Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Luomuko kanattavaa?  (Luettu 43551 kertaa)

Janatuinen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 81
Vs: Luomuko kanattavaa?
Tavanomaiset viljelijät osaa ihmeen hyvin perustella luomun huonoja puolia vaikkei kokemusta luomusta olekaan.

Minusta tuossa oli hyvä pointti: perustella! Kovin usein näkee tavanomaista viljelyä morkattavan ilman perusteluita, samoin kuin luomuakin. Perustellusti tilanne muuttuu täysin.

Lainaus
Sadot on luomussa 30-40% pienemmät, kuitenkin tavanomaista satoa tarvitaan kolminkertaisesti jotta päästään luomun kanssa samaan tuottoon. Ja siitähän tässä oli kyse. Luomun kannattavuudesta.

Sadot ovat pikemminkin 40-60 % pienemmät, kuten toteutuneet sadot osoittavat.

Kannattavuus voi todellakin olla hyvä, mutta kuten mainittu, kuinka kauan? Luomuviljelijöiden kannattaisi pitää hyvä kannattavuus ilman satoja omana tietona, eikä levitellä sitä ympäriinsä, sillä voi olla, että tukipolitiikka muuttuu.

Lainaus
ei tavanomaisella viljelijällä ole varaa syyllistää luomua maailman nälänhädästä.

Kyllä määrätyillä perustelluilla syillä on varaa "syyllistää", vaikka mielelläni en käytä tuota sanaa, sillä sillä on ikävä maku.

Kun me tuemme tuotantomuotoja, joissa ei ole edes aikomusta tuottaa mahdollisimman suurta satoa, vaan ihanteet ovat jossain muualla, se vaikuttaa ruuan hintaan kaikkialla, ei vain siellä, missä ruokaan on varaa pistää millaisia summia vain. Useat taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että tämä rikkaille suunnattu ruuantuotanto (luomu) täällä rikkaassa pohjoisessa nostaa ruuan hintaa myös köyhässä etelässä. Tosin muutamat taloustieteilijät ovat myös toista mieltä, että sillä ei olisi niin suurta vaikutusta, mutta vaikutus kumminkin.

Ruoka on nykyään pörssitavaraa ja onkin kumma, että sillä keinottelu on hoksattu vasta viime vuosina, sillä ihminen voi olla ilman hopeakoruja, jopa ilman autoa, mutta ilman ruokaa ihminen ei pärjää kovin kauaa.

Sitten kun nämä ideologiset luomun tukijat, jotka usein kokevat maailman kaiken hädän ja kurjuuden omakseen, hoksaavat, että heidän ostoskäyttäytymisensä pahentaa hätää toisaalla, he saattavat muuttaa ostoskäyttäytymistään luomusta pois. Luomu on täysin pulassa siinä vaiheessa, kun nämä kiihkeimmät puolustajat lakkaavat sitä puolustamasta.

Lainaus
50 vuotta sitten kaikki oli luomua ja lähiruokaa. Entä jos tehotuotettu ruoka olikin pelkkä trendi joka on menossa juuri ohi?

Tämä on oikein huono perustelu luomun puolesta. Kun menemme 30-luvulle, niin 20 % kutsuntoihin osallistuneista nuorukaisista lähetettiin kotiin aliravitsemuksen vuoksi ja todellakin silloin viljeltiin luomua. Vaikea uskoa, että tätä trendiä halutaan enää takaisin. 1800-luvulla tilanne taisi olla vielä kurjempi.

30-luvulla oli osuusmeijereitä yli 800 ja erilaisia pienosuuskuntia 5500, joten eivät ne nuorukaiset olleet alira*****ja yrittämisen puutteesta. Eivätkä viljelijät olleet täysin ammattitaidottomia, sillä jo 1916 perustettiin Maaseudun Tulevaisuus levittämään tietoa uusimmista menetelmistä satojen parantamiseksi ja 1920 Maalaiskuntien liitto, jonka tehtävä oli organisoida viljelyyn ja karjanhoitoon liittyvää neuvontaa.

