttävät sitä hyväkseen

Tasavertaisten tilojen yhteistyö sopimuksin minusta turvallisinta, Oy- tai osuuskuntamuodot sitovat liikaa..

Tuossa Bulstopin tapauksessa yhteistyöllä myös tietysti kierretään pohjoisen tuen rajoituksia
Seuraava tilatukiuudistus saattaa ajaa minutkin tilan keinotekoiseen pilkkomiseen, jos huhut tulevista tukikatoista konkretisoituvat..

Lainaus käyttäjältä: Petri - 19.02.12 - klo:10:50

Sitä koetin tuossa yllä sanoa, että samaa asiaa kaikki. Mutta aiemmasta kommentistasi tuli jotenkin läpi, että yhteinen yhtiö tai jotain muuta sellaista tuottaa väistämättä ongelmia, toisen osapuolen köyhtymistä (vähän sosialismin hajukin tuli kommentistasi läpi...) ja muuta sellaista, mutta tuo itsellisten yhteistyö ei.

Kaikenlaiseksi saa haukkua, mutta sosialistiksi haukkuminen alkaa olla *****ilua..

Yritin kyllä niinpäin, että Sulle tuo osakeyhtiömuotoinen yhteisnavetta näyttää edustavan jonkinlaista kolhoosia....

Itse olen läheltä seurannut yhtä ay:ta, joka teki yhteisnavetan. "Peruskirjassa" on aika monta sivua ja suunnilleen kaikki mahdollinen pieleenmeno on siinä ennakoitu. Ei vielä ole mennyt. Siis tämä muumaa. Ja sitten se Lietlahden yhteistyökuvio, joka taas pelaa erilaisten tilojen yhteistyöllä. Kumpikin toimii hyvin, isännät ovat tyytyväisiä ja talouspuolikin näyttää rullaavan.

Avioliittoon voidaan mennä rakkaudesta 50/50 -ajattelulla, mutta nämä yhteistyökuviot vaativat kunnollisen avioehdon. Se, että naapurit kuppaavat sitä rehualaa tarvitsevaa yhteistyötilaa, kuulostaa vähän siltä, että se kotieläintila ei laajentaessaan ole miettinyt resurssejaan ihan loppuun asti?

Petri

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 19.02.12 - klo:14:12

Lainaus käyttäjältä: Petri - 19.02.12 - klo:10:50

Sitä koetin tuossa yllä sanoa, että samaa asiaa kaikki. Mutta aiemmasta kommentistasi tuli jotenkin läpi, että yhteinen yhtiö tai jotain muuta sellaista tuottaa väistämättä ongelmia, toisen osapuolen köyhtymistä (vähän sosialismin hajukin tuli kommentistasi läpi...) ja muuta sellaista, mutta tuo itsellisten yhteistyö ei.

Kaikenlaiseksi saa haukkua, mutta sosialistiksi haukkuminen alkaa olla *****ilua..

Yritin kyllä niinpäin, että Sulle tuo osakeyhtiömuotoinen yhteisnavetta näyttää edustavan jonkinlaista kolhoosia....

Itse olen läheltä seurannut yhtä ay:ta, joka teki yhteisnavetan. "Peruskirjassa" on aika monta sivua ja suunnilleen kaikki mahdollinen pieleenmeno on siinä ennakoitu. Ei vielä ole mennyt. Siis tämä muumaa. Ja sitten se Lietlahden yhteistyökuvio, joka taas pelaa erilaisten tilojen yhteistyöllä. Kumpikin toimii hyvin, isännät ovat tyytyväisiä ja talouspuolikin näyttää rullaavan.

Avioliittoon voidaan mennä rakkaudesta 50/50 -ajattelulla, mutta nämä yhteistyökuviot vaativat kunnollisen avioehdon. Se, että naapurit kuppaavat sitä rehualaa tarvitsevaa yhteistyötilaa, kuulostaa vähän siltä, että se kotieläintila ei laajentaessaan ole miettinyt resurssejaan ihan loppuun asti?

Petri

Tommonen yhteisnavetta voi olla hyvinkin järkevä hanke, työaikoja vai pitäisikö sanoa vuoroja voi sitten rukata niin, että kaikkien vapaa-aika lisääntyy.

Olen ajatellut, että eri yhtiömuodot eivät ole näissä maatilojen yhteenliittymissä mukana ensisijaisesti juridisten kuvioiden takia, vaan toimivat suuntaa antavina malleina parhaan organisoitumismuodon löytämiseksi eri tilanteisiin. Juridinen puoli, esim. vastuiden määrittäminen, tulee vasta jäljempänä, toki ei mitenkään merkityksettömänä. Eli ensin suuret linjat selville, sitten vasta pilkkujen kimppuun 

Liputin osakeyhtiön puolesta tuossa aiemmin. Siinä oleellista ei ollut yhtiömuoto vaan ajatusmalli, tosin siihen oy käsittääkseni sopisi hyvin... Eli tietyissä tilanteissa pitäisi rohkeasti miettiä, tarvitaanko yhteenliittymässä lopulta useita eri yksiköitä vaan voisiko olla vain yksi toimija, jonka omistus on näiden "alkuperäistilojen" omistajilla. Maanomistushan voi säilyä ennallaan, jos se katsotaan viisaaksi. Yhtiö vuokraa pellot osakkailtaan..

 Petrin esimerkiksi nostama Muumaa on valinnut mallin (ja tätä menestyksellä toteuttanut), jossa itsenäiset tilat toimivat kimpassa. Ehkä siinä syy paksuun peruskirjaan?

 

Osakeyhtiötä on kehuttu muissakin ketjuissa, joten raatilaisille aiheellinen kysymys?
Miten sitten suu pannaan osakeyhtiöissä jos/kun verovapaa osinko poistuu?

Osakeyhtiötä on kehuttu muissakin ketjuissa, joten raatilaisille aiheellinen kysymys?
Miten sitten suu pannaan osakeyhtiöissä jos/kun verovapaa osinko poistuu?

Toiminta muutetaan säätiöksi joka jakaa apurahoja ja stipendejä valituille henkilöille.