Luomun alkaessa ”profiloitua” se pyrki keksimään uudestaan viljelykierron, madot, karjanlannan… Annettiin ymmärtää, että tavallinen viljely tekee kaiken väärin.
Keksintöjen listaan on täällä liitetty myös mykoritsa, sienijuuri. Joka oikeasti on vanhempi "keksintö" kuin ihminen.
No jos lantaa levitettiin kaatopaikkameiningillä... siitä historiasta "tavanomainen" maksaa valitettavan pitkään. Muistatkos itsekin noin vuosikymmenen takaista vääntöä MaasTullin palstoilla, jossa ylistit väkilannoitteiden hallittavuutta karjanlantaan verrattuna - etkä silloinkaan kertonut, millä sen tavanomaisen lehmän peräpäähän se tulppa laitetaan. Ja käytännössä se vilja-lumi-vilja -viljelykierto ei kovin harvinainen ole. Ja hyvillä viljavuusluvuilla viljaa viljellessä ei mykorritsoja paljoa tarvita.
Muinoin 90-luvun alussa, ensimmäisellä pitkällä neuvojakurssilla meillä oli legendaarinen taloustutkija Aimo Turkki myös puhujapöntössä. Hän tuli joitain tunteja etuajassa aikataulusyistä sekä hieman katsoakseen, mitä kurssilla muuten käsiteltiin. Kun näytin näitä viljelyteknisiä materiaaleja, hän pariin kertaan tokaisi vain, "että nämähän on ihan perusasioita". Koetimme vakuuttaa, että ei tässä paljon muusta ole kyse.
Kun taas vähän myöhemmin jollain Kasvinsuojeluseuran kesäretkellä paikallinen Maaseutukeskuksen kasvinviljelyagronomi piti ansiokkaan puheenvuoron kasvinsuojelun tarpeista, viljelykierroista, ennaltaehkäisevästä työstä ja sen sellaisesta. Puheenjohtaja hyvin ylimalkaisesti ryki seuraavan puhujan, Bernerin paikallisen konsulentin pönttöön, joka oman puolituntisensa tykittikin lähinnä perunanviljelyn tankkiseoksista. "No siinä tuli vankkaa ammattiasiaa", avasi pj. yleisökysymykset...
Itselleni tavanomainen viljelytekniikka ei ole mikään mörkö, mutta yritän parempaa. Luomupuolella nämä "keksinnöt" ovat taloudellinen pakko, ei mitään ip-sanahelinää. Joskus pskatutkijana toimiessani 80-90 -luvun vaihteessa ruotsalainen kolleega laski, että lannankäsittelyssä luomutuottajan kannattaa satsata 3-4 -kertaisesti typpikilon talteensaamiseen lannankäsittelyssä verrattuna "tavanomaiseen" viljelijään, joka pystyi edullisilla väkilannotteilla nuo hävikit korvaamaan.
Eiköhän tämä ala olla jo kypsää kauraa. Ja taidamme olla sen verran syvällä poteroissamme, että taidamme kumpikin ottaa omasta konjamiinipullosta...
Petri