http://img528.imageshack.us/img528/199/49ilmapumppu.jpg   Siitä... 

Lainaus käyttäjältä: rene - 08.02.12 - klo:01:10

Lainaus käyttäjältä: Aron Viestitin - 07.02.12 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: rene - 03.01.12 - klo:23:15

Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn.    Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.

Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html

Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot.  Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa.    Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa.      Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan.     

Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..

No siis...   jos se on omaa työtä niin ei sille tartte heti ensimmäisenä olla laskemassa yhtään mitään.   Mietitäänpä...   Ostetaan pino rankaa,  sanotaan nyt vaikka hintaan 40€ kiinto.  Tonni puuta kustantaa siten sellaisen 80€.  Poltetaan tonni puuta, saadaan lämpöä 5000kwh, kwh hinta 1,6c    
  Lämpöä voisi vuodessa kulua vaikka nyt 100 000 kwh, stokeri+kattila+muut laitteet 15 000€, laitteiston takaisinmaksuaika 5 vuotta 3000€/vuosi, kustannus 3c/kwh.
 Ostaen puut, jollain yhdistyshakkurilla hakettaen, yksinkertaisella lavalla kuivaten ja tuupaten kattilaan voi jo siis päästä alle 5 sentin hintaan. Käyttämällä muuten arvotonta roskapuuta ja laitteistoa joka on jo maksettu voi päästä ihan selvästi alle lämpöpumpulla tehdyn kilowatin hinnan

Tällä hetkellä kun sähkön hinnoittelu ei seuraa rajakustannushinnoittelua, niin ilpo on yksityistaloudellisesti tosi fiksu vaihtoehto. Sen sijaan sähkön myyjän ja tuottajan (viime kädessä kaikkien meidän) näkökulmasta se on aika vihoviimeinen juttu, koska lämmitystarpeen ollessa muutenkin suurimmillaan ilpon hyötysuhde laskee ja piikkaa sitä huippua vielä ylemmäksi. Tee siinä sitten kustannustehokkaasti sähköä laitoksella, jota voi käyttää viikon kuukaudessa...

Jos hinnoittelu oikeasti vedetään sen rajakustannuksen mukaisesti, niin yhdistettynä huippuajan vaihtoehtoiseen energianlähteesen (puu uunissa, öljypoltin kattilan kupeessa ym.) ilpo asettuu siihen - sinänsä erittäin fiksuun rooliin - joka sille kuuluu.

Petri

http://img528.imageshack.us/img528/199/49ilmapumppu.jpg   Siitä... 

Ensin tuli    sitten

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.02.12 - klo:06:19

Lainaus käyttäjältä: rene - 08.02.12 - klo:01:10

Lainaus käyttäjältä: Aron Viestitin - 07.02.12 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: rene - 03.01.12 - klo:23:15

Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn.    Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.

Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html

Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot.  Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa.    Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa.      Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan.     

Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..

No siis...   jos se on omaa työtä niin ei sille tartte heti ensimmäisenä olla laskemassa yhtään mitään.   Mietitäänpä...   Ostetaan pino rankaa,  sanotaan nyt vaikka hintaan 40€ kiinto.  Tonni puuta kustantaa siten sellaisen 80€.  Poltetaan tonni puuta, saadaan lämpöä 5000kwh, kwh hinta 1,6c    
  Lämpöä voisi vuodessa kulua vaikka nyt 100 000 kwh, stokeri+kattila+muut laitteet 15 000€, laitteiston takaisinmaksuaika 5 vuotta 3000€/vuosi, kustannus 3c/kwh.
 Ostaen puut, jollain yhdistyshakkurilla hakettaen, yksinkertaisella lavalla kuivaten ja tuupaten kattilaan voi jo siis päästä alle 5 sentin hintaan. Käyttämällä muuten arvotonta roskapuuta ja laitteistoa joka on jo maksettu voi päästä ihan selvästi alle lämpöpumpulla tehdyn kilowatin hinnan

Ehkä sille omalle työlle nyt kuitenkin kannattaa hinta laskea, voithan sitten tyytyväisenä todeta kuinka paljon tuli tienattua sinä aikana kun teit niitä puita.

