Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hvinnamo - 30.08.11 - klo:23:32
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen. Kysymyksiä: a) Onko mitään järkeä? b) pystyykö pitämään 125m2 n. +10 asteessa alle 20 asteen pakkasella? c) Minkä merkkiset ovat osoittautuneet hyviksi ja mitä merkkejä kannattaa välttää? d) Muuta huomioitavaa asiassa? Kiitoksi vastauksista taasen. :)
-
Kertokaahan minullekkin. Ilpo tuntuisi jotenkin järkevämmältä ja helpommalta keinolta pitää pieni osa hallista lämpimänä verrattuna erilaisiin lämminilmakehittimiin yms...
-
Minuakin kiinnostaa, tosin ei ole konehallista kyse vaan osasta vanhaa navettaa eikä lämmintä tarvitsi välttämättä olla noinkaan paljoa, joku +5 astetta riittäisi.
-
Humpuukipumppuja ne oikeasti ovat :P Ei maasta eikä ilmasta lämpöä noin vain saada :o
-
Humpuukipumppuja ne oikeasti ovat :P Ei maasta eikä ilmasta lämpöä noin vain saada :o
http://www.jemimar.fi/Toshiba_Testi_Lahde_TM_Rakennusmaailma.pdf Tossa on vähän tietoa laitteista.
-
Tuo kannattaa huomata konehallikäytössä:
Sulatusperiaatteesta johtuen on
tärkeää, että rakennuksessa on lämpöä,
jota voidaan käyttää sulatukseen.
Tästä syystä ilmalämpöpumput,
joissa on niin kutsuttu esimerkiksi
+10 asteen ylläpitolämpötoi-
minto, ovat tarkkoja lämpimänä pidettävän
rakennuksen sisälämpötilasta.
Samasta syystä esimerkiksi
eristämättömän autotallin pitäminen
alhaisella peruslämmöllä voi
olla ongelmallista
Pumpuissa ei välttämättä myöskään ole lämpötila-asetuksia sen +10 ylläpitolämmön ja +18 asteen välissä, eli 15 asteeseen säätäminen ei onnistu ainakaan kaikilla.
-
Ulkoyksikössä pitänee olla sulatuskaapeli jos sisälämpö on alempi kun normaali huonelämpö. Nyt parin vuoden käyttökokemuksella alkaa epäilyttää sähkönsäästö ::) Vaikka tuo pitäisi korkeintaan kilowatin kulutuksella tehdä kolme kilowattia lämpöä aika isollakin lämpötilaerolla :-\ :-\ :-\
-
Lisä idea, vaikka saattaa olla tyhmä. Jos tietää että pohjavedet ovat aina alhaalla niin tekee sille ulkoyksikölle kaivon. Saattaa olla edullisempaa kuin "oikea" maalämpö ratkaisu ja ehkä toimii, miksei toimisi.
-
En suosittelisi. Konehallissa leijuva pöly ja muu moska tukkii lämmönvaihtimen hetkessä. Sisäyksiköiden suodattimia ei ole tarkoitettu tuollaisiin olosuhteisiin.
-
En suosittelisi. Konehallissa leijuva pöly ja muu moska tukkii lämmönvaihtimen hetkessä. Sisäyksiköiden suodattimia ei ole tarkoitettu tuollaisiin olosuhteisiin.
Noihan tuo asia on. Jos ajatellaan pdettävän hallia 5-10 lämpöasteessa, niin lämmitystarve on vain ehkä vain muutaman kuukauden ajalla(4-5 kk) ja silloinkin ehkä paras lämmitysmuoto on nopeasti toimiva puhalluslämmitys joko sähköllä tai sitten Masterilla, turha sitä lämpötilaa on jatkuvasti ylläpitää, jos ei siellä ole mitään jäätyvää tavaraa. Lämpöpumppu maksaa asennuksineen pari tonnia ja kyllä sekin sähköä syö, joten ei ikinä maksa taksin itseään verrattuna noihin puhallinlämmittimiin, nämä nykylämpöpumput kun eivät ole läheskään ikiliikkujia, pikimiten päinvastoin.
-
Tunnen tilan jossa on ilmalämpöpumput konehallissa ja eläintiloissa. Ei ole muuta kuin kehunut niitä.
-
Tunnen tilan jossa on ilmalämpöpumput konehallissa ja eläintiloissa. Ei ole muuta kuin kehunut niitä.
Konehallissa varmaan toimiikin mutta eläintiloissa ??? ???
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen.
Itekkii meinasin laittaa hallin seinään, mutta sitten kaveri ehti ensin. ;D Se ei todellakaan ole tarkotettu mihinkään verstaan seinään, jos siellä ruosteisia rautoja kopistellaan, eikä lennokkeja liimailla. Ja ilpin säästö tulee syksyn kahmussa ja kevät auringolla. Muuton ihan sama lämmittää suoraan sähkölämmittimellä.
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen. Kysymyksiä: a) Onko mitään järkeä? b) pystyykö pitämään 125m2 n. +10 asteessa alle 20 asteen pakkasella? c) Minkä merkkiset ovat osoittautuneet hyviksi ja mitä merkkejä kannattaa välttää? d) Muuta huomioitavaa asiassa? Kiitoksi vastauksista taasen. :)
Tarkoitatko 125m2 vai 125m3?
Mitsut ovat luotettavia. Paitti autoina.
Meikän lämmin puoli on 6x4,5x11,5m ja Mitsun suurin pienistä ilmalämpöpumpuista ei riitä kuin n -15 sateen pakkasilla. Tosin tiivistyksessä ja välkaton eristeessä olisi varaa parannuksiin, muttei varmaan auta sittenkään.
Näitä kapineita pistäisi siis olla kaksi. Yksi isomman kategorian laite maksaa jotain 8000 ögöä ja kaksi pienempää maksaisi 5000.
Jos sulla on 125m3, niin sanoisin, että tuommoinen 2500 maksava riittää. pitämään -20 pakkasella.
Täällä asuinrakennuksen puolella lämpöä saadaan polttopuulla ja lattialämmöillä saniteettitiloissa pääasiassa. Ilmalämpöpumppu tuotti lämpöä -25 pakkasella viime talvena. Tietenkin tuoton hinta läheni suorasähköä, mutta tuottokyky säilyi.
Vaan perustamiskulut tälle lämpölaitteelle ovat kykyyn nähden edulliset. Vaikkapa verraten uuden keskuslämpöjärjestelmän tekemiseen. Puolen päivän työ ja muutama reikä seinään.
-
Humpuukipumppuja ne oikeasti ovat :P Ei maasta eikä ilmasta lämpöä noin vain saada :o
Konehalli olosuhteet ovat tietenkin haasteelliset, mutta muuten ovat aivan muuta kuin humpuukia. Virhekäyttäjät vain sanovat niin! Opiskele asiaa.
-
En suosittele että ilppiä käytetään ainoana lämmitys lähteenä, vie nimittäin paljon sähköä. Se on tietenki totta, että perustamiskulut ovat halvat, mutta itse en konehallin lämmitystä hoitaisi ilmalämpöpumpulla.
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen. Kysymyksiä: a) Onko mitään järkeä? b) pystyykö pitämään 125m2 n. +10 asteessa alle 20 asteen pakkasella? c) Minkä merkkiset ovat osoittautuneet hyviksi ja mitä merkkejä kannattaa välttää? d) Muuta huomioitavaa asiassa? Kiitoksi vastauksista taasen. :)
Tarkoitatko 125m2 vai 125m3?
Mitsut ovat luotettavia. Paitti autoina.
Meikän lämmin puoli on 6x4,5x11,5m ja Mitsun suurin pienistä ilmalämpöpumpuista ei riitä kuin n -15 sateen pakkasilla. Tosin tiivistyksessä ja välkaton eristeessä olisi varaa parannuksiin, muttei varmaan auta sittenkään.
Näitä kapineita pistäisi siis olla kaksi. Yksi isomman kategorian laite maksaa jotain 8000 ögöä ja kaksi pienempää maksaisi 5000.
Jos sulla on 125m3, niin sanoisin, että tuommoinen 2500 maksava riittää. pitämään -20 pakkasella.
Täällä asuinrakennuksen puolella lämpöä saadaan polttopuulla ja lattialämmöillä saniteettitiloissa pääasiassa. Ilmalämpöpumppu tuotti lämpöä -25 pakkasella viime talvena. Tietenkin tuoton hinta läheni suorasähköä, mutta tuottokyky säilyi.
Vaan perustamiskulut tälle lämpölaitteelle ovat kykyyn nähden edulliset. Vaikkapa verraten uuden keskuslämpöjärjestelmän tekemiseen. Puolen päivän työ ja muutama reikä seinään.
125 m2 tarkoitin ja korkeutta on 4,6 metriä joten kuutioita syntyy. Tarvii kuulemma kaksi konetta jottei tule jäätymisongelmia. Yhdessä kun ei teho riitä...
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen. Kysymyksiä: a) Onko mitään järkeä? b) pystyykö pitämään 125m2 n. +10 asteessa alle 20 asteen pakkasella? c) Minkä merkkiset ovat osoittautuneet hyviksi ja mitä merkkejä kannattaa välttää? d) Muuta huomioitavaa asiassa? Kiitoksi vastauksista taasen. :)
Tarkoitatko 125m2 vai 125m3?
Mitsut ovat luotettavia. Paitti autoina.
Meikän lämmin puoli on 6x4,5x11,5m ja Mitsun suurin pienistä ilmalämpöpumpuista ei riitä kuin n -15 sateen pakkasilla. Tosin tiivistyksessä ja välkaton eristeessä olisi varaa parannuksiin, muttei varmaan auta sittenkään.
Näitä kapineita pistäisi siis olla kaksi. Yksi isomman kategorian laite maksaa jotain 8000 ögöä ja kaksi pienempää maksaisi 5000.
Jos sulla on 125m3, niin sanoisin, että tuommoinen 2500 maksava riittää. pitämään -20 pakkasella.
Täällä asuinrakennuksen puolella lämpöä saadaan polttopuulla ja lattialämmöillä saniteettitiloissa pääasiassa. Ilmalämpöpumppu tuotti lämpöä -25 pakkasella viime talvena. Tietenkin tuoton hinta läheni suorasähköä, mutta tuottokyky säilyi.
Vaan perustamiskulut tälle lämpölaitteelle ovat kykyyn nähden edulliset. Vaikkapa verraten uuden keskuslämpöjärjestelmän tekemiseen. Puolen päivän työ ja muutama reikä seinään.
125 m2 tarkoitin ja korkeutta on 4,6 metriä joten kuutioita syntyy. Tarvii kuulemma kaksi konetta jottei tule jäätymisongelmia. Yhdessä kun ei teho riitä...
Just noin kävi meillä. Teho ei riitä sulatukseen. Vaan en toista laita. Lämmittelen pahimmat pakkaset vanhalla suorasähköpuhaltimella. Ottaahan tuo ilmalämpöpumppukin tehoja kovilla pakkasilla suorasähköä lähestyen.
-
Tolta löytyy ihan faktaakin ja takaisinmaksuaikoja kun jaksaa vaan pöyhiä:
http://www.lampopumput.info/foorumi/
Itellä on pieni paja n (50m2/ 3m korkea tila, 150 mm karhuvilla eristys) lämitettynä Ilpillä siten että pumppu on asennettu varaston puolelle 10m2 jonne illpi painaa 20 asteista ilmaa. Välioven pidän auki ja talvella näin lämmitettynä pajan puolella on se +10c. Kun se pumppu on siellä varastossa niin ei se vielä ainakaan tukkoon ole mennyt. Riippuu aika paljon mitä siellä pajassa tehdään. Ja voihan sen sammuttaa siksi aikaa kun tehdään oikein pölyävää hommaa ja pölyn laskeuduttua laitetaan taas päälle.
Oikeestaan siinä ilpin asennuksessa ei ole mitään erikoista koneitten kanssa touhuavalle. Koneet seinään, putket on valmiit, laippaliitokset kiinni. ja Imetään tyhjiöpumpulla (50 eur) tyhjiö ja ilpistä hanat auki. Euroopassa varsinkin etelässä nää on TI kamaa, kaikenkielletyssä suomessa tietysti maapallo tuhoutuu jos itte pistät seinään.
-
Maalämpökone... Jos meinaa sähköllä kuitenkin lämmittää ::)
-
http://www.polartherm.fi/fi/ammattikaytto/kiinteasti-asennettavat-ilmalammittimet/oljykayttoiset/polar-e/tekniset-tiedot.html
Onkos noista sitten kokemuksia. Tollanen E30 saattais olla riittävä. Paljonkohan kustantaa? Sitä saa varmaan käyttää vartioimattakin, toisin kuin Master ym. löpölämmittimiä?
-
Minulla on autotallissa lämpöpumppu. Tallin koko on noin 100 m3 ja lämpöpumpun teho riittä pitämään plussalla -20 asteeseen ja sen jälkeen tehot loppu täysin. Naapurilla on konehallissa klapikäyttöinen lämmitin, johon hän ollut erittäin tyytyväinen. Aamulla pökköä pesään ja koko päivän lämpöä riittää. Tuo klapi systeemi toimiakseen vaatinee että päivittäin hallissa työskenellään, ettei asioikseen tärvitse mennä lämmittämään.
-
Minulla on autotallissa lämpöpumppu. Tallin koko on noin 100 m3 ja lämpöpumpun teho riittä pitämään plussalla -20 asteeseen ja sen jälkeen tehot loppu täysin. Naapurilla on konehallissa klapikäyttöinen lämmitin, johon hän ollut erittäin tyytyväinen. Aamulla pökköä pesään ja koko päivän lämpöä riittää. Tuo klapi systeemi toimiakseen vaatinee että päivittäin hallissa työskenellään, ettei asioikseen tärvitse mennä lämmittämään.
http://www.polartherm.fi/fi/ammattikaytto/kiinteasti-asennettavat-ilmalammittimet/oljykayttoiset/polar-e/tekniset-tiedot.html
Onkos noista sitten kokemuksia. Tollanen E30 saattais olla riittävä. Paljonkohan kustantaa? Sitä saa varmaan käyttää vartioimattakin, toisin kuin Master ym. löpölämmittimiä?
2200e (sis alv.) rahteineen olis ton hinta. Tarkoitettu 1400 kuution lämmittämiseen, joten vajaan 600 m3:n ylläpitolämmitys ei pitäisi hirmu paljoa löpöä syödä. Termarilla voi säätää 0-40 astetta lämpöä ja lämpenee nopeasti. Näin kertoi eräs henkilö, joka oli tälläisen kolme vuotta sitten ostanut.
Palotarkastaja sanoi että ei tarvi muuta kuin eristetyn läpiviennin piipulle ja löpösäiliö ulos. Tietääkö kukaan mistä saisi sopivasti teräspiippuja?
-
No entäs se vaihtoehto, että lämmön ottaa eläinsuojasta? Siellä olisi nollan yläpuolella koko ajan (kohtuullisen hyvä hyötysuhde) ja poistoilmasta kyllä riittää talteenotettavaksi? Ongelmaksi tullee tietysti sen "ulko"yksikön likaantuminen, mutta jos vaikka viikottain huuhtelee vedellä tjsp. ?
Petri
-
No entäs se vaihtoehto, että lämmön ottaa eläinsuojasta? Siellä olisi nollan yläpuolella koko ajan (kohtuullisen hyvä hyötysuhde) ja poistoilmasta kyllä riittää talteenotettavaksi? Ongelmaksi tullee tietysti sen "ulko"yksikön likaantuminen, mutta jos vaikka viikottain huuhtelee vedellä tjsp. ?
Petri
Aika vähän noi 2 kissaa lämpöä tuottavat... ;D ;D
-
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena että eihän ilmalämpöpumppua kannata käyttää ainakaan -10 alapuolella.Kuten tuossa jo todettiin -20 kohdalla teho nolla.
-
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena että eihän ilmalämpöpumppua kannata käyttää ainakaan -10 alapuolella.Kuten tuossa jo todettiin -20 kohdalla teho nolla.
Ei teho ole nolla vielä -25:ssäkään. Lämpöä tulee jos koneen mitoitus on tehty oikein, mutta sähkön SÄÄSTÖ lähenee nollaa. Lähenee siis suorasähkön sähkönkulutusta ja hintaa.
Myös lämmitettävän tilan eristäminen vaikuttaa laitteen hyötyyn. Ts siihen, että lämmön saa herkästi nousemaan ja sitten korkeaa sisälämpöä saa käytettyä ulkoyksikön tehokkaaseen sulatukseen. Jos hallin sisälämpö jää alhaiseksi, niin ulkoyksikkö ei sula täydellisesti, se huurtuu. Huurtuessaan se ei taas pysty lämmittämään sisätilaa tehokkaasti ja taas ulkoyksikön huurtuminen lisääntyy. Kierre on valmis ja kohta koko ulkoyksikkö on umpihuurteessa. Siis jos halli aiotaan kokonaan lämmittää ilmalämpopumpulla mitoitus on oltava kohdallaan ja eristys kunnossa. Jos koneisto on alimitoitettu, niin kovilla pakkasilla kannattaa ilmalämpöpumppu sammuttaa ja ajaa suorasähköllä pahin aika ohi tai ohessa käyttää ilmalämpöpumppua avusteisena. Näin kävi meillä. Silti olen hyvin tyytyväinen järjestelmään, varsinkin asuinrakennuksessa jossa huurtumisongelmaa ei ollut lainkaan.
Ja miksei kannata käyttää alle -10 astetta?
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
Ja sitte höyryllä sulatella jäätyneitä viemäriputkia, kätevää?
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
Samaa olen ajatellut. Vesi pitäisi saada pysymään poissa ja viemärit kyllä jäätyvät sinun mallissasi kun sinne tunneliin pitää tulla korvausilmaa ja se on kylmää. AIkansa kun tuota kehtittelee, tuloksena on maalämpöputkisto.
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
Ja sitte höyryllä sulatella jäätyneitä viemäriputkia, kätevää?
Riippunee siitä kuinka pitkä rumpuputki on suhteessa viemäriputkiin, jotka voi ottaa ulos rummusta aikaisemmin tai vaikka kulkisivat rummun ulkopuolella sen alapuolella vähän tehottomammin. Rumpuputki pitäisi olla aika iso halkaisijaltaan ja pitkä. Olisi laskennallisen optimoinnin paikka.
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
Samaa olen ajatellut. Vesi pitäisi saada pysymään poissa ja viemärit kyllä jäätyvät sinun mallissasi kun sinne tunneliin pitää tulla korvausilmaa ja se on kylmää. AIkansa kun tuota kehtittelee, tuloksena on maalämpöputkisto.
Paremminkin voi toimia maalämpöputkiston ja viemäriputkiston läheinen suhde.
Kuitenkin jotakin yksinkertaista ja edullista energian talteenottoa kaivattaisiin.
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
Ja sitte höyryllä sulatella jäätyneitä viemäriputkia, kätevää?
Riippunee siitä kuinka pitkä rumpuputki on suhteessa viemäriputkiin, jotka voi ottaa ulos rummusta aikaisemmin. Rumpuputki pitäisi olla aika iso halkaisijaltaan ja pitkä. Olisi laskennallisen optimoinnin paikka.
Toisaalta maata pitäisi olla päällä ja vesien pitäisi laskea johonkin. Melkoisella mäellä pitäisi olla. Putken pitäisi olla lämpöä johtavaa, eli ei muovia.
