Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Bentti - 27.12.10 - klo:20:12
-
Katsokaa ja ihmetelkää, miten hienolla liekillä voi puu palaa:
http://www.youtube.com/watch?v=NN-Cow1SyrQ
Mikroprosessoriohjattu klapikattila
Keski-Euroopassa ne osaa tehdä klapikattiloita, Ruotsissa myös, mutta Suomi alkaa olla klapikattiloissa kehitysmaa, täällä ei firmat panosta lainkaan klapikattiloiden tuotekehittelyyn.
Vikaa on tietysti myös asiakkaissa, ei osata vaatia, tyydytään niihin "Jo vuosikymmeniä hyviksi koettuihin ratkaisuihin"
Eli tyydytään vuosikymmeniä vanhaan tekniikkaan, tyydytään Ladaan vaikka Mersun saisi lähes samalla hinnalla.
-
Minua ei ihmetytä lainkaan. Ei siitä niin kovin pitkä aika ole, kun meidän kehityksen huippu oli savupirtti.
-
Piankos veljekset laittaa jonkun tietokoneen tuulettimen hurisemaan sinne peltien väliin, ja kappas, suomessa esitellään huippu-uutuus joka mullistaa koko puulämmityksen.... eikä mikään sitten muuttunutkaan ;D
Joo, kyllä saattais olla pohdiskelun paikka, kun se puun poltto on niin pirun saastuttavaakin. Tämänkaltaisina talvina saattaa laittaa pohtimaan, kun öljyn hinta on suunnassa, ja polttopuut kaikilta vähenee, että saisiko paremman hyötysuhteen jopa klapilämmityksestä?
-
Tämän päivän Maaseudussa monta puunostoilmoitusta ??? Varmaan kaikilla kuivaa koivua liiterit täynnä odottamassa tätä kysyntäpiikkiä.
-
Totta mitä tuossa yllä sanottu. Sukulainen suunnittelee näitä isomman x Megawatin biopolttolaitoksia, Itävallasta ja sieltä suunnalta haettu laitoksiin oppia pidemmän aikaa. Lambdat ym. olleet siellä käytössä jo parikymmentä vuotta pienemmissäkin polttimissa, täällä tarjotaan vasta satojen kilowattien laitoksiin.Päästörajat tiukempia kuin meillä.
Tosin hänenkään mielestä pienemmissä stokereissa ei Lamdan hintaa saa haukuttua mitenkään, mikäli stokerin käyttäjällä kokemusta hakkeen poltosta. Isommissa taas välttämätön, mutulla ei enää pärjätäkään.
Klapien poltossa voisi lamda olla tarpeellinen pienissäkin kattiloissa??
-
Niin,täällä on vastustettu liian kauan polton ohjausta happiarvoilla,automaattinuohoimia ja tuhkanpoistoa että nyt alkaa ulkolaiset ajaan ohi.
-
Vaikka osaisi säätää stokkerinsa muutenkin, niin kai tuo happi-anturi olisi aika kätevä. Näkisi aika nopeasti miten menee. Hiukan hymyillyttää, kun puhutaan näistä ei hauku hintaansa varusteista, kun miettii paljonko isännät on muualla, esim. maatalouskoneissa valmiita sijoittamaan rahaa kaikenlaisiin lisävarusteisiin. Sillain aatellen ei luulisi tuon lambdan olevan liian kallis. Paljoko muuten mahtaa olla hintaa? Luulisi, että tonni tai kaksi riittää (ei siis mitään käsitystä hinnasta)
-
http://www.profab.org/products/profabproducts/elite/index.html
Tuossa kanadalainen kattila, alkaa nää arimaxit ja jäspit tuntumaan tuollaisenkin rinnalla aika kömpelöiltä viritelmiltä.
-
Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!
Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.
-
Vaikka osaisi säätää stokkerinsa muutenkin, niin kai tuo happi-anturi olisi aika kätevä. Näkisi aika nopeasti miten menee. Hiukan hymyillyttää, kun puhutaan näistä ei hauku hintaansa varusteista, kun miettii paljonko isännät on muualla, esim. maatalouskoneissa valmiita sijoittamaan rahaa kaikenlaisiin lisävarusteisiin. Sillain aatellen ei luulisi tuon lambdan olevan liian kallis. Paljoko muuten mahtaa olla hintaa? Luulisi, että tonni tai kaksi riittää (ei siis mitään käsitystä hinnasta)
Niin, mutta kun ei sillä Lamdalla oikeasti mitään hyötyä saa näissä 40-60kw:n kattiloissa, joten turhaa tuhlausta ??? Oli se niin kallis varuste että jäi hommaamatta kolme vuotta sitten,vaikka sellaisen aioin aiemmin ottaa uuteen stokeriin.
Koivumäen kattilassa kaikki härpäkkeet, ja siinä kyllä kaikki kohdallaan, myös hinta:) Näin jälkikäteen ajatellen, olisikohan sittenkin pitänyt ottaa heizomat... Automaattisytytys, nuohous, jne. Kesälläkään ei kitupaloa, täysillä pätkänverran automaattisytyksellä ja sen jälkeen rahallista lepoa. Toimiiko kuten luvataan, jospa joku saisi vinkkiä??
-
Kyllä suomalaisetkin tuon puhtaan polttamisen periaatteen ovat jo hoksanneet, toteutus vaan vähän keskeneräinen.
Mulla on Jäspin econature 40, jonka hyötysuhteen väitetään olevan yli 90%. Ei tupruta, ja savukaasujen lämmöt pysyy kurissa. Tuohon ku laittas prosessori ohjauksen ja taajuusmuuntimen savukaasuimurille niin väittäisin olevan erittäin pätevä laitos tuohon kokoluokkaan.
-
Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!
Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.
eikös 35+ ole alapalokattila ja 25+käänteistalo niinkuin edellä olevassa videossa
-
Vaikka osaisi säätää stokkerinsa muutenkin, niin kai tuo happi-anturi olisi aika kätevä. Näkisi aika nopeasti miten menee. Hiukan hymyillyttää, kun puhutaan näistä ei hauku hintaansa varusteista, kun miettii paljonko isännät on muualla, esim. maatalouskoneissa valmiita sijoittamaan rahaa kaikenlaisiin lisävarusteisiin. Sillain aatellen ei luulisi tuon lambdan olevan liian kallis. Paljoko muuten mahtaa olla hintaa? Luulisi, että tonni tai kaksi riittää (ei siis mitään käsitystä hinnasta)
Niin, mutta kun ei sillä Lamdalla oikeasti mitään hyötyä saa näissä 40-60kw:n kattiloissa, joten turhaa tuhlausta ??? Oli se niin kallis varuste että jäi hommaamatta kolme vuotta sitten,vaikka sellaisen aioin aiemmin ottaa uuteen stokeriin.
Koivumäen kattilassa kaikki härpäkkeet, ja siinä kyllä kaikki kohdallaan, myös hinta:) Näin jälkikäteen ajatellen, olisikohan sittenkin pitänyt ottaa heizomat... Automaattisytytys, nuohous, jne. Kesälläkään ei kitupaloa, täysillä pätkänverran automaattisytyksellä ja sen jälkeen rahallista lepoa. Toimiiko kuten luvataan, jospa joku saisi vinkkiä??
Oman pitäjän heizomaattimiehet onnistu takapalolla polttamaan hakevarastonsa viime kesänä. Tiedä sitten oliko säädöt hakusessa vai mistä johtu...
-
Periaatehan noissa kattiloissa on aivan sama kuin kotimaisissa käänteispalokattiloissa. Hyötysuhdelupaukset sitten ovat usein aika optimistisia, kyllä niistä käytännön olosuhteissa saa vähentää kymmenkunta prosenttia. Jäspi econature on käytännössä sama kuin entinen Jämä Nature. Jäspi osti Jämän tuotemerkin(firma lopetti) ja saa siis apinoida ko. firman tuotteita. Naturelle jo aikoinaan luvattiin 90% hyötysuhde. Kun sitä Vakolassa testattiin, oli lukema 79%, samassa testissä esim. Aritermin 35 sai muistaakseni lukeman 72%.
Usein noilla mikroproseseriohjauksilla ja lambra-antureilla saadaan vain lisähintaa kattilaan ja vikaherkkyyttä lisää, hyötysuhteen nousu on niin pieni, että tuskin saadaan taksin hienouksien aiheuttamaa lisähintaa. Mutta jos viranoaminen vaatii puhtaampia päästöjä, niin toki nuo laitteet ehkä tulevaisuudessa uusista kattiloista on löydyttävä.
-
Toi takapalo Heizolla on aika ihme juttu.Tokihan kaikki on mahdollista.Esim.niin,että ruutikuivan hakkeen,olemattoman kulutuksen yhdistelmän aikana iskee pitkähkö sähkökatko jolloin ylläpitosyöttökään ei pyöräytä ruuvia.Nousuruuvin jastuksilla pystyy vaikuttamaan aika lailla paljonko haketta on nousuruuvin sisällä eli pitkillä viiveillä ruuvin saa lähes tyhjäksi.Tietenkin jos noi viiveet säätää väärin päin tilanne huononee.Muutokset kyllä vaativat jo slasanankin.
Meillähän on myös Masa käytössä.Masassa ja Heizossa on takapalon suhteen yhteistä se,että molemmissa on nouseva pesäruuvi.Tää nousuruuvi torjuu jo sinänsä takapaloa aika lailla,sillä tuli menee huonosti alamäkeen.Masassa on lisäksi akkuvarmennettu ruuvin lämpötilaa mittaava akkuvarmennettu vesisuihkutus joka suhauttaa nousuruuviin vettä jos lämpötila nousee.Tämän lisöksihän sitten on määräysten mukainen AVTA venttiili molemmissa syteemeissä.
Oleellisin ero mekaanisella puolella Masan ja Heizon välillä on Heizon sulkusyötin mikä käytännössä estää ilmavirtauksen varaston suuntaan.
Automatiikka ja polton ohjaushan noissa on sitten tyystin erilainen,happimittaus tosin on Masassakin.
-
Mitä pojat taas riitelee selvästä asiasta.
Ymmärtääkseni germaania oli mailmanlaajuisesti jo 30-luvulla biopolttolaitosten kehityksen kärjessä.
Eikö se nyt lue historiankirjoissakin.
Tieto/taito on niin kova jo tässäkin valossa, että siinä on Stubbin Brändi-työryhmä on ihmeissään.
-
http://www.profab.org/products/profabproducts/elite/index.html
Tuossa kanadalainen kattila, alkaa nää arimaxit ja jäspit tuntumaan tuollaisenkin rinnalla aika kömpelöiltä viritelmiltä.
Nuo jenkit ja kanukit on aika eteviä markkinoimaan keskinkertaisia tuotteitaan ylisanoilla ja mahdottomalla vouhkaamisella, semmonen on näillä leveyksillä harvinaisempaa.
-
Koivumäen kattilassa kaikki härpäkkeet, ja siinä kyllä kaikki kohdallaan, myös hinta:) Näin jälkikäteen ajatellen, olisikohan sittenkin pitänyt ottaa heizomat... Automaattisytytys, nuohous, jne. Kesälläkään ei kitupaloa, täysillä pätkänverran automaattisytyksellä ja sen jälkeen rahallista lepoa. Toimiiko kuten luvataan, jospa joku saisi vinkkiä??
Jotenkin klapilämmittäjänä olisin sitämieltä että nuo sytytys- ja nuohousautomaatit ym. kuuluisivatkin juurikin hakekattiloihin. Automaation hyöty menee näissä pikkukattiloissa äkkiä jos joutuu käymään mättämässä klapeja kattilaan.
Ja jotenkin tuntuu hurjalta tuommoset mikroprosessorit ja näytöt kattilan kyljessä, kerran jos sattuu tulemaan sähkökatkos sopivasti kun on kunnon roihu kattilassa niin nuo elektroniikkahimmelit on yks. sulanut musta möykky.
-
Tuohon Ijasjan kysymykseen,ilmeiesti kyse olisi nk.varaajakäytöstä mikä on Heizomaatin yksi käyttömahdollisuus.henk.koht en kyllä ymmärrä miksi Heizon kanssa tarvittais varaaja.Mutta kyllä se käsittääkseni toimii,automaattisytytys ainakin meiilä on pelannut,me tosin emme tiedä tarkkaa kuinka monta kertaa automaatti on esim.kesäaikaan kattilan sytyttänyt kun sitä ei muuten näe kuin logiikan seurannan ollessa päällä.
Tuohon Hervastin roihuhommaan toteaisin,että se on luonnonvetoisen klapisysteemin ongelma.Toisekseen sähkökaapit eivät varsinaisesti ole kattilan kuoressa kiinni,niiden ja ulkokuoren välissä on 20 cm rako(650kW),muissa seinällä.Kolmanneksi heizomatin ulkokuori on kattilan vaipasta irti,siinä on myös rako välissä.Ja kun Heizo menee nk.ylläpitoon kattilan läpi menevä ilmamäärä on hyvin pieni,ei se lämpene kuten klapikattila,siis luonnonvetoinen.
