Kysäse pälkäneeltä strutsitilalta. Siellä piti laittaa tilateurastamo pystyyn useamman osakkaan voimin.
Kustannukset olisi olleet muistaakseni neljä-viis sataatuhatta euroa. Muistaakseni tarkoitus oli teurastaa n. 3000 nautaa/sikaa vuodessa. Henkilökunnan tarve tuolla määrällä on pari henkeä teurastukseen. Lihan leikkaukseen tarvitaan 1-2 henkeä.

Kysäse pälkäneeltä strutsitilalta. Siellä piti laittaa tilateurastamo pystyyn useamman osakkaan voimin.
Kustannukset olisi olleet muistaakseni neljä-viis sataatuhatta euroa. Muistaakseni tarkoitus oli teurastaa n. 3000 nautaa/sikaa vuodessa. Henkilökunnan tarve tuolla määrällä on pari henkeä teurastukseen. Lihan leikkaukseen tarvitaan 1-2 henkeä.

Leikkuuhommiin todella pimeää työvoimaa Pälkäneellä:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kaksoissurmaaja-terhi-tervashonka-jai-kiinni/art-1288405261237.html

Ramille vastauksena, että tarkoitus on rakentaa lihalle tarina kotitilalta asiakkaan lautaselle. Eli alkutuotanto ja teurastus tulisi olemaan erittäin oleellinen osa yrityksen toimintaa.

Jos on luomulihaa niin ok, muuten ei onnistu.

Suomalaiset tilat on heränneet aivan liian myöhään luomutuotteiden kysyntään.

Sian lihan tuotannon luomusäännöt on niin tiukat ja järjettömät, ettei homma isossa mittakaavassa kannata. Joku voi erikoistua, mutta kovin paljon tilaa niillä markkinoilla ei ole. Ennemmin mielestäni kannattaisi panostaa eläintehyvinvointiin ja koittaa markkinoida sitä. Unohtaa luomun ruokinta- ja lääkintärajoitukset yms. Jos luomulle on markkinoita syntyy sinne myös tarjontaa...

Sian lihan tuotannon luomusäännöt on niin tiukat ja järjettömät, ettei homma isossa mittakaavassa kannata. Joku voi erikoistua, mutta kovin paljon tilaa niillä markkinoilla ei ole. Ennemmin mielestäni kannattaisi panostaa eläintehyvinvointiin ja koittaa markkinoida sitä. Unohtaa luomun ruokinta- ja lääkintärajoitukset yms. Jos luomulle on markkinoita syntyy sinne myös tarjontaa...

Luomusäännöstön hyväksyminen on pitkälti asennekysymys. Sianpito on ollut niin helppoa ja teknistä, että sikahoitelijoiden on vaikea siihen lähteä.  Kanahäkkien vaihtuminen työläämpiin virikehäkkeihin pistää munantuottajat muuttamaan asenteitaan jo siinä kohdin ja luomukanaloihin siirtyminen näyttää olevan helpompaa kanafarmareilla kuin sikailijoilla.
Mitään muuta keinoa lihan hinnan parantamiseksi ei ole kuin kunnolla tarkastettu
ja sääntöistetty erityistuotanto. Luomu on sellainen valmis paketti. On vain otettava oma asenne käsittelyyn ja  tehtävä se todeksi. Luomu-statuksella on jo nyt hyvä maine ja sillä saadaan ilman imagonluontia tavara tunnetuksi ja myytyä.
Tavanomainen sikasektori ei tule tällä yhteiskuntamuodolla (kapitalismi) koskaan
olemaan kunnon tulonlähde ilman vippaskonsteja. Ei tarinanteolla saada lihan laatua ja eettisyyttä paranemaan eikä uskottavuutta.
Ota valmis paketti.

Sikapuolella luomu ei ole, mitään super eettistä. Suomessa ei ole esim. luomuvalkuaista saatavilla riittävästi eikä luomurehussa ole riittävästi eikä oikeassa suhteessa sian tarvitsemia aminohappoja. Toisinsanoen luomussa sika ei saa oikeanlaista ravintoa, onko se eettistä? Toinen suuri ongelma on lääkinnän rajoittaminen, mikä idea on, että lihasikaa saa lääkitä vain kahdesti? Tavanomaisessa tuotannossakin "varmuuden vuoksi" lääkitseminen on kiellettyä, luomussa suorastaan kielletään kipeen eläimen hoito, onko se eettistä?