-
Mielenkiintoinen kokeilu olisi ottaa ilma ulkoyksikölle pitkän maanalaisen putken kautta. Sieltä riittäisi suht lämmintä ilmaa kovillakin pakkasilla, niinkuin maalämpöä.
Putken sisään voisi vielä hukata sisätiloista tulevat viemäriputket. Melkoisen paljon viemäristä menee pesuvesien mukana energiaa madoille.
Ja sitte höyryllä sulatella jäätyneitä viemäriputkia, kätevää?
Riippunee siitä kuinka pitkä rumpuputki on suhteessa viemäriputkiin, jotka voi ottaa ulos rummusta aikaisemmin. Rumpuputki pitäisi olla aika iso halkaisijaltaan ja pitkä. Olisi laskennallisen optimoinnin paikka.
Toisaalta maata pitäisi olla päällä ja vesien pitäisi laskea johonkin. Melkoisella mäellä pitäisi olla. Putken pitäisi olla lämpöä johtavaa, eli ei muovia.
TM Rakennusmaailmassa tms. oli saksalaisesta tuloilma putkesta juttua, sisäpinnalla jotain elävän kasvunestopinnoitetta, tuloilman esilämmitys ehdottomasti kannattavinta lämpötalouden tiivistystä. Suunnitelmissa pikkukenno tuloilmaputken eteen ja glygolivettä kierrättämään pumppu, kohtuullisella kaivannolla pari kW lämpötehon luulis löytyvän, kesällä viilennys- ja talvella lämmitysvaikutus, mutta sitten eläkkeellä tuommosia....
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
Laskeskelitko paljonko maksaisi sähköpuhaltajan energia hallissasi? Jos niinkuin vertaisi tuohon mottiin öljyä.
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
Laskeskelitko paljonko maksaisi sähköpuhaltajan energia hallissasi? Jos niinkuin vertaisi tuohon mottiin öljyä.
En tarkkaan laskenut, mutta sama kaveri oli yrittänyt lämmitellä muutaman vuoden sähköllä ja todennut tilanteen toivottomaksi. Ei 10 Kw höheltäjä riittänyt pakkasilla alkuunkaan. Ja tosiaan 18 astetta jäi haaveeksi. Laskin sen verran että koko talven 10 kw:n puhaltaminen maksaisi tuhansia euroja talvessa sähköä ja se ei edes riittäisi, jos lämpöä halutaan oikeasti.
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
Laskeskelitko paljonko maksaisi sähköpuhaltajan energia hallissasi? Jos niinkuin vertaisi tuohon mottiin öljyä.
En tarkkaan laskenut, mutta sama kaveri oli yrittänyt lämmitellä muutaman vuoden sähköllä ja todennut tilanteen toivottomaksi. Ei 10 Kw höheltäjä riittänyt pakkasilla alkuunkaan. Ja tosiaan 18 astetta jäi haaveeksi. Laskin sen verran että koko talven 10 kw:n puhaltaminen maksaisi tuhansia euroja talvessa sähköä ja se ei edes riittäisi, jos lämpöä halutaan oikeasti.
En minäkään tarkkaan tiedä mitä mun 12kW:n lämppäri on haukannut aikaisemmin. Siel on pidetty 4 asteessa ja kun töihin on menty niin nostettu 14:sta. Mutten kyllä usko, että tuhansia olis mennyt kun kokotilan sähköönkään kuin reilu viisi tonnia.
-
LeftHandy on asentanut massikan puhaltimen taloonsa lämpöpumpuksi. "Kyllä siitä aina ennen tuli ilmatteks lämmintä ilmaa" selitti hätäpäissään myöhemmin vaimolleen ;D
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
Laskeskelitko paljonko maksaisi sähköpuhaltajan energia hallissasi? Jos niinkuin vertaisi tuohon mottiin öljyä.
En tarkkaan laskenut, mutta sama kaveri oli yrittänyt lämmitellä muutaman vuoden sähköllä ja todennut tilanteen toivottomaksi. Ei 10 Kw höheltäjä riittänyt pakkasilla alkuunkaan. Ja tosiaan 18 astetta jäi haaveeksi. Laskin sen verran että koko talven 10 kw:n puhaltaminen maksaisi tuhansia euroja talvessa sähköä ja se ei edes riittäisi, jos lämpöä halutaan oikeasti.
En minäkään tarkkaan tiedä mitä mun 12kW:n lämppäri on haukannut aikaisemmin. Siel on pidetty 4 asteessa ja kun töihin on menty niin nostettu 14:sta. Mutten kyllä usko, että tuhansia olis mennyt kun kokotilan sähköönkään kuin reilu viisi tonnia.
Eikö 4 astetta ole aika kosteahko lämpötila? Ei taida luminen traktori/auto kuivaa vaan ennemin saattaa jopa ruostua? Ja kauanko kestää nostaa lämpötila 4:stä kymmenellä asteella?
-
Eikö 4 astetta ole aika kosteahko lämpötila? Ei taida luminen traktori/auto kuivaa vaan ennemin saattaa jopa ruostua? Ja kauanko kestää nostaa lämpötila 4:stä kymmenellä asteella?
Juu, en pajassa traktoria ja autoa pidäkkään. Neljä siksi, että vesi ei jäädy. Valitettavasti en ole tähän ikään asti lämmintä traktoritallia vielä saanut. Lämmitetään roikalla tarpeen vaatiessa. Bobcateilla sen sijaan ovat omat rekan eristetyt umpikopit, joissa ne lämmitetään kun niitä otetaan käyttöön. Autoilla on kylmät suojat.
Ei tuo lämmön nosto kait tuntiakaan vie ja sinä aikana kroppa saakoon itse huolehtia lämmöntuotosta.
-
Oletkos tiedustellut kuinka paloviranomainen teidän paikkakunnalla suhtautuu tuon tyyppisiin lämmitys muotoihin. Täällä helposti vaativat erillisen tilan tuon tyyppisille lämmityslaitteille.
Itse päätyisin kanssa maalämpöön, ei tarvitse isoa pumppua ja lämmön siirto puhallinpatterilla ja lattia lämmityksellä. Puhallin patterilla voi kesällä viilentää hallia jos tarvetta ilmenee.
Lisäilen vielä. 125kertaa 4,6 on 575 kuutiota ja uudisrakennus kyseessä jolloin lämmitykseen tarvittava teho 20 w per kuutio. tämä watti määrä riippuu rakennuksen eristyksen hyvyydestä.
eli 575 kertaa0,02 on 11,5 kw, silloin kun tarvitaan täysi
teho lämmityksessä. Keskimäärin näitä täydentehon lämmityspäiviä on ollut noin viikko/vuosi. Poikkeuksen tekee viimeiset kaksi talvea.
11,5 kw kun jaetaan kolmella niin sähkön kulutus on noin 4kw täyden tehon aikana. 6 kw lämpöpumppu riittää jo vallan mainiosti, eikä suoraa vastuslämmitystä tarvita kylmimpinäkään päivinä. Tämä lasku perustuu topicissa saatuihin arvoihin. Tarkemman arvion saa kun pyytää tarjouksen pumpusta, jolloin samalla tehdään lämmöntarvelaskelma.
Jollain sivuilla laskin oman hallin kokonaisenergian kulutuksen vuoden ajalta. Olikohan kyseinen ohjelma aritermin sivuilla?
-
Oletkos tiedustellut kuinka paloviranomainen teidän paikkakunnalla suhtautuu tuon tyyppisiin lämmitys muotoihin. Täällä helposti vaativat erillisen tilan tuon tyyppisille lämmityslaitteille.
Itse päätyisin kanssa maalämpöön, ei tarvitse isoa pumppua ja lämmön siirto puhallinpatterilla ja lattia lämmityksellä. Puhallin patterilla voi kesällä viilentää hallia jos tarvetta ilmenee.
Olen kysynyt ja ei vaadi muuta kuin löpöputkien asennuksen luvan omaavan firman puolesta (putket.) Ja eristetyn rosteri/haponkestävän piipun. Jos löpösäiliö laitetaan sisälle, vaaditaan tuplalevytetty koppi säiliölle. Maalämpösysteemi maksaa pitkälle toistakymmentä tuhatta jolla saa 10 vuoden löpöt, jos hinta ei paljoa pompsahda.
-
TM Rakennusmaailmassa tms. oli saksalaisesta tuloilma putkesta juttua, sisäpinnalla jotain elävän kasvunestopinnoitetta, tuloilman esilämmitys ehdottomasti kannattavinta lämpötalouden tiivistystä. Suunnitelmissa pikkukenno tuloilmaputken eteen ja glygolivettä kierrättämään pumppu, kohtuullisella kaivannolla pari kW lämpötehon luulis löytyvän, kesällä viilennys- ja talvella lämmitysvaikutus, mutta sitten eläkkeellä tuommosia....
tuo jäähdyttäminen tuloilmakanaviston ilmaa jäähdyttämällä kannattaa sitten tarkkaan miettiä - tuosta oli taannoin keskustelua, ja ongelmaksi mainittiin mm. riski kosteuden kertymisestä kanavistoon ja sen perässä home- ym. kasvutojen riski
Itse ajattelin taloa tehdessä ns. konvektiopalkkia yläkerran kattoon. Pihassa vanha porakaivo, josta putki valmiiksi tekniseen tilaan, sieltä pumpulla kylmä vesi tuommoiseen, tai vaihtoehtoisesti maalämpöputkiston (maaputkiston) neste kiertämään sieltä. Tosin maakierron lämpötilaa kattellu, jotta se jo aikaisin kesällä lämpöisempää kuin porakaivon vesi.
Tuon etu on se, ettei sotke millään tavalla ilmanvaihdon toimintaa eikä ole tuota kanaviston homeriskiä
-
Alle 10000 tonnilla tuollaisen halliin saa maalämpölaitteet asennettuna ja kaivutyö jonkun satasen. Varsinkin kun ottaa pelkän lämpöpumpun ilman käyttöveden lämmitystä. Itsellä tarkoitus yhdistää halli ja asuinrakennus samaan maalämpöpumppuun, senkin hankinta hinta jää alle 20000 euron. kokoluokka noin 25kw pumppu. omakotitaloihin systeemin saa noin10000-12000 eurolla asennettuna kaivutöineen verollisena. joten ei se ero niin huima ole Monet taksi ja pikkubussi autoilijat järjestään laittavat maalämpöpumppuja halleihin. Tiedän vaan kun kylällä valtuutettu pumppu myyyjä /asentaja ;).
-
No, onhan se maalämpö varmaan hyvä, mutta entäs 10 vuoden päästä jos tulee vikaa? Uusi pumppu 5000e? Paljonko 10000e:n korolla lämmittää? No, jossain vaiheessa itselläkib on keskuslämmityssysteemin uusinta edessä ja siinä vaiheessa tietysti kannattanee laittaa kaikki samaan järjestelmään. Mutta tällä hetkellä mulle toi oli helpoin ja tehokkain tapa toteuttaa uuden hallin lämmitys. Ja varmasti maalämpösysteemeiden hinnatkin tulevat alaspäin...ehkä?
-
No, onhan se maalämpö varmaan hyvä, mutta entäs 10 vuoden päästä jos tulee vikaa? Uusi pumppu 5000e? Paljonko 10000e:n korolla lämmittää? No, jossain vaiheessa itselläkib on keskuslämmityssysteemin uusinta edessä ja siinä vaiheessa tietysti kannattanee laittaa kaikki samaan järjestelmään. Mutta tällä hetkellä mulle toi oli helpoin ja tehokkain tapa toteuttaa uuden hallin lämmitys. Ja varmasti maalämpösysteemeiden hinnatkin tulevat alaspäin...ehkä?
28v määlämpöä ja viime talvena ensimmäiset huolto/remonttikulut ja tais töineen jäädä alle 500€ :P Eli tosi kallista...
-
No, onhan se maalämpö varmaan hyvä, mutta entäs 10 vuoden päästä jos tulee vikaa? Uusi pumppu 5000e? Paljonko 10000e:n korolla lämmittää? No, jossain vaiheessa itselläkib on keskuslämmityssysteemin uusinta edessä ja siinä vaiheessa tietysti kannattanee laittaa kaikki samaan järjestelmään. Mutta tällä hetkellä mulle toi oli helpoin ja tehokkain tapa toteuttaa uuden hallin lämmitys. Ja varmasti maalämpösysteemeiden hinnatkin tulevat alaspäin...ehkä?
28v määlämpöä ja viime talvena ensimmäiset huolto/remonttikulut ja tais töineen jäädä alle 500€ :P Eli tosi kallista...
Kyll noiden kompuroiden käyttöikä pitäisi olla helposti se 20v. Mutta jos säädöt pielessä (esim. käyntijaksot oikein lyhyitä/usein) tai maakierron mutasihti täysin tukossa niin voihan se mennä muutamassa vuodessa.
-
No, onhan se maalämpö varmaan hyvä, mutta entäs 10 vuoden päästä jos tulee vikaa? Uusi pumppu 5000e? Paljonko 10000e:n korolla lämmittää? No, jossain vaiheessa itselläkib on keskuslämmityssysteemin uusinta edessä ja siinä vaiheessa tietysti kannattanee laittaa kaikki samaan järjestelmään. Mutta tällä hetkellä mulle toi oli helpoin ja tehokkain tapa toteuttaa uuden hallin lämmitys. Ja varmasti maalämpösysteemeiden hinnatkin tulevat alaspäin...ehkä?
28v määlämpöä ja viime talvena ensimmäiset huolto/remonttikulut ja tais töineen jäädä alle 500€ :P Eli tosi kallista...
Kyll noiden kompuroiden käyttöikä pitäisi olla helposti se 20v. Mutta jos säädöt pielessä (esim. käyntijaksot oikein lyhyitä/usein) tai maakierron mutasihti täysin tukossa niin voihan se mennä muutamassa vuodessa.
Tuo äijä joka kävi huoltamassa tuota meidän ekopakkia niin puheli että monesti on joku muu käynyt kompuran vaihtamassa ja kuukauden päästä tullut taas sama vika ja vika ei ole edes ollut alkujaan kompurassa :o Kannattaa laittaa iso varaaja....
-
Vaikka 10v päästä tulisi vikaa niin tuskimpa koko pumppua tarvitsisi vaihtaa, luultavimmin kompuran vaihto riittäisi tai jotain elektroniikkaa.
Kuten olen tänne aiemminkin kirjoittanut, niin vuosi sitten vaihdettiin äitini taloon 30v palvellut maalämpöpumppu. Muutama vuosi aiemmin siihen vaihdettiin kompura (n.1000EUR). Tämä loppuaikojen tiheä kompuroiden hajoaminen johtui metallihiutaleista kylmäöljyssä, jonka puolestaan aiheutti mustasta raudasta tehty lämmönvaihdin. Nykyään noissa käytetään järjestään rosteria.
Se 30v MLP oli myös Ekopak.
-
TM Rakennusmaailmassa tms. oli saksalaisesta tuloilma putkesta juttua, sisäpinnalla jotain elävän kasvunestopinnoitetta, tuloilman esilämmitys ehdottomasti kannattavinta lämpötalouden tiivistystä. Suunnitelmissa pikkukenno tuloilmaputken eteen ja glygolivettä kierrättämään pumppu, kohtuullisella kaivannolla pari kW lämpötehon luulis löytyvän, kesällä viilennys- ja talvella lämmitysvaikutus, mutta sitten eläkkeellä tuommosia....
tuo jäähdyttäminen tuloilmakanaviston ilmaa jäähdyttämällä kannattaa sitten tarkkaan miettiä - tuosta oli taannoin keskustelua, ja ongelmaksi mainittiin mm. riski kosteuden kertymisestä kanavistoon ja sen perässä home- ym. kasvutojen riski
Itse ajattelin taloa tehdessä ns. konvektiopalkkia yläkerran kattoon. Pihassa vanha porakaivo, josta putki valmiiksi tekniseen tilaan, sieltä pumpulla kylmä vesi tuommoiseen, tai vaihtoehtoisesti maalämpöputkiston (maaputkiston) neste kiertämään sieltä. Tosin maakierron lämpötilaa kattellu, jotta se jo aikaisin kesällä lämpöisempää kuin porakaivon vesi.
Tuon etu on se, ettei sotke millään tavalla ilmanvaihdon toimintaa eikä ole tuota kanaviston homeriskiä
Jossain se kastepiste joka tapauksessa löytyy, tuon kesäisen viilennyksen nykyään hoitaa alakerran lattilämmitys siirtämällä viileyden yläkerran laattaan. Lähinnä tuo talviaikainen esilämmitys kiinnostaa, tuo ukkosen lyömä ohjauspaneeli keksi talvella tavoitella huoneistoon -69c raikkautta...
-
No, onhan se maalämpö varmaan hyvä, mutta entäs 10 vuoden päästä jos tulee vikaa? Uusi pumppu 5000e? Paljonko 10000e:n korolla lämmittää? No, jossain vaiheessa itselläkib on keskuslämmityssysteemin uusinta edessä ja siinä vaiheessa tietysti kannattanee laittaa kaikki samaan järjestelmään. Mutta tällä hetkellä mulle toi oli helpoin ja tehokkain tapa toteuttaa uuden hallin lämmitys. Ja varmasti maalämpösysteemeiden hinnatkin tulevat alaspäin...ehkä?
28v määlämpöä ja viime talvena ensimmäiset huolto/remonttikulut ja tais töineen jäädä alle 500€ :P Eli tosi kallista...
Juu juu, selvä..en tiennyt asiasta, jonka vuoksi olikin kysymysmerkit perässä. Mutta kun mulla ei siltikään ole varaa laittaa maalämpösysteemiä ja pakko joku lämmitysmuoto olla. Laittaisin jonkun pumppusydeemin jos olis rahaa.
-
Juu juu, selvä..en tiennyt asiasta, jonka vuoksi olikin kysymysmerkit perässä. Mutta kun mulla ei siltikään ole varaa laittaa maalämpösysteemiä ja pakko joku lämmitysmuoto olla. Laittaisin jonkun pumppusydeemin jos olis rahaa.
Menikö rahat kopin tekoon? Sitä rakennusta täällä joskus suunniteltiin. Laitatko vähän millainen tuli ja millä kustannuksilla?
-
Juu juu, selvä..en tiennyt asiasta, jonka vuoksi olikin kysymysmerkit perässä. Mutta kun mulla ei siltikään ole varaa laittaa maalämpösysteemiä ja pakko joku lämmitysmuoto olla. Laittaisin jonkun pumppusydeemin jos olis rahaa.
Menikö rahat kopin tekoon? Sitä rakennusta täällä joskus suunniteltiin. Laitatko vähän millainen tuli ja millä kustannuksilla?
Ehkä tossa oli ironiaa mukana...Kyllähän sitä joka mies täällä vois ostaa vaikka 3 lämpöpumppua jos olis sellanen kipinä että se on ostettava! :D :D
-
Juu juu, selvä..en tiennyt asiasta, jonka vuoksi olikin kysymysmerkit perässä. Mutta kun mulla ei siltikään ole varaa laittaa maalämpösysteemiä ja pakko joku lämmitysmuoto olla. Laittaisin jonkun pumppusydeemin jos olis rahaa.
Menikö rahat kopin tekoon? Sitä rakennusta täällä joskus suunniteltiin. Laitatko vähän millainen tuli ja millä kustannuksilla?
Ehkä tossa oli ironiaa mukana...Kyllähän sitä joka mies täällä vois ostaa vaikka 3 lämpöpumppua jos olis sellanen kipinä että se on ostettava! :D :D
Mitäs jos noita lämpöpumppuja asentaa sarjaan ? Tuleeko kymmenennestä niin kuumaa ilmaa että sitä voi käyttää plasmaleikkurina ???