-
Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;
Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms
kaikki em noin 30 000 e kpl = 150 000 e + paaaljoon töitä
Liekö järjen häivääkään ?
::)
-
Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;
Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms
kaikki em noin 30 000 e kpl = 150 000 e + paaaljoon töitä
Liekö järjen häivääkään ?
::)
Haketustyön hoitaa urakoitsija, varasto on ollu ennestään, samoin ku kärryt (joita käytetään muussakin kun hakkeen kuljetuksessa), eli 2/3 ainaki on ylimäärästä sun laskelmis... On tuo kuitenki huomattavasti halvempaa lämpöö ku kaukolämpö...
-
Kyllä itävaltalaiset kanssa osaa puukattiloita tehdä.
http://www.youtube.com/watch?v=KxOh6xiwwSI
http://www.youtube.com/watch?v=4kMx6y9ykAk
-
Tuohon Hervastin roihuhommaan toteaisin,että se on luonnonvetoisen klapisysteemin ongelma.Toisekseen sähkökaapit eivät varsinaisesti ole kattilan kuoressa kiinni,niiden ja ulkokuoren välissä on 20 cm rako(650kW),muissa seinällä.Kolmanneksi heizomatin ulkokuori on kattilan vaipasta irti,siinä on myös rako välissä.Ja kun Heizo menee nk.ylläpitoon kattilan läpi menevä ilmamäärä on hyvin pieni,ei se lämpene kuten klapikattila,siis luonnonvetoinen.
Jeps ja oikeastaan en heizomaattia tarkoittanutkaan vaan tuota ensimmäisessä viestissä esiteltyä kattilaa. Kaipa se tuli sammuu siitäkin jos paloluukut on automaattisesti kiinni menevää tyyppiä. Aika paljon vaan tulee toimintoja kattilaan ja tekniikasta tulee mutkikkaampi.
Monikohan tuommoinen sähkövipstaakeja sisältävä kattila olis käytössä vielä 30 tai 40 vuoden päästä ? Vai onko jo opittu tekemään sähköä vedestä ja sähkö hoitaa lämmitystarpeet...
-
Mitä pojat taas riitelee selvästä asiasta.
--tämähän on suht sivistynyttä keskustelua
Ymmärtääkseni germaania oli mailmanlaajuisesti jo 30-luvulla biopolttolaitosten kehityksen kärjessä.
Eikö se nyt lue historiankirjoissakin.
Tieto/taito on niin kova jo tässäkin valossa, että siinä on Stubbin Brändi-työryhmä on ihmeissään.
--niin,Heizomaatin kaltaisella kattilalla on hiiltä polteltu jo ennen Heil-H äijää.
-
Itselle vanhan arimaxin(yläpalonen) tilalle tuli tämä
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=223&zenid=f7f7f06f3fc3afe62f166f6b7ae86da5
Tuolta tuli ostettua kun oli erittäin halpa
http://www.hemeltron.fi
Ja täytyy myöntää että hinta laatusuhde kohdillaan.
Parikertaa päivässä täyttää,ennen ei jaksanu taloa näin lämpimänä pitää.
Puu lämmitys muuttui mukavaksi.Vielä kun olisi vastaava 1.2m klapeille ja kunnon pannuhuone.
-
On niitä kehitetty mutta niitä ei tehdä sillä ainakin Joroisissa oli joskus 2000 luvun alkupäivinä Heatmill tai joku sen niminen pulju joka teki kattiloita joilla melkein pysty polttamaan vettä, ottaen osan polttohapestaan savunkautta ja puhaltaen arinan läpi. Kalliit patentit ja omistaja oli ennemmin tekijä kuin myyntimies. Konkurssin jälkeen laitteen patentit pesä myi mepulle ja se hautasi ne tai myi ne edelleen mutta mitään ei ole niistä kuullut.
-
Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;
Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms
kaikki em noin 30 000 e kpl = 150 000 e + paaaljoon töitä
Liekö järjen häivääkään ?
::)
Niinpä? Yksi isäntä kertoi jotta lopetti hakekeskuksen rakentamis kustannusten laskemisen 100000 € jälkeen. Lämmitettävää vanhatalo, konehalli ja tyhjä navetta. ;D
Kumman laittaisitte jos puukattila pitäis laittaa?
http://www.termax.fi/fi/tuotteet/puulammitys/termax_natura
Tuolta 80 kw natura malli
Vai.
http://www.veda.fi/veda150kw.html
8000l varaajan eteen.
Ovatten samassa hinnassa molemmat kattilat.
Itse laittaisin tuon Vedan.
-
Kyllä 80 kW:n pannu ja 7 kuution varaaja ovat hieman epäsuhtainen yhdistelmä, kun todennäköisesti myös lämmitettvä tila on melko suuri. Käänteispalokattilan teho vaihtelee melkoisesti riippuen siitä, missä vaiheessa se poltettava pesällinen on. Täyttä tehoa siis ei tule sitä 3-4 tuntia, minkä se pesällinen palaa.
Kaverillani on 70 kilowatin veda ja viiden kuution varaaja ja lämmitettävänä yksi OK-talo ja konehalli, kyllä siinäkin saa paahtaa, jotta varaajan saa täyteen paukkupakksella.
Kyllä noista vaihtoehdoista ilman muuta 150 kilowattinen Veda, niin saa kotuullisessa ajassa tuon varaajan täyteen. Plssana myös poltettavan puun pituus ja tulipesän koko.
-
puita pesään ja perkeleesti,eli klapi ja halot on ensix ja toisex muut tulee jälessä
-
Isäntä lämmittää Pirttiä ja konehalliaan hakkeella ;
Ostaa ensin Risumoto , Hakkuri, varastoa,kärryt ja lavoja, Lämpökeskus+ pihan putkitus, siihen huoltosopimus yms
kaikki em noin 30 000 e kpl = 150 000 e + paaaljoon töitä
Liekö järjen häivääkään ?
::)
Niinpä? Yksi isäntä kertoi jotta lopetti hakekeskuksen rakentamis kustannusten laskemisen 100000 € jälkeen. Lämmitettävää vanhatalo, konehalli ja tyhjä navetta. ;D
Kumman laittaisitte jos puukattila pitäis laittaa?
http://www.termax.fi/fi/tuotteet/puulammitys/termax_natura
Tuolta 80 kw natura malli
Vai.
http://www.veda.fi/veda150kw.html
8000l varaajan eteen.
Ovatten samassa hinnassa molemmat kattilat.
Itse laittaisin tuon Vedan.
Vedaa älä osta, on kuuleman mukaan aikamoinen puusyöppö, eli huono hyötysuhde, näkeehän sen kuvastakin,
http://www.veda.fi/veda70m.html
Vähän liiankin simppeli rakenne, tuli ei kerkiä lämmittää kattilavettä, kun lämpö karkaa putkista nopeasti suoraan hormiin.
-
Kysytääs tähän väliin, Onk niit revolverei viel myynnisä? ko joku oli kehitellyt, eli täytetään Klapeil/haloil ja täyttää automaattisesti, eik sellane olis näppärä?
-
tässä on sitä puu lämmittämisen ylivoimaa
http://www.stoveshoprenewables.co.uk/PDFs/Lopper_EN.pdf (http://www.stoveshoprenewables.co.uk/PDFs/Lopper_EN.pdf)
löytyy automaatti sytytys ja syöttö
viteoo
http://www.youtube.com/watch?v=90v35yb9NTw (http://www.youtube.com/watch?v=90v35yb9NTw)
-
Vedaa älä osta, on kuuleman mukaan aikamoinen puusyöppö, eli huono hyötysuhde
Itselläni on käytössä Veda 35M. Savukaasulämpötila täydellä teholla on noin 200 astetta, joten ei siinä ainakaan piippuun karkaa tehoja. Ei tuon alemmat paljon savukaasulämpötilat voi olla, muuten konvektiopinnat ennen savupiippua alkavat pikeentyä. On myös huomioitava, että Vedassa on jokaisen pinnan(paitsi suuluukku) takana vesitila, siis myös tuhkatilan alla. Hiilosta kun pesän pojalle jää puhaltimen sammuttua, niin melko pitkään talo lämpiää noilla kekäleiden loppulämmöillä. Puunkulutuksesta voi sanoa, että entiseen yläpaloiseen verrattuan varmaankin 25-30% vähemmän ja minimaalisella lämmitystyöllä. Ehkä muutaman prosentin häviää huippukattiloille, mutta taas huollettavuus erittäin helppo ja puunkoko iso, joka vähentää työtä klapeja tehdessä.
-
Itselle vanhan arimaxin(yläpalonen) tilalle tuli tämä
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=223&zenid=f7f7f06f3fc3afe62f166f6b7ae86da5
Tuolta tuli ostettua kun oli erittäin halpa
http://www.hemeltron.fi
Ja täytyy myöntää että hinta laatusuhde kohdillaan.
Parikertaa päivässä täyttää,ennen ei jaksanu taloa näin lämpimänä pitää.
Puu lämmitys muuttui mukavaksi.Vielä kun olisi vastaava 1.2m klapeille ja kunnon pannuhuone.
Ihan mielenkiintoinen tapaus kyllä, ja varsinkin kun ottaa tuon hinnan huomioon.
Onkos tuossa pystytuubit tuolla takaosassa vai minkämoinen systeemi kun kuvasta ei oikein selviä?
Entä toimiiko pienemmällä teholla kuten mainostavat?
-
Puu palaa hyvin kokonaisena turha sitä on jauhaa,,,,,,,,,,,,,, ?
,,,,,,,,å;,,,,,,,,,,,,,,,
-
Puu palaa hyvin kokonaisena turha sitä on jauhaa,,,,,,,,,,,,,, ?
,,,,,,,,å;,,,,,,,,,,,,,,,
Sulla on kyllä "mielenkiintoisia" mielipiteitä lähes jokaisesta asiasta tällä Agronet foorumilla.
-
Tuosta veda kattilan kuvista puuttuu tuubin sisään laitettavat pellit jotka hidastaa savun etenemistä ja onhan nuo tuubit melkein 700 mm pitkät. savukaasutermostaatti ohjaa puhallinta eli säädetään puhaltimen toimintaa. Puhallin sammuu jos savukaasujen lämpötila nousee liian ylös. Itse ajattelin josko laittais vielä öljypoltin termostaatin ohjaamaan puhallinta sen lisäksi, eli puhallin sammuu kun kattilasta lähtevän veden lämpötila nousee säädettyyn yläarvon ja puhallin alkaa toimia kun veden lämpötila laskee säädettyyn ala-arvoon. Tällä estää kattilan kiehumisen ja samaan voi kytkeä kiertovesipumpun myös jolloin ehkä laddomattia ei tarvitsisi ollenkaan
Lämmitettävää noin 900 mottia ja 300 neliötä. Isolla koolla haen harvoja lämmitys kertoja. Edelleen vahvana vaihtoehtona on maalämpö jonka rinnalle jättäisi vanhan kattilan lisä lämmitykseksi. Kas siinäpä pulma minkä laittaa ??? Hyvin lähelle samanverran euroja joutuu laittamaan pinoon laittoi kumman tahansa.
Tuota käsityön määrään vähentämistä minäkin haen puulämmityksessä.
Pajan nurkassa on 2m sylkyt josta saa hyvän halkoja pitkille pölkyille, sen kun virvelillä heittää koneeseen ja sieltä pinoon kuivumaan. Pinosta kärryyn jonka peruuttaa varastoon kattilan viereen. Siitä joutuu käsin laittamaan kottareihin ja uuniin.
Hake olis vielä vähätöisempi mutta ei ole vielä löytynyt hakettajaa joka purkupuun ja trukkilavat hakettaisi. Niitä kun on saatava ihan pois nouto hintaan.
-
Hake olis vielä vähätöisempi mutta ei ole vielä löytynyt hakettajaa joka purkupuun ja trukkilavat hakettaisi. Niitä kun on saatava ihan pois nouto hintaan.
Kaveri noutaa juurikin trukkilavoja ym., murskalla pieniksi ja stokeriin. Murska tuossa kilometrin päässä, reviiri lienee 200km:n luokkaa mikäli murskattavaa riittävästi.
http://www.kontioforest.fi/2
-
Itselle vanhan arimaxin(yläpalonen) tilalle tuli tämä
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=223&zenid=f7f7f06f3fc3afe62f166f6b7ae86da5
Tuolta tuli ostettua kun oli erittäin halpa
http://www.hemeltron.fi
Ja täytyy myöntää että hinta laatusuhde kohdillaan.
Parikertaa päivässä täyttää,ennen ei jaksanu taloa näin lämpimänä pitää.
Puu lämmitys muuttui mukavaksi.Vielä kun olisi vastaava 1.2m klapeille ja kunnon pannuhuone.
Ihan mielenkiintoinen tapaus kyllä, ja varsinkin kun ottaa tuon hinnan huomioon.
