Common raileilla ei käsittääkseni paljon polttoöljyn puhtauden kanssa pelleillä.
Paskaiset tynnyrit ja puhdistamaton 20v ikäinen säiliö tarkoittavat lähes poikkeuksetta tuhansien eurojen remonttia common raileihin. Suuttimet menevät tukkoon.

Meillä suuttimissa ohivirtaus lisääntyi niin paljon että railipaine laski ja kone alkoi röpöttää täysillä kuormitettaessa.
CR suuttimien kunnon pystyy selvittämään helposti, kerää vuotoöljyn mittalaseihin, mikäli ohivirtausta on paljon on suutin rikki.

Pe tilasin ja just kävi auto, kesälaatu 5000 l hintaan 0.98, pari muuta tarjousta 0.99-0.995

Aika monta vuotta on ajettu talvilaadulla läpi vuoden. On tossa pari common railiakin jo nurkissa, että huonompi homma jos polttoaine ei niille sovellu. Laittakaa linkkiä jos asiasta löytyy kunnon faktaa.

Aika monta vuotta on ajettu talvilaadulla läpi vuoden. On tossa pari common railiakin jo nurkissa, että huonompi homma jos polttoaine ei niille sovellu. Laittakaa linkkiä jos asiasta löytyy kunnon faktaa.

Eiköhän nämä maket, kaket ja väket jotka pitkin vuotta seilaa suomen maassa kesäpööllä, ole tehny jo riittäviä kokeita....

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.06.13 - klo:18:08

Aika monta vuotta on ajettu talvilaadulla läpi vuoden. On tossa pari common railiakin jo nurkissa, että huonompi homma jos polttoaine ei niille sovellu. Laittakaa linkkiä jos asiasta löytyy kunnon faktaa.

Eiköhän nämä maket, kaket ja väket jotka pitkin vuotta seilaa suomen maassa kesäpööllä, ole tehny jo riittäviä kokeita....

Jovain, jos kesälaadulla selviää ympäri vuoden, niin hassua jos talvilöpö on vahingoksi...

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288538761163.html

 

Kannattaa tilata säiliöt täyteen vasta talven kovimmilla pakkasilla.
Keväällä kun aurinko alkaa lämmittää, pursuaa säiliöistä kymmeniä litroja ilmaista polttoainetta 

Talvilaadun voitelevuus on kyllä täysin nolla.

Nesteen kotisivuilla on kesälaadun tuotetiedot linkitetty väärään dokumenttiin, joten en pysty sitä kautta asiaa tarkistamaan, mutta Teboilin sivulta löysin...

http://www.teboil.fi/page.asp?path=1;1510;1508;4348;4585

heidän speksinsä moottoripolttoöljyille. Siellä ainakin on kohdassa voitelevuus lukema 350, sekä kesä, että raskaalla talvilaadulla.

Nesteellä on polttoaineluokissa -5/-15 ja -29/-34 samoin voitelevuuslukema 350, jostain syystä oletan, että kesälaadun kanssa on myös näin.

Että tämmöstä....

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 17.06.13 - klo:13:03

Talvilaadun voitelevuus on kyllä täysin nolla.

Nesteen kotisivuilla on kesälaadun tuotetiedot linkitetty väärään dokumenttiin, joten en pysty sitä kautta asiaa tarkistamaan, mutta Teboilin sivulta löysin...

http://www.teboil.fi/page.asp?path=1;1510;1508;4348;4585

heidän speksinsä moottoripolttoöljyille. Siellä ainakin on kohdassa voitelevuus lukema 350, sekä kesä, että raskaalla talvilaadulla.

Nesteellä on polttoaineluokissa -5/-15 ja -29/-34 samoin voitelevuuslukema 350, jostain syystä oletan, että kesälaadun kanssa on myös näin.

Että tämmöstä....

Mää luulen että noiden saitin "asiantuntijoiden" jutut voi unohtaa....

Joo, *****, mulla meni koko illan ohjelma uusiksi, kun aloin selvittämään tätä polttoaineasiaa Kaivoin esille common rail Valmetin käyttöohjekirjasta polttoaineen speksit.

viskositeetti, +40 astetta, vaatimus 2,0-4,5 mm2/s
voitelevuus, vaatimus enintään 460 mikrometriä.