Suuremmat karsinat ja kuivikkeiden käyttö on sitä todellista sian hyvinvoinnin parantamista. Se on mahdollista huomattavasti halvemmalla ilman luomun hölmöjä sääntöjä. Tottakai on niin, että luomu ei pelkästään, eikä edes suurimmalta osalta pyri eläimen hyvinvoinnin parantamiseen. Tavoitteena on luonnonmukaisesti tuotettu ja puhdas, ongelma on vain siinä, että tavanomainenkin suomalainen liha on todella puhdasta. Lisäarvo, minkä asiakas luomussa saa on aika pieni varsinkin jos vertaisi tuotantoon, missä eläimellä on enemmän tilaa ja kuivikettä käytössään.

Tavanomaiselle sialle Suomessa voi käyttää glyfosaatilla tapettua viljaa ja sitä todellakin tehdään ja enenevissä määrin.  Näillä resepteillä valistunutta kuluttajaa
ei enää huijata.  Yleinen ja yhtäläinen sekä tunnettu luomu-status antaa kuluttajalle mahdollisuuden hankkia varmuudella sen sääntöjen mukaista tuotetta sekä jalostuksen tuntemana tuotantomuotona paremman tilityshinnan.
Oman uskottavan, korkeasti eettisen  lihatuotteen luominen pellosta kuluttajan paketiksi ja sen myydydyksi saamiseksi kuluttajalle on yhdelle pienelle yritykselle hirvittävän kovan työn takana.

On asia erikseen  onko pelkkää viljaa syövä lihaeläin tulevaisuudessa globaalisti eettinen elintarvike.  Sehän syö rehua tehoviljellyiltä pelloilta, jotka voitaisiin valjastaa kasvintuotannolle joka olisi suoraan ihmisravintoa.  Lisäksi sian kavatukseen kuluu tolkuton määrä energiaa; kasvatusolosuhteet > lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys, väkilannoitteilla kasvatetut rehut> yksin typpikilon tuottaminen vaatii öljykilon verran energiaa, viljan kuivatus yms.  

Lihan tuottaminen on järkevintä suorittaa typensitojanurmikasveilla, jotka aiheuttavat pelloilla positiivisen ravinteita (varsinkin typen) lisäävän vaikutuksen.  Tämän jälkeen nurmista vapautuvan hedelmällisen maan tuotto käytetään kasviperäisen ihmisravinnon tuottamiseen.

Kyllä sianlihan tuottajien pitäisi pikkuhiljaa alkaa ajattelemaan luomua vaihtoehtona, niin kuin kaikessa muussakin tuotannossa. Myöskin pitäisi alkaa suosimaan maatiaisempia rotuja. Eräs vanha kaverini on keittiömestari ja sanoo, että nykyaikainen sika on jalostettu liian rasvattomaksi. Eli jos paistinkin pistää uuniin, niin ensin sisään täytyy ruiskuttaa suolavetta kostukkeeksi. Nykyisin jos hän käyttää sikaa, hän huolii ainoastaan pienten tilojen viljapossua tai luomu sikaa.
Muutenkin vastustan ehdottomasti nykyisenlaisia sika tehtaita ja boikotoin niiden sianlihaa gm-soijan käytön vuoksi. Kyllähän varmasti meistä jokainen on nähnyt amerikkalaiset sairaanloiset läskit. Mistähän mahtaa suurelta osin johtua! Juuri näiden geenimanipuloitujen tuotteiden ja hormoonilihan käytön vuoksi. Katsokaa nyt vaikka amerikkalaisia naisia - naisen ylävartalo saattaa olla normaalin kokoinen, mutta sitten on valtava 100kg hormooni perse.

Viljapossu? Näyttäkää minulle possu joka ei ole syönyt viljaa.

JK Nyman Oy kasvattaa luomusikoja Loimaalla ja maksaa luomuviljasta hyvän hinnan. Viljelevät paljon härkäpapua valkuaislähteeksi. Mahtaako olla myös Stripparin rypsipuristetta rehuissaan?

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/30-nymanin-veljekset-tuottavat-luomusianlihaa

Taas rakentavat uutta sikalanpätkää.

http://www.loimaanlehti.fi/uutiset/172488.html

Olikohan niin, että kaikki kopit ei olleet vielä luomukelpoisia, kun tuo teurasmäärä/emakko näyttää kovin pieneltä?