-
Juu juu, selvä..en tiennyt asiasta, jonka vuoksi olikin kysymysmerkit perässä. Mutta kun mulla ei siltikään ole varaa laittaa maalämpösysteemiä ja pakko joku lämmitysmuoto olla. Laittaisin jonkun pumppusydeemin jos olis rahaa.
Menikö rahat kopin tekoon? Sitä rakennusta täällä joskus suunniteltiin. Laitatko vähän millainen tuli ja millä kustannuksilla?
Ehkä tossa oli ironiaa mukana...Kyllähän sitä joka mies täällä vois ostaa vaikka 3 lämpöpumppua jos olis sellanen kipinä että se on ostettava! :D :D
Mitäs jos noita lämpöpumppuja asentaa sarjaan ? Tuleeko kymmenennestä niin kuumaa ilmaa että sitä voi käyttää plasmaleikkurina ???
Itsellä on kestohaaveena iosmpi verstas, olisi mukava tietää missä mennään kustannuspuolella.
Lämpöpumpussa voi olla peräkkäin monta piiriä.
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen. Kysymyksiä: a) Onko mitään järkeä? b) pystyykö pitämään 125m2 n. +10 asteessa alle 20 asteen pakkasella? c) Minkä merkkiset ovat osoittautuneet hyviksi ja mitä merkkejä kannattaa välttää? d) Muuta huomioitavaa asiassa? Kiitoksi vastauksista taasen. :)
Tarkoitatko 125m2 vai 125m3?
Mitsut ovat luotettavia. Paitti autoina.
Meikän lämmin puoli on 6x4,5x11,5m ja Mitsun suurin pienistä ilmalämpöpumpuista ei riitä kuin n -15 sateen pakkasilla. Tosin tiivistyksessä ja välkaton eristeessä olisi varaa parannuksiin, muttei varmaan auta sittenkään.
Näitä kapineita pistäisi siis olla kaksi. Yksi isomman kategorian laite maksaa jotain 8000 ögöä ja kaksi pienempää maksaisi 5000.
Jos sulla on 125m3, niin sanoisin, että tuommoinen 2500 maksava riittää. pitämään -20 pakkasella.
Täällä asuinrakennuksen puolella lämpöä saadaan polttopuulla ja lattialämmöillä saniteettitiloissa pääasiassa. Ilmalämpöpumppu tuotti lämpöä -25 pakkasella viime talvena. Tietenkin tuoton hinta läheni suorasähköä, mutta tuottokyky säilyi.
Vaan perustamiskulut tälle lämpölaitteelle ovat kykyyn nähden edulliset. Vaikkapa verraten uuden keskuslämpöjärjestelmän tekemiseen. Puolen päivän työ ja muutama reikä seinään.
Mulla mitsun pumppu 100 neliön töllissä n 2v-säästää öljyy.pärjään koville pakkasille pelkällä pumpulla.
mökillä karvalakkimallin panasonikki ollu jo yli 5v,sähköpattereihin verrattuna vie sähköä vain neljäsosan..vaikka peruslämpö on talvisin +15c.halpis-panasonikki(599e) pumppu säästi ittensä parissa vuodessa..
100 neliön konehalliin tulossa onnisen online 09 pumppu,maksaa asennuksineen vähän yli tonnin-tarkotus olis pitää 8c peruslämpöä hallissa,hallia ei tarvittis lämmittää isolla sähköpuhaltimella eikä lattialämmityksellä.nääs pumppu lämmittää 750watilla max 4100w.hyötysuhde laskee tosin pakkasilla,eikä sillä pärjää kovilla-15-25c keleillä.sillon tartte lämmittää muilla lämmitysvehkeillä.
sisäyksikön kennot tarvii välil puhaltaa puhtaaks. ::)
eihän toi vehje tietenkää ikuinen ole.. :P
-
Ajattelin laittaa ilmalämpöpumpun uuden eristetyn konehallin lämmitykseen. Kysymyksiä: a) Onko mitään järkeä? b) pystyykö pitämään 125m2 n. +10 asteessa alle 20 asteen pakkasella? c) Minkä merkkiset ovat osoittautuneet hyviksi ja mitä merkkejä kannattaa välttää? d) Muuta huomioitavaa asiassa? Kiitoksi vastauksista taasen. :)
Tarkoitatko 125m2 vai 125m3?
Mitsut ovat luotettavia. Paitti autoina.
Meikän lämmin puoli on 6x4,5x11,5m ja Mitsun suurin pienistä ilmalämpöpumpuista ei riitä kuin n -15 sateen pakkasilla. Tosin tiivistyksessä ja välkaton eristeessä olisi varaa parannuksiin, muttei varmaan auta sittenkään.
Näitä kapineita pistäisi siis olla kaksi. Yksi isomman kategorian laite maksaa jotain 8000 ögöä ja kaksi pienempää maksaisi 5000.
Jos sulla on 125m3, niin sanoisin, että tuommoinen 2500 maksava riittää. pitämään -20 pakkasella.
Täällä asuinrakennuksen puolella lämpöä saadaan polttopuulla ja lattialämmöillä saniteettitiloissa pääasiassa. Ilmalämpöpumppu tuotti lämpöä -25 pakkasella viime talvena. Tietenkin tuoton hinta läheni suorasähköä, mutta tuottokyky säilyi.
Vaan perustamiskulut tälle lämpölaitteelle ovat kykyyn nähden edulliset. Vaikkapa verraten uuden keskuslämpöjärjestelmän tekemiseen. Puolen päivän työ ja muutama reikä seinään.
Mulla mitsun pumppu 100 neliön töllissä n 2v-säästää öljyy.pärjään koville pakkasille pelkällä pumpulla.
mökillä karvalakkimallin panasonikki ollu jo yli 5v,sähköpattereihin verrattuna vie sähköä vain neljäsosan..vaikka peruslämpö on talvisin +15c.halpis-panasonikki(599e) pumppu säästi ittensä parissa vuodessa..
100 neliön konehalliin tulossa onnisen online 09 pumppu,maksaa asennuksineen vähän yli tonnin-tarkotus olis pitää 8c peruslämpöä hallissa,hallia ei tarvittis lämmittää isolla sähköpuhaltimella eikä lattialämmityksellä.nääs pumppu lämmittää 750watilla max 4100w.hyötysuhde laskee tosin pakkasilla,eikä sillä pärjää kovilla-15-25c keleillä.sillon tartte lämmittää muilla lämmitysvehkeillä.
sisäyksikön kennot tarvii välil puhaltaa puhtaaks. ::)
eihän toi vehje tietenkää ikuinen ole.. :P
Jopas on Onnisen pumpulla kova hyötysuhde, en ole tiennyt tuon olevan mahdollistakaan ??? Onkohan ehkä ilman lämpötilaeroa tuo ???
-
No joo,tän mää kopsasin myyntiesitteestä.. :P
Huimia kertoimia se lupaa.. ::)
se max lämpöteho on asentajan mukaan(4.1kw) hetkellinen..?
normaali olis 3kw ;D
-
paikallislehdessä tarjous. Kotimainen Gebwellin 6kw (eli otto teho noin 2kw) maalämpöpumppu+ Lämpökaivo ja asennettuna. 10900€ verollista hintaa.
-
Koittakaa nyt uskoa että ei mikään 6 kw:n pumppu riitä hallin lämmittämiseen. Kaikki pahin on sellanen haalean kostea, jossa ruostuu kaikki. Tollaseen Mikkocu:n halliinkin tarvitaan vähintään 15 kw ellei enemmänkin tehoa, jotta se paikka myös kuivaa.
-
Koittakaa nyt uskoa että ei mikään 6 kw:n pumppu riitä hallin lämmittämiseen. Kaikki pahin on sellanen haalean kostea, jossa ruostuu kaikki. Tollaseen Mikkocu:n halliinkin tarvitaan vähintään 15 kw ellei enemmänkin tehoa, jotta se paikka myös kuivaa.
Hyi kun pojat on tuhmia. Eivät edes omenaa hvinnamolle tuoneet. ;D Mutta niinhän se on, että lämpöpumppujen kauppa on tällä hetkellä ylikuumentunut, eikä kenenkään pitäisi tarkemmin laskematta haksahtaa näihin, "Tässä pate pumppuhuoneelta moi. Nyt lämpöpumput vain 999" mainoksiin.
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
No niin, nyt on savut otettu. 1/2 tuntia ja lämpö nousi +9:stä +21:een asteeseen. Eli hyvin tuuppaa lämpöä! Ei uskalla vielä jättää yksikseen tulille ennenkuin palotarkastaja on käynyt.. 8)
-
Tänään tilasin A-marketista Polartherm:in löpöpuhaltimen. 2250 verolla kotiin tuotuna maksoi. Kaverilla kävin eilen katsomassa sellaista ja hän sanoi että max. 1000 litraa menee vuodessa ja termari on säädetty + 18 asteeseen aina. 8 vuotta pelannut ilman ongelmia ja koneet ja autot sulavat ja ennenkaikkea kuivavat hyvin. Sen verran kierrättää ilmaa että lattian ja katon lämpötilaero on n. 2 astetta! Ei siis viitsi ruveta minkään pumppujen kanssa pelaamaan ja ihmettelemään riittääkö teho vai nou...
No niin, nyt on savut otettu. 1/2 tuntia ja lämpö nousi +9:stä +21:een asteeseen. Eli hyvin tuuppaa lämpöä! Ei uskalla vielä jättää yksikseen tulille ennenkuin palotarkastaja on käynyt.. 8)
No niin nyt rupeaa tarkenemaan pakkasillakin koneita ropata ;)
-
Mulla mitsun pumppu 100 neliön töllissä n 2v-säästää öljyy.pärjään koville pakkasille pelkällä pumpulla.
mökillä karvalakkimallin panasonikki ollu jo yli 5v,sähköpattereihin verrattuna vie sähköä vain neljäsosan..vaikka peruslämpö on talvisin +15c.halpis-panasonikki(599e) pumppu säästi ittensä parissa vuodessa..
ILP on kämpän lämmityksessä kova sana. Nyt vehjake on jo maksanut itsensä takaisin kun sähkön hinta sen kuin nousee. Kirjailin omia kokemuksiani blogiin:
http://viestitin.blogspot.com/2011/01/totuus-ilmalampopumpuista.html
-
Koittakaa nyt uskoa että ei mikään 6 kw:n pumppu riitä hallin lämmittämiseen. Kaikki pahin on sellanen haalean kostea, jossa ruostuu kaikki. Tollaseen Mikkocu:n halliinkin tarvitaan vähintään 15 kw ellei enemmänkin tehoa, jotta se paikka myös kuivaa.
Onse vaan hyvä vehje toi lämpöpumppu,pitää konehallin peruslämmöissä.
ei tarvii kylmässä koneita ropata
mulla ollu l-pumppu syyskuun lopusta,sähköö pumppu on kuluttannu n 450kwh
::)
-
Koittakaa nyt uskoa että ei mikään 6 kw:n pumppu riitä hallin lämmittämiseen. Kaikki pahin on sellanen haalean kostea, jossa ruostuu kaikki. Tollaseen Mikkocu:n halliinkin tarvitaan vähintään 15 kw ellei enemmänkin tehoa, jotta se paikka myös kuivaa.
Onse vaan hyvä vehje toi lämpöpumppu,pitää konehallin peruslämmöissä.
ei tarvii kylmässä koneita ropata
mulla ollu l-pumppu syyskuun lopusta,sähköö pumppu on kuluttannu n 450kwh
::)
No, ei o kyl paljoa vienyt. Mites paljon sul on lämpöä ollut siellä? Poistaako se kosteutta ilmasta, itsellä meinaa ikkunat "itkeä" , kun ajaa lumisen koneen sisään. Muuten ei ikkunat kostu, muuta kuin silloin. Lämpöä joutuu pitämään melkein 20 astetta ettei ko. ilmiötä esiinny. Kattoon laitoin ison tuulettimen, joka kierrättää ilmaa. Ilmanvaihto on koneellisella poistolla ja ei auta sekään. Ajattelin että jos laittais vielä sen ilp:n lisäksi tälläsille nollakeleille... Eli myönnän osittain erehtyneeni tässä(kin) asiassa.
-
Koittakaa nyt uskoa että ei mikään 6 kw:n pumppu riitä hallin lämmittämiseen. Kaikki pahin on sellanen haalean kostea, jossa ruostuu kaikki. Tollaseen Mikkocu:n halliinkin tarvitaan vähintään 15 kw ellei enemmänkin tehoa, jotta se paikka myös kuivaa.
Onse vaan hyvä vehje toi lämpöpumppu,pitää konehallin peruslämmöissä.
ei tarvii kylmässä koneita ropata
mulla ollu l-pumppu syyskuun lopusta,sähköö pumppu on kuluttannu n 450kwh
::)
No, ei o kyl paljoa vienyt. Mites paljon sul on lämpöä ollut siellä? Poistaako se kosteutta ilmasta, itsellä meinaa ikkunat "itkeä" , kun ajaa lumisen koneen sisään. Muuten ei ikkunat kostu, muuta kuin silloin. Lämpöä joutuu pitämään melkein 20 astetta ettei ko. ilmiötä esiinny. Kattoon laitoin ison tuulettimen, joka kierrättää ilmaa. Ilmanvaihto on koneellisella poistolla ja ei auta sekään. Ajattelin että jos laittais vielä sen ilp:n lisäksi tälläsille nollakeleille... Eli myönnän osittain erehtyneeni tässä(kin) asiassa.
peruslämpötoiminnolla on 8c,alin lämpö on 17c.
Jos halliin joka aamu/ilta ajaa lumisen etukuormainkonen,kyl 6kw pumppu jää pieneks..joutuu lisälämmittää.
itellä ei oo tarvetta sulatella etukuormainkonetta aamuin/illoin..
mä pidän poistoilmaventtiilit rakosellaan katon rajassa.
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
möksälle on hankittu v-06 "karvalakkimallin "panasonikki,se kuluttaa neljänneksen sähköö mitä lämpöpatterit.
vehje makso 599e,ite virittelin telineet ja porasin reijän hirsiseinään,asentaja kävi vetämäs letkut/tyhjiöimäs 100e.
on tainnu vehje maksaa ittensä takas? ::)
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
möksälle on hankittu v-06 "karvalakkimallin "panasonikki,se kuluttaa neljänneksen sähköö mitä lämpöpatterit.
vehje makso 599e,ite virittelin telineet ja porasin reijän hirsiseinään,asentaja kävi vetämäs letkut/tyhjiöimäs 100e.
on tainnu vehje maksaa ittensä takas? ::)
Kuinkahan on tuon hyötysuhteen kanssa. Tietysti jos koko ajan tuosta laitteesta otetaan täysi teho mutta kun suurin tehon tarve on kelillä jolloin hyötysuhteessa ei vättämättä päästä tuohon. Toisaalta jos pääsee ja vaihtoehtona on sähköpatterit niin 10 000 kwh tuo laitteen hinnan takaisin.
-
Vielä lisää numerotietoo pumpun säästöistä.
N. 200 m2, reilu 600 kuutioo kokoustilaa jossa suora sähkölämmitys, n. 20 v vanha rakennus. Sähköstä n.90% kuluu lämmitykseen.
Ennen pumpun asennusta sähköä kului 23-25000 kw/v.
Kohta 6 vuotta sitten sinne asennettiin yksi Sanyon pumppu jonka teho 4kw. Sähkön kulutus sen jälkeen n.15000 kw/v.
1,5v sitten laitettiin toinen Sanyo. Viime vuoden koko kulutus oli 13441 kw. Viime talvi oli vielä kylmä, tosin viimevuoden loppu lämmin
Eli säästö ko. kohteessa joka vuosi n. 10000 kw.
Nykyisellä sähkön hinnalla laite tienaa hintansa reilun vuoden aikana takaisin, ei kovin montaa investointia joissa näin lyhyessä ajassa tienaa hintansa takaisin.
Tässä kohteessa jatkuvasti 19-22 asteen lämpö.
-
No niin nyt on Keram:in maalämpöpumppu saatu käymään kun saatiin liuokset putkistoon ;D
-
Eli ilmalämpöpumppu ei siis kannata ainakaan lämmitykseen hommata, tuuletus ilman kierrätys ehkä juuri ja juuri asunnossa ,,,,, :o
-
Eli ilmalämpöpumppu ei siis kannata ainakaan lämmitykseen hommata, tuuletus ilman kierrätys ehkä juuri ja juuri asunnossa ,,,,, :o
Tossa on toi laite josta kerroin aiemmin: http://www.polartherm.fi/fi/ammattikaytto/oheistuotteet/kattotuuletin_dvl_140.html
Hyvin liikkuu ilma ja koneet kuivavat huomattavasti nopeammin. Lisäksi poistoilmaputkessa on säädettävä kanavapuhallin.
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
möksälle on hankittu v-06 "karvalakkimallin "panasonikki,se kuluttaa neljänneksen sähköö mitä lämpöpatterit.
vehje makso 599e,ite virittelin telineet ja porasin reijän hirsiseinään,asentaja kävi vetämäs letkut/tyhjiöimäs 100e.
on tainnu vehje maksaa ittensä takas? ::)
panasonikki jauhaa mökissä yksistään,sähköpatterit on varalla.
patterit vei sähköö pakkasilla 400-500kw/h viikossa(peruslämpö +5c)
panasonikki vie pakkasilla n100-150kw/h (lämpötila +16)
On ihan toisenlainen lämpö mökillä se +16c,ei tarvii kenenkää lämmitellä takkaa/kytkee sähköpattereita edellispäivänä. ;D
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot. Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa. Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa. Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan. :) :)
-
Niin sellaista piti kysyä että kuinka monella on ILP asunnossa. Sopisiko yksi tai kaksi ILP:a öljylämmityksen rinnalle maatilan päärakennukseen siten että käyttäis öljyä sitten vasta kovemmilla pakkasilla? Onko kokemuksia?
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Onko mitä merkkiä?
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Onko mitä merkkiä?
3*Mitsu. Sopivat kovemmillekkin pakkasille. 25 asteessa pukkaa vielä lämmintä. Hyötysuhteesta silloin en tiedä, mutta tuskin enemppä kuin suorasähkökään.
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, mitä merkkiä ilpit?
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, mitä merkkiä ilpit?
Reilu 200. Tässä tuvassa on toinen pumppu invertteri ja toinen on/of. Toisessa tuvassa, vähän alle 200 neliötä ja siinä kaksi on/of pumppua, muuten lämmitys suoraan sähköllä ja hiukan klapeilla :o Kaikki pumput on halpoja "Chunlaneita" :( :( Näistä on vähän sellainen mutu että tuo invertteri on huonoin :-\
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, mitä merkkiä ilpit?
Reilu 200. Tässä tuvassa on toinen pumppu invertteri ja toinen on/of. Toisessa tuvassa, vähän alle 200 neliötä ja siinä kaksi on/of pumppua, muuten lämmitys suoraan sähköllä ja hiukan klapeilla :o Kaikki pumput on halpoja "Chunlaneita" :( :( Näistä on vähän sellainen mutu että tuo invertteri on huonoin :-\
Paljonko menee nykyisin Kwh:ja vuodessa? Tai tietysti siinä on muitakin rakennuksia mukana, mutta kuitenkin.
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, mitä merkkiä ilpit?