Nesteen -29/-34
viskositeetti, yleisin arvo 2,0 mm2/s vaihteluväli 1,50-3,00
voitelevuus, yleisin arvo 350 mikrometriä.

Nesteen -5/-15
viskositeetti, yleisin arvo 3,1 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

Nesteen kesälaatu, ei saatavissa

Teboil kesälaatu
viskositeetti, yleisin arvo 3,2 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

En osaa sanoa kuinka paljon kilahtamisriski kasvaa talvilaadun polttoaineita käytettäessä, mutta teoriassa talvilaaduilla pitäisi pärjätä. Voitelevuus on ainakin sama kaikilla aineilla. Tuo alhainen viskositeetti hiukan mietityttää, mutta eihän sitä käytännössä ole talvikäytössä muuta vaihtoehtoa kuin pelata varman päälle. Jos oikein saivarellaan, niin pitäisikö common railit laittaa talven kovimmilla pakkasilla ajokieltoon, kun viskositeettiarvot ei ole kohdallaan...

Joo, *****, mulla meni koko illan ohjelma uusiksi, kun aloin selvittämään tätä polttoaineasiaa Kaivoin esille common rail Valmetin käyttöohjekirjasta polttoaineen speksit.

viskositeetti, +40 astetta, vaatimus 2,0-4,5 mm2/s
voitelevuus, vaatimus enintään 460 mikrometriä.

Nesteen -29/-34
viskositeetti, yleisin arvo 2,0 mm2/s vaihteluväli 1,50-3,00
voitelevuus, yleisin arvo 350 mikrometriä.

Nesteen -5/-15
viskositeetti, yleisin arvo 3,1 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

Nesteen kesälaatu, ei saatavissa

Teboil kesälaatu
viskositeetti, yleisin arvo 3,2 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

En osaa sanoa kuinka paljon kilahtamisriski kasvaa talvilaadun polttoaineita käytettäessä, mutta teoriassa talvilaaduilla pitäisi pärjätä. Voitelevuus on ainakin sama kaikilla aineilla. Tuo alhainen viskositeetti hiukan mietityttää, mutta eihän sitä käytännössä ole talvikäytössä muuta vaihtoehtoa kuin pelata varman päälle. Jos oikein saivarellaan, niin pitäisikö common railit laittaa talven kovimmilla pakkasilla ajokieltoon, kun viskositeettiarvot ei ole kohdallaan...

Hyvä että selvitit sen itselles.

Selvitäs se vielä näille muille ja samalla selvität miten joku väittää ajavansa talvipakkasella kesäpööllä. Kun nuo yllämainitsemas firmat on kuitenkin laittanut niihin sen samepisteenkin.

Ei kait siinä mitään, jos on massia laittaa liki 10prossaa lisää massia polttoaineeseen kesällä

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.06.13 - klo:22:21

Joo, *****, mulla meni koko illan ohjelma uusiksi, kun aloin selvittämään tätä polttoaineasiaa Kaivoin esille common rail Valmetin käyttöohjekirjasta polttoaineen speksit.

viskositeetti, +40 astetta, vaatimus 2,0-4,5 mm2/s
voitelevuus, vaatimus enintään 460 mikrometriä.

Nesteen -29/-34
viskositeetti, yleisin arvo 2,0 mm2/s vaihteluväli 1,50-3,00
voitelevuus, yleisin arvo 350 mikrometriä.

Nesteen -5/-15
viskositeetti, yleisin arvo 3,1 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

Nesteen kesälaatu, ei saatavissa

Teboil kesälaatu
viskositeetti, yleisin arvo 3,2 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

En osaa sanoa kuinka paljon kilahtamisriski kasvaa talvilaadun polttoaineita käytettäessä, mutta teoriassa talvilaaduilla pitäisi pärjätä. Voitelevuus on ainakin sama kaikilla aineilla. Tuo alhainen viskositeetti hiukan mietityttää, mutta eihän sitä käytännössä ole talvikäytössä muuta vaihtoehtoa kuin pelata varman päälle. Jos oikein saivarellaan, niin pitäisikö common railit laittaa talven kovimmilla pakkasilla ajokieltoon, kun viskositeettiarvot ei ole kohdallaan...

