Kävin viikonloppuna tuolla etävarastolla missä mulla on heinät pienpaaleissa. Huomasin että yllättävän monessa oli hometta pinnassa. Ainahan muutaman saa heittää pois pintakerroksesta mutta näin pitkä, lämmin ja sateinen syksy on ollut tehokas homeiden osalta. Kasan sisällä ei mitään hälyttävää.

Onko olemassa mitään kemiallista konstia kuivalle heinälle vähentämään tappioita? Esim ruiskutus paalauksen yhteydessä tai kasan päälle? Nykyäänhän tuntuu löytyvän kaikkia myrkkyjä.

Propionihappoa on joskus tullut lisättyä kuivaheinäpyöröpaaleihin kun kelit eivät heinän tekoa suosineet. Eivät pöllynneet, mutta lato haisi vinkeälle.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 16.10.11 - klo:16:50

Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...

Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti 

Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi  Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään  Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" 

Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..

Ei kyllä happokaan pelasta, jos rehunyyttiin jää ilmaa. Iloisella -90 luvulla ollessani erään meijeriosuuskunnan töissä tuli kierreltyä tiloilla, joilla oli voihappoitiöongelmia. Tutkimassa syyn lähteitä ja keräämässä rehunäytteitä. Yhden auman päältä humpsahti jalat muovin läpi ja höyryä tuli kuin kuumista lähteistä. Oli "tallonta" jäänyt puolitiehen. Ja happoakin oli käytetty.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.10.11 - klo:16:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 16.10.11 - klo:16:50

Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...

Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti 

Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi  Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään  Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" 

Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..

Ei kyllä happokaan pelasta, jos rehunyyttiin jää ilmaa. Iloisella -90 luvulla ollessani erään meijeriosuuskunnan töissä tuli kierreltyä tiloilla, joilla oli voihappoitiöongelmia. Tutkimassa syyn lähteitä ja keräämässä rehunäytteitä. Yhden auman päältä humpsahti jalat muovin läpi ja höyryä tuli kuin kuumista lähteistä. Oli "tallonta" jäänyt puolitiehen. Ja happoakin oli käytetty.

Töllössä mainostetaan jatkuvasti aineita joilla saa kertahoidolla hiivat kuolemaan. Ehkä sellaisella voisi säilöä rehua 

Lainaus käyttäjältä: mah - 08.11.11 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 16.10.11 - klo:16:58

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 16.10.11 - klo:16:50

Tarkoittaako rehumassa nytte siis aumoja ja siiloja? Ja biologiset toimisi parhaiten paalissa vai Rehun pitäisi olla multa ym. vapaata (niin kuin muutenkin) ja kuiva-aine sopivalla tasolla? Hapettomuus tärkeä asia? Mitä muita juttuja pitää huomioida että sais biologisilla sitten hyvää rehua?
Meillä on pakannu tulemaan biologisilla säilöntäaineilla tosi hyvää ja maistuvaa rehua paaleihin. Syönti-indeksi yleensä lehmien säiliksessä 120 ja arvot muutenkin kohtuu kohdillaan. Sokeria saisi olla enemmänkin...

Esim. juuri nämä Sinun mainitsemasi asiat vaikuttavat siihen että pitäisikö käyttää happoa vaiko biologista. Ja siihen että jos käytetään biologista niin mikä tuote niistä valitaan. Jos säilöntäaine ostetaan "naapurin kokomusten tai halvan hinnan takia" ja sitten sitä väkisin käytetään kelillä kuin kelillä niin homma tulee kusemaan rajusti 

Taas tänä vuonna ilmiö on kyllä tullut huomatuksi  Ette kyl äijät tiäräkkään kui hirveetä rehua sitä peräkylien siiloissa piileekään  Mutta..... "kun sitä 3 vuotta varastossa väsytettyä pialookista sai niin halvalla ja naapuri kehui" 

Biologisilla kyllä onnistuu. Kun tietää mitä tekee. Riskillä ei kannata pelata..

Ei kyllä happokaan pelasta, jos rehunyyttiin jää ilmaa. Iloisella -90 luvulla ollessani erään meijeriosuuskunnan töissä tuli kierreltyä tiloilla, joilla oli voihappoitiöongelmia. Tutkimassa syyn lähteitä ja keräämässä rehunäytteitä. Yhden auman päältä humpsahti jalat muovin läpi ja höyryä tuli kuin kuumista lähteistä. Oli "tallonta" jäänyt puolitiehen. Ja happoakin oli käytetty.

Töllössä mainostetaan jatkuvasti aineita joilla saa kertahoidolla hiivat kuolemaan. Ehkä sellaisella voisi säilöä rehua 

Jäikö huomaamatta ,että oli tarkoitettu pienempään värkiin kuin rehusiilo