Reilu 200. Tässä tuvassa on toinen pumppu invertteri ja toinen on/of. Toisessa tuvassa, vähän alle 200 neliötä ja siinä kaksi on/of pumppua, muuten lämmitys suoraan sähköllä ja hiukan klapeilla :o Kaikki pumput on halpoja "Chunlaneita" :( :( Näistä on vähän sellainen mutu että tuo invertteri on huonoin :-\
Paljonko menee nykyisin Kwh:ja vuodessa? Tai tietysti siinä on muitakin rakennuksia mukana, mutta kuitenkin.
No ensiksikin menee ihan liikaa. Ja sitten menee vielä aika paljon lisää :o :o
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, mitä merkkiä ilpit?
Reilu 200. Tässä tuvassa on toinen pumppu invertteri ja toinen on/of. Toisessa tuvassa, vähän alle 200 neliötä ja siinä kaksi on/of pumppua, muuten lämmitys suoraan sähköllä ja hiukan klapeilla :o Kaikki pumput on halpoja "Chunlaneita" :( :( Näistä on vähän sellainen mutu että tuo invertteri on huonoin :-\
Paljonko menee nykyisin Kwh:ja vuodessa? Tai tietysti siinä on muitakin rakennuksia mukana, mutta kuitenkin.
No ensiksikin menee ihan liikaa. Ja sitten menee vielä aika paljon lisää :o :o
Selvä homma... :)
-
No miksei sopisi. Meillä kaksi ilppiä laulaa pikkupakkasilla ja kovemmilla keleillä tehdää puilla lämpöä.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, mitä merkkiä ilpit?
Reilu 200. Tässä tuvassa on toinen pumppu invertteri ja toinen on/of. Toisessa tuvassa, vähän alle 200 neliötä ja siinä kaksi on/of pumppua, muuten lämmitys suoraan sähköllä ja hiukan klapeilla :o Kaikki pumput on halpoja "Chunlaneita" :( :( Näistä on vähän sellainen mutu että tuo invertteri on huonoin :-\
Paljonko menee nykyisin Kwh:ja vuodessa? Tai tietysti siinä on muitakin rakennuksia mukana, mutta kuitenkin.
No ensiksikin menee ihan liikaa. Ja sitten menee vielä aika paljon lisää :o :o
Selvä homma... :)
Jaa ei se nyt sitten niin paljon ollutkaan, ainakaan arvioitu kulutus, 64 000 kwh kun tuosta oikein paperilta tarkistin ;D
-
Kuukaus sitte laitatin Mitsubishin invertteripumpun,hintaa oli 1700 euroa. Tyyppi tais olla MSZ-FD25 ,näkyy vievän 20kwh sähköä vuorokaudessa näillä keleillä,ainoo lämmitin 100 neliön mökis. Kolmenkympin pakkasel putos lämpötila 9 asteeseen,20 pakkasel 15 astetta.Mökis ei viel asuta,on keskentekoinen Laitan viel takka-leivinuunin huippupakkasten varalta ja muutenkin. Vanhas talos on IVT:n 6 vuotta vanha on-off pumppu,hyytyy täysin 20 pakkasel,10 pakkasel pelaa viel hyvin
Tollasen 100 neliön /250 kuution mitoitus sähkölämmöllä on luokkaa 5kWn teho eli kulutus pitäs olla liki 120kWh sähköä per vuorokausi huippupakkasilla Laskekaapa siitä.Käytännössä tarvii huippukylmille jonkun muun lisälämmittimen avuksi
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot. Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa. Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa. Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan. :) :)
Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..
-
http://img528.imageshack.us/img528/199/49ilmapumppu.jpg Siitä... :D
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot. Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa. Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa. Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan. :) :)
Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..
No siis... jos se on omaa työtä niin ei sille tartte heti ensimmäisenä olla laskemassa yhtään mitään. Mietitäänpä... Ostetaan pino rankaa, sanotaan nyt vaikka hintaan 40€ kiinto. Tonni puuta kustantaa siten sellaisen 80€. Poltetaan tonni puuta, saadaan lämpöä 5000kwh, kwh hinta 1,6c :)
Lämpöä voisi vuodessa kulua vaikka nyt 100 000 kwh, stokeri+kattila+muut laitteet 15 000€, laitteiston takaisinmaksuaika 5 vuotta 3000€/vuosi, kustannus 3c/kwh.
Ostaen puut, jollain yhdistyshakkurilla hakettaen, yksinkertaisella lavalla kuivaten ja tuupaten kattilaan voi jo siis päästä alle 5 sentin hintaan. Käyttämällä muuten arvotonta roskapuuta ja laitteistoa joka on jo maksettu voi päästä ihan selvästi alle lämpöpumpulla tehdyn kilowatin hinnan :)
-
Tällä hetkellä kun sähkön hinnoittelu ei seuraa rajakustannushinnoittelua, niin ilpo on yksityistaloudellisesti tosi fiksu vaihtoehto. Sen sijaan sähkön myyjän ja tuottajan (viime kädessä kaikkien meidän) näkökulmasta se on aika vihoviimeinen juttu, koska lämmitystarpeen ollessa muutenkin suurimmillaan ilpon hyötysuhde laskee ja piikkaa sitä huippua vielä ylemmäksi. Tee siinä sitten kustannustehokkaasti sähköä laitoksella, jota voi käyttää viikon kuukaudessa...
Jos hinnoittelu oikeasti vedetään sen rajakustannuksen mukaisesti, niin yhdistettynä huippuajan vaihtoehtoiseen energianlähteesen (puu uunissa, öljypoltin kattilan kupeessa ym.) ilpo asettuu siihen - sinänsä erittäin fiksuun rooliin - joka sille kuuluu.
Petri
-
http://img528.imageshack.us/img528/199/49ilmapumppu.jpg Siitä... :D
Ensin tuli :o sitten ;D ;D ;D
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot. Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa. Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa. Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan. :) :)
Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..
No siis... jos se on omaa työtä niin ei sille tartte heti ensimmäisenä olla laskemassa yhtään mitään. Mietitäänpä... Ostetaan pino rankaa, sanotaan nyt vaikka hintaan 40€ kiinto. Tonni puuta kustantaa siten sellaisen 80€. Poltetaan tonni puuta, saadaan lämpöä 5000kwh, kwh hinta 1,6c :)
Lämpöä voisi vuodessa kulua vaikka nyt 100 000 kwh, stokeri+kattila+muut laitteet 15 000€, laitteiston takaisinmaksuaika 5 vuotta 3000€/vuosi, kustannus 3c/kwh.
Ostaen puut, jollain yhdistyshakkurilla hakettaen, yksinkertaisella lavalla kuivaten ja tuupaten kattilaan voi jo siis päästä alle 5 sentin hintaan. Käyttämällä muuten arvotonta roskapuuta ja laitteistoa joka on jo maksettu voi päästä ihan selvästi alle lämpöpumpulla tehdyn kilowatin hinnan :)
Ehkä sille omalle työlle nyt kuitenkin kannattaa hinta laskea, voithan sitten tyytyväisenä todeta kuinka paljon tuli tienattua sinä aikana kun teit niitä puita.
Tilanteessa jossa oma työpanos on jo täysin käytössä ja vapaa-aika kortilla, osaa kaikelle työlle jo laskea arvon ja myös sille vapaa-ajalle.
Itse olen ollut näistä lähtökohdista enemmän kuin tyytyväinen valintaani maalämpöön: Kompuran ottoteho 2,1kW, käyttöaste 40% vuositasolla täystehoasetuksella eli vastukset ei ole koko 2,5v aikana olleet käytössä lainkaan, lämpiää 170 asuinneliötä ja käyttövesi. Takkaa tai hellaa on talvessa lämmitetty n. 15 kertaa kovimmilla pakkasilla
Koko aikana sen jälkeen kun tuo on naksautettu päälle, on työaikaa kulunut n. 15 min kun tarkistin syksyllä mutasuotimen. Kompura, asennus ja maapiirin teko tuli maksamaan yhteensä 11000e
Mitä ne muuten on sellaiset jo valmiiksi maksetut koneet ja arvoton puu? Ei sillä, kyllä mullekin kelpais semmoiset jos sellaisia tuohon ilmestyisi jostakin.
-
Onhan tuo ilmalämpöpumppu edullinen käyttää jos verrataan sähköön tai öljyyn. Jos ajatellaan oikein niin puoletkin suoraan sähköllä tuotetun lämmön kustannuksesta on liikaa ja ilpon takaisinmaksuaika alkaa olla samaa luokkaa kun kestoikäkin.
Nyt on ainakin jo takaisimaksuikä ohitettu eikä kauhuskenaarioit ulkoykskön jäätymisestäkään ole realisoituneet vaikka otollisia pakkasia on riittänyt... urbaanilegendoja piisaa. http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
Riippuu tietysti siitä paljonko lämmitys saa tulla maksamaan eli mitä on vaihtoehdot. Jos ainoat vaihtoehdot on lämmittää sähköllä tai öljyllä niin kyllähän se pumppu äkkiä itsensä maksaa. Jos taas otetaan rajaksi että kwh saa tulla maksamaan korkeintaan 5c niin kauan menee ennen kun on laite maksussa. Ihan niin kun tuossa linkissä todetaan. :) :)
Millä pääsee tohon viiteen senttiin?
Paljonko on laskettu poltto-aineen hankintaan ja käyttöön käytetyn työn tuntihinnaksi ja paljonko kiinteät kulut? Veikkaan ettei raaka-aine saa maksaa senttiä enempää pärjätäkseen ilpolle..
No siis... jos se on omaa työtä niin ei sille tartte heti ensimmäisenä olla laskemassa yhtään mitään. Mietitäänpä... Ostetaan pino rankaa, sanotaan nyt vaikka hintaan 40€ kiinto. Tonni puuta kustantaa siten sellaisen 80€. Poltetaan tonni puuta, saadaan lämpöä 5000kwh, kwh hinta 1,6c :)
Lämpöä voisi vuodessa kulua vaikka nyt 100 000 kwh, stokeri+kattila+muut laitteet 15 000€, laitteiston takaisinmaksuaika 5 vuotta 3000€/vuosi, kustannus 3c/kwh.
Ostaen puut, jollain yhdistyshakkurilla hakettaen, yksinkertaisella lavalla kuivaten ja tuupaten kattilaan voi jo siis päästä alle 5 sentin hintaan. Käyttämällä muuten arvotonta roskapuuta ja laitteistoa joka on jo maksettu voi päästä ihan selvästi alle lämpöpumpulla tehdyn kilowatin hinnan :)
Ehkä sille omalle työlle nyt kuitenkin kannattaa hinta laskea, voithan sitten tyytyväisenä todeta kuinka paljon tuli tienattua sinä aikana kun teit niitä puita.
Tilanteessa jossa oma työpanos on jo täysin käytössä ja vapaa-aika kortilla, osaa kaikelle työlle jo laskea arvon ja myös sille vapaa-ajalle.
Itse olen ollut näistä lähtökohdista enemmän kuin tyytyväinen valintaani maalämpöön: Kompuran ottoteho 2,1kW, käyttöaste 40% vuositasolla täystehoasetuksella eli vastukset ei ole koko 2,5v aikana olleet käytössä lainkaan, lämpiää 170 asuinneliötä ja käyttövesi. Takkaa tai hellaa on talvessa lämmitetty n. 15 kertaa kovimmilla pakkasilla
Koko aikana sen jälkeen kun tuo on naksautettu päälle, on työaikaa kulunut n. 15 min kun tarkistin syksyllä mutasuotimen. Kompura, asennus ja maapiirin teko tuli maksamaan yhteensä 11000e
Mitä ne muuten on sellaiset jo valmiiksi maksetut koneet ja arvoton puu? Ei sillä, kyllä mullekin kelpais semmoiset jos sellaisia tuohon ilmestyisi jostakin.
No työn suhteen olet kyllä oikeassa, lopuksi täytyy aina arvioida että kannattaako nähdä vaivaa. Arvoton puu on sitä mitä pitää siivota ojista pois että ei tule tarkastajalle sanomista. Maksettu kone on se stokeri joka on kuudetta vuotta käytössä. ;D ;D No tietysti asiaa ei voi oikeasti näin ajatella, onhan sillä stokerilla kuitenkin jokin jälleenmyyntiarvo. :)
-
Meilläpäin ei oo arvotonta puuta eikä ilmaista työtä ei myöskään ilmaista rakennusta stokerille ja hakkeelle eikä edes ilmaista patteriverkkoa lämmön jakamiseen. Sen sijaan meillä on edullista sähköä(12 c) ja helppoa lämmitystä.. Kovilla pakkasilla poltetaan puita leivinuunissa, että ilpo saa sulatettua välillä itteensä.
Mun työ omissa hommissa aina vähintään 20 ekua, vieraalle tietty paljo enempi ja arvottomista puista saa tienvarteen 17 ekua kiinnolta oksineen tienvarressa(kiinto=2,5 hakemottia).
Mulla sähkölämmitykseen menee vajaa kolme tonnia vuodessa ja luultavasti hakelaitoksen ja patteriverkon pääomakulu olis jo paljo isompi..
-
Tuolle kulutukselle se ilpo ja leivinuuni on just oikeat ratkaisut :(
-
Tuolle kulutukselle se ilpo ja leivinuuni on just oikeat ratkaisut :(
Juuri näin ;) Sähköä kuluu n 60-70 000kwh ja siitä reilu puolet firman piikkiin ja lopusta osa yksityistalouden muuhun käyttöön, joten lämmitys on ehkä 2000-3000 euroa vuodessa :)
Ps. Sähkölasku tulee stokeritiloillekkin, kun tietsikat ja telkkaritki kuluttaa kiertovesipumpuista puhumattakaan..
-
n.8000€ maksoi maalämpöpumppu kaikkinen tarvikkeineen ja on laskettu tuohon omat tunnit ja kaivinkoneen tunnit mukaan jotka on käytetty asennukseen ;D Hyvin pysyy lämpö kun on 230mm paksua lamellihirttä seinät ja takkaa tulee tällee talvella omaksi huviksi lämmitetty kerran pari päivässä niin maalämpöpumppu saa huilata hiukan kauemmin... Meinas alkuun tulla oikeen kuuma kun haettiin säätöjä niin kone lykkäs 36 asteista vettä lattiaan ;D
-
n.8000€ maksoi maalämpöpumppu kaikkinen tarvikkeineen ja on laskettu tuohon omat tunnit ja kaivinkoneen tunnit mukaan jotka on käytetty asennukseen ;D Hyvin pysyy lämpö kun on 230mm paksua lamellihirttä seinät ja takkaa tulee tällee talvella omaksi huviksi lämmitetty kerran pari päivässä niin maalämpöpumppu saa huilata hiukan kauemmin... Meinas alkuun tulla oikeen kuuma kun haettiin säätöjä niin kone lykkäs 36 asteista vettä lattiaan ;D
Heh, meilläkin tuli alkuun lämmin kun kukaan ei huomannu kertoa että jakotukille asennetut toimilaitteet oli ns.pitoasennossa auki, ja se laukeaa vasta kun ajetaan ne kerran täysin auki. Eli olis pitäny vähäksi aikaa pitää termostaatit täysillä.... Me vaan pienennettiin niitä kun tuli lämmin, ja aina lämpis lattia 8)
-
Nykyisen työni puolesta olen noita asioita pyöritellyt. Hakelaitos on perusteltu jos tarvitaan runsaasti kuumaa käyttövettä. Olisiko joku perunanpesu tms sellainen? Hakelaitosta puoltaa myös jos sitä voi hyödyntää myynti-ja siemenviljan kuivauksessa. Mitä suurempi laitos, sitä moniruokaisempi.
Pelkän pirtin lämmittämiseen lämpöpumput ovat hyvä ratkaisu ja erityisen sopivia verstaiden lattialämmitykseen kun huonelämpötila on alhainen ja kuumaa vettä ei tarvita. MUTTA erityisesti ILP:iin liittyy sellainen riski, että jos pakkaskaudella ollaan sähkön varassa, se saattaa tulla kalliiksi. Eli se klappihomma on parempi rinnalla, tai vaikka olemassa oleva öljykattila. MLP:n osalta riskinä on alimitoitus, joka johtaa siihen että laite petollisen automaattisesti täydentää sähköllä. Vanhaan taloon laitettaessa patteriverkosto ei usein riitä kun kiertovettä ei saada nniin kuumaksi kuin öljyllä tai puulla. Jäähdytysoptio on molemmissa ja MLP:ssä on erityisen hyvä tilanne jos voidaan samaan aikaan käyttää lämpöä vaikka märkätilojen lattioihin. Lämpökaivojen pohjavesiriskit ovat aihe, josta ei ole kovin laajalti tietoa. Joissain maissa reikä täytetään laastilla estämään virtausten sekoittuminen. Se verottaa reiän lämpötehoa jos kaivossa muuten olisi kovat virtaukset, mutta tehosta kuivan kaivon tuottoa. Kaivon tuotto ei ole riippuvainen kesän lämpimyydestä.
Nyt kovien pakkasten aikaan kannattaa kirjata sisä- ja ulkolämpötilat, kiertoveden lämpötila ja jollain konstilla edes arviota lämmitystehosta (tai energiankulutus tiettynä aikana , esim vrk). Näillä tiedoilla uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus onnistuu tarkemmin.
Aurinkoenergian puolella tuntuu tulevan mullistavia uutuuksia lähes päivittäin ja ne voivat olla hyvä lisä kokonaisuuteen.
Itse olen syntinen sähkölämmittäjä puukattilan alettua vuotaa. Nyt on suunnitteilla oikea hybridi nykyisen 3200 litran varaajan ympärille. Aurinkokeräin katolle ja maakeruuputkisto jäähdyttää jätevesiputkistot ja harmaiden vesien pajupuhdistamon, joka on käytännössä lampi. Mukaan sotketaan aurinkosähköpaneelia ja tuulipropelia joka ehkä pumppaisi vettä omasta kaivosta painesäiliöön. Saunassa olen tottunut puukiukaaseen ja ehkä sitä käytetään pakkasvarana varaajankin lämmitykseen. Palotarkastaja krymppäsi pannuhuoneen palo-osastoinnista, enkä ehkä lähde siellä enää pitämään valkeaa. Kysymys on siis vähintään puoliksi harrastuksesta ja uteliaisuudesta, ei mikään mahdollisimman helpolla -ratkaisu. Pitäähän sitä jotain riesaa järjestää tilalle nyt kun pääsee elukoista eroon.
-
Nykyisen työni puolesta olen noita asioita pyöritellyt. Hakelaitos on perusteltu jos tarvitaan runsaasti kuumaa käyttövettä. Olisiko joku perunanpesu tms sellainen? Hakelaitosta puoltaa myös jos sitä voi hyödyntää myynti-ja siemenviljan kuivauksessa. Mitä suurempi laitos, sitä moniruokaisempi.
Pelkän pirtin lämmittämiseen lämpöpumput ovat hyvä ratkaisu ja erityisen sopivia verstaiden lattialämmitykseen kun huonelämpötila on alhainen ja kuumaa vettä ei tarvita. MUTTA erityisesti ILP:iin liittyy sellainen riski, että jos pakkaskaudella ollaan sähkön varassa, se saattaa tulla kalliiksi. Eli se klappihomma on parempi rinnalla, tai vaikka olemassa oleva öljykattila. MLP:n osalta riskinä on alimitoitus, joka johtaa siihen että laite petollisen automaattisesti täydentää sähköllä. Vanhaan taloon laitettaessa patteriverkosto ei usein riitä kun kiertovettä ei saada nniin kuumaksi kuin öljyllä tai puulla. Jäähdytysoptio on molemmissa ja MLP:ssä on erityisen hyvä tilanne jos voidaan samaan aikaan käyttää lämpöä vaikka märkätilojen lattioihin. Lämpökaivojen pohjavesiriskit ovat aihe, josta ei ole kovin laajalti tietoa. Joissain maissa reikä täytetään laastilla estämään virtausten sekoittuminen. Se verottaa reiän lämpötehoa jos kaivossa muuten olisi kovat virtaukset, mutta tehosta kuivan kaivon tuottoa. Kaivon tuotto ei ole riippuvainen kesän lämpimyydestä.