Onkos tuossa pystytuubit tuolla takaosassa vai minkämoinen systeemi kun kuvasta ei oikein selviä?
Entä toimiiko pienemmällä teholla kuten mainostavat?
Kauanko ollut käytössä?
Itseänikin kiinnostaa kun jotain aina näin lämmityskaudella alkaa miettimään 240 Arimaxin tilalle...
Tuota Okrassa pikaisesti katselin, tiedä sitten minkä hintainen mahtaa olla.
http://www.kardonar.com/effectapuu.html
-
Puu palaa hyvin kokonaisena turha sitä on jauhaa,,,,,,,,,,,,,, ?
,,,,,,,,å;,,,,,,,,,,,,,,,
Sulla on kyllä "mielenkiintoisia" mielipiteitä lähes jokaisesta asiasta tällä Agronet foorumilla.
No hyvä jos olet pitänyt,,,
Itse klapia polttaen olen kokeillut myös niin että vain pelkkä katkonta suht lyhyeksi ilman halkaisua siis noin 10,,,20 cm mittaan niin kuivuu hyvin ja tulee tehokasta brikettiä
Halkaisut teen Kretzer Sakujen säköhydr laitteella jossa risti terä,,,,,Å
-
Monella taitaa olla väärä käsitys siitä, että kun laitaa isomman kattilan ja varaajan niin lämmitystyö helpottuu. Eihän se niin mene. Esimerkki: pikku arimaksi ja pikku varaaja tai iso 100 kw kattila ja iso 7 kuution varaaja. Taitaa kummankin kattilan varastopesä olla ihan samankokoinen, eli yhdellä täyttökerralla saat kummastakin vaihtoehdosta saman verran lämpöä. Eli jos tavoitteena on vähentää siellä kattilahuoneessa käyntejä on poltettavaa saatava mahtumaan sinne kattilaan kertatäytöllä enemmin. Ratkaisu: osta arimaksin alapalokattila ja pistä se kellariin, rakenna täyttöputkeen jatkoa niin paljon jotta se tapaa seuraavaan kerrokseen. Näin saat helposti puoli kuutiota varastopesää, kattilaksi riittää pienempi malli ja saat isolla varaajalla pitkän täyttövälin. Tietty vanhaan rakennukseen on vähän hankalaa, vaan jos uutta teet kannattaa harkita.
-
Tuo olis hyvä idea jos kattilan sais vaikka 40 cm syvemmälle kuin lattiapinta huoltotoimien kärsimättä. Lisävarastopesällä 35+ lataisi n. 2500 litran varaajan täyteen lämpöön kertatäytöllä jos klapit ei ole ihan lahopuuta. Käytännössä ainakin omassa tapauksessa -79 valmistuneen reilun 150m2 talo pysyy normaalilla talvikelillä (tyyni keli, -15) lämpinänä lämmittämällä kattilan joka toinen päivä. Tasamittaisilla puilla holvaaminenkaan ei ole ongelma.
Itellä kattilahuoneen vieressä puuliiteri jossa puut kuivavat lopulliseen polttokuntoon. Kun näin talvella tuo puut isommasta puuvarastosta sisäliiteriin, menee muutama päivä ennenkuin puut kuivuvat hyvään polttokosteuteen. Tällöin tulien ollessa kattilassa näkyvää valkoista savua ei juurikaan piipunpäästä tule. Just liiteriin tuodut puut eivät anna samaa lämpötehoa vaikka muuten ovat kuivaa polttopuuta.
-
. Puhallin sammuu jos savukaasujen lämpötila nousee liian ylös. Itse ajattelin josko laittais vielä öljypoltin termostaatin ohjaamaan puhallinta sen lisäksi, eli puhallin sammuu kun kattilasta lähtevän veden lämpötila nousee säädettyyn yläarvon ja puhallin alkaa toimia kun veden lämpötila laskee säädettyyn ala-arvoon. Tällä estää kattilan kiehumisen ja samaan voi kytkeä kiertovesipumpun myös jolloin ehkä laddomattia ei tarvitsisi ollenkaan
Minä olen asentanut tuohon Vedaan Danfossin kaksoistermostaatin.(siis kaksoisvarmistus, joka taatusti toimii, kun veden lämpötila nousee yli 95 asteen). Tuo savukaasutermostaatti taas toimii niin, että, kun savukaaasujen lämpötila alenee alle säädetyn(minulla 50 astetta), niin puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet loppuun pesästä. Kun kattilaveden lämpötila nousee noin 90 asteeseen, niin öljypoltintermostaatti samuttaa puhaltimen, mutta latauspumppu jää päälle. Kun taas savukaasutermostaatti samuttaa puhaltimen, niin sammuu myös latauspumppu. Kun kattilaveden lämpötila sitten alenee noin 6 astetta, niin puhallin lähtee uudestaan käymään. Että voi periaatteessa päästä pesällisellä koivuhalkoa vuorokauden, vaikka olisi kuution varaaja kuten minulla on.
Vedan nettisivun kuvista puuttuvat turbulenssilevyt tuliputkista ja ne nostavat kyllä hyötysuhdetta useita prosentteja. Ilman levyjä savukaasulämpötila on 230-240 astetta, levyjen kanssa 180-200. Ihan saman matkan kulkevat noiden ulkomaisten käänteispalokattiloiden savukaasut ennen hormiin menoa. Jos tuohon pistäsi vielä yhden alasmenon savukaasuile ja hormiliitännän lattianrajaan, niin ei siitä saisi kuin pahemmin pikeentyvän konvektiopinnan, jota saisi sitten väkisin raapia. Nyt putkiin jää vain lentotuhkaa, joka lähtee helposti tuubiharjalla.
Laddomaattia tai vastaavaa pidän kyllä ihan hintansa väärtinä asiana kattilan ja varaajan välillä, pitää kattilan aina korkeassa käyntilämpötilassa ja tulee varaajan kapasiteetti käytettyä tarkoin. Laddomaatin ohjauskaapissa on valmiina liitäntä, johon voi vetää johdon sieltä poltintermostaatilta ja toinen liitäntä, johon vedetään johto savukaasutermostaatilta.
-
Itselle vanhan arimaxin(yläpalonen) tilalle tuli tämä
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=223&zenid=f7f7f06f3fc3afe62f166f6b7ae86da5
Tuolta tuli ostettua kun oli erittäin halpa
http://www.hemeltron.fi
Ja täytyy myöntää että hinta laatusuhde kohdillaan.
Parikertaa päivässä täyttää,ennen ei jaksanu taloa näin lämpimänä pitää.
Puu lämmitys muuttui mukavaksi.Vielä kun olisi vastaava 1.2m klapeille ja kunnon pannuhuone.
Ihan mielenkiintoinen tapaus kyllä, ja varsinkin kun ottaa tuon hinnan huomioon.
Onkos tuossa pystytuubit tuolla takaosassa vai minkämoinen systeemi kun kuvasta ei oikein selviä?
Entä toimiiko pienemmällä teholla kuten mainostavat?
Kauanko ollut käytössä?
Itseänikin kiinnostaa kun jotain aina näin lämmityskaudella alkaa miettimään 240 Arimaxin tilalle...
Tuota Okrassa pikaisesti katselin, tiedä sitten minkä hintainen mahtaa olla.
http://www.kardonar.com/effectapuu.html
Tämän syksyn.Poltettu n.12-15m3 puuta. Tuli toi laitettu kun ei tiedä mikä järjestelmä 5v. päästä.
Ei korkealta tipu jos jää käyttämättä ja 23v. arimaxin ikä pisti pelottamaan.Kovimmilla pakkasilla ois varmaan puhaltanut vedet sisään.
Hyvin pelannu,hintansa väärti on,tosin ei kokemuksia muista alapalosista.Arimax 5k€ hinta ei houkutellut
-
Itselle vanhan arimaxin(yläpalonen) tilalle tuli tämä
http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=223&zenid=f7f7f06f3fc3afe62f166f6b7ae86da5
Tuolta tuli ostettua kun oli erittäin halpa
http://www.hemeltron.fi
Ja täytyy myöntää että hinta laatusuhde kohdillaan.
Parikertaa päivässä täyttää,ennen ei jaksanu taloa näin lämpimänä pitää.
Puu lämmitys muuttui mukavaksi.Vielä kun olisi vastaava 1.2m klapeille ja kunnon pannuhuone.
Ihan mielenkiintoinen tapaus kyllä, ja varsinkin kun ottaa tuon hinnan huomioon.
Onkos tuossa pystytuubit tuolla takaosassa vai minkämoinen systeemi kun kuvasta ei oikein selviä?
Entä toimiiko pienemmällä teholla kuten mainostavat?
Kauanko ollut käytössä?
Itseänikin kiinnostaa kun jotain aina näin lämmityskaudella alkaa miettimään 240 Arimaxin tilalle...
Tuota Okrassa pikaisesti katselin, tiedä sitten minkä hintainen mahtaa olla.
http://www.kardonar.com/effectapuu.html
Tämän syksyn.Poltettu n.12-15m3 puuta. Tuli toi laitettu kun ei tiedä mikä järjestelmä 5v. päästä.
Ei korkealta tipu jos jää käyttämättä ja 23v. arimaxin ikä pisti pelottamaan.Kovimmilla pakkasilla ois varmaan puhaltanut vedet sisään.
Hyvin pelannu,hintansa väärti on,tosin ei kokemuksia muista alapalosista.Arimax 5k€ hinta ei houkutellut
Siis onko siulla tuo Attack, vai tuo Effect ?
Hei Veda-miehet, miksi Vedaan täytyy itse asennella noita termoistaatteja ja mittareita, kuvien perusteella ei kattilassa ole mitään mittareita.
-
Savukaasutermostaatti tulee kyllä ihan Vedan mukana, minulla tuo Danfossin poltintermostaatti taas oma viritys. Sattui nurkissa olemaan poltintermostaatti ja kun katselin Laddomaatin ohjainkaapin piirosta ja käyttöohjetta, niin sieltähän löytyi valmis liitäntä. Nyt ei tarvitse vahtia kattilan kiehumisia, kun poltintermostaatti hoitaa homman.
-
ei riitä meillä 35 Kw klapi kattila ja 2000l varaaja kun lisärakennukset yhdistetään samaan lämmityspiiriin.
Hallissa pidetään 10-15 asteen ylläpito ja 35 kw puhallin radiaattorilla tarvittaessa saadaan nopeasti nostettua lämpötilaa esim, maalausta/ koneiden sulatusta varten.
Hake voisi mennäkin. Kattilan tarve normi lämmitys käytössä 30kw huitteilla mutta kun radiaattorin pökkäsee päälle niin sitten taitaa kattilasta loppuu paukut kovemmilla pakkasilla ainakin, ellei värkkää varaajaa väliin. Isomman kattilan jos laittaa niin normi käytössä taitaa tulla vaan pikipesä.
Mietiskelin tuota klapilämmityksen historiaa. Vielä tänäpäivänäkin puun käsittely on liki samalla asteella kuin 30 vuotta sitten eli käsityön määrä ei ole oleellisesti vähentynyt kannolta uuniin. Omasta mielestä se uunin lämmitys ei ole enää mikään hirmu työllistävä vaihe vaan kaikki se mitä tapahtuu ennen uunia.
Havel on ensimmäisiä koneita jotka vähentävät sitä, mutta kehitys työtä on siinäkin vielä ennenkuin on valmis markkinoille ja hemmetin kalliskin on.
Itse olen mietiskellyt vähän itselle edullisempaa ratkaisua.
Jatkan polttopuun pituutta tuonne 1,5 metriin. Tuolla pituudella saadaan käsityön määrää vähennettyä aikas vähäiseksi. Riippuen kaatako itse puun vai onko valmiina tienlaidassa.
-
Lämmitettävän kiinteistömassan määrästähän se riippuu, kumpi systeemi kannattaa laittaa hake vai klapi/halko-systeemi. Toimiva ja vähätöinen pitkään ilman valvontaa toimiva hakesysteemi helposti maksaa 30-50k€, pienellä nk. hakepolttimella taas ei paljon etua saavuteta verrattuna varaavaan klapikattilaan verrattuna. Hake pitää myös varastoida, klapit ja halot taas voi pinota kuormalavoille ja lavat voi sijoitella sinne minne mahtuvat tai sitten peittää pressulla pihanperälle.
Joku 20-30 pinomottia kuluttava klapisysteemi vielä menettelee, enemmän kuluttavissa ehkä hake on parempi vaihtoehto.
Itsellä tuo Vedan kanssa varsinainen lämmitystyö on varsin vähätöinen ja puun keräykseen ja klapien tekoon minulla nykyään on hyvinkin aikaa kuten oletan olevan kaikilla kasvinviljelyä harjoitttavilla.