Ja silloin Suomikin oli täysin toisenlainen. Hyvin suuri joukko ihmisiä asui maaseudulla ruokaa tuottaen. Voisi jopa sanoa, että suuri joukko ihmisiä tuotti ruokaa pienelle määrälle ihmisiä. Nyt on täydellisesti toisin. Koko ajan pienenevä määrä ihmisiä tuottaa ruokaa koko ajan suurenevalle määrälle ihmisiä.

Mutta ei tämä vaikkapa 30-luvun ongelma ollut  pelkästään Suomen ongelma, vaan silloisissa maailman vetureissa, mm. Yhdysvalloissa jopa kolmannes väestöstä oli alira*****ja ja luomua todellakin viljeltiin, mutta ihmisen muisti historiasta on niin lyhyt.

Kun alkoi ylimääräiset (sota)harjoitukset syksyllä 1939, niin määrätyiltä alueilta tulleista nuorukaisista  jopa puolet oli alira*****ja ja heitä täytyi ensin ruokkia viikkoja, että he jaksoivat osallistua harjoituksiin.

Valitettavasti nyt on menty toiseen ääripäähän ja voisi olla hyvä ensin rajoittaa alokkaiden energiansaantia muutama viikko, että jaksaisivat ottaa ensimmäisen juoksuaskeleensa ylipainon takia.



Viimeksi muokattu: 20.10.11 - klo:11:22 kirjoittanut Janatuinen

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Luomuko kanattavaa?
mä ymmärsin, että janatuisen luomukritiikki kohdistuu juuri kasvinviljelyluomuun, ei niinkään kotieläinpuolelle. Sinänsä asiallinen, perusteellinen ja henkilöönkäymätön kannanotto.

Nyt toivoisin luomupuolelta samanlaisen vastineen. Wejjo?

                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Janatuinen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 81
Vs: Luomuko kanattavaa?
mä ymmärsin, että janatuisen luomukritiikki kohdistuu juuri kasvinviljelyluomuun, ei niinkään kotieläinpuolelle.

Tiedä sitten, onko siellä kotieläinpuolellakaan kaikki niin ruusuista. Homeopatia ja muu tuherrus, jota koetetaan ostajilta piilotella.

Lampaisiin erikoistuneessa Lampola -keskustelufoorumissa on mielenkiintoisia keskusteluja luomubyrokratiasta. Jos karitsa tarvitsee extraevästä elämänsä alkupuolella, ei esimerkiksi kaupan luomumaito täytä niitä ehtoja, jota tässä tilanteessa tarvittaisiin ruokinnan ja eläimen pitämiseksi luomusääntöjen alaisuudessa. Koska tavallinen ruokakauppa ei ole luultavasti rekisteröitynyt rehualan toimijaksi, ei kaupan luomumaitoa saa antaa karitsalle, vaan jos sitä antaa, karitsa ei ole enää luomueläin sen jälkeen. Tämä on nyt vain yksittäinen esimerkki ja ei kukaan tietenkään mene kertomaan, jos antaa luomumaitoa tai vaikka tavallistakin, mutta tuollaista se byrokratia on aidan toisella puolella.

Luomulehdessä 4/2011 oli juttua luomuvalkuaisesta ja sen suunnattomasta puutteesta Euroopan markkinoilla. Kerrottiin, että Suomeenkin valkuaista tulee Brasiliasta, Kiinasta ja Romaniasta, vaikka samaan aikaan luomumaitopurkin kyljessä puhutaan oman tilan rehusta ja muista kauniista ihanteista.