Hyvä että selvitit sen itselles.

Selvitäs se vielä näille muille ja samalla selvität miten joku väittää ajavansa talvipakkasella kesäpööllä. Kun nuo yllämainitsemas firmat on kuitenkin laittanut niihin sen samepisteenkin.

Juu en kanssa ymmärrä noita talvella kesälöpöllä ajajia – jännitystä ja vaivaa luulisi saavan helpollammekin?

” Kysymys:
Kuinka diesel-polttoaineen pakkaskestoon vaikuttaa kesä- ja talvilaadun sekoittaminen?
-   Kesälaadun ja talvilaadun seoksen pakkasraja ei määräydy aivan suoraviivaisesti sekoitettavien laatujen suhteen mukaan. Ongelman ydin ovat parafiinikiteet, jotka tukkivat suodattimen. Niinpä kesälaadun vaikutus on sen osuutta jonkin verran suurempi. Talvilaatujen seosten kohdalla tilanne on toinen, siellä mennään suoraviivaisesti seossuhteiden mukaan.

Riippuu paljon polttonestejärjestelmästä, missä vaiheessa pakkaskelillä alkaa tulla ongelmia. Uusissa järjestelmissä polttoneste kiertää hyvin voimakkaasti ruiskutusjärjestelmän ja säiliön välillä, ja kaikki virtaa suodattimen kautta. Jos parafiini alkaa kiteytyä, tällaisissa järjestelmissä sitä kertyy nopeasti suodattimeen, ja tukkeutuminen tapahtuu nopeasti.

Käytännön ongelma on yleensä se, että säiliössä on paljon kesälaatua, vaikka keli on mennyt reilusti pakkaselle. Tilannetta voidaan kätevimmin helpottaa lisäämällä säiliöön valopetrolia. Sitä voidaan em. Nesteen oppaan mukaan lisätä enintään 60 %, jolloin suodatettavuuslämpötila laskee noin 12 astetta.

Pakkaskelin ongelmia helpottaa polttonestesuodattimen vaihto ennen pakkasten tuloa. Suodattimeen kerääntyy vettä, ja se nopeuttaa suodattimen tukkeutumista. Vedestä pääsee eroon vain suodatinta vaihtamalla. Missään tapauksessa vettä ei saa liuottaa liikkeelle lisäämällä dieseliin alkoholiseoksia. Alkoholi saa veden menemään suodattimesta läpi, jolloin se voi aiheuttaa vaurioita ruiskutuspumpulle tai suuttimille.”

Joo, *****, mulla meni koko illan ohjelma uusiksi, kun aloin selvittämään tätä polttoaineasiaa Kaivoin esille common rail Valmetin käyttöohjekirjasta polttoaineen speksit.

viskositeetti, +40 astetta, vaatimus 2,0-4,5 mm2/s
voitelevuus, vaatimus enintään 460 mikrometriä.

Nesteen -29/-34
viskositeetti, yleisin arvo 2,0 mm2/s vaihteluväli 1,50-3,00
voitelevuus, yleisin arvo 350 mikrometriä.

Nesteen -5/-15
viskositeetti, yleisin arvo 3,1 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

Nesteen kesälaatu, ei saatavissa

Teboil kesälaatu
viskositeetti, yleisin arvo 3,2 mm2/s vaihteluväli 2,00-4,50

En osaa sanoa kuinka paljon kilahtamisriski kasvaa talvilaadun polttoaineita käytettäessä, mutta teoriassa talvilaaduilla pitäisi pärjätä. Voitelevuus on ainakin sama kaikilla aineilla. Tuo alhainen viskositeetti hiukan mietityttää, mutta eihän sitä käytännössä ole talvikäytössä muuta vaihtoehtoa kuin pelata varman päälle. Jos oikein saivarellaan, niin pitäisikö common railit laittaa talven kovimmilla pakkasilla ajokieltoon, kun viskositeettiarvot ei ole kohdallaan...

