Suomen kuntarakenteessa on vain yksi ainoa ongelma... Kepu menettää kuntadiktatuurivaltansa - lopullisesti - ja se on onneksi Isänmaalle 
Minusta on jo vuosia näyttänyt siltä, että ongelma nähdäänkin nimenomaan valtapoliittisena ongelmana, ei suinkaan hallinnollisena tai kansalaisten yhdenvertaisuutta uhkaavana. Että vähät maakuntien ihmisistä, kunhan saadaan omat mandaatit entistä mahtavammiksi.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan hallitus antaa vielä tämän syksyn aikana konkreettiset esitykset siitä, miten kuntarakennetta pitäisi eri puolilla maata muuttaa. ”Valtiovarainministeriössä tehdään parasta aikaa karttaharjoituksia ja etsitään kriteerejä joiden mukaan kuntarajat jatkossa piirretään”, Virkkunen kertoo. Hallituksen tavoitteena on työssäkäyntialueisiin perustuva kuntarakenne. Kuntien tulisi myös olla riittävän suuria, jotta ne voivat vastata itsenäisesti lähes kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Niin, lukikohan kukaan ihan tarkkaan mihin suuntaan Soininvaaran kynä osoittaa:
Kuntarakenteen pahimmat ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla.
>Suurimmat ongelmat ovat Helsingin, Tampereen ja parin muun suurimman kaupungin ympärillä. Valtaosa maakuntakaupungeista saa synninpäästön!
Se näkyy hajonneena yhdyskuntarakenteena, suurina kustannuksina, pitkinä etäisyyksinä, huonona palvelutasona ja heikkona elinkeinopolitiikkana. Ja huono yhteistyökyky tuottaa yhteensopimattomia ratkaisuja.>Nimenomaisesti Pääkaupunkiseudulle puolestaan menee tämän lauseen kärki. Kustannukset nousevat, etäisyydet kasvavat ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat. Kansalaisen kannalta ehkä surkein esimerkki on HUS tehottomuus: Palvelut eivät toimi, niitä ei ole saatavilla ja "tehokas SUURI yksikkö" tuottaa valtakunnan kalleinta terveydenhoitopalvelua.
JOHTOPÄÄTÖS: Ruuhka Suomen hallitus on hyvä ja hoitaa ensin oman hiekkalaatikkonsa kuntoon, ja lähtee vasta sitten valtapoliittisesti motivoiduille ristiretkille maakuntiin!