Sitten kerrottiin, että asian korjaamiseksi rehua aletaan tuoda ensi vuoden alusta Tanskasta, jotta se ei näyttäisi niin pahalta, mutta kun Tanska ei ole omavarainen luomuvalkuaisen suhteen, vaan sitä tuodaan myös Tanskaan muualta, joten se on edelleen jostain hyvin kaukaa, mutta se naamioidaan tanskalaiseksi kauppapolitiikan avulla.

Sitten samassa lehdessä kerrottiin, että kuitenkin samaan aikaan omilla markkinoilla kiperästi kaivattua luomuvalkuaista myydään extratukiaisten avulla Euroopasta pois, kolmansiin maihin, joka ei nyt kuullosta kovin luomun ihanteiden mukaiselta ja eipä sitäkään ehkä haluta kuluttajien korviin.

Tässä vielä luettavaksi tilannetta Britten Saarilta, joka juttu taisi jo olla jossakin toisessa ketjussa joskus:

Minne menet luomutuotanto.

Katsotaan meneekö meillä hommat samaan suuntaan, kun alkaa euron kuvat viilettää silmissä luomuliiton toimistolla suuremmassa mittakaavassa.

Viimeksi muokattu: 20.10.11 - klo:12:33 kirjoittanut Janatuinen

maurij

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 86
Vs: Luomuko kanattavaa?
Erilaista oli, kyllä. Nykyään lapset rokotetaan, tarpeen tullen myös aikuiset, osataan lukea ja kirjoittaa, jne. Nyt on kaikki koneet ja vehkeet luomussakin, toisin kuin kolkytluvulla. Peltojen kasvukunto ja ojitukset ovat toisella tolalla.  Myös ne, jotka viljelevät, ovat yleensä ainakin jonkin sortin ammattilaisia. Nykyään luomuviljelijäkin hoitaa maatansa ja väittäisin että nykyinen luomuviljely on ihan muuta kuin viljely 1930-luvulla, jolloin joka mökissä oli lehmä tai pari ja läntti maata.

Energian kulutus on luomussa pienempää (lukekaa lisää niitä tutkimuksia sieltä luomutietoverkon sivuilta vaikka tämä http://www.luomu.fi/tietoverkko/voidaanko-maailman-ihmiset-ruokkia-ilman-luomumaataloutta/   tai tämä http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomuvijely-saastaa-energiaa/
tai tuo http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomuviljely-saastaa-energiaa-ja-parantaa-energiatehokkuutta/).

Nykyisenkaltainen tehoviljely ei siis välttämättä pelasta mitään vaikka tuottaisikin paljon ruokaa, koskapa se ei pitemmän päälle onnistu kuitenkaan.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Luomuko kanattavaa?

Lainaus
50 vuotta sitten kaikki oli luomua ja lähiruokaa. Entä jos tehotuotettu ruoka olikin pelkkä trendi joka on menossa juuri ohi?

Tämä on oikein huono perustelu luomun puolesta. Kun menemme 30-luvulle, niin 20 % kutsuntoihin osallistuneista nuorukaisista lähetettiin kotiin aliravitsemuksen vuoksi ja todellakin silloin viljeltiin luomua. Vaikea uskoa, että tätä trendiä halutaan enää takaisin. 1800-luvulla tilanne taisi olla vielä kurjempi.

Erilaista oli, kyllä. Nykyään lapset rokotetaan, tarpeen tullen myös aikuiset, osataan lukea ja kirjoittaa, jne. Nyt on kaikki koneet ja vehkeet luomussakin, toisin kuin kolkytluvulla. Peltojen kasvukunto ja ojitukset ovat toisella tolalla.  Myös ne, jotka viljelevät, ovat yleensä ainakin jonkin sortin ammattilaisia. Nykyään luomuviljelijäkin hoitaa maatansa ja väittäisin että nykyinen luomuviljely on ihan muuta kuin viljely 1930-luvulla, jolloin joka mökissä oli lehmä tai pari ja läntti maata.