Se hyvä puoli klapijärjestelmässä on, että sen kyllä voi muuntaa hakesysteemiksi hankkimalla stokerin. Ei se varaajakaan siinä silloin haitaksi ole, toimii akkuna, jos stokeriin tulee häiriö ja kesällä voi lämpimät vedet saada aikaan käyttämällä stokeria vain pari kertaa viikossa.
-
Lämmitettävän kiinteistömassan määrästähän se riippuu, kumpi systeemi kannattaa laittaa hake vai klapi/halko-systeemi
Tästä samaa mieltä.
klapit ja halot taas voi pinota kuormalavoille ja lavat voi sijoitella sinne minne mahtuvat tai sitten peittää pressulla pihanperälle.
Joku 20-30 pinomottia kuluttava klapisysteemi vielä menettelee, enemmän kuluttavissa ehkä hake on parempi vaihtoehto.
Rajaa en lähde vetämään, mutta kyllä klapien pinoamisen yli tavallisen asuintalon ylittävässä kulutuksessa (ja oikeastaan silloinkin) pitäisi kuulua jo historiaan. Klapikoneesta suoraan verkkosäkkiin lavalle. Meillä tästä ladotaan telineeseen, joka kärryllä (nokkakärry, sellainen jolla kaverit roudaa kaljakoreja ravintoloihin) suoraan pannun viereen. Vielä tulee yksi ylimääräinen rukkasenjälki (klapisäkistä siihen telineeseen), mutta kun ei pysty traktorilla työntämään lavaa suoraan pannuhuoneeseen, joka on talon keskellä... Jos pannuhuone ulkoseinää vasten, niin klapilavan mentävä ovi seinään ja ainoa rukkasenjälki tulee puun laittamisesta pannuun.
Petri
-
Lämmitettävän kiinteistömassan määrästähän se riippuu, kumpi systeemi kannattaa laittaa hake vai klapi/halko-systeemi.
Siinäpä pulma kun sen kahden vaiheilla tuo lämmön tarve.
Tuossa halkomallissa olen pähkäillyt tota 150 kw vedaa ja 8000l varaaja systeemiä. Laskelmien mukaan tuolla just pääsis vuorokauden jos täyden tehon ottaa ulos varaajista.
Lämmitys olis joku 4-6 h eli pesällinen tai puolitoista (arvioita jos jolla kulla kokemusta tuon kokoluokan systeemeistä niin mielellään kuulisin kokemuksista.
puuhuolto menis siten. metsässä puupoikki 4,5 metrin kohdalta varastolla pätkii pinosta 1,5 metriin.
(vanha keslan häntämoto vois olla hyvä tuossa mahdollisesti vois halkaisun yhdistää siihen myös) Kehitys ajattelua ???
Nosturilla pinoon. Pinosta tr, peräkärryyn nosturilla. Kärry kattilan viereen eri huoneeseen josta käsin kattilaan.
-
Meikä hyödyntää vanhoja lannoite- ja fin-lavoja ja olen vielä viitsinyt ne pinota, yhteen lavaan menee päälle 2 pinomottia. Lavoja sitten on siellä täällä ja nytkin taitaa olla nurkissa noin 100 pinomottia eli 5 vuoden tarve. Joka vuosi kuitenkin klapeja teen, ehkä tulee vielä aika, että miehestä ei enää joka talvi virta löydy metsähommiin.
Aikaahan tuo lavoille pinominen tosiaan vie, mutta kun sitä pinoaa lavan silloin tällöin, niin eipä siihen hommaan kyllästy. Kuormalavoille klapisäkkeihin soveltuu ehkä parhaiten silloin, jos klapeja myy, kun löytyy maksaja sille säkille ja toisaalta hän ei ymmärrä, kuinka vähän siinä todellisuudessa on puuta. Klapisäkkiin mahtuu ehkä niukin naukin yksi heittömotti eli 0,7 pinomottia eli niitä saa olla lähes 3 yhtä pinottua lavaa kohti. Toisaalta sinne säkkiin ne menevät tuoreena, kun taas ainakin minä pinoan lavoille vasta kun ne ovat muutaman viikon keväällä kuivaneet hajakasassa.
-
Minä olen ratkaissut klapien säilytyksen näin: betonverkosta 5m pätkä ympyräksi kuormalavan päälle.
Pilkon pilkekoneella suoraan häkkiin kuivumaan. Siitä sitten vain trukkihaarukalla lava minne tarviaa.
Vähentää muutaman rukkasen jäljen.
-
Tuo betoniverkkosysteemi on ihan hyvä innovaatio ja se lieriö voi olla aika korkea, joten puuta mahtuu huomattavasti enemmän kuin noihin klapisäkkeihin. Pikainen häkin laukaisu, niin saa helposti puut pois häkistä, jossa se kaikein lisäksi kuivuvat todella nopeasti. Klapisäkitkän eivät ole ilmasia ja käyttökerrat aika rajalliset, kun auringonvalo ja käyttö niitä kuluttavat. Betoniverkko taas kestää isältä pojalle.
-
Minä olen ratkaissut klapien säilytyksen näin: betonverkosta 5m pätkä ympyräksi kuormalavan päälle.
Pilkon pilkekoneella suoraan häkkiin kuivumaan. Siitä sitten vain trukkihaarukalla lava minne tarviaa.
Vähentää muutaman rukkasen jäljen.
Kaverilla oli juuri tuollainen, paikka pannuhuoneessa sille lavalle. Ja katossa reikä oikeassa paikassa, jotta sai lukkona olevan 6 mm pyöröteräksen nostettua pois.
Petri
-
Meitä hakemiehiä moitiskellaan investoinneista ja työn tekemisestä.Klapuhommaan moni investoi kans aika lailla ja tekee aika lailla töitäkin.Itse lämmitin melkein 10v klapeilla...
Noh,joka tavalla koitetaan
-
Klapi 100 neliölle,,,,
Hake tuhannelle,,,,,
,,,,,,Å,,,,,
-
Klapi 100 neliölle,,,,
Hake tuhannelle,,,,,
,,,,,,Å,,,,,
Maalämpö 101-999 neliölle
-
Eikö löydy enää aiheesta sanottavaa?
-
Eikö löydy enää aiheesta sanottavaa?
--olin juuri palaverissa jossa vaihtoehtoina maalämpö ja hake.Mielenkiintoista.
-
Mun mielestä aikaavievän, mutta kustannustehokkaan klapilämmityksen jälkeen vuorossa on halkolämmitys.
Metriset halot on nopeampia käsitellä ja säilyvät ulkona pinossa jonkun pellinpalan alla vuosia.
Jos klapille löytyy kysyntää, niin haloista niitä saa tehtyä.
Sykesyöttöisiin nostolaite prosessoreihin saa halontekovarusteet muutamalla satasella.Meinaan jos joku oikein
leipätyönään halkojen kanssa pelaa. :)
-
Tuolla sitten halot klapeiks. ;)
http://il.youtube.com/watch?v=6awaKGfiRi8&feature=related
-
Eikö löydy enää aiheesta sanottavaa?
--olin juuri palaverissa jossa vaihtoehtoina maalämpö ja hake.Mielenkiintoista.
Heitäs jotain yhteenvetoa aiheesta! :)
-
Jos on omaa metsää, niin mitä järkeä on valita maalämpö?
Maalämpösysteemissä kuitenkin joudutaan edelleenkin käyttämään sähköä. Sähkö kallistuu joten se syö maalämmön kannattavuuta, jos on omaa metsää, niin puulla lämmittäminen on käytännössä ilmaista.
Toki maalämpö on helppo lämmitystapa, mutta siitäkin joutuu maksamaan, menee vuosia, ennen kuin maalämmön rakentamiskustannukset on katettu.
-
Olen Bentin kanssa ihan samaa mieltä. Jos on maatalouyritys ja omaa kasvullista metsää, niin en ymmärrä kyllä, mikä järki on pistää maalämmitys, joka tosiasisssa on sähkölämmitystä hieman jalostuneessa muodossa. Enegiakustannus tuotetusta lämmöstä on jo nyt 3-4 c/kWh ja tulevaisuudessa tulee kallistumaan todella voimakkaasti. Hake maksaa nyt 2-2,5c/kWh ja sen hinta ei taatusti kehitys samaan tahtiin kuin sähkön hinta. Lisäksi, kun lämpimän veden käyttö on runsasta, niin sen maalämmityssyteemi tekee täysin sähköllä.
Investointikulu kummassakin on suuri, mutta samaa luokkaa kuitenkin.
Jos tarkoitus on vain lämmittää asuintalo, niin silloin ihan varaava klapilämmitys on kustannuksiltaan halvin.
-
Mitäs jos on toimiva öljylämmitys valmiina ja talossa iso leivinuuni jossa voi halkoja polttaa. Ei taida näillä(kään) hinnoilla ruveta mininkään muutostöihin? 2000-3000 litraa menee tällä hetkellä öljyä vuodessa. Pellettipolttimen pystyis ilmeisesti laittamaan öljypolttimen tilalle, mutta onko se yhtä huoleton ja tulisiko halvemmaksi käyttää?
-
Säilytä nykytilanne ,,,,,,,,,,,Å
-
Jos on omaa metsää, niin mitä järkeä on valita maalämpö?
Maalämpösysteemissä kuitenkin joudutaan edelleenkin käyttämään sähköä. Sähkö kallistuu joten se syö maalämmön kannattavuuta, jos on omaa metsää, niin puulla lämmittäminen on käytännössä ilmaista.
Toki maalämpö on helppo lämmitystapa, mutta siitäkin joutuu maksamaan, menee vuosia, ennen kuin maalämmön rakentamiskustannukset on katettu.
Kaikkia ei välttämättä kiinnosta elää elämäänsä metsän, klapikoneen, pannuhuoneen ja klapivaraston välillä! Kyllä on hieno lähtiä reissuun kun ei tartte huolehtia lämmityksestä... Maksakohon vaikka kolminkertaisesti niin ei klapilämmitystä ikinä!
-
Eikö löydy enää aiheesta sanottavaa?
--olin juuri palaverissa jossa vaihtoehtoina maalämpö ja hake.Mielenkiintoista.
Heitäs jotain yhteenvetoa aiheesta! :)
--ekaks ainakin se,että aika tapauskohtaisia on nää hommat
--uskon kyllä sen,että jos kyseessä on omakotitalo jossa on lattialämmitys niin maalämpö,varsinkin putkisto asennus esim. peltoon on oikeinkin hyvä ratkaisu.Laitteisto ei suurenna pääsulakekokoa,eikä tässä versiossa tehdä kalliita porakaivoja.
--sitten tämän jälkeen porakaivoversio.
Tapaus jossa olin mukana oli sitten tyystin erilainen.Tehontarve isompi,tarvitaan valtavan syvät porakaivot,sähköliittymä suurenee,ilmeisesti sähköyhtiö maksattaisi muuntajankin,lisäksi kyseessä patterilämmitys.Päässäjaskien totesin,että olisi mahdollista toimittaa energia kohteeseen hakelaitoksesta suunnilleen samaan hintaan mitä lämpöpumppujärjestelmä kuluttaa sähköön.ngelmana vaan rajamailla oleva siirtomatka.Saa nähdä...
-
Käyttöön tuleva reaaliaikainen sähkönmittaus kohdistaa huippukulutuksen huippukustannukset niile kuluttajille jotka kuluttavat sähköä erityisesti valtakunnallisten kulutushuippujen aikaan. Eli lämpöpumput säästävät halpaa sähköä, mutta kovilla pakkasilla ostetaan runsaasti kallista sähköä.
-
Jos on omaa metsää, niin mitä järkeä on valita maalämpö?
Maalämpösysteemissä kuitenkin joudutaan edelleenkin käyttämään sähköä. Sähkö kallistuu joten se syö maalämmön kannattavuuta, jos on omaa metsää, niin puulla lämmittäminen on käytännössä ilmaista.
Toki maalämpö on helppo lämmitystapa, mutta siitäkin joutuu maksamaan, menee vuosia, ennen kuin maalämmön rakentamiskustannukset on katettu.
Kaikkia ei välttämättä kiinnosta elää elämäänsä metsän, klapikoneen, pannuhuoneen ja klapivaraston välillä! Kyllä on hieno lähtiä reissuun kun ei tartte huolehtia lämmityksestä... Maksakohon vaikka kolminkertaisesti niin ei klapilämmitystä ikinä!
Asiaa molemmat ja nestorilla myös.
Lämmitysjärjestelmän valinnat on monen asian summa joka tilalla.mitä enemmän käyttää aikaa suunnitteluvaiheessa aina parempi lopputulos.
Hyvin tärkeä asia on kuinka paljon on aikaa käytettävissä muun ansiotoiminnan lisäksi. Mitä vähemmän aikaa niin? siitä voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä omalta kohdaltaan.
Karkeasti asia menee näin. Mitä helpommalla haluat lämpösi tuottaa niin sitä suuremmat perustamiskustannukset ovat. automaatio hakelämmitys ja maalämpö ovatten perustamis kustannuksiltaan hyvin samoissa mitä olen alustavia tarjouksia/laskelmia tehnyt.
