Noniin mitenkä sitä metsää kannattaa sitten kasvattaa. eli nykyinen suositus lienee jonkinnäköinen taimikonhoito, ensiharvennus jossa pääasiassa tulee energiapuuta ja sen jälkeen 1 taikka 2 harvennusta ja lopuksi kaikki pois. No toi loppupää on varmasti hyvä mutta miten tämä energiapuu hässäkkä. mulla on sellainen käsitys että jos rahaa tavoittelee niin tämä energiaharvennus kannattaa unohtaa. Mun mittapuun mukaan homma menis seuraavanlaisesti. Reikäperkaus, taimikonhoito missä pyrittäis jättämään harvahko havumettä ja väliin koivua. Sitten ensiharvennus missä koivu klapipuuksi ja ehkä jotain havupuuta. no seuraavalla kierroksella jo tukkikokoon ehtinyt havupuu ja lopuksi joko päätehakkuu tai harvennus ja päätehakkuu. Mielestäni havupuuta ei kannat kasvattaa energiaksi tai kuiduksi vaan se pitää saada tukkina pois. Miten muilla.

Kyllä tämän myrskyn jälkeen voi todeta, että ne paljon mainostetut tehometsätalouden "hyödyt" nollittuvat ja menevät jopa miinuksen puolelle yhdessä yössä. Hakkuuaukkojen viedessä on täystuho ja harvennetuissa kohteissa suuri osa puista nurissa. Ja tarjonta kun on aika runsasta, niin joko annat puoli-ilman metsäkapiltalistille tai sitten myyt kiltisti energialaitoksille hakepuuksi ja jos oikein huonosti käy, niin ei kelpaa kenellekään, siis jäävät mätänemään metsään ja tuholaiset hoitelevat loputkin puut, mitkä pystyssä ovat.

Olipa yllättävää että heti ilmaantuu joku tämän myrskyn varjolla mollaamaan nykyistä metsän kasvatusmenetelmää  Jos tuolla pahimmalla myrskyalueella olis ollut tätä eri kasvatusvaiheissa olevaa metsää, niin sitten ne puut sais ihan oikeasti jättää sinne lahoamaan. Siellä olis mukava touhuta korjuumiehen, kun sekaisin olis tukkipuut ja alustassa kasvava taimikko.

Puolensa kaikilla menetelmillä, mutta yksipuolinen yhden menetelmän julistaminen parhaaksi vähän tökkii. Siitä varmaan voidaan olla samaa mieltä että vaivaa joutuu metsänomistaja näkemään jokatapauksessa metsää perustaessaan jos metsäpohja on jotain muuta kuin männikkökangasta.

Itsellä nyt sattuu juuri olemaan pari vuotta sitten harvennettu metsä ja naapurillani vanhalla jäärällä on  sellainen vanhanaikaisesti hoidettu. Kyllä siinä eron huomaa, minulla kumossa huomattavasti enemmän, . Ei se metsän tiheys silloin haittaa, kun ei sieltä jodu niitä tuhopuita korjaamaan
Eniten tässä sieppaavat kelit ja epätietoisuus puiden kohtalosta eli huoliiko kukaan? Itsellä puulämmitys, joten siinä yksi kohde. Onneksi on sentään vakuutus, joka max. korvaa 15 eur/kiintomotti. Alle 100 motin tuhon saa itse arvioida ja isommat sitten arvioi asiantuntija.
Kummasakin hoitotavassa tosiaan on puolensa. Jos paperinkäyttö tätä vauhtia pienenee, niin ehkä tulevasuudessa siirrytään enemmän kohti jatkuvaa kasvatusta. Harvennuspuut oksineen energiakäyttöön ja pyritään mahdollisimman suuriin tukkisaantoihin, joista saa parempaa keskihintaa. Nykykoneilla kyllä onnistuu koneellinen kaato harvennuskohteissakin aika hyvin. Tämä nykymenetelmä oikeastaan vain suosii sellunkeittäjiä, takaa halvan raaka-aineen.

Juu minullekin aivan sama mitä ostaja puille tekee kunhan maksaa niistä käyvän hinnan. Nykymenetelmässä on vaan se hyvä puoli, että ainakin tähänastisina talvina on ollut mahdollista suorittaa harvennukset ja väljennykset rikkomatta jäljellejäävää puustoa. Kokopuun energiakorjuussa arveluttaa se, että kun pusikko samalla raivataan ja harvennetaan, on jälki yleensä aika surullista katsottavaa. Myös jatkuvan kasvatuksen menetelmä vaatii korjuumiehiltä enemmän ammattitaitoa ja kelisilmää ettei jäljelläolevaa puustoa runnota samalla kun korjataan tukkikokoista puuta pois metsästä. Hevosaikaan kun ei ole paluuta kuitenkaan.

Sain tuossa kuulla että muutama tukkipuu oli omaltakin maalta nurin mennyt. Onneksi on hankintakauppa auki ja saa sinne myrskypuut kelkottua.

