Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...

Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti 

Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi  Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään  Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" 

Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..

Jos nyt biologista kokeilisin, niin en kyllä haposta täysin luopuisi, vaikka olisi kuinka hyvät kokemukset. On varmasti tilanteita joissa biologisilla pärjää ja tilanteita jotka vaativat ehdottomasti hapon. Happo ei vanhene varastoissa  . Sitä kuuluisaa heinäntekojärkeä saanee käyttää. Itse ajaisin laakasiiloon joka tapauksessa pintaan hapolla. Ensi kesäksi on 2-plussaa ainakin ekaa tekoa varten. Tekisi mieli ostaa koesatsi Sill-Allia tai Ecosyliä siilon pohjalle..

edit: miksei myös Josilaciakin. Mainostavat Lakkapää ja Kärki-Agri ainakin "kovia" ennakkohintoja Kone Agriaan.
edit2: Vai onko muuten ihan vihoviimeinen homma tehdä samaan laakaasiilon sekaisin biologisella ja hapolla?

Taitaa käydä niin että happo tappaa bakteerit ja siilo on pilalla jos sekaisin tekee.

Taitaa käydä niin että happo tappaa bakteerit ja siilo on pilalla jos sekaisin tekee.

Just näin käy! Tätäkin "konstia" kokeillaan silti sadoilla varastoilla Suomessa/vuosi ja vuodesta toiseen 

Älkää nyt ihan oikeesti ajako samaan siiloon molemmilla aineilla, eikä edes samoista astioista samoilla pumpuilla! Varmasti tulee sutta ja sekundaa.
 Se on niinku jompi kumpi, ei molempia!!!  Ja se on syytä uskoa!  Happo tappaa bakteerit, jopa pienellä määrällä esimerkiksi siinä tynnyrissä tai pumpussa!!

Yhen paikan tiiän, jossa vetästiin happoa auman pintaan ennen muovin laittoa. Oli kuulemma oikeen edustaja neuvonu, että nii voi tehä. Josilakkia saatto olla, mut en ny ihan varma oo.

Rehut tehty noukinvaunulla ja hapolla. Säilöntäaine suihkutetaan pelkästään palteelle. Onnistuuko noukinvaunurehu, kun käyttää bioloogista. Täytyykö rakentaa oma suutinlinja vielä sullojien päälle..? sill-allin myyjä vain totesi, että ei onnistu muuten.. Kokemuksia?

Ei sillä levitystasaisuudella ole kovin suuri merkitys biologisen aineen kanssa. Jos rehu tiivistetään kunnolla, niin käyminen alkaa tosi äkkiä ja leviää ympäriinsä vaikka sitä säilöntäainetta ei ihan joka kohtaan olisi tullutkaan.

Josilacin edustaja (nimeltä nyt tällä kertaa mainitsematta) sanoo että voi käyttää happoa samassa aumassa/siilossa. Ite en lähtis kokeilemaan

Tulee oikein vanhat hyvät ajat mieleen kun tehtiin kelasilppurilla aumaan ja aiv2 oli käytössä. Eipä pelasta happo tilannetta kun rapaa kulkeutuu rehun sekaan ja polkeminen oli vähän mitä sattuu Hyvin onnistuneita siilorehuja on biologisilla tehty ja tiedän myös tapauksia että on kokeiltu biologisella ja ei varmasti enää koskaan tulla kokeilemaan uudestaan. Märän kesän jälkeen on varmastikin tosi huonolaatuista rehua varastoissa vaikka määrällisesti tavaraa olisikin hyvin. Mulla on sellainen näppituntuma että huonoa rehua eí olisi itellä varastossa onneksi ollenkaan

Mullekki neuvoi josilakki myyjä kehui että ei happokannuja tartte pestä olleskaa (haposta) ku teköö biolokisen satsin niihin

Yhen paikan tiiän, jossa vetästiin happoa auman pintaan ennen muovin laittoa. Oli kuulemma oikeen edustaja neuvonu, että nii voi tehä. Josilakkia saatto olla, mut en ny ihan varma oo.

Siitä kannattaa joskus myös miettiä että tietääkö edustaja ollenkaan mistä puhuu. On ihan mahdollista että ainekauppias tietää aineistaan vielä vähemmän kuin vaikka mitä minä tiedän kelapöyhimistä 

Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".

Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".

tuossa analyysi ilman happoa tehtyistä paaleista.


Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,83                   
Ammoniakkityppi > 19  g/kg N           
Maito- ja muurahaishappo > 15  g/kg ka         
Haihtuvat rasvahapot > 3  g/kg ka         
Liukoinen typpi > 190  g/kg N         
Sokeri > 78  g/kg ka           
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 601  g/kg   
Raakavalkuainen > 155  g/kg ka           
Kuitu (NDF) > 545  g/kg ka   
D-arvo > 692  g/kg ka 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,1  MJ/ka   
OIV > 84  g/kg ka   
PVT > 30  g/kg ka   
Syönti-indeksi > 111   
ME-indeksi > 111   

Totta on että paalit säilyy ilman säilöntäainettakin, mutta omakohtaiset kokemukset puolustaa ainakin biologisen käyttämistä. Maittavuus parempi ->enemmän säilistä elukoille->enemmän paskaa Toimii lehmä siten paremmin märehtijänä. Jokunen paali on vielä varastossa ilman säilöntäainetta ja kyllä sen tuoksusta heti erottaa onko käytetty säilöntäainetta. Tässä yksi näyte ilman aineita.

Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,41   alle 4,36 (ka 310 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 45  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 32  g/kg ka  yli 35 
Haihtuvat rasvahapot > 8  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 435  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 72  g/kg ka  yli 50 
Koostumus   SJ > 
D-arvo > 664  g/kg ka  yli 680 
Kuiva-aine > 310  g/kg   
Raakavalkuainen > 149  g/kg ka  yli 130 
Kuitu (NDF) > 550  g/kg ka  yli 500 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,6  MJ/kg ka   
OIV > 80  g/kg ka  yli 71 
PVT > 29  g/kg ka  yli 14 
Syönti-indeksi > 102   yli 90 
ME-indeksi > 97   yli 85 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 8   

Lainaus käyttäjältä: Olli tapani - 17.10.11 - klo:21:51

Alku kysymyksessä kyseltiin kokemuksia biologisista säilöntäaineista.Suomessa tehdään myös paljon rehua ilman mitään ainetta ja
syntyy erinomaisia rehuja.Opetukset säilöntäaineen tärkeydestä on juurrutettu niin syvään,että on vain yksi totuus.Tietysti harmittaa
jos on joka vuosi hassannut ison kasan rahaa kemiralle lähes turhaan,sekä on kuluttanut korjuukalustoaan .Lisäksi valtava määrä
vaaratilanteita tai vammoja syntyy suomessa joka vuosi hapon kanssa läträtessä.Joten kertokaahan kuinka loistavaa rehua syntyy
ilman"aineita".

tuossa analyysi ilman happoa tehtyistä paaleista.


Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,83                   
Ammoniakkityppi > 19  g/kg N           
Maito- ja muurahaishappo > 15  g/kg ka         
Haihtuvat rasvahapot > 3  g/kg ka         
Liukoinen typpi > 190  g/kg N         
Sokeri > 78  g/kg ka           
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 601  g/kg   
Raakavalkuainen > 155  g/kg ka           
Kuitu (NDF) > 545  g/kg ka   
D-arvo > 692  g/kg ka 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,1  MJ/ka   
OIV > 84  g/kg ka   
PVT > 30  g/kg ka   
Syönti-indeksi > 111   
ME-indeksi > 111

Tuo on niin kuivaa että se säilyy. Mutta lieneekö pinnalla hometta ?

Totta on että paalit säilyy ilman säilöntäainettakin, mutta omakohtaiset kokemukset puolustaa ainakin biologisen käyttämistä. Maittavuus parempi ->enemmän säilistä elukoille->enemmän paskaa Toimii lehmä siten paremmin märehtijänä. Jokunen paali on vielä varastossa ilman säilöntäainetta ja kyllä sen tuoksusta heti erottaa onko käytetty säilöntäainetta. Tässä yksi näyte ilman aineita.

Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,41   alle 4,36 (ka 310 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 45  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 32  g/kg ka  yli 35 
Haihtuvat rasvahapot > 8  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 435  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 72  g/kg ka  yli 50 
Koostumus   SJ > 
D-arvo > 664  g/kg ka  yli 680 
Kuiva-aine > 310  g/kg   
Raakavalkuainen > 149  g/kg ka  yli 130 
Kuitu (NDF) > 550  g/kg ka  yli 500 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,6  MJ/kg ka   
OIV > 80  g/kg ka  yli 71 
PVT > 29  g/kg ka  yli 14 
Syönti-indeksi > 102   yli 90 
ME-indeksi > 97   yli 85 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 8

Ei ole pH laskenut, ehkä laskee vielä ?