"  Viskositeetti (mm2/s)
Viskositeetti eli nesteen sisäinen kitka kuvaa polttoaineen juoksevuutta. Dieselpolttoaineiden viskositeetti mitataan nykyään +40°C tilassa, jolloin se on 1,2 ... 4,5 mm2/s. Aiemmin viskositeetti mitattiin +20 °C tilassa, jossa se on 2 ... 6 mm2/s.
Viskositeetilla on merkitystä  polttoainejestelmän  toiminnalle. Mikäli viskositeetti on pieni, noin 1,4 mm2/s tai sen alle +40°C:ssa, polttoaineen voitelukyky saattaa olla riittämätön ruiskutuspumpun sisäosille. Tällöin  poltto-aineen voitelevuudesta huolehditaan voitelevuuslisäaineella, joka Nesteen jalostamoilla lisää polttoaineeseen.
Liian pieni viskositeetti lisää polttoaineen vuotoa ruiskutuspumpun mäntien ja suutinneulojen ohi imu-puolelle tai paluukiertoon, mikä alentaa syöttöannosta niin, että teho alenee jopa 10 %.
Lämpötilan nousu pienentää viskositeettia. Pieni viskositeetti voi aiheuttaa sen, että tarvitaan pitkä starttaus, jotta ruiskutuspaine nousee ja moottori käynnistyy ollessaan kuuma. Tämän vuoksi arktinen, talvilaatuinen tai ruotsalainen polttoaine voi aiheuttaa ongelmia etenkin kesähelteellä.
Liian korkea viskositeetti puolestaan nostaa ruiskutuksen huippupainetta ja sen myötä ruiskutuspumpun mekaaninen rasitus kasvaa. Viskositeetin nousu suurentaa  suuttimien suihkun pisarakokoa, mikä voi lisätä päästöjä. Viskositeetti nousee selvästi lämpötilan laskiessa, suodatettavuuslämpötilassa se on noin 15 ... 20 mm2/s ”

Miten tehokkaita nuo cr koneiden jäähdyttimet on jos kesähelteellä talvilaadun lämpö on jo käynnistyksessä +30 ja päivän päätteeksi on tietysti enemmän – jakaja pumppukin lämpenee helposti yli +45 ja paljonko on suutinten lämpö kun painetta on 1500 bar kuumassa kannessa?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.06.13 - klo:19:01

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.06.13 - klo:18:08

Aika monta vuotta on ajettu talvilaadulla läpi vuoden. On tossa pari common railiakin jo nurkissa, että huonompi homma jos polttoaine ei niille sovellu. Laittakaa linkkiä jos asiasta löytyy kunnon faktaa.

Eiköhän nämä maket, kaket ja väket jotka pitkin vuotta seilaa suomen maassa kesäpööllä, ole tehny jo riittäviä kokeita....

Jovain, jos kesälaadulla selviää ympäri vuoden, niin hassua jos talvilöpö on vahingoksi...

Jostain kumman syystä näiden polttoaineen lisäaineiden myynti on tuplaantunut muutamassa vuodessa...
Serkkupoikien kaivinkoneet oli samalla työmaalla ja tankattiin samasta säiliöstä.
Vanhalla tekniikalla varustettu toimi talvilaadulla kuin kello.
Common rail moottorista meni suuttimet uusiksi kerralla.   6000 euroo.     Telakoneella kerrottiin ettei ole
ensimmäinen tapaus...    Lääkkeeksi asiaan kerrottiin ettei saa ajaa talvilaadulla.   Välilaadulla täytyis
pärjätä.   Tai jos laittaa talvilaatua, niin polttoaineen lisäaine joukkoon.

Talvilaadun voitelevuus on heikko.    Chevyn Duramax -dieseleihin on vaihdettu suuttimia myös alle 200 tuhannen kilometrin.    Hinta reilu 7000 euroo...

Talvella Sprintteri alkoi käymään kolmella pytyllä ja rumasti.     Kerkesin ostamaankin jo suuttimen mutta
laitoin näitä kemikaaleja tankkiin ja ajoi lämpimänä hetken kovilla kierroksilla, suutin alkoi toimimaan.
Talven jälkeen Eemeli alkoi käymään raskaasti ja ei mennyt päästöistä läpi.
Taas kemikaalia tankkiin ja urku auki parikymmentä kilometriä.   Kone alkoi käymään tasaisesti ja suuttimet
toimi tarkasti.

Näitä tarinoita piisaa vaikka kuinka.      Ei enää pikkukulutuksisia pikkudieseleitä...