Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kokemuksia biologisista rehunsäilöntäaineista.  (Luettu 25053 kertaa)

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Kemiran hinnoittelu on saanut myös tämän vannoituneen happomiehen harkitsemaan biologista ainetta.

Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?

Teoriapuolella Sil-All pitäisi kohdella valkuaista hellävaraisemmin ja tuottaa eniten maitohappoa, joten rehu lypsättäis parhaiten? Mutta onko jälkikuumentuminen ongelma tällä aineella?

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Fiidtekillä ajeltu olisko joku kolme vuotta. Ihan hyvin on säilyny. Olen pyrkinyt luistaa siinäkin mahdollisimman helposti eli kippaan sen pullollisen sinne tynnyriin veden jälkeen ja oletan että sekotttuu tasaisesti ajellessa. Suurempi ongelma on muistaa jatkuvasti napsutella hapotinta päälle ja pois kun kääntyilee päisteissä ym. suunnitelmissa on laittaa suuttimet niin että ruuttaa kammioon mutta suunnitelmaksi on jäänyt. Sais aineet paremmin talteen ja pystyis "hapottaa" viellä kun sitoo jolloin arimpaan paikkaan tulis tupla annos.
Vesipönttö mukaan ja akkuporakone sekoittimella,ei tarvitse tehdä ylimääräisiä vanhentumaan.Viuhkasuuttimella leveälle noukkimelle.Sill-Allilla jos ei saa paaliin onnistumaan,jossain muualla on vika kuin aineessa.Eikös sitä laiteta pussi 100litraan eikä 200litraan.Feedect 3000 on nyt käytössä,ei neg.sanottavaa aineesta,tekijässä vika mitä ongelmia on ollut,turvetta yhdeltä lohkolta,ei hyvä,onneks pieni suolohko,tulee hylkyrehua.

piti oikein hakea purkki pakastimesta että saa tavata. Feedtech f3000 näyttää olevan malli ja pakattuna noin litran pulloon. sekotussuhde näyttää olevan yksi pullollinen 9,5 -200 litraan että jos annostelija on hyvä niin ei paljoa vettä tartte. Ohjeissa on näköjään että pitäisi pystyä sekottamaan aineet siinä pullossa lisäämällä 500 ml vettä (en ole kyllä ikinä tehnyt) Valmista sehua pitäisi pullolla syntyä 50 tonnia. Tällä on mielestäni saatu ihan hyvät tulokset ja on nopea ja siisti käyttää.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

viiri45


Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?


Omissa kokemuksissa ei eroa, tuotosta on vaikea verrata vuosien vaihtelusta johtuen. Siis jättämällä hapon pois. Biologisella on jokunen paali tehty-> ei hyvä. (onko paali koskaan)

Oma kokemus on että märkään kannattaa käyttää vähän kakkosta. Sopivan kuiviin ei mitään. Liian kuiviin olen laittanut novaa mutta taittaa olla turhaa.

P.S. Aivan ei olla tuotoksissa samallatasolla mutta ....... 
-Kaikki saa mutta komiat ensi!

keskomies

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Kemiran hinnoittelu on saanut myös tämän vannoituneen happomiehen harkitsemaan biologista ainetta.

Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?

Teoriapuolella Sil-All pitäisi kohdella valkuaista hellävaraisemmin ja tuottaa eniten maitohappoa, joten rehu lypsättäis parhaiten? Mutta onko jälkikuumentuminen ongelma tällä aineella?


Täällä ei ihan pysty vielä huutelemaan, mutta ei kaukana. Viimetalvi mentiin sill-allilla ja ihna tyytyväisiä oltiin. Tänä vuonna alkukesän kosteudessa johtuen torniin tuutattiin kakstonnista ja aumasäilöntään jätettiin sill-alit. Viimevuonna ei ollut ongelmaa rehun säilymisen kanssa vaikka torni olikin kuin kuivaaheinää. Tänä vuonna aina on tositestissä, aumassa samanmoista kampetta ja aineena biologinen. Kokemuksia tuosta en osaa sanoa kuin keväämpänä kunnes tuo torni on ekaks tyhjennetty. Luulen kuitenkin ettei siihen kovin kauaa mene, kuiva-aine kiloja varmaan melkiin puolet normimäärästä. Positiivisin kokemuksin siis liikkeellä. Ei turhantakia viiti riskiä ottaa rehun säilymisen kanssa.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?
Ei ole tuossa tasossa, paria kiloa huutaa. Mutta vuoden sisään on poistettu alle 15 lehmää, joten ihan kaikki tuottaa. Haitari alkaa alhaalta... ;)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta
Kemiran hinnoittelu on saanut myös tämän vannoituneen happomiehen harkitsemaan biologista ainetta.

Rehun säilyvyys on vain osa totuutta, mutta se tärkein, miten biologisella tehdyt lypsättää? Joku ,jolla lehmät lypsää keskimäärin yli 34 kiloa päivässä biologisella voisi huutaa HEP ja mainita samalla millä aineella?

Teoriapuolella Sil-All pitäisi kohdella valkuaista hellävaraisemmin ja tuottaa eniten maitohappoa, joten rehu lypsättäis parhaiten? Mutta onko jälkikuumentuminen ongelma tällä aineella?