Yksi huomioon otettava asia on metsälön puuston ikäjakauma ja tuotto, onko sieltä saatavissa seuraavat 15-25 vuotta kattilaan raaka-ainetta ja millaista?.
Itse olen laskeskellut että lämmityksen käytettävällä kuitupuu (tienvarsihinta) määrällä ei osteta lämmitykseen käytettävää sähköä vaikka olis mlp. nykysähkön hinnallakaan. Näin ainakin meillä.
-
Jos on omaa metsää, niin mitä järkeä on valita maalämpö?
Maalämpösysteemissä kuitenkin joudutaan edelleenkin käyttämään sähköä. Sähkö kallistuu joten se syö maalämmön kannattavuuta, jos on omaa metsää, niin puulla lämmittäminen on käytännössä ilmaista.
Toki maalämpö on helppo lämmitystapa, mutta siitäkin joutuu maksamaan, menee vuosia, ennen kuin maalämmön rakentamiskustannukset on katettu.
Kaikkia ei välttämättä kiinnosta elää elämäänsä metsän, klapikoneen, pannuhuoneen ja klapivaraston välillä! Kyllä on hieno lähtiä reissuun kun ei tartte huolehtia lämmityksestä... Maksakohon vaikka kolminkertaisesti niin ei klapilämmitystä ikinä!
Kaksoispesä kattila? ;D Eihän se öljypoltin muutenkaan puunpolttoa välttämättä estä, riippuu kattilasta.
-
Jos on omaa metsää, niin mitä järkeä on valita maalämpö?
Maalämpösysteemissä kuitenkin joudutaan edelleenkin käyttämään sähköä. Sähkö kallistuu joten se syö maalämmön kannattavuuta, jos on omaa metsää, niin puulla lämmittäminen on käytännössä ilmaista.
Toki maalämpö on helppo lämmitystapa, mutta siitäkin joutuu maksamaan, menee vuosia, ennen kuin maalämmön rakentamiskustannukset on katettu.
Kaikkia ei välttämättä kiinnosta elää elämäänsä metsän, klapikoneen, pannuhuoneen ja klapivaraston välillä! Kyllä on hieno lähtiä reissuun kun ei tartte huolehtia lämmityksestä... Maksakohon vaikka kolminkertaisesti niin ei klapilämmitystä ikinä!
Kaksoispesä kattila? ;D Eihän se öljypoltin muutenkaan puunpolttoa välttämättä estä, riippuu kattilasta.
Tulihan tuon kanssa pelattua. Lopulta poltettiin monta vuotta pelkää puuta hemmetin huonolla hyötysuhteella.
-
Seuraava vaihtoehto, (mikä meilläkin) eli sähkövastukset kattilassa ;D Räppäsee loman ajaksi päälle.
-
Meikäläinen kans pelaili kaksoispesäkattilan kanssa noin 15 vuotta. Oli se sellainen työmaa klapien kanssa, että jopa ymmärrän tämän maalämmittäjän mielipiteet klapilämmityksestä.
Mutta sen jälkeen kun tuo käänteispaloinen Veda tuli, voi sanoa, että puulämmitys on varsin vähätöistä, ei se paljon haittaa sen paremmin päivän rutiineita kuin kyläjuoksujakaan. Ja klapeja menee paljon vähemmän kuin ennen. Varajärjestelmänä on sähkövastus varaajassa, joten kyllä sitä lomillekin voi ihan huoletta lähteä.
Kenellekään en suosittele kaksoispesäkattila-nimistä viritystä, satunaiseksi varajärjestelmäksi tuo sähkövastus on paras vaihtoehto.
-
Klapit pitää polttaa varaavassa takassa tms
Vesi juttuihin sitten ne hake systeemit yms
;;;;Å
-
Klapit pitää polttaa varaavassa takassa tms
Vesi juttuihin sitten ne hake systeemit yms
;;;;Å
Hakesysteemit sopii paremmin 7/24/365 haalarit päällä oleville tee-se-itse -miehille, joilla on vakipaikka runsaasti varustellulle työkalupakille stokerin vieressä. ;D
-
hakelämmitys perheen yhteinen harrastus ;)
-
Viime talvena yks. Tälle talvea ei vielä yhtään häiriötä stokerissa. Tehkää se hake kunnon seuloilla varustetulla rumpuhakkurilla niin ei tartte takuta!
Tällä tuloo jo ihan kunnon haketta! Ja kohtuu rivakasti...
http://www.konekangas.com/ (http://www.konekangas.com/)
-
Kokemuksen syvällä rintaäänellä: On siinä muitakin häiriöpaikkoja kuin polttoaine, mutta päivääkään en vaihtais pois. Palkoille on päässy.
-
Mie Eppäilen
;;;;;;Å
-
Yks jousipurkaimen jousi on mennyt. Olisko tuo 2006 vuodesta pyöriny. Kaikki sammumiset (jousen katkeaminen ei aiheuttanut sammumista) ovat aiheutuneet polttoaineessa olevista epäpuhtaksista (kivi, rautaa, kantoja). 5-600m3 haketta/vuosi.
-
Lämmittääkö kukaan pelkkää omakotitaloa hakkeella?
Minkälaisia nuo Säätötulen laitteet olisi siihen tarkoitukseen, talon teknisiin tiloihin sopii itselläni korkeintaan 400-500 litran hakesiilo
-
Lämmittääkö kukaan pelkkää omakotitaloa hakkeella?
Minkälaisia nuo Säätötulen laitteet olisi siihen tarkoitukseen, talon teknisiin tiloihin sopii itselläni korkeintaan 400-500 litran hakesiilo
itseni lisäksi parila kaverilla laiteistot itse tehtyjä.Harrastus töinä kasattu
-
Lämmittääkö kukaan pelkkää omakotitaloa hakkeella?
Minkälaisia nuo Säätötulen laitteet olisi siihen tarkoitukseen, talon teknisiin tiloihin sopii itselläni korkeintaan 400-500 litran hakesiilo
-mulla oli Säätötuli vuodesta 1987 vuoteen 2008.Silloin lähti.
-nykymallit varmaan pienemmästä päästä suht samanlaisia kuin mulla oli
-sen verran olen sivusta seurannut,että serkun Veto on paremmin pelannut kuin mun S-tuli.Hakkeen laadulle tuoi pieni S-tuli on herkkä.
-
Minkä tyyppiselle kattilalle stokeri sopii parhaiten?
Käänteispalokattilaan varmaan turha koettaa sovittaa...
Entäs alapalo?
Parhaiten sopii varmasti yläpalokattilaan. :)
-
Onko jokinmoista "puolueetonta" stokeri/kattilatestiä toteutettu lähiaikoina, siis 2000 luvulla?
Alapalolla menty 32 vuotta 8) ja ajatus siirtyä tälle vuosituhannelle kessun poltosta.
-
Aiemmissa viesteissä oli mainittu Itävaltalainen teknologia. Niin vikaherkkää ei ole vielä tullut vastaan kun itävaltalainen "tietokone ohjattu" pellettikattila kaikilla herkuilla. Ja niitä herkkuja meinaan hajoaa.
-
Minkä tyyppiselle kattilalle stokeri sopii parhaiten?
Käänteispalokattilaan varmaan turha koettaa sovittaa...
Entäs alapalo?
Parhaiten sopii varmasti yläpalokattilaan. :)
--mulla stokeri oli HakasSampsa alapalokattilaan asennettuna.Mekaaninen sopivuus/pesän koko mielestäni ratkaisee..
-
Lämmittääkö kukaan pelkkää omakotitaloa hakkeella?
Minkälaisia nuo Säätötulen laitteet olisi siihen tarkoitukseen, talon teknisiin tiloihin sopii itselläni korkeintaan 400-500 litran hakesiilo
laita vain säätötulen laitteet... saat sitten 24/7 seisoa "kalupakki" kädessä siellä pannun vieressä ;D
-
Lämmittääkö kukaan pelkkää omakotitaloa hakkeella?
Minkälaisia nuo Säätötulen laitteet olisi siihen tarkoitukseen, talon teknisiin tiloihin sopii itselläni korkeintaan 400-500 litran hakesiilo
laita vain säätötulen laitteet... saat sitten 24/7 seisoa "kalupakki" kädessä siellä pannun vieressä ;D
Säätötulen laitteilla mennään.... Kahdessakymmenessä vuodessa on mennyt: palopää, syöttöruuvi, syöttöputki, ja säätökortti kaikkia yksi kappale. Eli noin joka kolmas tai neljäs vuosi on ollut jotain remonttia ::) Se siitä 24/7 :P
-
Aiemmissa viesteissä oli mainittu Itävaltalainen teknologia. Niin vikaherkkää ei ole vielä tullut vastaan kun itävaltalainen "tietokone ohjattu" pellettikattila kaikilla herkuilla. Ja niitä herkkuja meinaan hajoaa.
Vanha Arimax 35 vaihtui kuukausi sitten GILLES -puukaasutuskattilaan.
Ammattitaitoinen nyyttikuski oli kellauttanut kattilan peffalleen pumppukärryn kanssa ja siitä
kylkiäisinä savukaasujen lämpötila-anturi oli vääntynyt. Mutta kun uusi saatiin paikolleen,
niin lämmitykseen menee 10 minuuttia vuorokaudessa.
Klapeja menee neljännes vähemmän ja tuhkaa tulee ainakin 10 kertaa vähemmän...
Ei voi kun lukea otsikon isoon ääneen... :)
-
Aiemmissa viesteissä oli mainittu Itävaltalainen teknologia. Niin vikaherkkää ei ole vielä tullut vastaan kun itävaltalainen "tietokone ohjattu" pellettikattila kaikilla herkuilla. Ja niitä herkkuja meinaan hajoaa.
Vanha Arimax 35 vaihtui kuukausi sitten GILLES -puukaasutuskattilaan.
Ammattitaitoinen nyyttikuski oli kellauttanut kattilan peffalleen pumppukärryn kanssa ja siitä
kylkiäisinä savukaasujen lämpötila-anturi oli vääntynyt. Mutta kun uusi saatiin paikolleen,
niin lämmitykseen menee 10 minuuttia vuorokaudessa.
Klapeja menee neljännes vähemmän ja tuhkaa tulee ainakin 10 kertaa vähemmän...
Ei voi kun lukea otsikon isoon ääneen... :)
Mitä maksaa tommonen?
Siinä piirustuksessa on aika iso min etäisyys esim. sivulla 800 mm seinästä. Eikö voi olla esim betoni tai tiiliseinää tuon lähempänä toiselta sivulta?
-
Lämmittääkö kukaan pelkkää omakotitaloa hakkeella?
Minkälaisia nuo Säätötulen laitteet olisi siihen tarkoitukseen, talon teknisiin tiloihin sopii itselläni korkeintaan 400-500 litran hakesiilo
laita vain säätötulen laitteet... saat sitten 24/7 seisoa "kalupakki" kädessä siellä pannun vieressä ;D
Säätötulen laitteilla mennään.... Kahdessakymmenessä vuodessa on mennyt: palopää, syöttöruuvi, syöttöputki, ja säätökortti kaikkia yksi kappale. Eli noin joka kolmas tai neljäs vuosi on ollut jotain remonttia ::) Se siitä 24/7 :P
No ei meilläkään suurempia ongelmia ole ollut 2006 alkuvuodesta ollut 50kw tulimax ja metri kakkonen siilo. Olisiko siitä yksi palopää vaihdettu Vuosi sitten ja vanha odottaa peruskorjausta kun siihen saa betonit vaihdettua vanhoihin kuoriin ja kerran ukkonen hajotti säätöyksikön. Mutta senkin saivat ammattikoululla kuntoon eli varalla on yksi sellainenkin.
Ainut ongelma ollut että jostain syystä jos pääsee liekki hyytymään niin kusee muuteman litran vettä jostain pannun uumenista lattialle. Luultiin että vuotais jo mutta ei se ainakaan paineita minnekkään hävitä.
Tosin meillä tuo palaa jatkuvasti ja sillä lämmitetään navetalle vesi, paritalo ja korjaamo halli.
Mutta en tiedä milloin se päivystys sitten alkaa mutta nyt ei muista käydä edes joka viikko pannuhuoneessa!
-
Minkä tyyppiselle kattilalle stokeri sopii parhaiten?
Käänteispalokattilaan varmaan turha koettaa sovittaa...
Entäs alapalo?
Parhaiten sopii varmasti yläpalokattilaan. :)
--mulla stokeri oli HakasSampsa alapalokattilaan asennettuna.Mekaaninen sopivuus/pesän koko mielestäni ratkaisee..
Samoja ajatuksia ollut myös, kespesin modifiointi stokerilla mutta onko säästön arvoista? Hyötysuhde kessulla ei muutenkaan päätä huimaa verrokkina hakas-sampsa.
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen.