Nyt kovien pakkasten aikaan kannattaa kirjata sisä- ja ulkolämpötilat, kiertoveden lämpötila ja jollain konstilla edes arviota lämmitystehosta (tai energiankulutus tiettynä aikana , esim vrk). Näillä tiedoilla uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus onnistuu tarkemmin.
Aurinkoenergian puolella tuntuu tulevan mullistavia uutuuksia lähes päivittäin ja ne voivat olla hyvä lisä kokonaisuuteen.
Itse olen syntinen sähkölämmittäjä puukattilan alettua vuotaa. Nyt on suunnitteilla oikea hybridi nykyisen 3200 litran varaajan ympärille. Aurinkokeräin katolle ja maakeruuputkisto jäähdyttää jätevesiputkistot ja harmaiden vesien pajupuhdistamon, joka on käytännössä lampi. Mukaan sotketaan aurinkosähköpaneelia ja tuulipropelia joka ehkä pumppaisi vettä omasta kaivosta painesäiliöön. Saunassa olen tottunut puukiukaaseen ja ehkä sitä käytetään pakkasvarana varaajankin lämmitykseen. Palotarkastaja krymppäsi pannuhuoneen palo-osastoinnista, enkä ehkä lähde siellä enää pitämään valkeaa. Kysymys on siis vähintään puoliksi harrastuksesta ja uteliaisuudesta, ei mikään mahdollisimman helpolla -ratkaisu. Pitäähän sitä jotain riesaa järjestää tilalle nyt kun pääsee elukoista eroon.
MLP kannattaa aina mielummin ylimitoittaa ja jos se on vaihtoventtiili kone niin täytyy laittaa varaaja ennen lattiaan menevälle vedelle niin se toimii puskuri ja vähentää kompuran käymistä huomattavasti...
-
Tällä hetkellä kun sähkön hinnoittelu ei seuraa rajakustannushinnoittelua, niin ilpo on yksityistaloudellisesti tosi fiksu vaihtoehto. Sen sijaan sähkön myyjän ja tuottajan (viime kädessä kaikkien meidän) näkökulmasta se on aika vihoviimeinen juttu, koska lämmitystarpeen ollessa muutenkin suurimmillaan ilpon hyötysuhde laskee ja piikkaa sitä huippua vielä ylemmäksi. Tee siinä sitten kustannustehokkaasti sähköä laitoksella, jota voi käyttää viikon kuukaudessa...
Jos hinnoittelu oikeasti vedetään sen rajakustannuksen mukaisesti, niin yhdistettynä huippuajan vaihtoehtoiseen energianlähteesen (puu uunissa, öljypoltin kattilan kupeessa ym.) ilpo asettuu siihen - sinänsä erittäin fiksuun rooliin - joka sille kuuluu.
Petri
Noinhan sitä markkinoidaankin. Ainakin minulle kauppias sen selitti näin. En muuta ole odottanutkaan, että suurimman ajan syys-talvi-keväästä saan edullista ja tasaista lämpöä vanhaan hirsitaloon. Pakkashuippuja tasataan puita polttamalla, pajalla suorasähköllä avustamalla. Niin ja kesällä tupaa viilentämään. Ja sehän on sitten ihan eri asia. Sen vaan voi suorittaa samalla laitteella.
Ilmalämpöpumppu on edullinen lämpölaitteisto. Se on nopea asentaa ja pannukoppi on pieni. RM:n juttu/koe ryömintätilaan sijoitetusta ulkoyksiköstä tekee laitteesta vieläkin mielenkiintoisemman. Uuteen rakennukseen laitteiston asentaminen talon laajuiseen kellariin kannattaa laskea ja suunnitella. Talvella kellarista haetaan edullista lämpöä ja kesällä helppoa viilennystä asuintiloihin. Kellaritiloihin sijoitetut viemäriputkistot myös luovuttavat muuten karkaavaa lämpöä takaisin.
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Välmatka ei saa olla kovin pitkä sisä- ja ulkoyksikön välillä. Muuten hyvä idea.
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Välmatka ei saa olla kovin pitkä sisä- ja ulkoyksikön välillä. Muuten hyvä idea.
Sehän siinä oliskin ongelma...pihamökki olis ihan siin vieressä, mutta päärakennukseen on liikaa matkaa. Mut muutenko toimis hyvällä COP-arvolla?
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Välmatka ei saa olla kovin pitkä sisä- ja ulkoyksikön välillä. Muuten hyvä idea.
Sehän siinä oliskin ongelma...pihamökki olis ihan siin vieressä, mutta päärakennukseen on liikaa matkaa. Mut muutenko toimis hyvällä COP-arvolla?
Kuin kellari. Lue Tekniikan Maailman Rakennus Maailma-lehden numerosta 11/2011 koe.
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
No siitä tulis jääkaappi :o
Mulle on ainaski kaikki myyjät sanonu, ettei missään nimessä saa asentaa ulkoyksikköö mihkään sisätiloihin, kun niistä se lämpö on imastu hetkessä ja sitten alkaa kondensio ja muut jäätymisonkelmat..
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
No siitä tulis jääkaappi :o
Mulle on ainaski kaikki myyjät sanonu, ettei missään nimessä saa asentaa ulkoyksikköö mihkään sisätiloihin, kun niistä se lämpö on imastu hetkessä ja sitten alkaa kondensio ja muut jäätymisonkelmat..
Kyllä se kannattaa ottaa oletuksena että se koppi poistuu olemasta projektin aikana. Maakeruupiiri ei maanviljelijälle maksa mahdottomia kun sitä maatahan piisaa ja jos voi olla lapiomiehenä ja taytellä kaivannot jne. EN äkkiseltään löytänyt markkinoilta pumppua joka ottaisi maakeruupiiristä lämmön ja jakaisi sen mankelin kautta ilman mitään vesikiertoja/ varaajia/käyttövesiä. Teknisesti vempele on tietysti aivan mahdollinen ja taatusti jossain jo käytössä.
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....
Luomujuice taas väärässä!
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
No siitä tulis jääkaappi :o
Mulle on ainaski kaikki myyjät sanonu, ettei missään nimessä saa asentaa ulkoyksikköö mihkään sisätiloihin, kun niistä se lämpö on imastu hetkessä ja sitten alkaa kondensio ja muut jäätymisonkelmat..
Tarkoitus onkin käyttää maasta siirtyvää lämpöä sisätilassa ulkoyksikön avulla. Maanpäälliset seinät tulee tietenkin eristää, jotta kylmää ei tulisi ulkoavaruudesta. Sisätilassa päästään haukkaamaan lämpöä yleensä pluslämpötilasta toisin kuin ulkoseinällä kököttävästä ulkoyksiköstä. Ottolämpöä on kovasti helpompi ottaa irti km parkymmentä astetta lämpimämmästä paikasta kuin ulkoilmasta. Melkein kuin maalämpöputkesta. Maalämpölaitteisto vain on paljon ilp:a kalliimpi systeemi. Kellari- tilaa siis voi käyttää myös samanaikaisesti viemärilämmön talteenottotilana sekä siellä voi varastoida ''romppeita'' kuin muutenkin. Siis hyötykäyttö on monikerrosista. Lisäksi jäähdytetty kellari voi toimia kesällä edullisena jäähdytyksen lähteenä tai muuten viileänä tilana, vaikkapa juureskellarina. Välpohjan pitää olla tietenkin hyvin eristetty ja kosteussuljettu. Ilman kanssa tekemisissä olevat kellarin osat pitää eristää kunnolla.
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....
Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen. ;)
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....
Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen. ;)
Siis toi on sitä jotain mitä haen takaa ja se lämpöenergia on otettavava jostain ja se olisi ehkä parasta varastoida kesällä pelkillä sähköpuhaltimilla.
Jos nyt tarkastellaan kylmää matematiikkaa niin kilo vettä vaatii 1,166 Wh tehoa lämmetäkseen yhden asteen.
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....
Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen. ;)
Siis toi on sitä jotain mitä haen takaa ja se lämpöenergia on otettavava jostain ja se olisi ehkä parasta varastoida kesällä pelkillä sähköpuhaltimilla.
Jos nyt tarkastellaan kylmää matematiikkaa niin kilo vettä vaatii 1,166 Wh tehoa lämmetäkseen yhden asteen.
Tuo luku on ollut vähän kateissa. Jos nyt sitten ajatellaan että talvikauden lämmöntarve omakotitalossa olisi vaikkapa 11660kwh eli 11 660 000wh niin yhtäkkiä laskien 500 000 kg vettä jonka lämmöstä otetaan pois 20 astetta, riittää tuohon :-\ :-\ Käviskö katettu lietesäiliö, vaikka lietteineen :-\
-
Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??
Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....
Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen. ;)
Siis toi on sitä jotain mitä haen takaa ja se lämpöenergia on otettavava jostain ja se olisi ehkä parasta varastoida kesällä pelkillä sähköpuhaltimilla.
Jos nyt tarkastellaan kylmää matematiikkaa niin kilo vettä vaatii 1,166 Wh tehoa lämmetäkseen yhden asteen.
Luitko tuon RM:n jutun?
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?
Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 8)
Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?
Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 8)
Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista
Mulla on laattalattiat kaikissa muissa huoneissa paitsi makuuhuoneissa ja sen huomaa ei meinaan lämpö pääse tuon solumuovin ja laminaatin läpi oikeen millään :o Ja putket on siis betonin sisällä... Mutta -20 asteen pakkasilla tuo kone lykkää semmosta +34 asteista vettä lattiaan ja lämpötila pysyy hyvin siinä 21 asteen tietämillä... Ei paljon tuulee näiden 230mm paksujen lamellihirsien välistä ;D Mutta vanhusten talossa 23 astettakin tuntuu viileämmältä kun on vanha talo mutta hyvin sekin on maalämmöllä jo n.30 vuotta lämmennyt ja puita sillointällöin poltettu samalla ;)
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?
Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 8)
Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista
Mulla on laattalattiat kaikissa muissa huoneissa paitsi makuuhuoneissa ja sen huomaa ei meinaan lämpö pääse tuon solumuovin ja laminaatin läpi oikeen millään :o Ja putket on siis betonin sisällä... Mutta -20 asteen pakkasilla tuo kone lykkää semmosta +34 asteista vettä lattiaan ja lämpötila pysyy hyvin siinä 21 asteen tietämillä... Ei paljon tuulee näiden 230mm paksujen lamellihirsien välistä ;D Mutta vanhusten talossa 23 astettakin tuntuu viileämmältä kun on vanha talo mutta hyvin sekin on maalämmöllä jo n.30 vuotta lämmennyt ja puita sillointällöin poltettu samalla ;)
Liitteenä kuva omasta järjestelmän tilasta. Kyseessä uusi talo ja lattiat lämpiää joka paikasta. Alakerrassa paksu valu jossa vesikierto, yläkerta rakolaudoitus, lämmönjakoalumiinit ja cyprocit. Lattiamateriaalit laminaattia, laatta ja mattoa. Lämpö pysyy tarkkaan säädetyssä hiukan alle 20 asteessa, mikä riittää hyvin kun vedoton talo ja lattia lämmin joka paikasta.
Putkea pellossa 400m, 80-110cm syvässä, vieläkin tulee 5-6 asteista kierrosta pumpulle. Hyvähän tuollaisesta on pumpata lämpöä.
IV-koneessa pyörivä lämmöntalteenottokenno, tuossa graafissa näkyy mitä tapahtuu kun yhtäkkiä lauhtuu ja kostuu ulkoilma - veti jäähän ja lakkasi pyörimästä. Sattui vielä saunominen samaan saumaan, paljon kosteutta kylmään kennoon.... Äkkiä se sulaa kun huomaa pysäyttää sen.
Uudessa talossa missä hyvät eristykset, lämmönjako saadaan lattiaan isolle alalle ja sitä kautta alhaisella lämmöllä jako, maalämpö on todella hyvä vaihtoehto.
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?
Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 8)
Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista
Mulla on laattalattiat kaikissa muissa huoneissa paitsi makuuhuoneissa ja sen huomaa ei meinaan lämpö pääse tuon solumuovin ja laminaatin läpi oikeen millään :o Ja putket on siis betonin sisällä... Mutta -20 asteen pakkasilla tuo kone lykkää semmosta +34 asteista vettä lattiaan ja lämpötila pysyy hyvin siinä 21 asteen tietämillä... Ei paljon tuulee näiden 230mm paksujen lamellihirsien välistä ;D Mutta vanhusten talossa 23 astettakin tuntuu viileämmältä kun on vanha talo mutta hyvin sekin on maalämmöllä jo n.30 vuotta lämmennyt ja puita sillointällöin poltettu samalla ;)
Liitteenä kuva omasta järjestelmän tilasta. Kyseessä uusi talo ja lattiat lämpiää joka paikasta. Alakerrassa paksu valu jossa vesikierto, yläkerta rakolaudoitus, lämmönjakoalumiinit ja cyprocit. Lattiamateriaalit laminaattia, laatta ja mattoa. Lämpö pysyy tarkkaan säädetyssä hiukan alle 20 asteessa, mikä riittää hyvin kun vedoton talo ja lattia lämmin joka paikasta.
Putkea pellossa 400m, 80-110cm syvässä, vieläkin tulee 5-6 asteista kierrosta pumpulle. Hyvähän tuollaisesta on pumpata lämpöä.
IV-koneessa pyörivä lämmöntalteenottokenno, tuossa graafissa näkyy mitä tapahtuu kun yhtäkkiä lauhtuu ja kostuu ulkoilma - veti jäähän ja lakkasi pyörimästä. Sattui vielä saunominen samaan saumaan, paljon kosteutta kylmään kennoon.... Äkkiä se sulaa kun huomaa pysäyttää sen.
Uudessa talossa missä hyvät eristykset, lämmönjako saadaan lattiaan isolle alalle ja sitä kautta alhaisella lämmöllä jako, maalämpö on todella hyvä vaihtoehto.
Mulla on thermo ice tuossa IV-koneessa niin ei pätki ikinä :P
-
Mitäs Wejjon käppyröissä tarkoittaa nuo tulo- ja poistoilman lämpöhyötysuhteet? Mistä arvoista ne on laskettu?
-
Mitäs Wejjon käppyröissä tarkoittaa nuo tulo- ja poistoilman lämpöhyötysuhteet? Mistä arvoista ne on laskettu?
Taisi olla ihan suoraan lämpötilaeroista ennen ja jälkeen iv-konetta tulo- ja poistoilmassa verrattuna kokonaislämpötilaeroon.
Eihän tuolla kovin paljon todellista informaatiosisältöä ole, kun ei ole tiedossa ilmankosteuksia eikä teknisen tilan lämpötilaa ja iv-koneen omien moottoreiden hukkalämpöä ja jälkilämmityksen vaikutusta, mutta noissa häiriötilanteissa noi paljastaa heti ongelmat, ja ilmastoinnin säätämisen yhteydessä muutosten vaikutukset näkyy noissa hyvin.
Itse nuo mittaukset olen toteuttanut 1-wire tekniikalla http://shop.jussi.org/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=310&OpenGroups=308,310 , ja tallennukset menee linux-serverille rrdtool ohjelmalla http://oss.oetiker.ch/rrdtool/. Tuolla samalla tekniikalla onnistuisi aika monenlainen mittaus, ja olemassaolevia esim. verkkokaapelointeja hyödyntämällä melkoisilta etäisyyksiltäkin.
Ihan hauska projekti, mutta perinteiseen tyyliin tein tuon aivan pystymetsästä ilman mitään kokemusta itse tekniikasta saatika tuon tallennuksen ja grafiikan ohjelmoinnista - eikä juurikaan tullut dokumentoitua mitään, joten jos nyt pitäisi jotain muuttaa niin pitäisi opiskella kaikki uudestaan....
-
Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä
-
Mitäs Wejjon käppyröissä tarkoittaa nuo tulo- ja poistoilman lämpöhyötysuhteet? Mistä arvoista ne on laskettu?
Taisi olla ihan suoraan lämpötilaeroista ennen ja jälkeen iv-konetta tulo- ja poistoilmassa verrattuna kokonaislämpötilaeroon.
Eihän tuolla kovin paljon todellista informaatiosisältöä ole, kun ei ole tiedossa ilmankosteuksia eikä teknisen tilan lämpötilaa ja iv-koneen omien moottoreiden hukkalämpöä ja jälkilämmityksen vaikutusta, mutta noissa häiriötilanteissa noi paljastaa heti ongelmat, ja ilmastoinnin säätämisen yhteydessä muutosten vaikutukset näkyy noissa hyvin.
Itse nuo mittaukset olen toteuttanut 1-wire tekniikalla http://shop.jussi.org/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=310&OpenGroups=308,310 , ja tallennukset menee linux-serverille rrdtool ohjelmalla http://oss.oetiker.ch/rrdtool/. Tuolla samalla tekniikalla onnistuisi aika monenlainen mittaus, ja olemassaolevia esim. verkkokaapelointeja hyödyntämällä melkoisilta etäisyyksiltäkin.
Ihan hauska projekti, mutta perinteiseen tyyliin tein tuon aivan pystymetsästä ilman mitään kokemusta itse tekniikasta saatika tuon tallennuksen ja grafiikan ohjelmoinnista - eikä juurikaan tullut dokumentoitua mitään, joten jos nyt pitäisi jotain muuttaa niin pitäisi opiskella kaikki uudestaan....
No kosteuden tiivistyminen poistoilmasta ainakin sotkee laskentaa. Oikeampi olisi laskea entalpiasta joka huomioi ilman kosteussisällön. Paine on seuraava muuttuja, koska puhallin, kennot ja suodatin teettänee paine-eroja juuri noilla main. Sisä- ja ulkoilmaa mittaillessa paine-eroilla ei ole juurikaan merkitystä. Tarkka laskenta tehdään massavirtaperusteisena, tuossa se on oikeastaan aikaperusteista.
Sikäli tietysti noloa arvostella, kun en itse osaisi edes ladata tuollaista ohjelmaa. Nytpä tiedän ketä kysytään nikkaroimaan oman pirtin uniikkia seurantahässäkkää ensi talvena ;).
-
Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä
Minultapa on ollut pää seota kun olen etsinyt teille valmista pakettia internetitse maailmalta. Sellaisia nimittäin on. Maanestekierto, siitä kylmäainekiertoon ja jakelu ilmavirtana ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä. Eli MLP:n ja ILP:n risteytys. Kustannukset olisivat luultavimmin noiden kahden puolivälistä. CVXX:n ideassa se ilma on tehoton välivaihe ja kokonaisuudessa on yksi lämmönvaihdin liikaa.