Tilanteessa jossa oma työpanos on jo täysin käytössä ja vapaa-aika kortilla, osaa kaikelle työlle jo laskea arvon ja myös sille vapaa-ajalle.

Itse olen ollut näistä lähtökohdista enemmän kuin tyytyväinen valintaani maalämpöön: Kompuran ottoteho 2,1kW, käyttöaste 40% vuositasolla  täystehoasetuksella eli vastukset ei ole koko 2,5v aikana olleet käytössä lainkaan, lämpiää 170 asuinneliötä ja käyttövesi. Takkaa tai hellaa on talvessa lämmitetty n. 15 kertaa kovimmilla pakkasilla

Koko aikana sen jälkeen kun tuo on naksautettu päälle, on työaikaa kulunut n. 15 min kun tarkistin syksyllä mutasuotimen.  Kompura, asennus ja maapiirin teko tuli maksamaan yhteensä 11000e

Mitä ne muuten on sellaiset jo valmiiksi maksetut koneet ja arvoton puu? Ei sillä, kyllä mullekin kelpais semmoiset jos sellaisia tuohon ilmestyisi jostakin.

Lainaus käyttäjältä: rene - 09.02.12 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 09.02.12 - klo:06:19

Lainaus käyttäjältä: rene - 08.02.12 - klo:01:10

Lainaus käyttäjältä: Aron Viestitin - 07.02.12 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: rene - 03.01.12 - klo:23:15

Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn.    Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.

Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html

Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot.  Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa.    Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa.      Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan.     

Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..

No siis...   jos se on omaa työtä niin ei sille tartte heti ensimmäisenä olla laskemassa yhtään mitään.   Mietitäänpä...   Ostetaan pino rankaa,  sanotaan nyt vaikka hintaan 40€ kiinto.  Tonni puuta kustantaa siten sellaisen 80€.  Poltetaan tonni puuta, saadaan lämpöä 5000kwh, kwh hinta 1,6c    
  Lämpöä voisi vuodessa kulua vaikka nyt 100 000 kwh, stokeri+kattila+muut laitteet 15 000€, laitteiston takaisinmaksuaika 5 vuotta 3000€/vuosi, kustannus 3c/kwh.
 Ostaen puut, jollain yhdistyshakkurilla hakettaen, yksinkertaisella lavalla kuivaten ja tuupaten kattilaan voi jo siis päästä alle 5 sentin hintaan. Käyttämällä muuten arvotonta roskapuuta ja laitteistoa joka on jo maksettu voi päästä ihan selvästi alle lämpöpumpulla tehdyn kilowatin hinnan

Ehkä sille omalle työlle nyt kuitenkin kannattaa hinta laskea, voithan sitten tyytyväisenä todeta kuinka paljon tuli tienattua sinä aikana kun teit niitä puita.

Tilanteessa jossa oma työpanos on jo täysin käytössä ja vapaa-aika kortilla, osaa kaikelle työlle jo laskea arvon ja myös sille vapaa-ajalle.

Itse olen ollut näistä lähtökohdista enemmän kuin tyytyväinen valintaani maalämpöön: Kompuran ottoteho 2,1kW, käyttöaste 40% vuositasolla  täystehoasetuksella eli vastukset ei ole koko 2,5v aikana olleet käytössä lainkaan, lämpiää 170 asuinneliötä ja käyttövesi. Takkaa tai hellaa on talvessa lämmitetty n. 15 kertaa kovimmilla pakkasilla

Koko aikana sen jälkeen kun tuo on naksautettu päälle, on työaikaa kulunut n. 15 min kun tarkistin syksyllä mutasuotimen.  Kompura, asennus ja maapiirin teko tuli maksamaan yhteensä 11000e

Mitä ne muuten on sellaiset jo valmiiksi maksetut koneet ja arvoton puu? Ei sillä, kyllä mullekin kelpais semmoiset jos sellaisia tuohon ilmestyisi jostakin.

