Kuntarakenteen pahimmat ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla. Se näkyy hajonneena yhdyskuntarakenteena, suurina kustannuksina, pitkinä etäisyyksinä, huonona palvelutasona ja heikkona elinkeinopolitiikkana. Ja huono yhteistyökyky tuottaa yhteensopimattomia ratkaisuja.

Osmo Soininvaara 14.8.2011, Suomen Kuvalehdessä


Että minne kuntien ongelmat kasautuukaan?

"Se näkyy hajonneena yhdyskuntarakenteena, suurina kustannuksina, pitkinä etäisyyksinä, huonona palvelutasona ja heikkona elinkeinopolitiikkana"

Osmo on asunut liian pitkään maalikylässä jos pikkuasiat alkavat riepomaan 

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella 50-70 kilsan työmatkat on tavallisia. Ja lyhyempiinkin saa kulumaan pari tuntia päivässä.

Jos pakkoliitoksiin mennään, on ensimmäinen naitettava pääkaupunkiseutu, seuraavaksi Turku+ympäristökunnat/kaupungit. Noista irtoaa suurimmat säästöt....

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella 50-70 kilsan työmatkat on tavallisia. Ja lyhyempiinkin saa kulumaan pari tuntia päivässä. Jos pakkoliitoksiin mennään, on ensimmäinen naitettava pääkaupunkiseutu, seuraavaksi Turku+ympäristökunnat/kaupungit. Noista irtoaa suurimmat säästöt....

No ku juju on se et tarttee elää omilla verotuloillaan. Niin esim. kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tekee. Tundralla ja Kepulandiassa elää omillaan vaan Oulu... ja Rovaniemi nipin napin... kaikki muut on meiän kunnon ihmisten - veronmaksajien - sosiaalipummeja ja elättejä.,

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.08.11 - klo:16:30

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella 50-70 kilsan työmatkat on tavallisia. Ja lyhyempiinkin saa kulumaan pari tuntia päivässä. Jos pakkoliitoksiin mennään, on ensimmäinen naitettava pääkaupunkiseutu, seuraavaksi Turku+ympäristökunnat/kaupungit. Noista irtoaa suurimmat säästöt....

No ku juju on se et tarttee elää omilla verotuloillaan. Niin esim. kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tekee. Tundralla ja Kepulandiassa elää omillaan vaan Oulu... ja Rovaniemi nipin napin... kaikki muut on meiän kunnon ihmisten - veronmaksajien - sosiaalipummeja ja elättejä.,

Tervetuloa vaan tänne Perämeren pohjukkaan, jossa 1% väestöstä tahkoaa 7% Suomen vientituloista... sillä rahalla voi toimistossa muutaman paperin siirrellä...

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella 50-70 kilsan työmatkat on tavallisia. Ja lyhyempiinkin saa kulumaan pari tuntia päivässä.

Jos pakkoliitoksiin mennään, on ensimmäinen naitettava pääkaupunkiseutu, seuraavaksi Turku+ympäristökunnat/kaupungit. Noista irtoaa suurimmat säästöt....

Mutta tuo etäisyys on usein vapaaehtoista. On muutettu kauemmas palveluista.

Joo, kommenttini oli asiaton. Ihan niinkuin se, mihin vastasin. Pitäisi noudattaa Mauno Koiviston poliittista ohjetta, että ei pidä provosoitua kun provosoidaan.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.08.11 - klo:16:30

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella 50-70 kilsan työmatkat on tavallisia. Ja lyhyempiinkin saa kulumaan pari tuntia päivässä. Jos pakkoliitoksiin mennään, on ensimmäinen naitettava pääkaupunkiseutu, seuraavaksi Turku+ympäristökunnat/kaupungit. Noista irtoaa suurimmat säästöt....

