Tollanen mahdollisuus nostaa luomutukia ilman luomuvalvontaa on just noiden pikkaraisjanatuistenkin tavoitteena ja sitten yöllä pruuttailla bioglyfoa. Vois siis saada luomutukea tekmättä luomun vaatimia lisätöitä ja ilman osaamista. Luomu täytyy pitää tiukasti valvottuna ja säädeltynä tuotantomuotona, jotta kuluttajien luottamus säilyy ja homma pysyy sellaisten käsissä, jotka todella pyrkivät tuottamaan luomutuotteita niille, jotka luomua haluavat ja ovat siitä valmiita maksamaan!!

"Jotka ovat valmiita maksamaan?"  Veronmaksajilta ei kysytä.

Luomun alkaessa ”profiloitua” se pyrki keksimään uudestaan viljelykierron, madot, karjanlannan… Annettiin ymmärtää, että tavallinen viljely tekee kaiken väärin.
Keksintöjen listaan on täällä liitetty myös mykoritsa, sienijuuri. Joka oikeasti on vanhempi "keksintö" kuin ihminen.

Matti

"Jotka ovat valmiita maksamaan?"  Veronmaksajilta ei kysytä.

Luomun alkaessa ”profiloitua” se pyrki keksimään uudestaan viljelykierron, madot, karjanlannan… Annettiin ymmärtää, että tavallinen viljely tekee kaiken väärin.
Keksintöjen listaan on täällä liitetty myös mykoritsa, sienijuuri. Joka oikeasti on vanhempi "keksintö" kuin ihminen.

Matti

Matin jutut kyllä viiraavat ja lentävät ihan omaa rataansa. Kuka luomuviljelyssä nyt omista keksinnöistään on puhunut.
Veronmaksajilta nyt ei muutenkaan kysellä mitä he joutuvat maksamaan (vrt kreikka, sossutuet yms). Tavanomainen viljely maksattaa myöskin vaikka vähän vähemmän verovaroista tukiaisia. Täysin turhaan omien avustuksien peittelyä Matilta kuin myös muilta luomuvihapuhujilta.  Luomutuet ovat tarpeellisia mm käytännön tutkimusien suorittamiseen. Tutkimuksia kun luomupuolella ei ole tehty ensin vuosikymmeniin ja sitten EU-aikana melko maltillisesti silloinkin. Nyt viljelijät saavat tehdä tätä työtä kantapäittensä kautta. Toinen merkittävä avustuksen tarve tulee siitä, että valla oleva apulanta-myrkkytuotanto on aiheuttanut merkittäviä pitkäaikaisia haittoja peltoekosysteemeihin, joita on hyvä korvata yhteisvastuullisesti; peltomaiden köyhdyttäminen, multavuuden häviäminen, rakenteen pilaantuminen yms.

Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 27.11.11 - klo:06:39

"Jotka ovat valmiita maksamaan?"  Veronmaksajilta ei kysytä.

Luomun alkaessa ”profiloitua” se pyrki keksimään uudestaan viljelykierron, madot, karjanlannan… Annettiin ymmärtää, että tavallinen viljely tekee kaiken väärin.
Keksintöjen listaan on täällä liitetty myös mykoritsa, sienijuuri. Joka oikeasti on vanhempi "keksintö" kuin ihminen.

Matti

Matin jutut kyllä viiraavat ja lentävät ihan omaa rataansa. Kuka luomuviljelyssä nyt omista keksinnöistään on puhunut.
Veronmaksajilta nyt ei muutenkaan kysellä mitä he joutuvat maksamaan (vrt kreikka, sossutuet yms). Tavanomainen viljely maksattaa myöskin vaikka vähän vähemmän verovaroista tukiaisia. Täysin turhaan omien avustuksien peittelyä Matilta kuin myös muilta luomuvihapuhujilta.  Luomutuet ovat tarpeellisia mm käytännön tutkimusien suorittamiseen. Tutkimuksia kun luomupuolella ei ole tehty ensin vuosikymmeniin ja sitten EU-aikana melko maltillisesti silloinkin. Nyt viljelijät saavat tehdä tätä työtä kantapäittensä kautta. Toinen merkittävä avustuksen tarve tulee siitä, että valla oleva apulanta-myrkkytuotanto on aiheuttanut merkittäviä pitkäaikaisia haittoja peltoekosysteemeihin, joita on hyvä korvata yhteisvastuullisesti; peltomaiden köyhdyttäminen, multavuuden häviäminen, rakenteen pilaantuminen yms.