Energian kulutus on luomussa pienempää (lukekaa lisää niitä tutkimuksia sieltä luomutietoverkon sivuilta vaikka tämä http://www.luomu.fi/tietoverkko/voidaanko-maailman-ihmiset-ruokkia-ilman-luomumaataloutta/   tai tämä http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomuvijely-saastaa-energiaa/
tai tuo http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomuviljely-saastaa-energiaa-ja-parantaa-energiatehokkuutta/).

Nykyisenkaltainen tehoviljely ei siis välttämättä pelasta mitään vaikka tuottaisikin paljon ruokaa, koskapa se ei pitemmän päälle onnistu kuitenkaan.

Tehoviljelyssä tuotetaan ruokaa (orgaanisia-, eli hiiliyhdisteitä) fossiilisella energialla. Kun öljylähteet kuivuvat ja hiilet on polteltu, alkaa uusi aika.

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu

http://enpos.weebly.com/suomeksi.html

Peltoviljelyn energiankulutuksesta typpilannoitteiden tuotanto voi olla jopa puolet. Viljan kuivaamisen öljyllä menee neljännes. Biologinen typensidonta käyttää yhtä paljon energiaa, mutta saa sen yhteyttämisellä auringon säteilystä. TOki tätä voi, ja pitää, käyttää myös tavanomaisessa viljelyssä. Myös torjunta-aineiden tuotanto on yllättävän energiaa kuluttavaa.

Luomutuotannossa on valtavasti kehittämismahdollisuuksia, joita esim. rikkakasvitorjuntaan on jo otettu käyttöön, lisää on tulossa. Ihmiskunnan kannalta tätä kehitystyötä on jatkettava.

Yksi asia joka itselläni on uskomusten varassa, on torjunta-aineiden vaikutukset pohjaveteen, maaeliöstöön, ihmiselle. Aineita käytetään hyvin erilaisissa olosuhteissa ja seoksina. Emme voi tietää kaikkea niistä.

Janatuinen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 81
Vs: Luomuko kanattavaa?
Henkilökohtaisesti minua on häirinnyt suunnattomasti näissä tutkimuksissa (aina ulkomaisissa) se, että luomuviljelyä verrataan "tehoviljelyn" irvikuvaan, eli sellaiseen viljelyyn, jossa torjunta-aineita sekä lannoitteita syydetään peltoon kaksin käsin, vaikka ei olisi edes tarvetta.

Ei kukaan halua palata takaisin holtittomaan viljelyyn, eikä se ole nykyisillä lannoitteiden hinnoilla edes mahdollista.

Sellaista tehoviljelyä ei Suomessa harrasta yksikään viljelijä, joka on vertailukohtana näissä amerikkalaisissa luomu vs. tavanomainen -tutkimuksissa.

Olisi mukavaa nähdä edes yksi tutkimus, jossa verrattaisiin modernia ip-viljelyä luomuviljelyyn ja katsottaisiin sen jälkeen, että kumpaan hevoseen kannattaisi panostaa kansallisella tasolla.

luomuviljelijä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 599
Vs: Luomuko kanattavaa?
Tavanomaiset viljelijät osaa ihmeen hyvin perustella luomun huonoja puolia vaikkei kokemusta luomusta olekaan.

Minusta tuossa oli hyvä pointti: perustella! Kovin usein näkee tavanomaista viljelyä morkattavan ilman perusteluita, samoin kuin luomuakin. Perustellusti tilanne muuttuu täysin.

**Ilman kokemusta perustelut kuitenkin täytyy poimia tilastoista tai muiden tekemistä tutkimuksista. Tilastoja vääristää mm. luomutilojen huomattavasti pienempi määrä suhteessa tavanomaisiin. Tutkimusten tulos taas riippuu paljon tutkimuksen teettäjästä.

Lainaus
Sadot on luomussa 30-40% pienemmät, kuitenkin tavanomaista satoa tarvitaan kolminkertaisesti jotta päästään luomun kanssa samaan tuottoon. Ja siitähän tässä oli kyse. Luomun kannattavuudesta.