No ku juju on se et tarttee elää omilla verotuloillaan. Niin esim. kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tekee. Tundralla ja Kepulandiassa elää omillaan vaan Oulu... ja Rovaniemi nipin napin... kaikki muut on meiän kunnon ihmisten - veronmaksajien - sosiaalipummeja ja elättejä.,

Kyllä Pyhäntäkin ellää omillaan. Mutta eipä siitä oo mittää hyötyä meile sivukyläläisille.

Kun Lappiin tehtiin vesivoimalat joilla tahkotaan sähkö etelään niin mistäs se raha tuli jolla ne padot ja turbiinit rakennettiin? Lapistako kunnat keräsivät ja rahoittivat? Mistä saatiin rahat niihin Tornion sulattoihin? Kuntalaiset kolehdilla keräsivät? Suurimmassa osassa näistä jos rahaa ei olisi etelästä tullut niin hankkeet olisivat edelleen tekemättä. Ja koska sijoitetulle pääomalle (omistukselle) täytyy saada kohtuu korko niin raha tulee siis rahan luo. Tämä vaan pakkaa monelta unohtumaan.

Kysymys hyvä. Tässä näkyy laajemminkin tapa ajatella politiikkaa ja yhteisten asioiden hoitoa. Yksi suosittu filosofia on, että kun kaikki ajavat omaan napaan katsoen omaa etuaan, niin kaikkien etu tulee loppupelissä hoidettua. Niin kaupunkipellet, pankollamakaajat, riistoporvarit kuin lusmuduunaritkin tulevat näin hoidettua.

Toinen tapa ajatella on yhteistyön ja keskinäisen riippuvuuden malli, jossa hetken ajatellaan muutakin kuin omaa välitöntä etuaan. Vaikkapa voortimiehen kuvailemat investoinnit luonnonvarojen kesyttämiseen. Ei oikein onnistu, jos ei ole niitä pääomia, mutta yhtä heikosti sekin, jos ei ole niitä luonnonvaroja. Kaikkia tarvitaan.

Petri

Kuntarakenteen pahimmat ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla. Se näkyy hajonneena yhdyskuntarakenteena, suurina kustannuksina, pitkinä etäisyyksinä, huonona palvelutasona ja heikkona elinkeinopolitiikkana. Ja huono yhteistyökyky tuottaa yhteensopimattomia ratkaisuja.

Osmo Soininvaara 14.8.2011, Suomen Kuvalehdessä


Että minne kuntien ongelmat kasautuukaan?

suolen kuvalehti nollatason julkaisu jälleen kerran

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 18.08.11 - klo:15:30

Kuntarakenteen pahimmat ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla. Se näkyy hajonneena yhdyskuntarakenteena, suurina kustannuksina, pitkinä etäisyyksinä, huonona palvelutasona ja heikkona elinkeinopolitiikkana. Ja huono yhteistyökyky tuottaa yhteensopimattomia ratkaisuja.

Osmo Soininvaara 14.8.2011, Suomen Kuvalehdessä


Että minne kuntien ongelmat kasautuukaan?

suolen kuvalehti nollatason julkaisu jälleen kerran

Laiteaan kepu- ja perslandian käpykunnat kaikki yhteen pompsiin...

niin loppuu se piiparisten paapominen.

Suomen kuntarakenteessa on vain yksi ainoa ongelma... Kepu menettää kuntadiktatuurivaltansa - lopullisesti - ja se on onneksi Isänmaalle 
=
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan hallitus antaa vielä tämän syksyn aikana konkreettiset esitykset siitä, miten kuntarakennetta pitäisi eri puolilla maata muuttaa. ”Valtiovarainministeriössä tehdään parasta aikaa karttaharjoituksia ja etsitään kriteerejä joiden mukaan kuntarajat jatkossa piirretään”, Virkkunen kertoo. Hallituksen tavoitteena on työssäkäyntialueisiin perustuva kuntarakenne. Kuntien tulisi myös olla riittävän suuria, jotta ne voivat vastata itsenäisesti lähes kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 18.08.11 - klo:17:42

Tervetuloa vaan tänne Perämeren pohjukkaan, jossa 1% väestöstä tahkoaa 7% Suomen vientituloista... sillä rahalla voi toimistossa muutaman paperin siirrellä...