 Ruuan hinta, tuotantotavasta riippumatta, on lähes vakio, kaikkea hintaa ei vaan makseta kassalla.

"Maajussit ovat kymmeniä vuosia kestäneellä ruikutuksellaan, öykkäröinnillään ja täydellisellä ympäristöstä piittaamattomuudellaan onnistuneet tekemään itsensä kaupunkilaisten silmissä mahdollisimman vastenmielisiksi. Jos katsotaan aikaa taaksepäin, luomuun uhratut rovot ovat naurettava pisara meressä siihen nähden, miten paljon rahaa on syydetty esimerkiksi eteläisen Suomen viljanviljelyyn ja karmeaan muna- ja voivuorien kasvattamiseen ja pakkovientiin veronmaksajien rahoilla. Ellei EU olisi tullut väliin ympäristövaatimuksineen, sama hulluus jatkuisi varmaan edelleen. Agribisneksen kuluttajille ja ympäristölle todella kalliiksi tullut kulta-aika ei palaa enää koskaan - onneksi. Luomuviljelijät ovat tehneet sellaista pr-työtä koko ammattikunnan maineen eteen, että te "tavalliset" viljelijät ette ole pystyneet siihen ikinä. Olisitte kiitollisia, sillä hyöty maajussien ympäristömaineen parantamisesta sataa teidänkin laariinne. Kateus on totisesti kamala suomalainen kansantauti. Mitä enemmän Suomessa viljellään "luomahtavasti", sitä parempi meille kaupallisesti Euroopanlaajuisesti. Parasta olisi, jos koko Suomi julistettaisiin luomualueeksi."

Tuokin olisi aikoinaan pitänyt tyynesti niellä?

http://mattipekkarinen.net/vitstees.htm#uudetjutut
Matti

minusta luomu sopii vain siihen kun nainen sanoo että nämä ovat aidot luomu rinnat. se on sulosta. muuten tulee juola ja ohdake pelto mieleen. valitan

Olisiko luomu ihan OK tuotantomenetelmä, jos sille ei maksettaisi ylimääräistä tukea? Aika vähän asiattomuuksia tuntuu luomupuolella olevan, jos yli kymmenen vuotta vanhasta uutisesta pitää argumentaatiolle tukea hakea.

Omata mielestäni luomu-tuotantotekniikassa on paljon sellaista, jolle on syytä maksaa tukea. Niitä pitäisi maksaa ilman luomuvalvontaan kuulumista (joskus herännyt ajatus kevyemmän byrokratian "ympäristöluomusta"). Myös tilakohtaisesti "rusinoita pullasta" poimiville, samaa ympäristömyötäisyyttä nekin tuottavat. Viljelijät, jotka haluavat markkinoilta lisähintaa, liittyisivät sitten valvontaan. Tämä näin omana mietteenäni tästä tukipolitiikasta.

Petri

Nykyisessä luomutuessa herättää epäilystä se, että luomupeltoja viljellään keskimäärin erittäin laajaperäisesti (7 % pelloista tuottaa 1 % tuotteista). Tämä kyllä haiskahtaa näennäisviljelyltä, varsinkin kun luomun puolestapuhujat sanovat, että luomu antaa osaavissa käsissä samansuuruisen sadon kuin tavanomainenkin.
Jaan mielelläni Petrin käsityksen, että hyviä luomukäytäntöjä voisi levittää myös tavanomaisille tiloille. Myös tukipolitiikan keinoin. Tuki luomusertifikaatin täyttäville voisi olla pelkästään myytyihin luomutuotteisiin sidottua tukea.

Luomun alkaessa ”profiloitua” se pyrki keksimään uudestaan viljelykierron, madot, karjanlannan… Annettiin ymmärtää, että tavallinen viljely tekee kaiken väärin.
Keksintöjen listaan on täällä liitetty myös mykoritsa, sienijuuri. Joka oikeasti on vanhempi "keksintö" kuin ihminen.

No jos lantaa levitettiin kaatopaikkameiningillä... siitä historiasta "tavanomainen" maksaa valitettavan pitkään. Muistatkos itsekin noin vuosikymmenen takaista vääntöä MaasTullin palstoilla, jossa ylistit väkilannoitteiden hallittavuutta karjanlantaan verrattuna - etkä silloinkaan kertonut, millä sen tavanomaisen lehmän peräpäähän se tulppa laitetaan. Ja käytännössä se vilja-lumi-vilja -viljelykierto ei kovin harvinainen ole. Ja hyvillä viljavuusluvuilla viljaa viljellessä ei mykorritsoja paljoa tarvita.