Sadot ovat pikemminkin 40-60 % pienemmät, kuten toteutuneet sadot osoittavat.

**Käytettyihin tuotantopanoksiin nähden tavanomaiset sadot kuitenkin ovat suomessa keskimäärin surkeita verrattuna luomuun. Tavanomaiset tuotantopanokset ovat kaiken lisäksi rajallisia, joten niitä ei pitäisi tuhlata Suomen kaltaisissa epäedullisissä viljelyoloissa.

Kannattavuus voi todellakin olla hyvä, mutta kuten mainittu, kuinka kauan? Luomuviljelijöiden kannattaisi pitää hyvä kannattavuus ilman satoja omana tietona, eikä levitellä sitä ympäriinsä, sillä voi olla, että tukipolitiikka muuttuu.

**On varmaa, että tukipolitiikka muuttuu. Viljelijöiltä vaaditaan yhä enemmän vihreitä toimia niin luomussa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tukipolitiikka ei ole ainoa joka muuttuu. Lannotteiden ja energian hinnannousu tuntuu huomattavasti enemmän tavanomaisella tilalla kuin luomutilalla. Luomutilalla toki energiaa kuluu muokkaukseen tavanomaista enemmän. Kuitenkin Suomen suurimmillakin tiloilla ollaan kevennetystä muokkauksesta siirtymässä takaisin kyntöön.

Lainaus
ei tavanomaisella viljelijällä ole varaa syyllistää luomua maailman nälänhädästä.

Kyllä määrätyillä perustelluilla syillä on varaa "syyllistää", vaikka mielelläni en käytä tuota sanaa, sillä sillä on ikävä maku.

Kun me tuemme tuotantomuotoja, joissa ei ole edes aikomusta tuottaa mahdollisimman suurta satoa, vaan ihanteet ovat jossain muualla, se vaikuttaa ruuan hintaan kaikkialla, ei vain siellä, missä ruokaan on varaa pistää millaisia summia vain. Useat taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että tämä rikkaille suunnattu ruuantuotanto (luomu) täällä rikkaassa pohjoisessa nostaa ruuan hintaa myös köyhässä etelässä. Tosin muutamat taloustieteilijät ovat myös toista mieltä, että sillä ei olisi niin suurta vaikutusta, mutta vaikutus kumminkin.

**Myös tavanomaisella puolella tuetaan luonnonhoitopeltoja tai kesannointia. Kesannointia ei kuitenkaan juuri hyödynnetä luomun tavoin ravinteiden keräämiseen, vaan epäedullisimmat lohkot jätetään työnsäästön vuoksi hoitamatta. Luomun vaikutus ruuan hinnannousuun köyhissä maissa on kuitenkin hyvin pientä verrattuna energian tuotantoon käytettyä peltoalaa maailmassa.

Ruoka on nykyään pörssitavaraa ja onkin kumma, että sillä keinottelu on hoksattu vasta viime vuosina, sillä ihminen voi olla ilman hopeakoruja, jopa ilman autoa, mutta ilman ruokaa ihminen ei pärjää kovin kauaa.

Sitten kun nämä ideologiset luomun tukijat, jotka usein kokevat maailman kaiken hädän ja kurjuuden omakseen, hoksaavat, että heidän ostoskäyttäytymisensä pahentaa hätää toisaalla, he saattavat muuttaa ostoskäyttäytymistään luomusta pois. Luomu on täysin pulassa siinä vaiheessa, kun nämä kiihkeimmät puolustajat lakkaavat sitä puolustamasta.

Lainaus
50 vuotta sitten kaikki oli luomua ja lähiruokaa. Entä jos tehotuotettu ruoka olikin pelkkä trendi joka on menossa juuri ohi?