En olisi Petriltä odottanut näin kapeaa katsantokantaa? Mm emo-heikki säännönmukaisesti kun hehkuttaa että miten sähkö ja mineraalit ja muut tahkotaan maakunnissa rahaksi niin että miten se on mahdollista? Kun Lappiin tehtiin vesivoimalat joilla tahkotaan sähkö etelään niin mistäs se raha tuli jolla ne padot ja turbiinit rakennettiin? Lapistako kunnat keräsivät ja rahoittivat? Mistä saatiin rahat niihin Tornion sulattoihin? Kuntalaiset kolehdilla keräsivät? Suurimmassa osassa näistä jos rahaa ei olisi etelästä tullut niin hankkeet olisivat edelleen tekemättä. Ja koska sijoitetulle pääomalle (omistukselle) täytyy saada kohtuu korko niin raha tulee siis rahan luo. Tämä vaan pakkaa monelta unohtumaan.

Mistähän se raha on tullut Helsinkiin ja Helsingin rakentamiseen? Eiköhän se ole maaseudulta alkujaan peräisin?

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 18.08.11 - klo:17:52

Lainaus käyttäjältä: Petri - 18.08.11 - klo:17:42

Tervetuloa vaan tänne Perämeren pohjukkaan, jossa 1% väestöstä tahkoaa 7% Suomen vientituloista... sillä rahalla voi toimistossa muutaman paperin siirrellä...

En olisi Petriltä odottanut näin kapeaa katsantokantaa? Mm emo-heikki säännönmukaisesti kun hehkuttaa että miten sähkö ja mineraalit ja muut tahkotaan maakunnissa rahaksi niin että miten se on mahdollista? Kun Lappiin tehtiin vesivoimalat joilla tahkotaan sähkö etelään niin mistäs se raha tuli jolla ne padot ja turbiinit rakennettiin? Lapistako kunnat keräsivät ja rahoittivat? Mistä saatiin rahat niihin Tornion sulattoihin? Kuntalaiset kolehdilla keräsivät? Suurimmassa osassa näistä jos rahaa ei olisi etelästä tullut niin hankkeet olisivat edelleen tekemättä. Ja koska sijoitetulle pääomalle (omistukselle) täytyy saada kohtuu korko niin raha tulee siis rahan luo. Tämä vaan pakkaa monelta unohtumaan.

Mistähän se raha on tullut Helsinkiin ja Helsingin rakentamiseen? Eiköhän se ole maaseudulta alkujaan peräisin?

Joo... sieltähän se... maitotileiltä on lähetetty... ystävällisesti       

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 18.08.11 - klo:16:30

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella 50-70 kilsan työmatkat on tavallisia. Ja lyhyempiinkin saa kulumaan pari tuntia päivässä. Jos pakkoliitoksiin mennään, on ensimmäinen naitettava pääkaupunkiseutu, seuraavaksi Turku+ympäristökunnat/kaupungit. Noista irtoaa suurimmat säästöt....

No ku juju on se et tarttee elää omilla verotuloillaan. Niin esim. kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tekee. Tundralla ja Kepulandiassa elää omillaan vaan Oulu... ja Rovaniemi nipin napin... kaikki muut on meiän kunnon ihmisten - veronmaksajien - sosiaalipummeja ja elättejä.,

  *** Kyllä Aulis osaa  
 Mutta jos asiassa pysytään, niin kyllä se etelä-suomi kaikkein eniten niitä veroeuroja myös kuluttaakin. Ja nimenomaan valtiontuloveron kautta kerättyjä.
Toki teillä on siellä eniten myös näitä turhia kunnon ihmisiä, eli työmarkkinatuella tai toimeentulo- ja asuntotuella kaljaa kittaavia ja muuta ilkeyttä ja kuluja aiheuttavaa ainesta  

Ei teitä turhakkeita kyllä millään viittis enää pitkään elättää. Edes säälistä