Muinoin 90-luvun alussa, ensimmäisellä pitkällä neuvojakurssilla meillä oli legendaarinen taloustutkija Aimo Turkki myös puhujapöntössä. Hän tuli joitain tunteja etuajassa aikataulusyistä sekä hieman katsoakseen, mitä kurssilla muuten käsiteltiin. Kun näytin näitä viljelyteknisiä materiaaleja, hän pariin kertaan tokaisi vain, "että nämähän on ihan perusasioita". Koetimme vakuuttaa, että ei tässä paljon muusta ole kyse.

Kun taas vähän myöhemmin jollain Kasvinsuojeluseuran kesäretkellä paikallinen Maaseutukeskuksen kasvinviljelyagronomi piti ansiokkaan puheenvuoron kasvinsuojelun tarpeista, viljelykierroista, ennaltaehkäisevästä työstä ja sen sellaisesta. Puheenjohtaja hyvin ylimalkaisesti ryki seuraavan puhujan, Bernerin paikallisen konsulentin pönttöön, joka oman puolituntisensa tykittikin lähinnä perunanviljelyn tankkiseoksista. "No siinä tuli vankkaa ammattiasiaa", avasi pj. yleisökysymykset...

Itselleni tavanomainen viljelytekniikka ei ole mikään mörkö, mutta yritän parempaa. Luomupuolella nämä "keksinnöt" ovat taloudellinen pakko, ei mitään ip-sanahelinää. Joskus pskatutkijana toimiessani 80-90 -luvun vaihteessa ruotsalainen kolleega laski, että lannankäsittelyssä luomutuottajan kannattaa satsata 3-4 -kertaisesti typpikilon talteensaamiseen lannankäsittelyssä verrattuna "tavanomaiseen" viljelijään, joka pystyi edullisilla väkilannotteilla nuo hävikit korvaamaan.

Eiköhän tämä ala olla jo kypsää kauraa. Ja taidamme olla sen verran syvällä poteroissamme, että taidamme kumpikin ottaa omasta konjamiinipullosta...

Petri

Nykyisessä luomutuessa herättää epäilystä se, että luomupeltoja viljellään keskimäärin erittäin laajaperäisesti (7 % pelloista tuottaa 1 % tuotteista). Tämä kyllä haiskahtaa näennäisviljelyltä, varsinkin kun luomun puolestapuhujat sanovat, että luomu antaa osaavissa käsissä samansuuruisen sadon kuin tavanomainenkin.

Tämä on suurelta osin tilastoharhaa, tai markkinoiden keskeneräisyyttä. Aikas paljon on karjatiloja, joiden pellot ovat luomuviljelyssä, mutta eläimet eivät. Vaikkapa rakennusten ym. seikkojen vuoksi. Tai eivät ole Valion luomukeräilyreittien varrella, jolloin into ottaa vielä lisää tarkkailua ilman markkinoilta saatavaa lisää on aika vähäinen. Tai kuten meillä, jossa eläimetkin ovat luomussa, mutta kun teurastamo ei ole tarkkailussa, niin ne elukat muuttuvat tavanomaiseksi heti poistuessaan tilalta.

Tilastot ovat pikaisesti luettuna joskus aika vaarallisia.

Petri

Kummalakkohan puolellaa pönttövuoren tunnellii on tämä Lapinlahden viisaus syntynynnää ?

Ei kait vaan Pätkä Maurille oo Sukujjjaaa
 

Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 27.11.11 - klo:06:39

Luomun alkaessa ”profiloitua” se pyrki keksimään uudestaan viljelykierron, madot, karjanlannan… Annettiin ymmärtää, että tavallinen viljely tekee kaiken väärin.
Keksintöjen listaan on täällä liitetty myös mykoritsa, sienijuuri. Joka oikeasti on vanhempi "keksintö" kuin ihminen.

Kun taas vähän myöhemmin jollain Kasvinsuojeluseuran kesäretkellä paikallinen Maaseutukeskuksen kasvinviljelyagronomi piti ansiokkaan puheenvuoron kasvinsuojelun tarpeista, viljelykierroista, ennaltaehkäisevästä työstä ja sen sellaisesta. Puheenjohtaja hyvin ylimalkaisesti ryki seuraavan puhujan, Bernerin paikallisen konsulentin pönttöön, joka oman puolituntisensa tykittikin lähinnä perunanviljelyn tankkiseoksista. "No siinä tuli vankkaa ammattiasiaa", avasi pj. yleisökysymykset...
Petri

Olitteko mahdollisesti Hämeen suunnalla retkeilemässä?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 26.11.11 - klo:22:27

Olisiko luomu ihan OK tuotantomenetelmä, jos sille ei maksettaisi ylimääräistä tukea? Aika vähän asiattomuuksia tuntuu luomupuolella olevan, jos yli kymmenen vuotta vanhasta uutisesta pitää argumentaatiolle tukea hakea.