Tämä on oikein huono perustelu luomun puolesta. Kun menemme 30-luvulle, niin 20 % kutsuntoihin osallistuneista nuorukaisista lähetettiin kotiin aliravitsemuksen vuoksi ja todellakin silloin viljeltiin luomua. Vaikea uskoa, että tätä trendiä halutaan enää takaisin. 1800-luvulla tilanne taisi olla vielä kurjempi.

30-luvulla oli osuusmeijereitä yli 800 ja erilaisia pienosuuskuntia 5500, joten eivät ne nuorukaiset olleet alira*****ja yrittämisen puutteesta. Eivätkä viljelijät olleet täysin ammattitaidottomia, sillä jo 1916 perustettiin Maaseudun Tulevaisuus levittämään tietoa uusimmista menetelmistä satojen parantamiseksi ja 1920 Maalaiskuntien liitto, jonka tehtävä oli organisoida viljelyyn ja karjanhoitoon liittyvää neuvontaa.

Ja silloin Suomikin oli täysin toisenlainen. Hyvin suuri joukko ihmisiä asui maaseudulla ruokaa tuottaen. Voisi jopa sanoa, että suuri joukko ihmisiä tuotti ruokaa pienelle määrälle ihmisiä. Nyt on täydellisesti toisin. Koko ajan pienenevä määrä ihmisiä tuottaa ruokaa koko ajan suurenevalle määrälle ihmisiä.

Mutta ei tämä vaikkapa 30-luvun ongelma ollut  pelkästään Suomen ongelma, vaan silloisissa maailman vetureissa, mm. Yhdysvalloissa jopa kolmannes väestöstä oli alira*****ja ja luomua todellakin viljeltiin, mutta ihmisen muisti historiasta on niin lyhyt.

Kun alkoi ylimääräiset (sota)harjoitukset syksyllä 1939, niin määrätyiltä alueilta tulleista nuorukaisista  jopa puolet oli alira*****ja ja heitä täytyi ensin ruokkia viikkoja, että he jaksoivat osallistua harjoituksiin.

Valitettavasti nyt on menty toiseen ääripäähän ja voisi olla hyvä ensin rajoittaa alokkaiden energiansaantia muutama viikko, että jaksaisivat ottaa ensimmäisen juoksuaskeleensa ylipainon takia.

**30-luvulla työ oli fyysistä, ojat kaivettiin lapiolla. Nykynuori ei jaksa kaivaa ojaa edes kaivurilla. Ruuasta oli toki pulaa, mutta ruoka oli terveellistä. Ei ollut allergioita.
Kehitys viljelyssä on ollut valtavaa 30-luvulta. Kasvien ja eläinten jalostuksen, koneiden ja viljelytapojen kehittymisen ansiosta satotasot ovat täysin eri luokkaa nykyluomussa 30-lukuun verrattuna.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: Luomuko kanattavaa?
Tämä on oikein huono perustelu luomun puolesta. Kun menemme 30-luvulle, niin 20 % kutsuntoihin osallistuneista nuorukaisista lähetettiin kotiin aliravitsemuksen vuoksi ja todellakin silloin viljeltiin luomua. Vaikea uskoa, että tätä trendiä halutaan enää takaisin. 1800-luvulla tilanne taisi olla vielä kurjempi.
Tuskin tuo luomutuotannon syy oli. Tuolloin 30-luvulla oli lamakausi ja kun suuri osa kansasta eli suorastaan kerjäämällä(ei ollut minkään sortin työttömyyskorvauksia), niin ei osalla kansasta ollut varaa edes ruokaan. Kyllä siihenkin aikaan hyväosaiset olivat suorastaan ylira*****ja.

Janatuinen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 81
Vs: Luomuko kanattavaa?
Kehitys viljelyssä on ollut valtavaa 30-luvulta. Kasvien ja eläinten jalostuksen, koneiden ja viljelytapojen kehittymisen ansiosta satotasot ovat täysin eri luokkaa nykyluomussa 30-lukuun verrattuna

Kun siirryttiin kaskiviljelystä peltoviljelyyn, niin esimerkiksi ohrasta saatiin 1900-luvun alkupuolella yli 20 hl:n (1040–1800 kg) hehtaarisatoja.