En mää oo "pannuhuonees" käyny vissiin kuukauteen 8)
-
Aiemmissa viesteissä oli mainittu Itävaltalainen teknologia. Niin vikaherkkää ei ole vielä tullut vastaan kun itävaltalainen "tietokone ohjattu" pellettikattila kaikilla herkuilla. Ja niitä herkkuja meinaan hajoaa.
Vanha Arimax 35 vaihtui kuukausi sitten GILLES -puukaasutuskattilaan.
Ammattitaitoinen nyyttikuski oli kellauttanut kattilan peffalleen pumppukärryn kanssa ja siitä
kylkiäisinä savukaasujen lämpötila-anturi oli vääntynyt. Mutta kun uusi saatiin paikolleen,
niin lämmitykseen menee 10 minuuttia vuorokaudessa.
Klapeja menee neljännes vähemmän ja tuhkaa tulee ainakin 10 kertaa vähemmän...
Ei voi kun lukea otsikon isoon ääneen... :)
Mitä maksaa tommonen?
Siinä piirustuksessa on aika iso min etäisyys esim. sivulla 800 mm seinästä. Eikö voi olla esim betoni tai tiiliseinää tuon lähempänä toiselta sivulta?
Oliskos se n.8500 euroo. Joo isot oli etäisyydet papereissa... Kun kerran vanhan
kattilan tilalle asennettiin, niin mitoista tingittiin hiukan. Tosin kattilan taakse kannattaa jättää
sen verran tilaa että ainakin pää mahtuu kattilan ja piipun väliin ;)
Takana on kattilan aivot, savukaasuimuri ja toisioilman säätö. Nii juu ja lambda-anturi ja savukaasujen
lämpötila-anturi.
Katteles muuten juutuupista Itävaltalaisia pannuhuoneita ! Siellä on aina kattila keskeisellä
paikalla, tilaa ympärillä huru mykket ja kaakelit seinissä. :-*
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
Katapultin kanssa samaa mieltä siitä klapilämmityksen huonosta maineesta.
Jos uhraan pirtin lämmittämiseen sen kymmenen minuuttia päivässä, niin mielestäni saan sille ajalle
tosi hyvän palkan, vertaa siihen jos olisin sen 80 000 -100 000 euroa pistänyt uuteen hakelämpökeskukseen. :o
Just ne yläpalokattilat on sellasia puusyöppöjä sauhuttajia, jotka oikein työllistää.
Listaan voi laittaa vielä sen pienen varastopesän joka lisää työtunteja entisestään.
Käänteispalo ja puukaasutuskattiloiden aika on tullut omakotitaloille.
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
Jonnikkakuskit ei voi tuollaista kattilaa hankkia. Ei riitä pituus ilman tikapuita tuolle luukulle.
Täytyy olla PionK:n käynyt tai Pst mies jotta kädet on riittävän pitkät kun täytyy niitä sytykkeitä asetella sinne kuilun pohjalle.
-
Katteles muuten juutuupista Itävaltalaisia pannuhuoneita ! Siellä on aina kattila keskeisellä
paikalla, tilaa ympärillä huru mykket ja kaakelit seinissä. :-*
Pistäppäs linkkiä tuommoseen videoon niin pääsee näkehen, kun itsellä ei kielitaito riitä tuommosten löytämiseen.
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, puun kulutus vuodessa?
-
eli nopeasti laskien olisin saanut noin 1,7€/vrk talon lämmittämisestä koituneesta työstä viimeiseltä 50 vuorokaudelta plus puidenteko metsässä ja liiteriin ja sieltä kattilaan.
Halpaa on ei maha mittään.
-
eli nopeasti laskien olisin saanut noin 1,7€/vrk talon lämmittämisestä koituneesta työstä viimeiseltä 50 vuorokaudelta plus puidenteko metsässä ja liiteriin ja sieltä kattilaan.
Halpaa on ei maha mittään.
;D ;D
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
Eilenillalla piti moista käydä ronklaamaan, kun jostain syystä oli polttokammion tiilet lähteneet liikehtimään paikoiltaan. Ittellä on 35+ pöhissyt 2008 syksystä lähtien ja muutama negatiivinenkin asia on löytynyt. Ne kaasutunkit on kattilassa jotain ihan käsittämätöntä. Sen arvasi heti kättelyssä että eivät kestä vuottakaan.
Toinen arveluttava seikka on sen varastopesän ja kaasukammion välissä oleva tulitiili. Ensimmäinen meni poikki n. 18 kk käytön jälkeen ja ei se vahvistettu mallikaan juuri parempi ollut. Muut tiilet on toistaiseksi kestäneet suht normaalin näköisinä. Kolmas alatiili on nyt menossa, suosittelen hankkimaan moisen varastoon ;)
Nuohous on melko työläs homma, koska nuohousasento melko v-mäinen, nuohottavaa 18 pystytuubia kaikkinensa.
Plussaa hyvästä hyötysuhteesta, 2 pesällistä hyvää puuta lataa 2400l varaajan n. 40 asteesta sataan asteeseen. Kämppä mitä lämmitän on 1979 valmistunut n.160 neliöinen yksikerroksinen talo lattialämmityksellä. Kesällä lämmitysväli on 6 päivää ja kovimmillakin pakkasilla 1,5 päivää tai pesällinen päivässä. Kattila kannattaa nuohota talviaikaan noin 2 viikon välein.
2008 tuo kattila maksoi vähänpäälle 4000 euronrahaa, mut nyt taitaa olla jo senverta paljon kalliimpi, että tutkailisin muidenkin valmistajien tuotteet. Toki savukaasuimuri taitaa olla nykyään vakiovaruste tuossa, itteltäni se puuttuu.
-
Käänteispalo ja puukaasutuskattiloiden aika on tullut omakotitaloille.
Ollut jo 12 talvee klapi etupesä. Kunhan syttyy ja kunnon hiillos, voi poltaa miltei mitä vaan. Jäisiä melko tuoreita puuta huomaa melkein vain että tulee enemän tuhkaa. Kunnon kuivia puita ja ulkona on nolla, silloin tulee saunaa pannuhuoneeseen. Täyttö aamuin illoin, pääsäntöisest 12-14h pesälinen, kovien pakkasien ja tuulien kanssa juotuu 3kertaa vuorokaudessa täyttää. neliöitä 120m2, ja kattila högfors 15 maxi. En ole mitanut kuinka paljon menee vuodessa puuta, arvio 20m3-30m3
-
Klapi on kyllä usein paras, vaan ei se kaikille sovi. 120 neliötä lämmittää vielä mukavasti, ja varaajaan saa halvalla vastuksia reissun ajaksi, eikä niihin sähkökään vielä pahasti maksa viikon pari talvessa. Iisoja taloja klapilla ei kyllä lämmitetä, saatika sähköllä. Pitää laittaa valtavat varaajat jottei pannuhuoneeseen jäädä asumaan. Muuten se on sitova puolipäivätyö.
Tässä priimaa: http://www.youtube.com/watch?v=R-Dn7k94CEs
Turbomatikki 60kw: 9te, 5m3 varaaja 5te (+5m3 varaaja 5te) alvit0%
Hienot?
-Kyllä!
Hyvät?
-Kyllä!
Työllistää?
-5min/vrk!
Järkeä?
- :o :o :o
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
Paljonko lämmitettäviä neliöitä, puun kulutus vuodessa?
Lämmitetäviä neliöitä 190 m2, puun kulutus n. 35 irtokuutiota vuodessa.
-
Tuollainen:
http://www.ariterm.fi/387
....ollut nyt n. 1,5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut, helppohoitoinen, riippuu tietysti talon eristystasosta, ,mutta itsellä 50-luvun 10 cm purueristyksellä oleva talo, kesällä tulet joka 4. päivä käyttöveden lämmitykseen, 2 m3 varaajalla, nyt talvella lämpötilan vaihdellessa 0 - -20 C tulet kerran päivässä, yksi pesällinen riittää, ja mikä parasta, sen jälkeen kun olen laittanut kattilan tulille ja pesän täyteen puuta, voin unohtaa lämmityksen siltä erää, ei tarvi lisätä puita kattilaan kuin vasta silloin kun lämpötila on > -20 C astetta, ehkä käänteispaloilla päästään samaan. Mutta on pakko todeta tähän että klapilämmityksen huono maine ja maine "työllistävänä" lämmitysmuotona perustuu pelkästään yläpalokattiloiden huonoon hyötysuhteesen ja sen aiheuttamaan työllistävyyteen. Alapalokattilat ja käänteispalokattilat ovat klapilämmityksen nykypäivä ja tulevaisuus. Unohtakaa ne yläpalokattilat, ne ovat halpoja, mutta niiden halpuus on petollista, hakelämmitys pelkästään asuinrakennukseen on aika työllistävää hommaa sekin.
Eilenillalla piti moista käydä ronklaamaan, kun jostain syystä oli polttokammion tiilet lähteneet liikehtimään paikoiltaan. Ittellä on 35+ pöhissyt 2008 syksystä lähtien ja muutama negatiivinenkin asia on löytynyt. Ne kaasutunkit on kattilassa jotain ihan käsittämätöntä. Sen arvasi heti kättelyssä että eivät kestä vuottakaan.
Toinen arveluttava seikka on sen varastopesän ja kaasukammion välissä oleva tulitiili. Ensimmäinen meni poikki n. 18 kk käytön jälkeen ja ei se vahvistettu mallikaan juuri parempi ollut. Muut tiilet on toistaiseksi kestäneet suht normaalin näköisinä. Kolmas alatiili on nyt menossa, suosittelen hankkimaan moisen varastoon ;)
Nuohous on melko työläs homma, koska nuohousasento melko v-mäinen, nuohottavaa 18 pystytuubia kaikkinensa.
Plussaa hyvästä hyötysuhteesta, 2 pesällistä hyvää puuta lataa 2400l varaajan n. 40 asteesta sataan asteeseen. Kämppä mitä lämmitän on 1979 valmistunut n.160 neliöinen yksikerroksinen talo lattialämmityksellä. Kesällä lämmitysväli on 6 päivää ja kovimmillakin pakkasilla 1,5 päivää tai pesällinen päivässä. Kattila kannattaa nuohota talviaikaan noin 2 viikon välein.
2008 tuo kattila maksoi vähänpäälle 4000 euronrahaa, mut nyt taitaa olla jo senverta paljon kalliimpi, että tutkailisin muidenkin valmistajien tuotteet. Toki savukaasuimuri taitaa olla nykyään vakiovaruste tuossa, itteltäni se puuttuu.
Tiilet on vielä ehjiä (koputtaa puuta...) ja tässä vähän uudemmassa mallissa niitä pystytuubeja on 27.
-
Tjaah... minulla on 2 riviä ennen ohikiertopeltiä ja yksi rivi jälkeen. Savukaasunlämmöt n. reilut 150 astetta.
Liekö siinä uudemmassa 3 ja 1 sitten ? Imurin kanssa savukaasunlämmöt mitä luokkaa ?
-
Tjaah... minulla on 2 riviä ennen ohikiertopeltiä ja yksi rivi jälkeen. Savukaasunlämmöt n. reilut 150 astetta.
Liekö siinä uudemmassa 3 ja 1 sitten ? Imurin kanssa savukaasunlämmöt mitä luokkaa ?
Mun pannussa 18 tuubia (6+6+6) ennen peltiä ja 9 tuubia (3+3+3) pellin takapuolella. savukaasulämmöt 150-200 välillä, kun tuubeissa alkaa olla nuohoustarvetta, nousee lämmöt herkästi yli 200:n asteen, tehdasasetuksilla sais kyllä lämmöt alemmas, mutta likaa tuubit nopeammin, neuvoivat tehtaalta kokeilemaan uudet asetukset ensiö - ja toisioilmasäädöille, niin kokonaisuudessa toimii nyt paremmin kuin ohjekirjan perussäädöillä.
-
Katteles muuten juutuupista Itävaltalaisia pannuhuoneita ! Siellä on aina kattila keskeisellä
paikalla, tilaa ympärillä huru mykket ja kaakelit seinissä. :-*
Taloudellista, juu!
-
Jeps, kuulostaa järkevältä.
Muistaakseni oman kattilan ohjekirjasta puuttuivat kokonaan nuo peltien säätöohjeet (59. tuon mallin kattila) ja taisin asiasta tehtaalle antaa palautetta. Toisaalta imurittomassa kattilassa tuntuu veto vaihtelevan kelin mukaan senverran, että peltien tarkka säätökin saattaa olla turhaa hifistelyä...
Ahdasta tulis omassa kattilahuoneessa jos se imuri olis kattilan perseessä. Semmoinen oli ainakin yhellä kaverilla se imuriviritys kun tässä kesällä hankki 35+ kattilan.
-
Ei kai Vedassakaan mitään vikoja ole. Näyttäs ainakin hyvältä.
