Mitä pojat taas riitelee selvästä asiasta.

Ymmärtääkseni germaania oli mailmanlaajuisesti jo 30-luvulla biopolttolaitosten kehityksen kärjessä.
Eikö se nyt lue historiankirjoissakin.
Tieto/taito on niin kova jo tässäkin valossa, että siinä on Stubbin Brändi-työryhmä on ihmeissään.

http://www.profab.org/products/profabproducts/elite/index.html

Tuossa kanadalainen kattila, alkaa nää arimaxit ja jäspit tuntumaan tuollaisenkin rinnalla aika kömpelöiltä viritelmiltä.

Nuo jenkit ja kanukit on aika eteviä markkinoimaan keskinkertaisia tuotteitaan ylisanoilla ja mahdottomalla vouhkaamisella, semmonen on näillä leveyksillä harvinaisempaa.

Koivumäen kattilassa kaikki härpäkkeet, ja siinä kyllä kaikki kohdallaan, myös hinta:) Näin jälkikäteen ajatellen, olisikohan sittenkin pitänyt ottaa heizomat... Automaattisytytys, nuohous, jne. Kesälläkään ei kitupaloa, täysillä pätkänverran automaattisytyksellä ja sen jälkeen rahallista lepoa. Toimiiko kuten luvataan, jospa joku saisi vinkkiä??

Jotenkin klapilämmittäjänä olisin sitämieltä että nuo sytytys- ja nuohousautomaatit ym. kuuluisivatkin juurikin hakekattiloihin. Automaation hyöty menee näissä pikkukattiloissa äkkiä jos joutuu käymään mättämässä klapeja kattilaan.

Ja jotenkin tuntuu hurjalta tuommoset mikroprosessorit ja näytöt kattilan kyljessä, kerran jos sattuu tulemaan sähkökatkos sopivasti kun on kunnon roihu kattilassa niin nuo elektroniikkahimmelit on yks. sulanut musta möykky.

Tuohon Ijasjan kysymykseen,ilmeiesti kyse olisi nk.varaajakäytöstä mikä on Heizomaatin yksi käyttömahdollisuus.henk.koht en kyllä ymmärrä miksi Heizon kanssa tarvittais varaaja.Mutta kyllä se käsittääkseni toimii,automaattisytytys ainakin meiilä on pelannut,me tosin emme tiedä tarkkaa kuinka monta kertaa automaatti on esim.kesäaikaan kattilan sytyttänyt kun sitä ei muuten näe kuin logiikan seurannan ollessa päällä.

Tuohon Hervastin roihuhommaan toteaisin,että se on luonnonvetoisen klapisysteemin ongelma.Toisekseen sähkökaapit eivät varsinaisesti ole kattilan kuoressa kiinni,niiden ja ulkokuoren välissä on 20 cm rako(650kW),muissa seinällä.Kolmanneksi heizomatin ulkokuori on kattilan vaipasta irti,siinä on myös rako välissä.Ja kun Heizo menee nk.ylläpitoon kattilan läpi menevä ilmamäärä on hyvin pieni,ei se lämpene kuten klapikattila,siis luonnonvetoinen.

Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;

Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms

kaikki em  noin 30 000 e kpl = 150 000 e   + paaaljoon töitä

Liekö järjen häivääkään ?
 

Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;

Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms

kaikki em  noin 30 000 e kpl = 150 000 e   + paaaljoon töitä

Liekö järjen häivääkään ?
 

Haketustyön hoitaa urakoitsija, varasto on ollu ennestään, samoin ku kärryt (joita käytetään muussakin kun hakkeen kuljetuksessa), eli 2/3 ainaki on ylimäärästä sun laskelmis... On tuo kuitenki huomattavasti halvempaa lämpöö ku kaukolämpö...

Kyllä itävaltalaiset kanssa osaa puukattiloita tehdä.

http://www.youtube.com/watch?v=KxOh6xiwwSI
http://www.youtube.com/watch?v=4kMx6y9ykAk

Tuohon Hervastin roihuhommaan toteaisin,että se on luonnonvetoisen klapisysteemin ongelma.Toisekseen sähkökaapit eivät varsinaisesti ole kattilan kuoressa kiinni,niiden ja ulkokuoren välissä on 20 cm rako(650kW),muissa seinällä.Kolmanneksi heizomatin ulkokuori on kattilan vaipasta irti,siinä on myös rako välissä.Ja kun Heizo menee nk.ylläpitoon kattilan läpi menevä ilmamäärä on hyvin pieni,ei se lämpene kuten klapikattila,siis luonnonvetoinen.

Jeps ja oikeastaan en heizomaattia tarkoittanutkaan vaan tuota ensimmäisessä viestissä esiteltyä kattilaa. Kaipa se tuli sammuu siitäkin jos paloluukut on automaattisesti kiinni menevää tyyppiä. Aika paljon vaan tulee toimintoja kattilaan ja tekniikasta tulee mutkikkaampi.