Ja Pajuniemi jalostaa:

http://www.pajuniemi.fi/

Prismassa on heidän maistiaisiaan usein tullut napsittua ja hyvää on. Kysyntää luomupuolella olisi, selvittäkää nyt ihmeessä, miten niiden ehtojen kanssa voi elää. Markkinointi on ainakin rehellisellä pohjalla, eikä tarvitse mitään "possuja pihanurmikolla" -trikkikuvia, kun tuotantotapa on normitettua ja valvottua selvästi tusinatuotantoa lajinmukaisemmissa olosuhteissa.

lehmänviljelijä ei tiedä, mistä puhuu tai on vähän hölmö. Minkä takia ei saisi olla isoja tiloja ja mihin väittämäsi isojen tilojen tuottama huonompi lihanlaatu perustuu? GMO- soijaan vai? Suomeen ei tuoda GMO- soijaa tällä hetkellä, en tiiä, mistä käsitys tulee, mutta se on väärä. Viljapossu taas on melkoista harhaanjohtamista. Kaikkien sikojen rehu pohjautuu viljaan. Mitä pahaa siinä on, että sialle tarjoaa sen tarvitsemaa ravintoa ja viljan joukkkoon lisätään OVR:ää? OVR parantaa rehun makua ja pohjautuu täysin ohraan. Jalostus puolestaan pohjautuu aivan täysin kuluttajan toivomuksiin. Kuluttaja haluaa vähärasvaista lihaa ja sitä jalostajat ovat halunneet tarjota. Vähärasvaisuudella ei ole mitään tekemistä "tehotuotannon" kanssa, se on koko tuotannon asia.

Mutta tämä nyt siirtyy pois itse asiasta. Tuntuu, että tilateurastamon rakentaminen ei keskustelijoiden mielestä olisi kannattavaa? Kuitenkin meillä on paljon tilateurastamoja jotka ovat menestyneet... Tietääkö joku, kuinka suurella osalla pienistä teurastamoista on omaa alkutuotantoa?

 Suomi on iso maa, joten teurastamon sijainnilla on myöskin suuri merkitys kun se tuotteitten markkinointityö on uudella tuotemerkillä haastavaa etenkin jos ei pelkällä hinnalla markkinoida (eikä kannatakkaan, sillä halpa on synonyymi huonolle ja hinnan nosto on vaikeaa markkinoilla. Ja jos onnistuukin niin kauppa vie sen) joten myyntikonsulttina kiertelemiseen kaupoissa ja messuloissa menee rutkasti aikaa.
 Jos teurastamo sijaitsee jossain Helsinki, Turku, Tampere kolmion läheisyydessä niin ostovoima on lähellä eikä työaikasi kulu autonratissa.

Olen Jätkän kanssa täysin samaa mieltä, että sijainti on todella tärkeää. Minä miellän lähiruuan 100-150km säteellä tuotetuksi. Tilateurastamon ympärillä pitää olla asiakkaita. Itse asun länsi-suomessa, eli ihmisiä on 150 kilsan säteellä yli 500 000. 3 000 sian teurastamo/leikkaamo vaatii noin 10 000 asiakasta jotka syövät 25kg sian lihaa vuodessa ja kaikki kulutettu liha ostetaan teurastamolta/leikkaamolta. Tuotteiden on oltava laadukkaita ja tietenkin hieman kalliimpia. En usko tilateurastamon voivan kilpailla hinnalla, kilpailutekijät ovat laatu ja brändi. Brändin rakentaminen ja laadun tuottaminen ovat vaikeita, missä epäonnistuminen tulee kalliiksi, mutta onnistuminen paljon hyvää...

Mikä teidän mielestä on lähiruokaa? Virallista selitystähän sille ei ole.

 Eikös tuo liha määrä merkitse sitä että vuodessa asiakkaat valitsevat sen 500 000-750 000 kertaa tuotemerkkinne tuotteen ostoskärryyn/ ravintola annoksen lautaselleen vuoden aikana ja seuraavina vuosina tekisivät samoin (Se 10 000 ihmistä/25kg on itsesi pettämistä). Kuluttaja muistaa sen kuluttajatutkimuksen myöhemmät ostolupaukset vain sen hetken kun eivät halua aiheuttaa kyselijälle pahaa mieltä. Mutta onnistuu se tuollakin asiakaspohjalla jos myyntikonsulenttisi tai sinä itse olet kyllin pätevä löytämään ne maksukykyiset ihmiset ihmisvirrasta jotka ostavat tuotteesi nyt ja vastaisuudessa.  Mikään muu ei harmita enempää kuin nämä jaarittelijat jotka vievät konsulentin aikaa ja ottavat tuotteen mukaansa ja vaihtavat sitten siihen Rainbow pakettiin hetken kuluttua ja samaan aikaan se segmenttiin sopiva kuluttaja kävelee ohitse ja valitsee kilpailevan tuotteen.