Omata mielestäni luomu-tuotantotekniikassa on paljon sellaista, jolle on syytä maksaa tukea. Niitä pitäisi maksaa ilman luomuvalvontaan kuulumista (joskus herännyt ajatus kevyemmän byrokratian "ympäristöluomusta"). Myös tilakohtaisesti "rusinoita pullasta" poimiville, samaa ympäristömyötäisyyttä nekin tuottavat. Viljelijät, jotka haluavat markkinoilta lisähintaa, liittyisivät sitten valvontaan. Tämä näin omana mietteenäni tästä tukipolitiikasta.

Petri

Nykyisessä luomutuessa herättää epäilystä se, että luomupeltoja viljellään keskimäärin erittäin laajaperäisesti (7 % pelloista tuottaa 1 % tuotteista). Tämä kyllä haiskahtaa näennäisviljelyltä, varsinkin kun luomun puolestapuhujat sanovat, että luomu antaa osaavissa käsissä samansuuruisen sadon kuin tavanomainenkin.
Jaan mielelläni Petrin käsityksen, että hyviä luomukäytäntöjä voisi levittää myös tavanomaisille tiloille. Myös tukipolitiikan keinoin. Tuki luomusertifikaatin täyttäville voisi olla pelkästään myytyihin luomutuotteisiin sidottua tukea.

Jos nyt tarkentaisit sitä, että kuinka paljon tuohon mainitsemaasi ''luomualaan'' kuuluu siirtymäkauden alaa (S1, S2, S3), jotka tosiaan joutuvat sokkitilanteeseen ja elvytystilanteeseen tavanomaisen viljelyn maantyhjennyskauden jälkeen ja ovat sadoissaan näennäisviljelyn tasolla. Asiallisesti ottaen maan toipuminen luomukuntoon kestää keskimäärin kymmenen vuotta  kasvukunnon ja satoisuuden parantuessa kaiken aikaa. Edellyttäen tietenkin, että maata kohdellaan hyvin. Luomuviljelijä myöskin voi haaskata peltonsa rakenteen kuten muutkin täppärit. Vakiintuneet ja maansa kuntoon saaneet viljelijät saavat niistä kelpo luomusatoja jopa apulannoitettuihin verrattuna, suhtautettuna tietenkin rahallisiin panoksiin.  Muistutan, että yhden typpikilon tuottamiseen käytetään yhden öljykilon määrä pääosin uusiutumatonta energiaa.  Se on vain osa lannoitteen valmistuskustannuksesta.

Lainaus käyttäjältä: timotej - 27.11.11 - klo:12:02

Lainaus käyttäjältä: Petri - 26.11.11 - klo:22:27

Olisiko luomu ihan OK tuotantomenetelmä, jos sille ei maksettaisi ylimääräistä tukea? Aika vähän asiattomuuksia tuntuu luomupuolella olevan, jos yli kymmenen vuotta vanhasta uutisesta pitää argumentaatiolle tukea hakea.

Omata mielestäni luomu-tuotantotekniikassa on paljon sellaista, jolle on syytä maksaa tukea. Niitä pitäisi maksaa ilman luomuvalvontaan kuulumista (joskus herännyt ajatus kevyemmän byrokratian "ympäristöluomusta"). Myös tilakohtaisesti "rusinoita pullasta" poimiville, samaa ympäristömyötäisyyttä nekin tuottavat. Viljelijät, jotka haluavat markkinoilta lisähintaa, liittyisivät sitten valvontaan. Tämä näin omana mietteenäni tästä tukipolitiikasta.

Petri

Nykyisessä luomutuessa herättää epäilystä se, että luomupeltoja viljellään keskimäärin erittäin laajaperäisesti (7 % pelloista tuottaa 1 % tuotteista). Tämä kyllä haiskahtaa näennäisviljelyltä, varsinkin kun luomun puolestapuhujat sanovat, että luomu antaa osaavissa käsissä samansuuruisen sadon kuin tavanomainenkin.
Jaan mielelläni Petrin käsityksen, että hyviä luomukäytäntöjä voisi levittää myös tavanomaisille tiloille. Myös tukipolitiikan keinoin. Tuki luomusertifikaatin täyttäville voisi olla pelkästään myytyihin luomutuotteisiin sidottua tukea.