Mitä sanoisitte jos joku ei haluais kasvattaa kuitua ja energiapuuta ollenkaan. Jos systeeminä olisi että istuttais puut vaikka 3-4 metrin välein ja kymenen vuoden välein kävis tökkäämässä kaikki roskapuu poikki. Paljonko "ensiharvennus" myöhästyisi ja korvaisiko energiapuun ja kuidun muuttuminen pikkutukiksi aiheutuneen menetyksen jos ajattelee asiaa ainoastaan metsänomistajan kannalta eikä ollenkaan firmojen näkökulmasta. Kasvunopeushan olisi parempi harvemmassa metsässä.

Mitä sanoisitte jos joku ei haluais kasvattaa kuitua ja energiapuuta ollenkaan. Jos systeeminä olisi että istuttais puut vaikka 3-4 metrin välein ja kymenen vuoden välein kävis tökkäämässä kaikki roskapuu poikki. Paljonko "ensiharvennus" myöhästyisi ja korvaisiko energiapuun ja kuidun muuttuminen pikkutukiksi aiheutuneen menetyksen jos ajattelee asiaa ainoastaan metsänomistajan kannalta eikä ollenkaan firmojen näkökulmasta. Kasvunopeushan olisi parempi harvemmassa metsässä.

Jos hirvet ammuttais sukupuuttoon ni vois toimia
Mut en silti nää mitään järkeä tollasessa...
Jokaisesta taimesta ei kuitenkaa tuu puuta

Mikä siinä kuidun ja energiapuun kasvattamisessa tökkii?

Hinta.

toisaalta sitten tulee mieleen kymysys että paljun pitäis saada?                    kasvua on vaikka et tee yhtään mitään!   luonto hoitaa!

Mikä siinä kuidun ja energiapuun kasvattamisessa tökkii?

jos kuutiohinta hyppää vaikka 30 eurolla 5 vuoden kasvatuksella ja harvemmalla puustolla niin ainakin tulopuolessa on aika suuri ero. kysymys on vaan siinä että saako ne raivauskulut kuitattua. Lisäksi pienenee ja vähenee taimien istutus ja alkukasvatukseen liittyvät asiat ja kulut.

Perjaatteessa toi hirviasia ei pitäisi muuttua miksikään koska lehtipuuta pukkaa jatkuvasti jota ne voivat syödä. Ja voihan aina raivauksessa jättää lehtipuu jos sattuu tulemaan aukko havupuihin.

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 29.12.11 - klo:18:22

Mikä siinä kuidun ja energiapuun kasvattamisessa tökkii?

jos kuutiohinta hyppää vaikka 30 eurolla 5 vuoden kasvatuksella ja harvemmalla puustolla niin ainakin tulopuolessa on aika suuri ero. kysymys on vaan siinä että saako ne raivauskulut kuitattua. Lisäksi pienenee ja vähenee taimien istutus ja alkukasvatukseen liittyvät asiat ja kulut.

Perjaatteessa toi hirviasia ei pitäisi muuttua miksikään koska lehtipuuta pukkaa jatkuvasti jota ne voivat syödä. Ja voihan aina raivauksessa jättää lehtipuu jos sattuu tulemaan aukko havupuihin.

Ei yliharva metsä sen paremmin tuu kasvamaan... tai no oksia ainaski perkeleesti 

Joku puhui metsäpäivillä vertailusta ruotsista, missä oli vedetty tie suoraan koeruudun läpi. Vuosikymmenten saatossa toisella puolella oli tehty kaikki kirjan mukaan ja toisella puolella annettiin kasvaa vapaasti. Nettotulos rahassa oli lähes sama molemmin puolin tietä. En tosin löydä mitään netistä joka vahvistaisi tämän, mutta onhan se huvittava piirre.

Joku puhui metsäpäivillä vertailusta ruotsista, missä oli vedetty tie suoraan koeruudun läpi. Vuosikymmenten saatossa toisella puolella oli tehty kaikki kirjan mukaan ja toisella puolella annettiin kasvaa vapaasti. Nettotulos rahassa oli lähes sama molemmin puolin tietä. En tosin löydä mitään netistä joka vahvistaisi tämän, mutta onhan se huvittava piirre.
Kyllä tuo lienee ihan mahdollista.Kun metsä uudistuu luonnonehdoilla, niin kasvupaikalla voiton ottaa puulaji, joka sinä parhaiten menestyy. Luku sinänsä sitten ovat maanmuokkaus- ja istutuskulut, jotka helposti ovat 1000-2000 eur/ha. Jos lasketaan tuolle uudistamiskustannukselle kiertoajan 60 vuotta pääomakulut, niin  saa muutaman vuoden hitaamalle alkukehitykselle vuotta kohti ihan kohtuullisen korvauksen. No pidetään tuolla uudistamistavalla ainakin taimitarhat pystyssä ja työlistetään, muuta hyötyä tuskin on. Lisäksi nämä yhden puulajin puupellot ovat huomattavasti herkempiä eläinten aiheutamille tuhoille.

   Kyllä täystiheät istutukset ja taimikonperkaus oikeaan aikaan tuo hyvän valinnan ensiharvennukseen josta jää sitten laatupuuta edelleen kasvatukseen. Pylvästä ei tule oksamänniköistä eikä sorvikuusta huonosti hoidetuista kuusikoista.