Menee jo niin lähelle,että uskallan vastata. Viime vuoden sadot tehtiin puoliksi Sil-Alilla ja puoliksi AIV-primalla. Rehut tehtiin peräkkäisinä päivinä niin, että ensiksi biologisella siilo täyteen ja seuraavana päivänä siilo täyteen hapolla säilöttyä. Raaka-aine analyysit samankaltaisia rehujen kesken.

Syötössä oli kevät- ja kesäsatoa yhtäaikaa. Lopputulos oli se, että rehuanalyyseissa oli lopulta enemmän eroa kuin raaka-aineanalyyseissa. Tämä näkyi myös tuotoksessa siten, että maitoa tuli  biologisella noin 1-1,5 litraa enemmän. Pitoisuuksien eroa en muista.

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4698
  • Savo savolaisille!

Syötössä oli kevät- ja kesäsatoa yhtäaikaa. Lopputulos oli se, että rehuanalyyseissa oli lopulta enemmän eroa kuin raaka-aineanalyyseissa. Tämä näkyi myös tuotoksessa siten, että maitoa tuli  biologisella noin 1-1,5 litraa enemmän. Pitoisuuksien eroa en muista.


Oliko syöntimäärissä eroa? Ne vähät kokemukset mitä mulla biologisella (Sill-All) säilötystä, näyttäis että maistuu paremmin kuin happorehu.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

JoHaRa

  • Vieras
Tehkää ainakin ylivuotiseksi jäävä hapolla.

Sandels

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 435
  • Ilima aekojaan Iisalamesta

Syötössä oli kevät- ja kesäsatoa yhtäaikaa. Lopputulos oli se, että rehuanalyyseissa oli lopulta enemmän eroa kuin raaka-aineanalyyseissa. Tämä näkyi myös tuotoksessa siten, että maitoa tuli  biologisella noin 1-1,5 litraa enemmän. Pitoisuuksien eroa en muista.


Oliko syöntimäärissä eroa? Ne vähät kokemukset mitä mulla biologisella (Sill-All) säilötystä, näyttäis että maistuu paremmin kuin happorehu.

No ei muistaakseni merkittävästi. Meidän lehmät syö niin pirusti oli rehu mitä tahansa ;D

Tuossa edellisessä viestissä piti vielä mainita, että rehu lähti lämpenemään kun avasin nuo molemmat siilot yhtäaikaa. Mutta syy tuskin oli säilöntäaineessa vaan tiivistämisessä (rehu oli aika kuivaa).

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Paaliin mekin tehdään ja aineet sekotellaan 30l astioihin, kun vähän kerrallaan rehua tehdään. josilac:ia ja bonsilagea olen myös joskus kokeillut pieniä määriä. Ainakin tuhti-hapottimella vaikeaa saada kovin tasaista (tarpeeksi vähän) liuosmäärää/paali, kun pellot on pieniä ja mäkisiä ja ajonopeutta joutuu vaihtelemaan. Tuppaa kannu tyhjenemään turhan nopeasti, vaikka on pienimmät mahdolliset suuttimet.

Lähinnä kiinnostais kokemukset DeLavalin feedtech f3000:sta.. Tyrkyttävät agrista kohtuullisen edulliseen hintaan kyseistä ainetta ja tuossa näyttäis olevan vielä helppo annosteltavuus 1pussi/30l astia. Ja tarpeeksi suuri liuosmäärä rehutonnille (5l /rehutonni).

Aiemmin käytettiin Lactofastia. Toimi kuivassa ihan hyvin, mutta märkänä tehdyssä apilassa ei. Happo olisi tuohon ollut oikea valinta.
Tälle vuodelle ostin juuri tuota 3-tonnista Agrista. Nyt avatut paalit aivan ok, mielenkiintoisimpia ovat varmasti viimeksi paalatut, koska olivat selvästi märimpiä tämän kesän rehuista ja pellolle oli levitetty lietettä. Parin viikon päästä aion availla noita, josko olisivat valmiita.

Jokos Terra-Gator pääsi pellolle ?

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
tuoreisiin paaleihin novaa ja kuiviin ei mitää?? kokemukset biologisista vähä niin ja näin ;)

JuhaPekka

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 271
siilorehu noukkarilla ja hapolla, mut paalit Sill-Alilla. Hyvin kelpaa.
Kaikki käy näemmä, on eri biologisia ollu, ja kaikki on menny.

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Onko kellään kokemusta Ecosylistä? http://fi.ecosyl.com/index.html
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

Savotoija

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 323
siilorehu noukkarilla ja hapolla, mut paalit Sill-Alilla. Hyvin kelpaa.

Näin myös meillä. Enskesänä tarkotus tehä kaikki Sill-Alilla. Maistuu sen verran hyvin, säilyyvät myöskin.
Voittajat oppivat toisilta, häviäjät eivät opi keneltäkään, ja keskinkertaiset oppivat itseltään.

Mikkis

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 78
Onko kellään kokemusta Ecosylistä? http://fi.ecosyl.com/index.html

Tämä Ecosyl kyllä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Saapa nähdä tulevaisuudessa kuinka sen käyttö lisääntyy tiloilla.