No työn suhteen olet kyllä oikeassa, lopuksi täytyy aina arvioida että kannattaako nähdä vaivaa.     Arvoton puu on sitä mitä pitää siivota ojista pois että ei tule tarkastajalle sanomista.   Maksettu kone on se stokeri joka on kuudetta vuotta käytössä.     No tietysti asiaa ei voi oikeasti näin ajatella, onhan sillä stokerilla kuitenkin jokin jälleenmyyntiarvo.

Meilläpäin ei oo arvotonta puuta eikä ilmaista työtä ei myöskään ilmaista rakennusta stokerille ja hakkeelle eikä edes ilmaista patteriverkkoa lämmön jakamiseen. Sen sijaan meillä on edullista sähköä(12 c) ja helppoa lämmitystä.. Kovilla pakkasilla poltetaan puita leivinuunissa, että ilpo saa sulatettua välillä itteensä.

Mun työ omissa hommissa aina vähintään 20 ekua, vieraalle tietty paljo enempi ja arvottomista puista saa tienvarteen 17 ekua kiinnolta oksineen tienvarressa(kiinto=2,5 hakemottia).

Mulla sähkölämmitykseen menee vajaa kolme tonnia vuodessa ja luultavasti hakelaitoksen ja patteriverkon pääomakulu olis jo paljo isompi..

Tuolle kulutukselle se ilpo ja leivinuuni on just oikeat ratkaisut

Tuolle kulutukselle se ilpo ja leivinuuni on just oikeat ratkaisut

Juuri näin Sähköä kuluu n 60-70 000kwh ja siitä reilu puolet firman piikkiin ja lopusta osa yksityistalouden muuhun käyttöön, joten lämmitys on ehkä 2000-3000 euroa vuodessa
Ps. Sähkölasku tulee stokeritiloillekkin, kun tietsikat ja telkkaritki kuluttaa kiertovesipumpuista puhumattakaan..

n.8000€ maksoi maalämpöpumppu kaikkinen tarvikkeineen ja on laskettu tuohon omat tunnit ja kaivinkoneen tunnit mukaan jotka on käytetty asennukseen    Hyvin pysyy lämpö kun on 230mm paksua lamellihirttä seinät ja takkaa tulee tällee talvella omaksi huviksi lämmitetty kerran pari päivässä niin maalämpöpumppu saa huilata hiukan kauemmin... Meinas alkuun tulla oikeen kuuma kun haettiin säätöjä niin kone lykkäs 36 asteista vettä lattiaan     

n.8000€ maksoi maalämpöpumppu kaikkinen tarvikkeineen ja on laskettu tuohon omat tunnit ja kaivinkoneen tunnit mukaan jotka on käytetty asennukseen    Hyvin pysyy lämpö kun on 230mm paksua lamellihirttä seinät ja takkaa tulee tällee talvella omaksi huviksi lämmitetty kerran pari päivässä niin maalämpöpumppu saa huilata hiukan kauemmin... Meinas alkuun tulla oikeen kuuma kun haettiin säätöjä niin kone lykkäs 36 asteista vettä lattiaan 

Heh, meilläkin tuli alkuun lämmin kun kukaan ei huomannu kertoa että jakotukille asennetut toimilaitteet oli ns.pitoasennossa auki, ja se laukeaa vasta kun ajetaan ne kerran täysin auki. Eli olis pitäny vähäksi aikaa pitää termostaatit täysillä.... Me vaan pienennettiin niitä kun tuli lämmin, ja aina lämpis lattia 

Nykyisen työni puolesta olen noita asioita pyöritellyt. Hakelaitos on perusteltu jos tarvitaan runsaasti kuumaa käyttövettä. Olisiko joku perunanpesu tms sellainen? Hakelaitosta puoltaa myös jos sitä voi hyödyntää myynti-ja siemenviljan kuivauksessa. Mitä suurempi laitos, sitä moniruokaisempi.