-
Klapi on kyllä usein paras, vaan ei se kaikille sovi. 120 neliötä lämmittää vielä mukavasti, ja varaajaan saa halvalla vastuksia reissun ajaksi, eikä niihin sähkökään vielä pahasti maksa viikon pari talvessa. Iisoja taloja klapilla ei kyllä lämmitetä, saatika sähköllä. Pitää laittaa valtavat varaajat jottei pannuhuoneeseen jäädä asumaan. Muuten se on sitova puolipäivätyö.
Tässä priimaa: http://www.youtube.com/watch?v=R-Dn7k94CEs
Turbomatikki 60kw: 9te, 5m3 varaaja 5te (+5m3 varaaja 5te) alvit0%
Hienot?
-Kyllä!
Hyvät?
-Kyllä!
Työllistää?
-5min/vrk!
Järkeä?
- :o :o :o
Just tää Fröling oli loppusuoralla Gillesin kanssa. Sauhut tosin kulkee polttokammiosta suoraan
tuubin läpi piippuun... Eli ei paljon kiertele kattilassa.
Plussaa olis ollut erillaiset etänäytöt (tabletti, älypuhelin, nettiyhteys).
Hieno olis ollut mut olisko menny vähän hifistelyn puolelle ? :D
Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti. Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa. Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...
Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 8)
-
Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti. Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa. Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...
Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 8)
Tuossahan se ongelma piilee, Suomen viranomaiset ei ole vaatinut juuri mitään kattiloita hitsaavilta pajoilta. Ja Jussi joka tuon kuokan kanssa pohjalaisilla nevoilla mölyää, ei tiedä paremmasta. Maksaa kiltisti sen mitä pyydetään, toimii jos toimii, hyvin ei nyt kuitenkaan.
Efecta taitaa olla kolmas ns. parempi kattila joita Suomeen tuodaan. Onhan noita pilvin pimein, mm. testiraporteista löytyy hyviä. Voisin laittaa linkin raportteihin, kunhan sen löydän...
Jos varaajat on kunnossa ja kapasiteettia löytyy, niin ilman muuta kannattaa panostaa kattilaan. Jos nollasta lähdetään, niin silloin voi arvelluttaa. Stokeria kun saa jo samalla rahalla.
-
Just tää Fröling oli loppusuoralla Gillesin kanssa. Sauhut tosin kulkee polttokammiosta suoraan
tuubin läpi piippuun... Eli ei paljon kiertele kattilassa.
Plussaa olis ollut erillaiset etänäytöt (tabletti, älypuhelin, nettiyhteys).
Hieno olis ollut mut olisko menny vähän hifistelyn puolelle ? :D
Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti. Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa. Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...
Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 8)
Jaa että onko lcd näyttö kattilassa hifistelyä ? Minusta on ja vahvasti... ;D
Kai se tosiaan vaatii jonkinlaisen paloilmapuhaltimen ja sille säädön, jos meinaa polttaa puuta jatkuvasti optimaalisella hyötysuhteella. Klapi ja hake on raaka-aineina sellaisia että optimaalinen poltto vaatinee jonkinlaista älliä palonohjaukseen. Se on sitten kattilan ostajan punnittava, saako lisäinvestointia kuoletettua parantuneen hyötysuhteen tai puhtaamman palamisen kautta.
Mut toisaalta, tässähän vaan poltetaan puuta. Onko siitä järkevää tehdä liian monimutkaista ja tieteellistä ? Yleensä käyttövarmuus heikkenee ja vika-alttius kasvaa kun kattilan rakenne monimutkaistuu. Pienet puutteet hyötysuhteessa vielä sietää, jos kattila on rakenteeltaan yksinkertaisen selväpiirteinen ja sitäkautta edullinen hankkia ja helppohuoltoinen.
-
Klapi on kyllä usein paras, vaan ei se kaikille sovi. 120 neliötä lämmittää vielä mukavasti, ja varaajaan saa halvalla vastuksia reissun ajaksi, eikä niihin sähkökään vielä pahasti maksa viikon pari talvessa. Iisoja taloja klapilla ei kyllä lämmitetä, saatika sähköllä. Pitää laittaa valtavat varaajat jottei pannuhuoneeseen jäädä asumaan. Muuten se on sitova puolipäivätyö.
Tässä priimaa: http://www.youtube.com/watch?v=R-Dn7k94CEs
Turbomatikki 60kw: 9te, 5m3 varaaja 5te (+5m3 varaaja 5te) alvit0%
Hienot?
-Kyllä!
Hyvät?
-Kyllä!
Työllistää?
-5min/vrk!
Järkeä?
- :o :o :o
Just tää Fröling oli loppusuoralla Gillesin kanssa. Sauhut tosin kulkee polttokammiosta suoraan
tuubin läpi piippuun... Eli ei paljon kiertele kattilassa.
Plussaa olis ollut erillaiset etänäytöt (tabletti, älypuhelin, nettiyhteys).
Hieno olis ollut mut olisko menny vähän hifistelyn puolelle ? :D
Kaikenkaikkiaan Itävaltalaiset kattilat on testattu laboratorioissa jo 80 -luvun puolestavälistä
asti. Ilman hyväksyntää ei tule myyntilupaa. Nyt Suomeen rakennetaan ensimmäistä kattilalaboratoriota...
Vois sanoo että etumatkaa on jonnin verran. 8)
Jämä-koteloitu nuotio, joskus arvelin, että katettu... Frölingissä ainaskin paksun näköiset keramiikat, atmoksessa pientä murentumaa havaittavissa...
-
On vaan semmonen tunne, etten viitti kattilaa pihallekaan enää vetää, vaikka siinä on se
LCD - näyttö... ;D
Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.
Sytyttäminen on nopeaa, sanomalehden sivu kattilan varastopesän alaluukun rakoon ja
tulta lehteen. Sen jälkeen painaa starttia niin imu vetää liekit sinne varastopesän pohjalle.
Luukku kiinni ja muihin töihin.
Kattila säätää ensiö ja toisioilmaa palamisen eri vaiheiden mukaan ja käynnistää latauspumpun.
Kun pesällinen on palanut, niin kattila säätää ensiö ja toisioilmat kiinni ja 60 asteessa
sammuttaa latauspumpun.
Puiden lisääminen onnistuu vaikka puolen vuorokauden jälkeen ilman tulitikkujen raapimista.
Keraaminen arina varmistaa kaasuntumiseen vaadittavan korkean "palamislämpötilan"
Palamisen aikana puut HEHKUVAT kuin tulikuuma teräs.
Ja mikä huvittavinta, niin ILMAN LIEKKIÄ... :o :o
Itse palaminen tapahtuu sitten keraamisessa polttokammiossa.
-
On vaan semmonen tunne, etten viitti kattilaa pihallekaan enää vetää, vaikka siinä on se
LCD - näyttö... ;D
Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.
Sytyttäminen on nopeaa, sanomalehden sivu kattilan varastopesän alaluukun rakoon ja
tulta lehteen. Sen jälkeen painaa starttia niin imu vetää liekit sinne varastopesän pohjalle.
Luukku kiinni ja muihin töihin.
Kattila säätää ensiö ja toisioilmaa palamisen eri vaiheiden mukaan ja käynnistää latauspumpun.
Kun pesällinen on palanut, niin kattila säätää ensiö ja toisioilmat kiinni ja 60 asteessa
sammuttaa latauspumpun.
Puiden lisääminen onnistuu vaikka puolen vuorokauden jälkeen ilman tulitikkujen raapimista.
Keraaminen arina varmistaa kaasuntumiseen vaadittavan korkean "palamislämpötilan"
Palamisen aikana puut HEHKUVAT kuin tulikuuma teräs.
Ja mikä huvittavinta, niin ILMAN LIEKKIÄ... :o :o
Itse palaminen tapahtuu sitten keraamisessa polttokammiossa.
Toi Gillesin pannu on tosi hienon näköinen laatikko. Siitä ei pysty päällepäin äkkiseltään sanomaan, että mitäköhän tällä tehdään.
Minkäslaiset takuut sää sait huollon toimivuudesta. Jos säädetään ja mittaillaan sitä sun tätä, niin ennemmin tai myöhemmin käy sillä tavalla, että joku motti on paskana. Poppari menee taas kerran sytyttämään lehteä, niin uuni puhaltaa tulitikun sammuksiin ja LCD-näyttö kertoo "error code x45..."
Sitten on pirtti kylmä vaikka poppari käy kuumana :-*
-
Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.
Tuossahan se pointti juuri on, tiheästi asutussa Keski-Euroopassa on pitänyt pakosti kehittää tiukat vaatimukset puukattiloille, naapurit kun ei tykkää hyvää jos piipusta tupruaa sankkaa tummaa savua, joka matalapaineella likaa pyykit ja muut, meillä Suomessa puunpoltto talon lämmitykseen on ollut etupäässä haja-asutusalueella elävien tapa, naaurit kun on vähän kauempana, niin ei se ole niin nuukaa ollut vaikka yläpaloiset kattilat ovat sankkaa savua tupruttaneet ympäristöönsä. Siksi ei kai tähän asti Suomessa ole katsottu tarpeelliseksi kehittää puhtaammin puuta polttavia kattiloita, toisin kuin Itävallassa ja Saksassa.
-
Mut toisaalta, tässähän vaan poltetaan puuta. Onko siitä järkevää tehdä liian monimutkaista ja tieteellistä ? Yleensä käyttövarmuus heikkenee ja vika-alttius kasvaa kun kattilan rakenne monimutkaistuu. Pienet puutteet hyötysuhteessa vielä sietää, jos kattila on rakenteeltaan yksinkertaisen selväpiirteinen ja sitäkautta edullinen hankkia ja helppohuoltoinen.
Vaikka hyvän polton kannalta kaikenlainen anturein haistelu ja säätö onkin varmaan hyvä, niin Hervast kiteyttää tuossa aika paljon omaakin ajatteluani. Tosin onhan meillä naapureita 50-100-150 metrin päässä, mutta silti. Oma Arimax35 ei varmaan ole tehokkaimpia, mutta toimii kuin junan vessa... puolensa siinäkin.
Petri
-
On vaan semmonen tunne, etten viitti kattilaa pihallekaan enää vetää, vaikka siinä on se
LCD - näyttö... ;D
Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.
Sytyttäminen on nopeaa, sanomalehden sivu kattilan varastopesän alaluukun rakoon ja
tulta lehteen. Sen jälkeen painaa starttia niin imu vetää liekit sinne varastopesän pohjalle.
Luukku kiinni ja muihin töihin.
Kattila säätää ensiö ja toisioilmaa palamisen eri vaiheiden mukaan ja käynnistää latauspumpun.
Kun pesällinen on palanut, niin kattila säätää ensiö ja toisioilmat kiinni ja 60 asteessa
sammuttaa latauspumpun.
Puiden lisääminen onnistuu vaikka puolen vuorokauden jälkeen ilman tulitikkujen raapimista.
Keraaminen arina varmistaa kaasuntumiseen vaadittavan korkean "palamislämpötilan"
Palamisen aikana puut HEHKUVAT kuin tulikuuma teräs.
Ja mikä huvittavinta, niin ILMAN LIEKKIÄ... :o :o
Itse palaminen tapahtuu sitten keraamisessa polttokammiossa.
Toi Gillesin pannu on tosi hienon näköinen laatikko. Siitä ei pysty päällepäin äkkiseltään sanomaan, että mitäköhän tällä tehdään.
Minkäslaiset takuut sää sait huollon toimivuudesta. Jos säädetään ja mittaillaan sitä sun tätä, niin ennemmin tai myöhemmin käy sillä tavalla, että joku motti on paskana. Poppari menee taas kerran sytyttämään lehteä, niin uuni puhaltaa tulitikun sammuksiin ja LCD-näyttö kertoo "error code x45..."
Sitten on pirtti kylmä vaikka poppari käy kuumana :-*
Kyllä sillä pystyy polttelemaan, tosin huonommalla hyötysuhteella, ilman aivojakin niitä
polttopuita. Savukaasukanavasta vaan semmonen aaltopellin tapanen reiitetty pelti pois.
Oletko koskaan kuullut savupiipun luontaisesta vedosta ?
Jos ensiö tai toisioilman säätömoottori menee pimeäksi, niin käsin pyöräyttää säätöpeltiä
suurinpiirtein prosenteissa sen, mitä normaalisti ne on auki polton aikana.
Mites kylmis pistää naaman, kun RÄPIRIN MUSTA LAATIKKO SANOO POKS KESKEN KYLVÖJEN ?
;D ;D
Mustaan paskaan valettu poksi.
Sitä konetta ei säädetäkään enää sormivoimin... :-[
-
Mulla ei tietysti ole mitään käsitystä tuollaisen uunin käsiajon toimintaperusteista. Hyvä, että olet perehtynyt asiaan ja tiedät miten menetellä. Kotisivuilta kattelin, että Liedossa on lähin jälleenmyyjä. Meikäläisen kalustovalinnoissa huolto on erittäin tärkeä kriteeri, jos on pikkuisenkaan rautakankea monimutkaisempi laite kysymyksessä. Huolto pitää olla uskottavasti järjestetty varsinkin jos kyseessä on ns. kriittinen laite.