EIpä vaan ole pakettihintaa laitteistolle löytynyt. Jatkakaa te, netistä haette: liquid to air heat pump tai water to air, tai jotain. Jossain pitää olla se lämmönvaihdin ja usein se on yhdistetty sisäyksikköön, itse ainakin haluaisin sen pirtin puolelle. Monessa maassa suurempi juttu on jäähdytys. Ameriikan mantereella taidetaan usein lisätä lämpöä kaasupolttimella ja ilman jakeluun on vähän ilmaputkistoa. ILP-maahantuojia kannattaa pommittaa asiassa, luultavasti monelta valmistajalta löytyy valmiit vehkeet, kunhan kysyntää tulee. Tuo ILP on Suomenlahden eteläpuolelle loistava kone, mutta karussa pohjolassa ulkoilma on hieman raikasta sille. Sähkön tuntihinnoittelu kannustaa saamaan sen lämmönlähteen ympärivuotiseksi. Pirtin pohjia en lähtisi jäädyttämään.
-
Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä
Minultapa on ollut pää seota kun olen etsinyt teille valmista pakettia internetitse maailmalta. Sellaisia nimittäin on. Maanestekierto, siitä kylmäainekiertoon ja jakelu ilmavirtaan ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä "mankelilla". Eli MLP:n ja ILP:n risteytys. Kustannukset olisivat luultavimmin noiden kahden puolivälistä. CVXX:n ideassa se ilma on tehoton välivaihe ja kokonaisuudessa on yksi lämmönvaihdin liikaa.
EIpä vaan ole pakettihintaa laitteistolle löytynyt. Jatkakaa te, netistä haette: liquid to air heat pump tai water to air, tai jotain. Jossain pitää olla se lämmönvaihdin ja usein se on yhdistetty sisäyksikköön, itse ainakin haluaisin sen pirtin puolelle. Monessa maassa suurempi juttu on jäähdytys. Ameriikan mantereella taidetaan usein lisätä lämpöä kaasupolttimella ja ilman jakeluun on vähän putkistoa. ILP-maahantuojia kannattaa pommittaa asiassa, luultavasti monelta valmistajalta löytyy valmiit vehkeet, kunhan kysyntää tulee. Tuo ILP on Suomenlahden eteläpuolelle loistava kone, mutta karussa pohjolassa ulkoilma on hieman raikasta sille. Sähkön tuntihinnoittelu kannustaa saamaan sen lämmönlähteen ympärivuotiseksi. Pirtin pohjia en lähtisi jäädyttämään.
Minä nyt sellaisen suunnittelun olen aloittanut. Ensin kaksikerroksisen halliin, jossa ''maakellari''. Jos homma toimii niin asuntoon.
-
Pakkohan toi maa- ja ilmalämpö on voitava yhdistää. Eli maassa lämmitetään nestettä josta pumpataan lämpö suoraan ilmaan. Jatketaan kehittelyä aiheen tiimoilta. :)
-
Ilmalämpöpumppulämmittäjänä on tullut mieleen,kun pumppujen tehot pakkasilla alkaa hyytymään,jos tekis systeemin jossa kaivais viereiseen peltoon ,kun sitä tos jokunen hehtaari on,sen 3-400m keruuputkea ja laittais ilmalämpöpumpun ulkoyksikön eteen kennon,vaikka auton jäähdyttimen,tai muu vastaava, jossa kierrättäis pienellä kiertopumpulla maapiirin nestettä,jolloin ilmapumpusta tulis ikäänkuin maalämpöpumppu.Ulkoyksikön ympärille tarttis tehdä tietty lämpöeristetty koppi. Se vois olla joku kevyt versio jonka vois ottaa pois kun ilmat lämpenee,tai vaikka kiinteämpikin varustettuna avattavalla luukulla. Olisko mitään ideaa??? Onhan se paljon helpompi ottaa lämpöä jostain plussan puolella olevasta maasta kun miinus 20 tai miinus 30 olevasta ulkoilmasta. Luultavasti pärjäis kovemmillakin pakkasilla lähes täysin pelkällä pumpulla. Kustannus putki ehkä 500,pieni kiertopumppu 200,kaivuu hoituu omalla koneella,saattais tonnilla selvitä
Minultapa on ollut pää seota kun olen etsinyt teille valmista pakettia internetitse maailmalta. Sellaisia nimittäin on. Maanestekierto, siitä kylmäainekiertoon ja jakelu ilmavirtana ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä. Eli MLP:n ja ILP:n risteytys. Kustannukset olisivat luultavimmin noiden kahden puolivälistä. CVXX:n ideassa se ilma on tehoton välivaihe ja kokonaisuudessa on yksi lämmönvaihdin liikaa.
EIpä vaan ole pakettihintaa laitteistolle löytynyt. Jatkakaa te, netistä haette: liquid to air heat pump tai water to air, tai jotain. Jossain pitää olla se lämmönvaihdin ja usein se on yhdistetty sisäyksikköön, itse ainakin haluaisin sen pirtin puolelle. Monessa maassa suurempi juttu on jäähdytys. Ameriikan mantereella taidetaan usein lisätä lämpöä kaasupolttimella ja ilman jakeluun on vähän ilmaputkistoa. ILP-maahantuojia kannattaa pommittaa asiassa, luultavasti monelta valmistajalta löytyy valmiit vehkeet, kunhan kysyntää tulee. Tuo ILP on Suomenlahden eteläpuolelle loistava kone, mutta karussa pohjolassa ulkoilma on hieman raikasta sille. Sähkön tuntihinnoittelu kannustaa saamaan sen lämmönlähteen ympärivuotiseksi. Pirtin pohjia en lähtisi jäädyttämään.
Tuo ei vaan ole kovin helppoa ja halpaa tuo lämmön ottaminen maalämmöllä. Siihen on syynsä että nuo lämpöpumput maksavat :-\
Sellainen ajatus tuli mieleen että tuon ulkoyksikön tosiaan laittaisi eristettyyn kaappiin, puhaltimen sähkön kytkisi jonkinlaiseen luukkuun että se olisi auki aina kun puhallinkin pyörii. Puhaltimen sähkönsyöttöön katkaisin jolla voi sammuttaa puhaltimen ja laittaa maalämmön kiertovesipumpun päälle. Kiertovesi valuisi suoraan kennoa pitkin alla olevaan astiaan josta se lähtisi sitten sillä pumpulla uuteen kierrokseen :-\ :-\ Tuo maalämpöputken hinta-arvio taitaa olla aika maltillinen, mahtaako tonni vielä riittää mihinkään :( Ajatuksena kyllä aika hyvä, jos saisi tuon hyvin toimimaan :)
Itselläni olisi tuossa 70 m syvä porakaivo ihan jouten joten ainakaan lyhyemmän putken asennus ei olisi häävi kustannus ja jos ei toimisi niin putkea voisi vielä käyttää muualle. Vettäkin tuolla kaivossa varmaan on joten sinne alimmaiseksi voisi taivutella kupariputkesta oikein lämmönvaihtimen :-\
-
Ou jee ja saunan pataan kuparikierukka, joka haukkaa vettä verkostosta ja syöttää sen kuumana suihkun sekoittajaan.
-
Tuo ei vaan ole kovin helppoa ja halpaa tuo lämmön ottaminen maalämmöllä. Siihen on syynsä että nuo lämpöpumput maksavat :-\
Sellainen ajatus tuli mieleen että tuon ulkoyksikön tosiaan laittaisi eristettyyn kaappiin, puhaltimen sähkön kytkisi jonkinlaiseen luukkuun että se olisi auki aina kun puhallinkin pyörii. Puhaltimen sähkönsyöttöön katkaisin jolla voi sammuttaa puhaltimen ja laittaa maalämmön kiertovesipumpun päälle. Kiertovesi valuisi suoraan kennoa pitkin alla olevaan astiaan josta se lähtisi sitten sillä pumpulla uuteen kierrokseen :-\ :-\ Tuo maalämpöputken hinta-arvio taitaa olla aika maltillinen, mahtaako tonni vielä riittää mihinkään :( Ajatuksena kyllä aika hyvä, jos saisi tuon hyvin toimimaan :)
Itselläni olisi tuossa 70 m syvä porakaivo ihan jouten joten ainakaan lyhyemmän putken asennus ei olisi häävi kustannus ja jos ei toimisi niin putkea voisi vielä käyttää muualle. Vettäkin tuolla kaivossa varmaan on joten sinne alimmaiseksi voisi taivutella kupariputkesta oikein lämmönvaihtimen :-\
Rene on niin nuuka että on tainnut puolisonkin tehdä itse? ;) Lapset ainakin.
http://www.youtube.com/watch?v=RP0xsqVs4pk
Siis valuttelisit ulkoyksikön kennolle vettä? Ja sama kennosto ottaisi välillä ilmasta lämpöä? Kyllä se pitäisi koteloida, jotta se vesi pääsisi kunnon kontaktiin lämmönvaihdinpinnan kanssa. Ulkoyksikön takuuaikana ei ehkä kannata askarrella.
Kieltämättä useissa tilanteissa ilma olisi lämpimämpää kuin maa, jolloin siitä saisi paremmalla COP:lla lämpöä. Kaksineuvoisen voisi toteuttaa kahdella kierrolla, joista toinen maan pinnalla. Ongelmaksi voi muodostua keruupiirien nesteiden erilaiset vaatimukset?
Tässä on ilma keräin maalämmön rinnalle:
http://www.nibe.fi/Kiinteistolampopumput/Maalampopumput/Tuotevalikoima1/NIBE-AMB-30/
Itse asiassa aurinkokeräin ajaa saman asian.
-
Siis valuttelisit ulkoyksikön kennolle vettä? Ja sama kennosto ottaisi välillä ilmasta lämpöä? Kyllä se pitäisi koteloida, jotta se vesi pääsisi kunnon kontaktiin lämmönvaihdinpinnan kanssa. Ulkoyksikön takuuaikana ei ehkä kannata askarrella.
Kieltämättä useissa tilanteissa ilma olisi lämpimämpää kuin maa, jolloin siitä saisi paremmalla COP:lla lämpöä. Kaksineuvoisen voisi toteuttaa kahdella kierrolla, joista toinen maan pinnalla. Ongelmaksi voi muodostua keruupiirien nesteiden erilaiset vaatimukset?
Joo-o. Käytännössä tuo pitäisi tietysti olla mietoa pakkasnestettä. Tuo pitäisi voida toteuttaa niin että lämpö otettaisiin sieltä mistä sitä enemmän saadaan. En tiedä kyllä mitä sen kylmäaineen lämpö on kun se sisäyksiköltä saapuu, voisi olla kannattavaa sitä tuoda ilmasta pientäkin lämpöä tuohon :-\ Tietysti voisi liittää vaikka ihan normaalin lämmönvaihtimen kennon ja kompressorin väliin ja tuohon tuoda sitten maalämpöä lisäksi.
Aika yksinkertainen tuo ulkoyksikkö on, periaatteessahan siinä ei tarvita kun kenno ja kompura joten pienet kennon kastumiset puhaltimen sammuksissa ollessa ei mitään mullista :)
-
Siis valuttelisit ulkoyksikön kennolle vettä? Ja sama kennosto ottaisi välillä ilmasta lämpöä? Kyllä se pitäisi koteloida, jotta se vesi pääsisi kunnon kontaktiin lämmönvaihdinpinnan kanssa. Ulkoyksikön takuuaikana ei ehkä kannata askarrella.
Kieltämättä useissa tilanteissa ilma olisi lämpimämpää kuin maa, jolloin siitä saisi paremmalla COP:lla lämpöä. Kaksineuvoisen voisi toteuttaa kahdella kierrolla, joista toinen maan pinnalla. Ongelmaksi voi muodostua keruupiirien nesteiden erilaiset vaatimukset?
Joo-o. Käytännössä tuo pitäisi tietysti olla mietoa pakkasnestettä. Tuo pitäisi voida toteuttaa niin että lämpö otettaisiin sieltä mistä sitä enemmän saadaan. En tiedä kyllä mitä sen kylmäaineen lämpö on kun se sisäyksiköltä saapuu, voisi olla kannattavaa sitä tuoda ilmasta pientäkin lämpöä tuohon :-\ Tietysti voisi liittää vaikka ihan normaalin lämmönvaihtimen kennon ja kompressorin väliin ja tuohon tuoda sitten maalämpöä lisäksi.
Aika yksinkertainen tuo ulkoyksikkö on, periaatteessahan siinä ei tarvita kun kenno ja kompura joten pienet kennon kastumiset puhaltimen sammuksissa ollessa ei mitään mullista :)
Pakkoks sitä on valutella jonkun kennon päälle? Onhan romukaupat täynnä vanhoja rekan syyläreitä.
-
Joo-o. Käytännössä tuo pitäisi tietysti olla mietoa pakkasnestettä. Tuo pitäisi voida toteuttaa niin että lämpö otettaisiin sieltä mistä sitä enemmän saadaan. En tiedä kyllä mitä sen kylmäaineen lämpö on kun se sisäyksiköltä saapuu, voisi olla kannattavaa sitä tuoda ilmasta pientäkin lämpöä tuohon :-\ Tietysti voisi liittää vaikka ihan normaalin lämmönvaihtimen kennon ja kompressorin väliin ja tuohon tuoda sitten maalämpöä lisäksi.
Aika yksinkertainen tuo ulkoyksikkö on, periaatteessahan siinä ei tarvita kun kenno ja kompura joten pienet kennon kastumiset puhaltimen sammuksissa ollessa ei mitään mullista :)
Mikähän se lämpötila mahtaisi olla, jossa ilmasta lämmön pumppaaminen tulisi järkevämmäksi kun maakierrrosta? Äkkiä ajattelis nesteestä nesteeseen lämmönvaihdon olevan huomattavan paljon tehokkaampaa, eli jos mullakin tulee läpi talven maakierrosta >+5 astetta, niin kattaisiko se lämmönvaihdin sittenkin tehdä pelkästään siihen, saako siitä ilma-maakierto vaihdettavuudella muuta kuin monimutkaisen vikaherkän laitteiston?
Eli upota se kenno eristettyn astiaan ja sinne kiertopumpulla maakierrosta neste?
-
Joo-o. Käytännössä tuo pitäisi tietysti olla mietoa pakkasnestettä. Tuo pitäisi voida toteuttaa niin että lämpö otettaisiin sieltä mistä sitä enemmän saadaan. En tiedä kyllä mitä sen kylmäaineen lämpö on kun se sisäyksiköltä saapuu, voisi olla kannattavaa sitä tuoda ilmasta pientäkin lämpöä tuohon :-\ Tietysti voisi liittää vaikka ihan normaalin lämmönvaihtimen kennon ja kompressorin väliin ja tuohon tuoda sitten maalämpöä lisäksi.
Aika yksinkertainen tuo ulkoyksikkö on, periaatteessahan siinä ei tarvita kun kenno ja kompura joten pienet kennon kastumiset puhaltimen sammuksissa ollessa ei mitään mullista :)
Mikähän se lämpötila mahtaisi olla, jossa ilmasta lämmön pumppaaminen tulisi järkevämmäksi kun maakierrrosta? Äkkiä ajattelis nesteestä nesteeseen lämmönvaihdon olevan huomattavan paljon tehokkaampaa, eli jos mullakin tulee läpi talven maakierrosta >+5 astetta, niin kattaisiko se lämmönvaihdin sittenkin tehdä pelkästään siihen, saako siitä ilma-maakierto vaihdettavuudella muuta kuin monimutkaisen vikaherkän laitteiston?
Eli upota se kenno eristettyn astiaan ja sinne kiertopumpulla maakierrosta neste?
Juu ja saunan padan kautta. ;)
-
No kosteuden tiivistyminen poistoilmasta ainakin sotkee laskentaa. Oikeampi olisi laskea entalpiasta joka huomioi ilman kosteussisällön. Paine on seuraava muuttuja, koska puhallin, kennot ja suodatin teettänee paine-eroja juuri noilla main. Sisä- ja ulkoilmaa mittaillessa paine-eroilla ei ole juurikaan merkitystä. Tarkka laskenta tehdään massavirtaperusteisena, tuossa se on oikeastaan aikaperusteista.
Sikäli tietysti noloa arvostella, kun en itse osaisi edes ladata tuollaista ohjelmaa. Nytpä tiedän ketä kysytään nikkaroimaan oman pirtin uniikkia seurantahässäkkää ensi talvena ;).
Joo, kyll just noita juttuja tutkin ja seurasin keskusteluja aiheesta, mutta muuttujia on niin paljon, että absoluuttisesti oikean tuloksen saaminen ei taida juurikaan onnistua. Jotakin kertonee sekin, iv-koneiden markkinoinnissakin tyydytään noihin yksinkertaistettuihin kaavoihin. Ilmeisesti tuo ilmamäärien mittaus on hankala toteuttaa, ainakaan järkevällä kustannuksella. Ja miten huomioidaan laskennassa sitten vuotoilmat, ulko-ovien avaukset, tuuletusikkunat...
Kosteuden mittaamiseen näky tuolla olevan nyt kätevä anturi yhdistettynä lämpöanturiin,sitä vois harkita jos tuota kosteutta voisi jotenkin järkevästi huomioida
Oikestaan itselle oleellista noissa on juuri tilanteiden muuttumisen havainnointi, siihen ei välttämättä tarvitsisi olla edes lukuarvoja.
-
Ps. onko muuten kellään käytössä niitä poistoilmapumppuja, mitkä siirti lämmön lämminvesivaraajaan ? Näitä oli markkinoilla joskus abaut 80-90 luvulla.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
No paljon vaihtavat kompuroita ihan turhaan kun vika on ihan muualla... Mulla menee semmonen 30 kilowattia päivässä tällee talvella kun on 8kw Keram MLP ja Iloxair:in IV-kone ja 50 tuumainen plasmatelkku ja kolme läppäriä lähes kokoajan päällä ja kesällä varmaan kulutus vaan laskee :P Tuo 17000kw kuulostaa kyllä oudolta tai sitten sillä on sähkövastukset siellä kokoajan päällä mutta sekin on sitten ihan amatöörimäistä koneen käyttöä eli ehkä kannattais lukea edes kerran sitä ohjekirjaa ::) Harvemmin kukaan puuta metsästäkään ilman polttoainekuluja saa tuotettua nykypäivänä ainakaan...
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
No paljon vaihtavat kompuroita ihan turhaan kun vika on ihan muualla... Mulla menee semmonen 30 kilowattia päivässä tällee talvella kun on 8kw Keram MLP ja Iloxair:in IV-kone ja 50 tuumainen plasmatelkku ja kolme läppäriä lähes kokoajan päällä ja kesällä varmaan kulutus vaan laskee :P Tuo 17000kw kuulostaa kyllä oudolta tai sitten sillä on sähkövastukset siellä kokoajan päällä mutta sekin on sitten ihan amatöörimäistä koneen käyttöä eli ehkä kannattais lukea edes kerran sitä ohjekirjaa ::) Harvemmin kukaan puuta metsästäkään ilman polttoainekuluja saa tuotettua nykypäivänä ainakaan...
Moto ja ajokone tekas ja ajo pellon laitaan sata mottia, lasku pari puol tonnia, lisäks vielä pilke-patun kulutus. Toimintarajoitteiselle sopivahko toimintamalli...
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
No paljon vaihtavat kompuroita ihan turhaan kun vika on ihan muualla... Mulla menee semmonen 30 kilowattia päivässä tällee talvella kun on 8kw Keram MLP ja Iloxair:in IV-kone ja 50 tuumainen plasmatelkku ja kolme läppäriä lähes kokoajan päällä ja kesällä varmaan kulutus vaan laskee :P Tuo 17000kw kuulostaa kyllä oudolta tai sitten sillä on sähkövastukset siellä kokoajan päällä mutta sekin on sitten ihan amatöörimäistä koneen käyttöä eli ehkä kannattais lukea edes kerran sitä ohjekirjaa ::) Harvemmin kukaan puuta metsästäkään ilman polttoainekuluja saa tuotettua nykypäivänä ainakaan...