Pelkän pirtin lämmittämiseen lämpöpumput ovat hyvä ratkaisu ja erityisen sopivia verstaiden lattialämmitykseen kun huonelämpötila on alhainen ja kuumaa vettä ei tarvita. MUTTA erityisesti ILP:iin liittyy sellainen riski, että jos pakkaskaudella ollaan sähkön varassa, se saattaa tulla kalliiksi. Eli se klappihomma on parempi rinnalla, tai vaikka olemassa oleva öljykattila. MLP:n osalta riskinä on alimitoitus, joka johtaa siihen että laite petollisen automaattisesti täydentää sähköllä. Vanhaan taloon laitettaessa patteriverkosto ei usein riitä kun kiertovettä ei saada nniin kuumaksi kuin öljyllä tai puulla. Jäähdytysoptio on molemmissa ja MLP:ssä on erityisen hyvä tilanne jos voidaan samaan aikaan käyttää lämpöä vaikka märkätilojen lattioihin. Lämpökaivojen pohjavesiriskit ovat aihe, josta ei ole kovin laajalti tietoa. Joissain maissa reikä täytetään laastilla estämään virtausten sekoittuminen. Se verottaa reiän lämpötehoa jos kaivossa muuten olisi kovat virtaukset, mutta tehosta kuivan kaivon tuottoa. Kaivon tuotto ei ole riippuvainen kesän lämpimyydestä.

Nyt kovien pakkasten aikaan kannattaa kirjata sisä- ja ulkolämpötilat, kiertoveden lämpötila ja jollain konstilla edes arviota lämmitystehosta (tai energiankulutus tiettynä aikana , esim vrk). Näillä tiedoilla uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus onnistuu tarkemmin.

Aurinkoenergian puolella tuntuu tulevan mullistavia uutuuksia lähes päivittäin ja ne voivat olla hyvä lisä kokonaisuuteen.

Itse olen syntinen sähkölämmittäjä puukattilan alettua vuotaa. Nyt on suunnitteilla oikea hybridi nykyisen 3200 litran varaajan ympärille. Aurinkokeräin katolle ja maakeruuputkisto jäähdyttää jätevesiputkistot ja harmaiden vesien pajupuhdistamon, joka on käytännössä lampi. Mukaan sotketaan aurinkosähköpaneelia ja tuulipropelia joka ehkä pumppaisi vettä omasta kaivosta painesäiliöön. Saunassa olen tottunut puukiukaaseen ja ehkä sitä käytetään pakkasvarana varaajankin lämmitykseen. Palotarkastaja krymppäsi pannuhuoneen palo-osastoinnista, enkä ehkä lähde siellä enää pitämään valkeaa. Kysymys on siis vähintään puoliksi harrastuksesta ja uteliaisuudesta, ei mikään mahdollisimman helpolla -ratkaisu. Pitäähän sitä jotain riesaa järjestää tilalle nyt kun pääsee elukoista eroon.

Nykyisen työni puolesta olen noita asioita pyöritellyt. Hakelaitos on perusteltu jos tarvitaan runsaasti kuumaa käyttövettä. Olisiko joku perunanpesu tms sellainen? Hakelaitosta puoltaa myös jos sitä voi hyödyntää myynti-ja siemenviljan kuivauksessa. Mitä suurempi laitos, sitä moniruokaisempi.

Pelkän pirtin lämmittämiseen lämpöpumput ovat hyvä ratkaisu ja erityisen sopivia verstaiden lattialämmitykseen kun huonelämpötila on alhainen ja kuumaa vettä ei tarvita. MUTTA erityisesti ILP:iin liittyy sellainen riski, että jos pakkaskaudella ollaan sähkön varassa, se saattaa tulla kalliiksi. Eli se klappihomma on parempi rinnalla, tai vaikka olemassa oleva öljykattila. MLP:n osalta riskinä on alimitoitus, joka johtaa siihen että laite petollisen automaattisesti täydentää sähköllä. Vanhaan taloon laitettaessa patteriverkosto ei usein riitä kun kiertovettä ei saada nniin kuumaksi kuin öljyllä tai puulla. Jäähdytysoptio on molemmissa ja MLP:ssä on erityisen hyvä tilanne jos voidaan samaan aikaan käyttää lämpöä vaikka märkätilojen lattioihin. Lämpökaivojen pohjavesiriskit ovat aihe, josta ei ole kovin laajalti tietoa. Joissain maissa reikä täytetään laastilla estämään virtausten sekoittuminen. Se verottaa reiän lämpötehoa jos kaivossa muuten olisi kovat virtaukset, mutta tehosta kuivan kaivon tuottoa. Kaivon tuotto ei ole riippuvainen kesän lämpimyydestä.