lehmänviljelijä ei tiedä, mistä puhuu tai on vähän hölmö. Minkä takia ei saisi olla isoja tiloja ja mihin väittämäsi isojen tilojen tuottama huonompi lihanlaatu perustuu? GMO- soijaan vai? Suomeen ei tuoda GMO- soijaa tällä hetkellä, en tiiä, mistä käsitys tulee, mutta se on väärä. Viljapossu taas on melkoista harhaanjohtamista. Kaikkien sikojen rehu pohjautuu viljaan. Mitä pahaa siinä on, että sialle tarjoaa sen tarvitsemaa ravintoa ja viljan joukkkoon lisätään OVR:ää? OVR parantaa rehun makua ja pohjautuu täysin ohraan. Jalostus puolestaan pohjautuu aivan täysin kuluttajan toivomuksiin. Kuluttaja haluaa vähärasvaista lihaa ja sitä jalostajat ovat halunneet tarjota. Vähärasvaisuudella ei ole mitään tekemistä "tehotuotannon" kanssa, se on koko tuotannon asia.

Mutta tämä nyt siirtyy pois itse asiasta. Tuntuu, että tilateurastamon rakentaminen ei keskustelijoiden mielestä olisi kannattavaa? Kuitenkin meillä on paljon tilateurastamoja jotka ovat menestyneet... Tietääkö joku, kuinka suurella osalla pienistä teurastamoista on omaa alkutuotantoa?

Maaseudun tulevaisuudessa oli joskus viime vuonna juttua, että sian- ja siipikarjanrehuksi on tuotu gm-soijaa jo parisen vuotta - syystä että geenimanipuloimatonta soijaa ei tahdo saada hankittua. Samassa jutussa kerrottiin, että 100% puhdasta soijaa ei enää nykyisin ole saatavissa.
Täällä meilläpäin viljapossuiksi kutsutaan sellaisia sikoja, joille ei anneta teollisia rehuja ollenkaan.

Sikatehtaista puhuessani tarkoitan tuotannon eettisyyttä. Henkilökohtaisesti ajatellen kymmenen - kahdenkymmenen sian tunkeminen pieneen karsinaan ei todellakaan ole sian luontaisen käyttäytymisen kaltainen paikka. Suurin osa kaupantiskillä tietenkin valitsee sen teollisesti tuotetun sianlihan, mutta sehän on jokaisen henkilökohtainen valinta. Minun valintani on luomusika jos sitä on saatavilla ja jos ei, niin sitten valitsen viljapossun jos taas sitä on saatavilla.
Tässä lähellä on siis viljasikatila, jolla on kolmisenkymmentä emakkoa joidenka jälkikasvun tila kasvattaa teuraaksi. Kaikki siat ovat kesäisin laitumella tonkimassa. Kyseisellä tilalla ei sioille anneta mitään teollisia rehuja, vaan kaikki ruoka tuotetaan suoraan tilalla. Samalla tavoin meillä kasvatettiin sikoja kun olin pieni, erona ainoastaan se että siihen aikaan meillä oli 12 emakkoa.

Vaikka siat ovat jalostettu vähä rasvaisiksi, niin eikös ne silti jonkun verran saa rasvoittumaan ruokinnalla?
Tässä muutama vuosi sitten, kun vielä tampere-tv oli hengissä, toimittaja järjesti coussican ravintoloitsija/keittiömestarille sokkotestin sian lihoista. Tarjolla oli saksalaista, tanskalaista ja suomalaista teollisesti tuotettua possua, sekä viljapossua. Viljapossu voitti ylivoimaisesti. Seuraavana oli suomalainen teollisesti tuotettu possun liha ja viimeisenä saksalainen sianliha. Saksalaista sianlihaa hän ei edes maistanut, koska jo sen haju oli luotaan työntävä. Kyseessä oli siis sokkotesti.

Vai että luomupossulla pelastetaan maailma  Kuka niitä karvapörrejä ostaa, saparot tippuu ensimmäisenä valkuaisen puutteessa ja itikat syö nahat niin turraksi että ne pitää nylkeä ennenku kelpaa elintarvikkeeksi..