Kaurasta saatiin parhaillaan 1900-luvun alkuvuosina jopa 50 hl:n hehtaarisatoja (jyväluku 4-6).

1930-lukua pidettiin maataloudessa kultavuosina, mutta alira*****ja oli silti. Joka toinen suomalainen työskenteli maataloudessa.

Lainaus
Käytettyihin tuotantopanoksiin nähden tavanomaiset sadot kuitenkin ovat suomessa keskimäärin surkeita verrattuna luomuun.

Mihin tämä perustuu? Ja puhummeko nyt osaamattomista viljelijöistä, vai osaavista, vai sekä että?

Viikate

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1686
Vs: Luomuko kanattavaa?
Henkilökohtaisesti minua on häirinnyt suunnattomasti näissä tutkimuksissa (aina ulkomaisissa) se, että luomuviljelyä verrataan "tehoviljelyn" irvikuvaan, eli sellaiseen viljelyyn, jossa torjunta-aineita sekä lannoitteita syydetään peltoon kaksin käsin, vaikka ei olisi edes tarvetta.

Ei kukaan halua palata takaisin holtittomaan viljelyyn, eikä se ole nykyisillä lannoitteiden hinnoilla edes mahdollista.

Sellaista tehoviljelyä ei Suomessa harrasta yksikään viljelijä, joka on vertailukohtana näissä amerikkalaisissa luomu vs. tavanomainen -tutkimuksissa.

Ainakin naapurustossa näytetään heiluvan pellolla yhtä mittaa myrkkyruiskun kanssa. Tuskinpa on keinokastelu kyseessä?
Maamies, muista, miss' onnesi on, riihesi rikkaus riippumaton!

- Ilmari Kianto -

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19959
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomuko kanattavaa?
"Myrkkyruiskulla" levitetään myös lehtilannoitteet ja lisätypet.

-SS-

Viikate

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1686
Vs: Luomuko kanattavaa?
"Myrkkyruiskulla" levitetään myös lehtilannoitteet ja lisätypet.

-SS-

Aivan, mutta ei tuo silti kaikkea selitä.
Maamies, muista, miss' onnesi on, riihesi rikkaus riippumaton!

- Ilmari Kianto -

Husokki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2537
  • Mikä sielä pistää vastaan, köyhyyskö?
Vs: Luomuko kanattavaa?
Viljat
1 Rikkaruohoruiskutus
2 Hukkakaurantorjunta
3 Tautiaineet
4 Lisätyppi
5 Juolavehnän torjunta

Rypsille joutuu ajamaan vielä erikseen kirvatorjunnan tarpeen mukaan.

Ja nämä kaikki vain ja ainoastaan kasvin parhaaksi.

Vai mitä SKN?

 8)
Käteinen ratkasee

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52006
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Luomuko kanattavaa?
Viljat
1 Rikkaruohoruiskutus/TAUTIAINEET
2 Hukkakaurantorjunta
3 Tautiaineet
4 Lisätyppi/HIVENET
5 Juolavehnän torjunta

Rypsille joutuu ajamaan vielä erikseen kirvatorjunnan tarpeen mukaan.

Ja nämä kaikki vain ja ainoastaan kasvin parhaaksi.

Vai mitä SKN?

 8)
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Luomuko kanattavaa?
Luomukotieläintuotantoa hörhöilyksi moittivien kannattaisi edes oppia erottamaan luomu ja biodymaanen toisistaan..
Ei homeopatia kuulu luomuun, luomussa eläimiä voi hoitaa lähes kaikilla keinoilla eläinlääkärin luvalla tietysti asiaakuuluvine luomun pidempine suoja-aikoineen..