Moto ja ajokone tekas ja ajo pellon laitaan sata mottia, lasku pari puol tonnia, lisäks vielä pilke-patun kulutus. Toimintarajoitteiselle sopivahko toimintamalli...
Tartteeko sähköä missään kun muuttaa sen lämmöksi?? Kaikkia lämmitysmuotoja tarvitaan kun tarpeet on erilaisia ei niitä voi suoraan verrata... Itse poltan silti puita lisäksi kun sitä puuta tuossa tontilla on ja taitaa siinä euron ehkä säästää sillointällöin ;D
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
Eli vähän sama kun hakesähkö. Järjestelmä pyörii sähköllä ja täydentää (käyttövesi kesäisin erityisesti) työnsä sähkövastuksilla.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
Eli vähän sama kun hakesähkö. Järjestelmä pyörii sähköllä ja täydentää (käyttövesi kesäisin erityisesti) työnsä sähkövastuksilla.
Niinpä, hakkeella ylimitoitus aiheuttaa tuota kesällistä sähkötystä.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
No en mä tiedä lämpöä sekin tuottaa hytysuhteiden laskemiset jätän muille :P Mainonta niissä on kyllä ollut rajua kun olikos se mitsubishi vai panasonic kun mainosti lehdessä ettei yhtään heidän ILP:a ole mennyt rikki ja seuraavana päivänä näin yhdellä romulavalla sellaisen ;D
-
Huolto ja korjaus takuuajan jälkeen tulee saamaan monen ilpin omistajan vattan kuralle, ehkö jopa taloudenkin.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
Eli vähän sama kun hakesähkö. Järjestelmä pyörii sähköllä ja täydentää (käyttövesi kesäisin erityisesti) työnsä sähkövastuksilla.
Niinpä, hakkeella ylimitoitus aiheuttaa tuota kesällistä sähkötystä.
¨
Sen se tekee. Ja muutoinkin saattaa haaskata energiaa, jos suunnitteluun ei ole satsattu, kun on katsottu hakkeen olevan ilmaista. Näin siis usein maatilamittakaavassa.
Vaan takaisin maalämpöön ja sähkön hinnoitteluun. Onko olemassa järjestelmää, joka huomioi automaattisesti sähkön sen hetkisen hinnan ja hyödyntää lämmön varautumista lattiaan? Tai onko ajatus ylipäätään mahdollinen/hyödyllinen?
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
Eli vähän sama kun hakesähkö. Järjestelmä pyörii sähköllä ja täydentää (käyttövesi kesäisin erityisesti) työnsä sähkövastuksilla.
Niinpä, hakkeella ylimitoitus aiheuttaa tuota kesällistä sähkötystä.
¨
Sen se tekee. Ja muutoinkin saattaa haaskata energiaa, jos suunnitteluun ei ole satsattu, kun on katsottu hakkeen olevan ilmaista. Näin siis usein maatilamittakaavassa.
Vaan takaisin maalämpöön ja sähkön hinnoitteluun. Onko olemassa järjestelmää, joka huomioi automaattisesti sähkön sen hetkisen hinnan ja hyödyntää lämmön varautumista lattiaan? Tai onko ajatus ylipäätään mahdollinen/hyödyllinen?
Voi tulla kuuma jos varaa lattiaan lämpöä ;D
-
Voi tulla kuuma jos varaa lattiaan lämpöä ;D
No ei se tietenkään päivätolkulla riitä. Mutta jos kalliita tunteja on 1-3, ja lämmitys katkaistaan ei varmaan huonelämpötilassa huomaa jos lattiana on lämmitetty betoni. Suoralla lämmityksellä huomaa heti, kun patterit kylmenee.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
-
Voi tulla kuuma jos varaa lattiaan lämpöä ;D
No ei se tietenkään päivätolkulla riitä. Mutta jos kalliita tunteja on 1-3, ja lämmitys katkaistaan ei varmaan huonelämpötilassa huomaa jos lattiana on lämmitetty betoni. Suoralla lämmityksellä huomaa heti, kun patterit kylmenee.
No kyllä se pari astettakin lisää tuntuu tässä betoni+laattalattiassa aikas äkkiä :P
-
Voi tulla kuuma jos varaa lattiaan lämpöä ;D
No ei se tietenkään päivätolkulla riitä. Mutta jos kalliita tunteja on 1-3, ja lämmitys katkaistaan ei varmaan huonelämpötilassa huomaa jos lattiana on lämmitetty betoni. Suoralla lämmityksellä huomaa heti, kun patterit kylmenee.
No kyllä se pari astettakin lisää tuntuu tässä betoni+laattalattiassa aikas äkkiä :P
Eli siis ei ole eroa pätkitäänkö lattialämmitystä vai lämpöpattereita. Ajatus oli kuolleena syntynyt?
-
Voi tulla kuuma jos varaa lattiaan lämpöä ;D
No ei se tietenkään päivätolkulla riitä. Mutta jos kalliita tunteja on 1-3, ja lämmitys katkaistaan ei varmaan huonelämpötilassa huomaa jos lattiana on lämmitetty betoni. Suoralla lämmityksellä huomaa heti, kun patterit kylmenee.
No kyllä se pari astettakin lisää tuntuu tässä betoni+laattalattiassa aikas äkkiä :P
Eli siis ei ole eroa pätkitäänkö lattialämmitystä vai lämpöpattereita. Ajatus oli kuolleena syntynyt?
Todella isolla varajaalla tuossa voisi olla itua muttei tällä reilun 100ltr varaajalla (isompaa ei mahtunut mutta toinen tehdään varmaan vielä viereen) joka on ennen tuota lattiaan menoa ei pysty hyödyntämään...
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
Eli vähän sama kun hakesähkö. Järjestelmä pyörii sähköllä ja täydentää (käyttövesi kesäisin erityisesti) työnsä sähkövastuksilla.
Niinpä, hakkeella ylimitoitus aiheuttaa tuota kesällistä sähkötystä.
¨
Sen se tekee. Ja muutoinkin saattaa haaskata energiaa, jos suunnitteluun ei ole satsattu, kun on katsottu hakkeen olevan ilmaista. Näin siis usein maatilamittakaavassa.
Vaan takaisin maalämpöön ja sähkön hinnoitteluun. Onko olemassa järjestelmää, joka huomioi automaattisesti sähkön sen hetkisen hinnan ja hyödyntää lämmön varautumista lattiaan? Tai onko ajatus ylipäätään mahdollinen/hyödyllinen?
Jos maapiirissä riittää potkua, voi isoa varaajaa latailla yösähkön aikaan. Tahtoo vaan nykyiset yösähkötariffit olla vähän niin ja näin.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Älä ole Tero
ja osallistu jokaiseen topicciin, jos ei kerran kosketa/kiinnosta. :) :) ;)
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Älä ole Tero
ja osallistu jokaiseen topicciin, jos ei kerran kosketa/kiinnosta. :) :) ;)
Olisin kernaasti hankkinut ILPIN jo ajat sitten. Liian uusi juttu vielä, katotaan seuraavat 10 vuotta ----->.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
No paljon vaihtavat kompuroita ihan turhaan kun vika on ihan muualla... Mulla menee semmonen 30 kilowattia päivässä tällee talvella kun on 8kw Keram MLP ja Iloxair:in IV-kone ja 50 tuumainen plasmatelkku ja kolme läppäriä lähes kokoajan päällä ja kesällä varmaan kulutus vaan laskee :P Tuo 17000kw kuulostaa kyllä oudolta tai sitten sillä on sähkövastukset siellä kokoajan päällä mutta sekin on sitten ihan amatöörimäistä koneen käyttöä eli ehkä kannattais lukea edes kerran sitä ohjekirjaa ::) Harvemmin kukaan puuta metsästäkään ilman polttoainekuluja saa tuotettua nykypäivänä ainakaan...
Moto ja ajokone tekas ja ajo pellon laitaan sata mottia, lasku pari puol tonnia, lisäks vielä pilke-patun kulutus. Toimintarajoitteiselle sopivahko toimintamalli...
Tartteeko sähköä missään kun muuttaa sen lämmöksi?? Kaikkia lämmitysmuotoja tarvitaan kun tarpeet on erilaisia ei niitä voi suoraan verrata... Itse poltan silti puita lisäksi kun sitä puuta tuossa tontilla on ja taitaa siinä euron ehkä säästää sillointällöin ;D
Kiertovesipumpuille, kattila ja lattialämmitys, ohjainyksikölle ja kattilan poistoimurille...vastus on varaajan kyljessä, piuha kytkemättä. Isompi jännitys, että mitä walloksin iv-kone aina keksii, kerran asetettuna huonelämpötilana oli näytössä -69 astetta...töpseli irti jos kauemmas pois lähtee... Katolla aurinkopaneelit käyttövettä lämmittämässä, energian hinnalla takaisinmaksuaika pitkä, mutta vaivattomuus elämää helpottaa...
-
olennaisinta tallissa on rakenteet siis u arvo falskaako kilo vatin vai 20 kilo vatin teholla. tonnilla saa paljon puhallus villaa hyöty suhteen nostamiseen tehokkaanpaa ja halvenpaa kun punpun romut eikä mene rikki. jostain syystä lattian kautta lämmitettynä länpöä menee paljon vähenmän. lämmityksen perinmäisiä kysymyksiä on joutunut miettimään kun kilpaillaan haastavissa olo suhteissa korkeanman kokonais tukitason alueiden kanssa jossa myös suotuisat olo suhteet.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Liian tekniseksi on asuminen mennyt, kuulun vankkumattomasti Panu Kaila -faneihin, omassa talossa painovoimainen ilmanvaihto ja puulämmitys, siinä kaikki, hyvin pärjää, jos nyt talvella on korkeintaan 10-20 päivää, jolloin on yli -20 astetta pakkasta, niin tällain viljanviljelijänä voi ne viettää tupapäivinä ja lämmitellä taloa, yksitysitalouden sähkönkulutuskin vain 4000-5000 kWh vuodessa, eikä siis paljon maksa, mitkä vie eniten sähköä? ehkä pakastin ja sähköhella, en oiken edes tiedä, mutta siis vähäteknisyys ja yksinkertaisuus on valttia asumisessa, kyllähän rakennusalan myyntimiehet saa kusetettua ihmisiä ostamaan taloonsa vaikka minkälaisia teknisiä härpäkkeitä ,joilla muka parannetaan asumismukavuutta ja viihtyisyytä, mutta paskat sanon minä.
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
-
Taas on menneet puurot ja vellit sekaisin tässä vestiketjussa.
Kun puhutaan maalämmöstä sellaista ei olekaan vaan oikea nimitys on maasähkölämmitys .
Eräs tuttavani laittoi maasähkölämmityksen ,ennen kului sähköä hänen taloudessaan 5000 kw. nyt kulutus on 17000 kw.
Onko tässä nyt laitaa ,investoida hirveesti ja ostaa tulevaisuudessa huippuhintaista sähköä lisäksi ?
Maasähkölämmityksestä on annettu liian myönteinen kuva siihen puuttui joku intanssi hiljattain ja varotti kuluttajia uskomaan maalämpö bisnesmiesten juttuja.Myös tekniikka on heikennyt,nykyiset kompurat eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen vanhaan.
Mitä on maasähkö?
SItä että MLP järjestelmä pyörii sähköllä ja alimitoitettuna/väärin säädettynä täydentää työtään turhan paljon sähkövastuksilla.
Eli vähän sama kun hakesähkö. Järjestelmä pyörii sähköllä ja täydentää (käyttövesi kesäisin erityisesti) työnsä sähkövastuksilla.
Niinpä, hakkeella ylimitoitus aiheuttaa tuota kesällistä sähkötystä.
¨
Sen se tekee. Ja muutoinkin saattaa haaskata energiaa, jos suunnitteluun ei ole satsattu, kun on katsottu hakkeen olevan ilmaista. Näin siis usein maatilamittakaavassa.
Vaan takaisin maalämpöön ja sähkön hinnoitteluun. Onko olemassa järjestelmää, joka huomioi automaattisesti sähkön sen hetkisen hinnan ja hyödyntää lämmön varautumista lattiaan? Tai onko ajatus ylipäätään mahdollinen/hyödyllinen?
Jos maapiirissä riittää potkua, voi isoa varaajaa latailla yösähkön aikaan. Tahtoo vaan nykyiset yösähkötariffit olla vähän niin ja näin.
Tästä oli joku aika sitten keskustelua radiossa vasyaajina oli asiantuntijoita.
Samaa ehdottivat myös siellä mlp.ladataan varajaa halvan sähköntuntien aikana ja pumppu lepää kun kallit tunnit iskee päälle. Ihan ei yö sähköön asti siellä päästy muttakun sähkön suora mittaus tulee kaikkiin niin myös aamuin ja illoin korkeat traffit tulee näkyviin niin niissä voipi äkkiä tienata sen varaajan hinnan takaisin.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Kaikki mitä lande sanoo tai tekee, on juur ainoa ja oikea tie ja vaihtoehtoja ei ole. ;D
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Kaikki mitä lande sanoo tai tekee, on juur ainoa ja oikea tie ja vaihtoehtoja ei ole. ;D
Juu, se on vähän niinku skännäkin, samanlainen. ;D
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Kaikki mitä lande sanoo tai tekee, on juur ainoa ja oikea tie ja vaihtoehtoja ei ole. ;D
Juu, se on vähän niinku skännäkin, samanlainen. ;D
;D ;D 8)
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Liian tekniseksi on asuminen mennyt, kuulun vankkumattomasti Panu Kaila -faneihin, omassa talossa painovoimainen ilmanvaihto ja puulämmitys, siinä kaikki, hyvin pärjää, jos nyt talvella on korkeintaan 10-20 päivää, jolloin on yli -20 astetta pakkasta, niin tällain viljanviljelijänä voi ne viettää tupapäivinä ja lämmitellä taloa, yksitysitalouden sähkönkulutuskin vain 4000-5000 kWh vuodessa, eikä siis paljon maksa, mitkä vie eniten sähköä? ehkä pakastin ja sähköhella, en oiken edes tiedä, mutta siis vähäteknisyys ja yksinkertaisuus on valttia asumisessa, kyllähän rakennusalan myyntimiehet saa kusetettua ihmisiä ostamaan taloonsa vaikka minkälaisia teknisiä härpäkkeitä ,joilla muka parannetaan asumismukavuutta ja viihtyisyytä, mutta paskat sanon minä.
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Oletkos tutustunut uusiin asuinrakennusmääräyksiin (uusien rakennusten)? Muuten olen ihan samaa mieltä asuinrakennusten lämmitysten ja ilmastoinnin teknistymisestä kanssasi. Vanhojen rakennusten lisälämmitykseen sähköä säästeliäästi käyttävät ilmalämpöpumput ovat käytännöllisiä. Samoin uusissa rekennuksissa niillä on mielenkiintoisia sovelluksia kokeilussa.
Ei sähkö työrenkinä itsessään mikään paha asia ole. Sillä saa lämmön luomisessa mielenkiintoisia sovelluksia, säästeliäitäkin.
Myöskin sähkön luomisessa omatoimisesti aletaan päästä pikkuhiljaa eteenpäin.
http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_hame/Tapahtumat?p_focus_event=238628&p_status=show#detail
Hiuttisten seudulle nousee maajussien toimesta tuulivoimalakin. Edullisuudesta ei tietenkään vielä voi puhua, mutta aika voi senkin asian korjata. Joidenkin vain on lähdettävä harjoittelemaan omatoimisuutta alalla jos toisella.
Myöskin maailman saastumisen hallinnassa sähkön tuottamisesen yhteydessä energiaksi on suurimmat mahdollisuudet hyviin tuloksiin. Kunhan tahtoa riittää. Suurelta osin poliittista tahtoa.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Liian tekniseksi on asuminen mennyt, kuulun vankkumattomasti Panu Kaila -faneihin, omassa talossa painovoimainen ilmanvaihto ja puulämmitys, siinä kaikki, hyvin pärjää, jos nyt talvella on korkeintaan 10-20 päivää, jolloin on yli -20 astetta pakkasta, niin tällain viljanviljelijänä voi ne viettää tupapäivinä ja lämmitellä taloa, yksitysitalouden sähkönkulutuskin vain 4000-5000 kWh vuodessa, eikä siis paljon maksa, mitkä vie eniten sähköä? ehkä pakastin ja sähköhella, en oiken edes tiedä, mutta siis vähäteknisyys ja yksinkertaisuus on valttia asumisessa, kyllähän rakennusalan myyntimiehet saa kusetettua ihmisiä ostamaan taloonsa vaikka minkälaisia teknisiä härpäkkeitä ,joilla muka parannetaan asumismukavuutta ja viihtyisyytä, mutta paskat sanon minä.
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Oletkos tutustunut uusiin asuinrakennusmääräyksiin (uusien rakennusten)?
No, sen verran olen, että Panu Kailakin sanoo, että nämä uudetkin määräykset voidaan toteuttaa hengittävillä luonnonmukaisilla materiaaleilla.
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Liian tekniseksi on asuminen mennyt, kuulun vankkumattomasti Panu Kaila -faneihin, omassa talossa painovoimainen ilmanvaihto ja puulämmitys, siinä kaikki, hyvin pärjää, jos nyt talvella on korkeintaan 10-20 päivää, jolloin on yli -20 astetta pakkasta, niin tällain viljanviljelijänä voi ne viettää tupapäivinä ja lämmitellä taloa, yksitysitalouden sähkönkulutuskin vain 4000-5000 kWh vuodessa, eikä siis paljon maksa, mitkä vie eniten sähköä? ehkä pakastin ja sähköhella, en oiken edes tiedä, mutta siis vähäteknisyys ja yksinkertaisuus on valttia asumisessa, kyllähän rakennusalan myyntimiehet saa kusetettua ihmisiä ostamaan taloonsa vaikka minkälaisia teknisiä härpäkkeitä ,joilla muka parannetaan asumismukavuutta ja viihtyisyytä, mutta paskat sanon minä.
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Oletkos tutustunut uusiin asuinrakennusmääräyksiin (uusien rakennusten)?
No, sen verran olen, että Panu Kailakin sanoo, että nämä uudetkin määräykset voidaan toteuttaa hengittävillä luonnonmukaisilla materiaaleilla.
Olen samaa mieltä, mutta ovatko teollisuuden ympäripuhumat rakennustarkastusviranomaiset?
Lienee kait umpihirsiseinä ainoa materiaali, jossa päästään kosteusulun käytöltä.
-
Ei uretaanieristeisessä seinässäkään mitään erillistä kosteussulkua tarvitse.
-
Ei uretaanieristeisessä seinässäkään mitään erillistä kosteussulkua tarvitse.
Ninpä! Ja hyvin pitää lämmön. ;)
-
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Kaikki mitä lande sanoo tai tekee, on juur ainoa ja oikea tie ja vaihtoehtoja ei ole. ;D
On se hyvä, että sentään seuraat kun muut keskustelevat asioista vaikket niin asioihin otakkaan kantaa! ;)
-
Asiaan...Onkohan kellään pumppukauppialla sellaista mallia,joka ottais lämmön ilman sijasta maakierrosta tai vaikka vaihtoehtoisesti jommasta kummasta.Vaihtais vaikka nollan tienoilla (säädettävä) ottamaan lämmön sieltä missä lämpimämpää on. COP arvon luulis parantuvan kummasti ja tulis lämpöä vielä kovallakin pakkasella toisin kuin pelkästä ilmasta .Vaatis neste-neste lämmönvaihtimen ja pumpun. Ilma väliaineena ja puhallin olisivat tarpeettomia maasta tulevalla lämmöllä,ilmasta otettaessa puhallin tietty tarvitaan. Sisäyksikkö vois olla se sama vakiolaite.