Monikohan tuommoinen sähkövipstaakeja sisältävä kattila olis käytössä vielä 30 tai 40 vuoden päästä ? Vai onko jo opittu tekemään sähköä vedestä ja sähkö hoitaa lämmitystarpeet...

Mitä pojat taas riitelee selvästä asiasta.

--tämähän on suht sivistynyttä keskustelua

Ymmärtääkseni germaania oli mailmanlaajuisesti jo 30-luvulla biopolttolaitosten kehityksen kärjessä.
Eikö se nyt lue historiankirjoissakin.
Tieto/taito on niin kova jo tässäkin valossa, että siinä on Stubbin Brändi-työryhmä on ihmeissään.

--niin,Heizomaatin kaltaisella kattilalla on hiiltä polteltu jo ennen Heil-H äijää.

Itselle vanhan arimaxin(yläpalonen) tilalle tuli tämä

http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=223&zenid=f7f7f06f3fc3afe62f166f6b7ae86da5

Tuolta tuli ostettua kun oli erittäin halpa
http://www.hemeltron.fi

Ja täytyy myöntää että hinta laatusuhde kohdillaan.

Parikertaa päivässä täyttää,ennen ei jaksanu taloa näin lämpimänä pitää.
Puu lämmitys muuttui mukavaksi.Vielä kun olisi vastaava 1.2m klapeille ja kunnon pannuhuone.

On niitä kehitetty mutta niitä ei tehdä sillä ainakin Joroisissa oli joskus 2000 luvun alkupäivinä Heatmill  tai joku sen niminen pulju joka teki kattiloita joilla melkein pysty polttamaan vettä, ottaen osan polttohapestaan savunkautta ja puhaltaen arinan läpi. Kalliit patentit ja omistaja oli ennemmin tekijä kuin myyntimies. Konkurssin jälkeen laitteen patentit pesä myi mepulle ja se hautasi ne tai myi ne edelleen mutta mitään ei ole niistä kuullut.

Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;

Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms

kaikki em  noin 30 000 e kpl = 150 000 e   + paaaljoon töitä

Liekö järjen häivääkään ?
 

Niinpä? Yksi isäntä kertoi jotta lopetti hakekeskuksen rakentamis kustannusten laskemisen 100000 € jälkeen. Lämmitettävää vanhatalo, konehalli ja tyhjä navetta.

Kumman laittaisitte jos puukattila pitäis laittaa?
http://www.termax.fi/fi/tuotteet/puulammitys/termax_natura
Tuolta 80 kw natura malli
Vai.
http://www.veda.fi/veda150kw.html

8000l varaajan eteen.
Ovatten samassa hinnassa molemmat kattilat.
Itse laittaisin tuon Vedan.

Kyllä 80 kW:n pannu ja 7 kuution varaaja ovat hieman epäsuhtainen yhdistelmä, kun todennäköisesti myös lämmitettvä tila on melko suuri. Käänteispalokattilan teho vaihtelee melkoisesti riippuen siitä, missä vaiheessa se poltettava pesällinen on. Täyttä tehoa siis ei tule sitä 3-4 tuntia, minkä se pesällinen palaa.
Kaverillani on 70 kilowatin veda ja viiden kuution varaaja ja lämmitettävänä yksi OK-talo ja konehalli, kyllä siinäkin saa paahtaa, jotta varaajan saa täyteen paukkupakksella.
Kyllä noista vaihtoehdoista ilman muuta 150 kilowattinen Veda, niin saa kotuullisessa ajassa tuon varaajan täyteen. Plssana myös poltettavan puun pituus ja tulipesän koko.

puita pesään ja perkeleesti,eli klapi ja halot on ensix ja toisex muut tulee jälessä

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 28.12.10 - klo:12:09

Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;

Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms

kaikki em  noin 30 000 e kpl = 150 000 e   + paaaljoon töitä

Liekö järjen häivääkään ?
 

Niinpä? Yksi isäntä kertoi jotta lopetti hakekeskuksen rakentamis kustannusten laskemisen 100000 € jälkeen. Lämmitettävää vanhatalo, konehalli ja tyhjä navetta.

Kumman laittaisitte jos puukattila pitäis laittaa?
http://www.termax.fi/fi/tuotteet/puulammitys/termax_natura
Tuolta 80 kw natura malli
Vai.
http://www.veda.fi/veda150kw.html

8000l varaajan eteen.
Ovatten samassa hinnassa molemmat kattilat.
Itse laittaisin tuon Vedan.

Vedaa älä osta, on kuuleman mukaan aikamoinen puusyöppö, eli huono hyötysuhde, näkeehän sen kuvastakin,
http://www.veda.fi/veda70m.html
Vähän liiankin simppeli rakenne,  tuli ei kerkiä lämmittää kattilavettä, kun lämpö karkaa putkista nopeasti suoraan hormiin.