Jos nyt tarkentaisit sitä, että kuinka paljon tuohon mainitsemaasi ''luomualaan'' kuuluu siirtymäkauden alaa (S1, S2, S3), jotka tosiaan joutuvat sokkitilanteeseen ja elvytystilanteeseen tavanomaisen viljelyn maantyhjennyskauden jälkeen ja ovat sadoissaan näennäisviljelyn tasolla. Asiallisesti ottaen maan toipuminen luomukuntoon kestää keskimäärin kymmenen vuotta  kasvukunnon ja satoisuuden parantuessa kaiken aikaa. Edellyttäen tietenkin, että maata kohdellaan hyvin. Luomuviljelijä myöskin voi haaskata peltonsa rakenteen kuten muutkin täppärit. Vakiintuneet ja maansa kuntoon saaneet viljelijät saavat niistä kelpo luomusatoja jopa apulannoitettuihin verrattuna, suhtautettuna tietenkin rahallisiin panoksiin.  Muistutan, että yhden typpikilon tuottamiseen käytetään yhden öljykilon määrä pääosin uusiutumatonta energiaa.  Se on vain osa lannoitteen valmistuskustannuksesta.

En ole tutkinut tilastoja tarkemmin, kuinka paljon noita siirtymäkauden peltoja on. Siirtymäkaudelle tietysti on perusteltua maksaa myös hehtaaritukea sadon vähenemisen takia ja myös siksi, että ne eivät vielä kelpaa luomumarkkinoille. Sen jälkeen maksettakoon ainoastaan myydyistä tuotteista, jotta pelkät näennäisviljelijät eivät luomutukia saisi. Tämä ehkä saisi myös vauhtia markkinointiin, jotta luomu olisi luomua kuluttajalle asti.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 27.11.11 - klo:13:02

Kun taas vähän myöhemmin jollain Kasvinsuojeluseuran kesäretkellä paikallinen Maaseutukeskuksen kasvinviljelyagronomi piti ansiokkaan puheenvuoron kasvinsuojelun tarpeista, viljelykierroista, ennaltaehkäisevästä työstä ja sen sellaisesta. Puheenjohtaja hyvin ylimalkaisesti ryki seuraavan puhujan, Bernerin paikallisen konsulentin pönttöön, joka oman puolituntisensa tykittikin lähinnä perunanviljelyn tankkiseoksista. "No siinä tuli vankkaa ammattiasiaa", avasi pj. yleisökysymykset...
Petri

Olitteko mahdollisesti Hämeen suunnalla retkeilemässä?

Tämä oli Pohjois-Pohjanmaata 90-luvun alkupuolelta, ko. kv-agronomi ei enää ole ProAgrian leivissä.

Kun sanoin, etten näe tavanomaista mörkönä, niin kyllähän niillä tosi huipuilla tavanomaisella puolellakin on merkittävä osa luomuviljelytekniikoiden arsenaalistakin käytössä. Huipulle ei pääse pelkällä dopingilla, peruskunnonkin on oltava hyvä.

Petri

"Jotka ovat valmiita maksamaan?"  Veronmaksajilta ei kysytä.

Luomua tuetaan suurelta osin sen vuoksi, että saataisiin kuluttajille riittävästi luomuelintarvikkeita.
Tällä hetkellä luomutuottajista on pulaa. Eikö Matti ole kuullut että mm. Valio juuri nosti luomulisää saadakseen tarpeeksi luomumaitoa. Myös lihatalot ovat hyvin kiinnostuneita luomusta. Tuottajat vaan pistää jostain kumman syystä vastaan.. Liekö tyhmyyttä vai ammattitaidon puutetta.

En ole tutkinut tilastoja tarkemmin, kuinka paljon noita siirtymäkauden peltoja on. Siirtymäkaudelle tietysti on perusteltua maksaa myös hehtaaritukea sadon vähenemisen takia ja myös siksi, että ne eivät vielä kelpaa luomumarkkinoille. Sen jälkeen maksettakoon ainoastaan myydyistä tuotteista, jotta pelkät näennäisviljelijät eivät luomutukia saisi. Tämä ehkä saisi myös vauhtia markkinointiin, jotta luomu olisi luomua kuluttajalle asti.

Onko näennäisviljely vain luomun ongelma? Tavanomaisia näennäisviljelijöitä ei ole olemassakaan?