Nyt kovien pakkasten aikaan kannattaa kirjata sisä- ja ulkolämpötilat, kiertoveden lämpötila ja jollain konstilla edes arviota lämmitystehosta (tai energiankulutus tiettynä aikana , esim vrk). Näillä tiedoilla uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus onnistuu tarkemmin.

Aurinkoenergian puolella tuntuu tulevan mullistavia uutuuksia lähes päivittäin ja ne voivat olla hyvä lisä kokonaisuuteen.

Itse olen syntinen sähkölämmittäjä puukattilan alettua vuotaa. Nyt on suunnitteilla oikea hybridi nykyisen 3200 litran varaajan ympärille. Aurinkokeräin katolle ja maakeruuputkisto jäähdyttää jätevesiputkistot ja harmaiden vesien pajupuhdistamon, joka on käytännössä lampi. Mukaan sotketaan aurinkosähköpaneelia ja tuulipropelia joka ehkä pumppaisi vettä omasta kaivosta painesäiliöön. Saunassa olen tottunut puukiukaaseen ja ehkä sitä käytetään pakkasvarana varaajankin lämmitykseen. Palotarkastaja krymppäsi pannuhuoneen palo-osastoinnista, enkä ehkä lähde siellä enää pitämään valkeaa. Kysymys on siis vähintään puoliksi harrastuksesta ja uteliaisuudesta, ei mikään mahdollisimman helpolla -ratkaisu. Pitäähän sitä jotain riesaa järjestää tilalle nyt kun pääsee elukoista eroon.

MLP kannattaa aina mielummin ylimitoittaa ja jos se on vaihtoventtiili kone niin täytyy laittaa varaaja ennen lattiaan menevälle vedelle niin se toimii puskuri ja vähentää kompuran käymistä huomattavasti...

Tällä hetkellä kun sähkön hinnoittelu ei seuraa rajakustannushinnoittelua, niin ilpo on yksityistaloudellisesti tosi fiksu vaihtoehto. Sen sijaan sähkön myyjän ja tuottajan (viime kädessä kaikkien meidän) näkökulmasta se on aika vihoviimeinen juttu, koska lämmitystarpeen ollessa muutenkin suurimmillaan ilpon hyötysuhde laskee ja piikkaa sitä huippua vielä ylemmäksi. Tee siinä sitten kustannustehokkaasti sähköä laitoksella, jota voi käyttää viikon kuukaudessa...

Jos hinnoittelu oikeasti vedetään sen rajakustannuksen mukaisesti, niin yhdistettynä huippuajan vaihtoehtoiseen energianlähteesen (puu uunissa, öljypoltin kattilan kupeessa ym.) ilpo asettuu siihen - sinänsä erittäin fiksuun rooliin - joka sille kuuluu.

Petri

Noinhan sitä markkinoidaankin. Ainakin minulle kauppias sen selitti näin. En muuta ole odottanutkaan, että suurimman ajan syys-talvi-keväästä saan edullista ja tasaista lämpöä vanhaan hirsitaloon. Pakkashuippuja tasataan puita polttamalla, pajalla suorasähköllä avustamalla.  Niin ja kesällä tupaa viilentämään. Ja sehän on sitten ihan eri asia. Sen vaan voi suorittaa samalla laitteella.   
Ilmalämpöpumppu on edullinen lämpölaitteisto. Se on nopea asentaa ja pannukoppi on pieni.  RM:n juttu/koe ryömintätilaan sijoitetusta ulkoyksiköstä tekee laitteesta vieläkin mielenkiintoisemman. Uuteen rakennukseen laitteiston asentaminen talon laajuiseen kellariin kannattaa laskea ja suunnitella. Talvella kellarista haetaan edullista lämpöä ja kesällä helppoa viilennystä asuintiloihin.  Kellaritiloihin sijoitetut viemäriputkistot myös luovuttavat muuten karkaavaa lämpöä takaisin.

 Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??