-
Asiaan...Onkohan kellään pumppukauppialla sellaista mallia,joka ottais lämmön ilman sijasta maakierrosta tai vaikka vaihtoehtoisesti jommasta kummasta.Vaihtais vaikka nollan tienoilla (säädettävä) ottamaan lämmön sieltä missä lämpimämpää on. COP arvon luulis parantuvan kummasti ja tulis lämpöä vielä kovallakin pakkasella toisin kuin pelkästä ilmasta .Vaatis neste-neste lämmönvaihtimen ja pumpun. Ilma väliaineena ja puhallin olisivat tarpeettomia maasta tulevalla lämmöllä,ilmasta otettaessa puhallin tietty tarvitaan. Sisäyksikkö vois olla se sama vakiolaite.
Vähän sellasta tässä oltiinkin kehittelemässä. Eli maa- ja ilmalämpöpumpun yhdistelmiä. :)
-
Asiaan...Onkohan kellään pumppukauppialla sellaista mallia,joka ottais lämmön ilman sijasta maakierrosta tai vaikka vaihtoehtoisesti jommasta kummasta.Vaihtais vaikka nollan tienoilla (säädettävä) ottamaan lämmön sieltä missä lämpimämpää on. COP arvon luulis parantuvan kummasti ja tulis lämpöä vielä kovallakin pakkasella toisin kuin pelkästä ilmasta .Vaatis neste-neste lämmönvaihtimen ja pumpun. Ilma väliaineena ja puhallin olisivat tarpeettomia maasta tulevalla lämmöllä,ilmasta otettaessa puhallin tietty tarvitaan. Sisäyksikkö vois olla se sama vakiolaite.
Vähän sellasta tässä oltiinkin kehittelemässä. Eli maa- ja ilmalämpöpumpun yhdistelmiä. :)
Juu, kellari ilmallisena lämmönvaihtimena ja maa lämmönlähteenä/viilennyksen.
-
Asiaan...Onkohan kellään pumppukauppialla sellaista mallia,joka ottais lämmön ilman sijasta maakierrosta tai vaikka vaihtoehtoisesti jommasta kummasta.Vaihtais vaikka nollan tienoilla (säädettävä) ottamaan lämmön sieltä missä lämpimämpää on. COP arvon luulis parantuvan kummasti ja tulis lämpöä vielä kovallakin pakkasella toisin kuin pelkästä ilmasta .Vaatis neste-neste lämmönvaihtimen ja pumpun. Ilma väliaineena ja puhallin olisivat tarpeettomia maasta tulevalla lämmöllä,ilmasta otettaessa puhallin tietty tarvitaan. Sisäyksikkö vois olla se sama vakiolaite.
Maailmalla on kaikenkaisia yhdistelmiä. SUurin osa suomalaisistakin MLP:n myyjistä tajoaa mahdollisuutta täydentää järjestelmää aurinkokeräimillä. Yhdistelmää maakeruupiiri-lämmönjakopuhallin en ole vielä markkinoiltamme löytänyt, teknisesti se on tietysti aivan mahdollinen.
Oliskos tähän huuhaatopiikkiin mitään esmes sellanen ku "Leipäkoneista vielä"? :o
Ilpit on humpuukia, ainakin pitkässä juoksussa, sanokaa mun sanoneen...................
Sää olet sanonut paljon muutakin humpuukia! 8)
Sanomattakin tiiät mitä se muu humpuuki on. ;D
Liian tekniseksi on asuminen mennyt, kuulun vankkumattomasti Panu Kaila -faneihin, omassa talossa painovoimainen ilmanvaihto ja puulämmitys, siinä kaikki, hyvin pärjää, jos nyt talvella on korkeintaan 10-20 päivää, jolloin on yli -20 astetta pakkasta, niin tällain viljanviljelijänä voi ne viettää tupapäivinä ja lämmitellä taloa, yksitysitalouden sähkönkulutuskin vain 4000-5000 kWh vuodessa, eikä siis paljon maksa, mitkä vie eniten sähköä? ehkä pakastin ja sähköhella, en oiken edes tiedä, mutta siis vähäteknisyys ja yksinkertaisuus on valttia asumisessa, kyllähän rakennusalan myyntimiehet saa kusetettua ihmisiä ostamaan taloonsa vaikka minkälaisia teknisiä härpäkkeitä ,joilla muka parannetaan asumismukavuutta ja viihtyisyytä, mutta paskat sanon minä.
Ja landehanden luomuihmisenä pitäisi ymmärtää tämä näkökulma.
Myöskin sähkön luomisessa omatoimisesti aletaan päästä pikkuhiljaa eteenpäin.
http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_hame/Tapahtumat?p_focus_event=238628&p_status=show#detail
Hiuttisten seudulle nousee maajussien toimesta tuulivoimalakin. Edullisuudesta ei tietenkään vielä voi puhua, mutta aika voi senkin asian korjata. Joidenkin vain on lähdettävä harjoittelemaan omatoimisuutta alalla jos toisella.
CHP on siitä kinkkinen juttu, että pienissä yksiköissä rakennussuhde, eli sähkön osuus jää alhaiseksi n. 30% ja päästöjen osalta ei voida tehdä niin paljon kuin suuremmissa laitoksissa. Toisaalta lämmön hyödyntäminen on helpompaa hajautetussa tuotannossa kun lämmön siirto on kallista ja häviöaltista. Lämpöä tulee vähintään 40% polttoaineen energiasta. Lopputuloksena voidaan ajatella että sähkö on liian jaloa energiaa käytettäväksi suoraan lämmitykseen, mutta lämpöpumpun pyöritykseen OK. Yritän käydä tuolla Jokioisilla.
Propelit ovat broilerimiesten projekteja, rahaa kun on kassassa, niin mikäpä siinä.
-
Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....
Tähän saakka erittäin tyytyväinen ;)
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.
Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?
Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 8)
Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista
Ihan samoja lukuja... vähän joudun joskus tuulisella ilmalla manuaalisesti korjaamaan asteen, pari ylöspäin. Senverran on tämä talo vanha (90v) ::) ja harva.
Sähkön kulutukseen ei tuolla lämmittämisellä ole paljon vaikutusta, kun lämmitän hakkeella. Stokeri pyörii kesät, talvet.
-
Meillä on ilmalämpöpummppu pajan takaseinallä ja hyvin on pakkasen pitäny pois. Kunnon lämmitykseen on kyllä pannu. Paja on semmonen 20x10 m
-
Myöskin sähkön luomisessa omatoimisesti aletaan päästä pikkuhiljaa eteenpäin.
http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/proagria_hame/Tapahtumat?p_focus_event=238628&p_status=show#detail
Hiuttisten seudulle nousee maajussien toimesta tuulivoimalakin. Edullisuudesta ei tietenkään vielä voi puhua, mutta aika voi senkin asian korjata. Joidenkin vain on lähdettävä harjoittelemaan omatoimisuutta alalla jos toisella.
[/quote]
CHP on siitä kinkkinen juttu, että pienissä yksiköissä rakennussuhde, eli sähkön osuus jää alhaiseksi n. 30% ja päästöjen osalta ei voida tehdä niin paljon kuin suuremmissa laitoksissa. Toisaalta lämmön hyödyntäminen on helpompaa hajautetussa tuotannossa kun lämmön siirto on kallista ja häviöaltista. Lämpöä tulee vähintään 40% polttoaineen energiasta. Lopputuloksena voidaan ajatella että sähkö on liian jaloa energiaa käytettäväksi suoraan lämmitykseen, mutta lämpöpumpun pyöritykseen OK. Yritän käydä tuolla Jokioisilla.
Propelit ovat broilerimiesten projekteja, rahaa kun on kassassa, niin mikäpä siinä.
[/quote]
***Kävitkö Palikaisten häkäpönttöagrekaattia katsomassa?
-
Omassa autotallissa, 64m2, sähkölämmitys. Seinärakenne pelti, villa 100mm, pelti, yläpohjassa 100mm vuorivillaa. Ilmalämpöpumppu tulee laskemaan kulutuksen kolmannekseen. 100mm lisäeristystä koolauksineen olisi vaatinut 16m3 selluvillaa, en saanut kannattamaan paperilla nykyisillä sähkön polkuhinnoilla.
-
Omassa autotallissa, 64m2, sähkölämmitys. Seinärakenne pelti, villa 100mm, pelti, yläpohjassa 100mm vuorivillaa. Ilmalämpöpumppu tulee laskemaan kulutuksen kolmannekseen. 100mm lisäeristystä koolauksineen olisi vaatinut 16m3 selluvillaa, en saanut kannattamaan paperilla nykyisillä sähkön polkuhinnoilla.
Paljonkos sellaisen "polkuhinnan" hinta on per KWh veroineen ja kaikkineen?
-
***Kävitkö Palikaisten häkäpönttöagrekaattia katsomassa?
Kävinpä hyvinkin. Siinä on ainakin luotettava automaatio, Seinäjokelainen inssi asuntovaunussa. Kehitys niillä etenee niin, että suossa oleva vesipesu korvataan kuivasuodatuksella uusissa laitoksissa. Lämpöhäviöt ovat kurissa ja Sisu"diesel" kehrää nätisti. Hakkeen laatuvaatimusta ovat kiristäneet: palakoko 25-60mm ja kosteus 25%.
-
***Kävitkö Palikaisten häkäpönttöagrekaattia katsomassa?
Kävinpä hyvinkin. Siinä on ainakin luotettava automaatio, Seinäjokelainen inssi asuntovaunussa. Kehitys niillä etenee niin, että suossa oleva vesipesu korvataan kuivasuodatuksella uusissa laitoksissa. Lämpöhäviöt ovat kurissa ja Sisu"diesel" kehrää nätisti. Hakkeen laatuvaatimusta ovat kiristäneet: palakoko 25-60mm ja kosteus 25%.
No sitten taidettiin tavata siellä.
Juu ihankuin olisivat saaneet perkinssin äänen siihen. 150kW poroista sähköksi. Kaapin hinta jäi kysymättä. Tuhkan poisto taisi olla kehtysvaiheessa. Vaan toimihan se sittenkin!!!
-
Omassa autotallissa, 64m2, sähkölämmitys. Seinärakenne pelti, villa 100mm, pelti, yläpohjassa 100mm vuorivillaa. Ilmalämpöpumppu tulee laskemaan kulutuksen kolmannekseen. 100mm lisäeristystä koolauksineen olisi vaatinut 16m3 selluvillaa, en saanut kannattamaan paperilla nykyisillä sähkön polkuhinnoilla.
Paljonkos sellaisen "polkuhinnan" hinta on per KWh veroineen ja kaikkineen?
Öljylämmitys on kalliimpaa kuin suora sähkö, kun huomioidaan polton ja lämpökanaalin hyötysuhde. Sähkö n. 15c/kwh.
Suunnittelija laski että lisäeristämisellä olisi säästänyt 2000-3000kwh, lämpöpumpulla säästän enemmän.
-
Omassa autotallissa, 64m2, sähkölämmitys. Seinärakenne pelti, villa 100mm, pelti, yläpohjassa 100mm vuorivillaa. Ilmalämpöpumppu tulee laskemaan kulutuksen kolmannekseen. 100mm lisäeristystä koolauksineen olisi vaatinut 16m3 selluvillaa, en saanut kannattamaan paperilla nykyisillä sähkön polkuhinnoilla.
Paljonkos sellaisen "polkuhinnan" hinta on per KWh veroineen ja kaikkineen?
Öljylämmitys on kalliimpaa kuin suora sähkö, kun huomioidaan polton ja lämpökanaalin hyötysuhde. Sähkö n. 15c/kwh.
Suunnittelija laski että lisäeristämisellä olisi säästänyt 2000-3000kwh, lämpöpumpulla säästän enemmän.
No entäs lisäeristäminen ja lämpöpumppu? ;D
-
***Kävitkö Palikaisten häkäpönttöagrekaattia katsomassa?
Kävinpä hyvinkin. Siinä on ainakin luotettava automaatio, Seinäjokelainen inssi asuntovaunussa. Kehitys niillä etenee niin, että suossa oleva vesipesu korvataan kuivasuodatuksella uusissa laitoksissa. Lämpöhäviöt ovat kurissa ja Sisu"diesel" kehrää nätisti. Hakkeen laatuvaatimusta ovat kiristäneet: palakoko 25-60mm ja kosteus 25%.
No sitten taidettiin tavata siellä.
Juu ihankuin olisivat saaneet perkinssin äänen siihen. 150kW poroista sähköksi. Kaapin hinta jäi kysymättä. Tuhkan poisto taisi olla kehtysvaiheessa. Vaan toimihan se sittenkin!!!
Enpä tullut bonganneeksi. Olin hereillä sillä hetkellä kun sanoivat hinnaksi 150000€+ALV ja vähän äänessäkin siinä loppuvaiheessa istuntoa.
-
Asiaan...Onkohan kellään pumppukauppialla sellaista mallia,joka ottais lämmön ilman sijasta maakierrosta tai vaikka vaihtoehtoisesti jommasta kummasta.Vaihtais vaikka nollan tienoilla (säädettävä) ottamaan lämmön sieltä missä lämpimämpää on. COP arvon luulis parantuvan kummasti ja tulis lämpöä vielä kovallakin pakkasella toisin kuin pelkästä ilmasta .Vaatis neste-neste lämmönvaihtimen ja pumpun. Ilma väliaineena ja puhallin olisivat tarpeettomia maasta tulevalla lämmöllä,ilmasta otettaessa puhallin tietty tarvitaan. Sisäyksikkö vois olla se sama vakiolaite.
Vähän sellasta tässä oltiinkin kehittelemässä. Eli maa- ja ilmalämpöpumpun yhdistelmiä. :)
Ainakin yksi mies on sellaisen viritellyt.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=12592.0
VOisi olla sellainen firma joka tekisi minulle myös kylmiön ja pakastimen, joiden hukkalämmöt menisi pesuhuoneen lämmitykseen ja kylmää otettaisiin maapiiristä.
-
***Kävitkö Palikaisten häkäpönttöagrekaattia katsomassa?
Kävinpä hyvinkin. Siinä on ainakin luotettava automaatio, Seinäjokelainen inssi asuntovaunussa. Kehitys niillä etenee niin, että suossa oleva vesipesu korvataan kuivasuodatuksella uusissa laitoksissa. Lämpöhäviöt ovat kurissa ja Sisu"diesel" kehrää nätisti. Hakkeen laatuvaatimusta ovat kiristäneet: palakoko 25-60mm ja kosteus 25%.
No sitten taidettiin tavata siellä.
Juu ihankuin olisivat saaneet perkinssin äänen siihen. 150kW poroista sähköksi. Kaapin hinta jäi kysymättä. Tuhkan poisto taisi olla kehtysvaiheessa. Vaan toimihan se sittenkin!!!
Enpä tullut bonganneeksi. Olin hereillä sillä hetkellä kun sanoivat hinnaksi 150000€+ALV ja vähän äänessäkin siinä loppuvaiheessa istuntoa.
Jaaha, että tonni ja kilowatti tunnissa. Vai miten se meneekään! ;)
Meikä oli se jonka hiasse kaipasi työntöapua hangesta. Et kai ollut työntämässä?
-
Tuota olen hiukan enempikin miettinyt että tekisi maalämpökierron jonka yhdistäisi ilmalämpöpumpun putkeen kennon ja kompressorin väliin lämmönvaihtimella :o Kymmenen asteen pakkasessa toimii lämpöpumppu vielä hyvin ja se maalämpöpiirin lämpötila ei varmaan helpolla niin alas laske. Ongelma on vaan lyhyehkö käyttöaika kun harvoin on kuukautta pidempiä pakkasia :-\
-
Jaaha, että tonni ja kilowatti tunnissa. Vai miten se meneekään! ;)
Meikä oli se jonka hiasse kaipasi työntöapua hangesta. Et kai ollut työntämässä?
Ei se joka tunti tonnia maksa. :-X (Vahdattiin siitä tien toiselta puolelta vakaasti autosta ettei siihen Hiacen päätyyn taida mahtua enempää äijiä.) :-[
-
Omassa autotallissa, 64m2, sähkölämmitys. Seinärakenne pelti, villa 100mm, pelti, yläpohjassa 100mm vuorivillaa. Ilmalämpöpumppu tulee laskemaan kulutuksen kolmannekseen. 100mm lisäeristystä koolauksineen olisi vaatinut 16m3 selluvillaa, en saanut kannattamaan paperilla nykyisillä sähkön polkuhinnoilla.
Paljonkos sellaisen "polkuhinnan" hinta on per KWh veroineen ja kaikkineen?
Öljylämmitys on kalliimpaa kuin suora sähkö, kun huomioidaan polton ja lämpökanaalin hyötysuhde. Sähkö n. 15c/kwh.
Suunnittelija laski että lisäeristämisellä olisi säästänyt 2000-3000kwh, lämpöpumpulla säästän enemmän.
Kannattais ehkä kilpailuttaa sähkösi, ku mullaki valtakunnan kalleimmassa firmassa sähkö 10/12 senttiä veroineen. En vaan viittiny vaihtaa toimittajaa, ettei sähkökatkot ala venyyn :-\
-
Lueskelin tuossa Hanakat -mainosta
http://www.hanakat.fi/extranet/aineisto/hanakat-kuvasto_1_2012.pdf
SIvulla 15 on viilennyksen merkeissä esitelty maaputkiston yhdistäminen puhallinpatteriin eli ILP:n sisäyksikköön. Nibe Fighter 1250 kohdalla tämä mahdollisuus mainitaan ja todetaan että olisi syytä olla lämpökaivo.
http://www.hanakat.fi/tuotteet/lammitys/lampopumput/maalampopumput/nibe/
Tämäkään ei vielä ole se mitä etsimme, eli varsinainen budjettiversio ilman varaajaa ja sähkövastusta. Maaputkiston ja sisäyksikön väliin tarvitaan pelkkä kylmäainekierto. Itse asiassa se voisi olla sulatusautomatiikan ja sääsuojauksen verran halvempi kuin ILP-ulkoyksikkö. Kuka löytää komponenttimarkkinoilta pelkän pumpun? Hmm...ilmasta ottava ulkoyksikkö pystyy suuren osan vuotta operoimaan lämpimämmässä kuin maakeruuputkisto+ILP:t on halpoja, joten renen ehdotus menee jatkoon.
Tuota olen hiukan enempikin miettinyt että tekisi maalämpökierron jonka yhdistäisi ilmalämpöpumpun putkeen kennon ja kompressorin väliin lämmönvaihtimella :o Kymmenen asteen pakkasessa toimii lämpöpumppu vielä hyvin ja se maalämpöpiirin lämpötila ei varmaan helpolla niin alas laske. Ongelma on vaan lyhyehkö käyttöaika kun harvoin on kuukautta pidempiä pakkasia :-\
-
Tuosta ILP:illä viilennyksestä on kyllä liikkeellä monenlaista urbaanilegendaa. Puhutaan että jäähdytys syö lämmityskauden säästöt. Tai asunnossa ilmalämpöpumppu pilaa sisäilman tai aiheuttaako se kosteusongelmia. Kirjailin kokemuksia näihin kysymyksiin blogissa
http://viestitin.blogspot.com/2012/05/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-2.html