Rapidin musta laatikko on hyvä esimerkki siitä yksinkertaisuudesta ja loppuun asti mietityistä yksityiskohdista, joita kylvinkone on täynnä. Jos tuohon tulee vika, niin ruuvataan valmiskaapelien plugit irti ja haetaan kaupasta uusi keskusyksikkö. Kerran olen vilkaissut kannen alle, että tiedän miltä motti näyttää. Kaiken järjen mukaan tuolla tavalla rakennettu kokonaisuus kestää erittäin hyvin kaikkea ympäristöstä käsin tulevaa kuormitusta. En usko, että musta laatikko on ensimmäinen paikka, joka Rapidissa pettää. Jos kylvösyvyys on säädetty paikoilleen, niin en näe syytä miksei Rapidilla voisi kylvää vaikka sähköt olisivat pois pelistä. Kylvösyvyyttä ei voi säätää, eikä kylvöhydrauliikan perusnollausta, mutta jälkimmäisestäkään ei pitäisi olla haittaa jos ei hydrauliikkaletkuja mene irroittamaan. Sinänsä erittäin mielenkiintoinen kysymys kuinka monella tämä musta laatikko on mennyt pimeäksi.
-
Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?
http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx
-
Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?
http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx
Toimii. Näyttää aika lailla samanlaiselta kuin VexVe -latauspumppupaketti.
Kattilan voi kytkeä monella tavalla varaajaan. Ennen vanhaan kattilat toimivat ihan
luonnollisella kierrolla ja paisuntasäiliökin oli avoin.
Ainakin termomix -venttiili kannattaa laittaa varaajalle menevälle linjalle. Se estää kattilan
käymästä liian kylmänä. Tiedän yhden Ala-Talkkarin kattilan, mikä syöpyi puhki
reiluun neljään vuoteen, kun kattilaan päästettiin liian kylmää paluuvettä suoraan
sikalan pitkästä putkilinjasta. :o
-
Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?
http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx
Toimii. Näyttää aika lailla samanlaiselta kuin VexVe -latauspumppupaketti.
Kattilan voi kytkeä monella tavalla varaajaan. Ennen vanhaan kattilat toimivat ihan
luonnollisella kierrolla ja paisuntasäiliökin oli avoin.
Ainakin termomix -venttiili kannattaa laittaa varaajalle menevälle linjalle. Se estää kattilan
käymästä liian kylmänä. Tiedän yhden Ala-Talkkarin kattilan, mikä syöpyi puhki
reiluun neljään vuoteen, kun kattilaan päästettiin liian kylmää paluuvettä suoraan
sikalan pitkästä putkilinjasta. :o
Luulin, että Ala-Talkkarit kestää sen 10-15v :o Nehän menee perseestä puhki, kun ei ole sinne kiertoa
-
Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?
http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx
Toimii. Näyttää aika lailla samanlaiselta kuin VexVe -latauspumppupaketti.
Kattilan voi kytkeä monella tavalla varaajaan. Ennen vanhaan kattilat toimivat ihan
luonnollisella kierrolla ja paisuntasäiliökin oli avoin.
Ainakin termomix -venttiili kannattaa laittaa varaajalle menevälle linjalle. Se estää kattilan
käymästä liian kylmänä. Tiedän yhden Ala-Talkkarin kattilan, mikä syöpyi puhki
reiluun neljään vuoteen, kun kattilaan päästettiin liian kylmää paluuvettä suoraan
sikalan pitkästä putkilinjasta. :o
Tuo vexve on siis sama tuote kuin termovar.
http://www.vexve.com/fi/controls/tuotteet/lammonsaatimet/vexve_termovar/
-
Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!
Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.
Jassoo. Mulla meni Biomatis+:sta (20 kw pelletti) emolevy ennenkuin sillä oli poltettu yhtään mitään - tuo oli aluksi vastuskäytöllä. Tehtaan virallinen neuvontanumero lopetti minun numerooni vastaamisen. Taisi olla kokonaiset 2 puhelua. Kuulin myöhemmin rautakauppiaaltani, että "oli vähän soiteltu". Outoa !!!
-
Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!
Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.
Jassoo. Mulla meni Biomatis+:sta (20 kw pelletti) emolevy ennenkuin sillä oli poltettu yhtään mitään - tuo oli aluksi vastuskäytöllä. Tehtaan virallinen neuvontanumero lopetti minun numerooni vastaamisen. Taisi olla kokonaiset 2 puhelua. Kuulin myöhemmin rautakauppiaaltani, että "oli vähän soiteltu". Outoa !!!
Kyllä sitä Suomessakin osataan... ;D
Monta kertaa tuolta Euroopasta se osa vaan tulee nopeammin kuin Länsi-Suomesta..
Tuntuu että Saksan ympäristössä se asiakas otetaan tosissaan, sitä tosiaan palvellaan.
Agritechnikassa kerran kysyin tarjouksen LASCO -merkkisesta kaivinkonekiinnitteisestä
halkaisuruuvista. Luvattiin Itävallasta pihaan viikossa ja rahti 150 euroa...
Suomalainen tukielätti kuljetusfirma hukkaa nyytin pari kertaa rahtin aikana ja reilun parin viikon
päästä kun paketti saapuu sieltä länsi-Suomesta niin rahti yli parisataa... :o
-
Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!
Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.
Jassoo. Mulla meni Biomatis+:sta (20 kw pelletti) emolevy ennenkuin sillä oli poltettu yhtään mitään - tuo oli aluksi vastuskäytöllä. Tehtaan virallinen neuvontanumero lopetti minun numerooni vastaamisen. Taisi olla kokonaiset 2 puhelua. Kuulin myöhemmin rautakauppiaaltani, että "oli vähän soiteltu". Outoa !!!
Kyllä sitä Suomessakin osataan... ;D
Monta kertaa tuolta Euroopasta se osa vaan tulee nopeammin kuin Länsi-Suomesta..
Tuntuu että Saksan ympäristössä se asiakas otetaan tosissaan, sitä tosiaan palvellaan.
Agritechnikassa kerran kysyin tarjouksen LASCO -merkkisesta kaivinkonekiinnitteisestä
halkaisuruuvista. Luvattiin Itävallasta pihaan viikossa ja rahti 150 euroa...
Suomalainen tukielätti kuljetusfirma hukkaa nyytin pari kertaa rahtin aikana ja reilun parin viikon
päästä kun paketti saapuu sieltä länsi-Suomesta niin rahti yli parisataa... :o
Eli tällainen...
http://www.lasco.at/en/lasco-timber-splitting-cones-and-log-splitters-are-the-new-splitting-pincers/
Näytti olevan kiinni mm. Avantissa. Yhdessä kuvassa oli kannon vieressä. Voisiko siitä päätellä, että tämä toimisi jonkinlaisena kantomurskaajanakin. Tulisi kysymykseen raiviolla pienemmän kaivinkoneen kanssa. Tällä ensin palastelisi helpommin käsiteltäviin osiin....
-
Just semmonen. Hintakaan ei silloin tuntunut kovalta. Vaikka joku 5 tonnin kumitelakaivuri
ja siihen sopiva kaira kiinni niin talvella vois olla töitä hakepuiden ja polttopuiden halkaisussa.
Vieläkin on Tapanin jälkeisiä puita metsissä isännillä tekemättä. Ja varsinkin minikone on
muutenkin talvet joutilaana.
Juutuupista kans löytyy videoita siitä LASCO:sta. :)
-
Muutamat kaivurimiehet ovat tehneet kauhan paikalle vähän myyräauran terää muistuttavan halkaisuterän, sitten vetävät kolmemetrisen pöllin halki niin että pöllin pää tukee kaivurin puskulevyyn.
Yleisin aihio, tyvilumppi ainakin menee hyvin tuolla, tosin joutuu pitelemään puut kourakuormaajalla siinä kun ruuvimies nostelee ruuvin kärjellä.
-
Muutamat kaivurimiehet ovat tehneet kauhan paikalle vähän myyräauran terää muistuttavan halkaisuterän, sitten vetävät kolmemetrisen pöllin halki niin että pöllin pää tukee kaivurin puskulevyyn.
Yleisin aihio, tyvilumppi ainakin menee hyvin tuolla, tosin joutuu pitelemään puut kourakuormaajalla siinä kun ruuvimies nostelee ruuvin kärjellä.
--mulla on tuossa mainittu halkaisuveitsi.Sillä halotaan yli 40 sentin halkaisijaiset puut.6m mittaan saakka menee..jos ei ole umpikieroja.puskulevyä ei oo,mutta tukki poikittain ajaa saman asian..
-
Tuo halkaisuterä kiinnostaa. Kuinka iso kk pitääolla että luonnaa tyvien halkaisu? Mistä olette veitsen tehneet? joku kauhan huulilevyn pätkä vai mimmonen systeemi?
-
Tuo halkaisuterä kiinnostaa. Kuinka iso kk pitääolla että luonnaa tyvien halkaisu? Mistä olette veitsen tehneet? joku kauhan huulilevyn pätkä vai mimmonen systeemi?
--hardox500 muistaakseni aine.Vissiin 16mm.Kone Komatsu Pc130.Normaalisti puut halkeaa helposti.Julman kokoinen oksainen koivu tai kiero lehtikuusen tyvi vastustaa...
--ei oo ny mittoja,eikä kuvaa...veitsi on hangessa parin kilsan päässä laanilla...
-
Koko Etelä-Suomi, Tampereesta alaspäin on kehitysmaata. 8) 8) 8)
-
Koko Etelä-Suomi, Tampereesta alaspäin on kehitysmaata. 8) 8) 8)
Kyllä jämtti on näin. Ja etenkin Loimaan seutu, melkein säälittää ketä siellä sattuu asumaan. :(
-
Koko Etelä-Suomi, Tampereesta alaspäin on kehitysmaata. 8) 8) 8)
Kyllä jämtti on näin. Ja etenkin Loimaan seutu, melkein säälittää ketä siellä sattuu asumaan. :(
:D :D
Koski, Loimaa, Mellilä, Ypäjä, Vorssa ja Huittinen, ne on meille Pohojanmaan jantteereille yks suupala! 8) 8)
Sellanen ku suupala savolaaaasille kilo neulamuikkua! ;D
-
Koko Etelä-Suomi, Tampereesta alaspäin on kehitysmaata. 8) 8) 8)
Kyllä jämtti on näin. Ja etenkin Loimaan seutu, melkein säälittää ketä siellä sattuu asumaan. :(
:D :D
Koski, Loimaa, Mellilä, Ypäjä, Vorssa ja Huittinen, ne on meille Pohojanmaan jantteereille yks suupala! 8) 8)
Sellanen ku suupala savolaaaasille kilo neulamuikkua! ;D
No moooommalainen pistää vaan suupielet leviäks ja alooottaa sieltä rajalta päin...
Kylä ne jantteerit on jo nähty. Puheet on Ameeriikkaa ja teot Venäjää. ;D
-
Koko Etelä-Suomi, Tampereesta alaspäin on kehitysmaata. 8) 8) 8)
Kyllä jämtti on näin. Ja etenkin Loimaan seutu, melkein säälittää ketä siellä sattuu asumaan. :(
:D :D
Koski, Loimaa, Mellilä, Ypäjä, Vorssa ja Huittinen, ne on meille Pohojanmaan jantteereille yks suupala! 8) 8)
Sellanen ku suupala savolaaaasille kilo neulamuikkua! ;D
No moooommalainen pistää vaan suupielet leviäks ja alooottaa sieltä rajalta päin...
Kylä ne jantteerit on jo nähty. Puheet on Ameeriikkaa ja teot Venäjää. ;D
Jossain päin Suomea on puheet Tanskasta ja teot Hååkaneitten tekoja.
-
Kannattaako yleensä puuta polttaa. Tuli jostain Agrista energian hintoja. Turvepelletissä oli sama energiahinta metsähakkeen kanssa. Klapituohu on kyllä aika työläs,kun saa samaa kapulaa monta kertaa siirrellä.
-
Koko Etelä-Suomi, Tampereesta alaspäin on kehitysmaata. 8) 8) 8)
No mitä Mansen yläpuolella sitten on?
Ei mitään... :P
http://www.josephinum.at/blt/pruefung/feuerungen/pruefberichte.html
Tuolta voi vertailla kehittyneiden maiden puunpolttolaitoksia, jokseenkin puolueettomasti testattuina. Hacke, pelletti ja kappalekattilat. Onhan siellä vetomaticci myös. Ihmeen hyviä lukemia sieltäkin on vaan löydetty ::)
-
Kannattaako yleensä puuta polttaa. Tuli jostain Agrista energian hintoja. Turvepelletissä oli sama energiahinta metsähakkeen kanssa. Klapituohu on kyllä aika työläs,kun saa samaa kapulaa monta kertaa siirrellä.
--mistäs otat turvetuotteita ny?Viime kesän jäljiltä vakiasiakkaatkin ilman
-
Meillä voi olla talven mittaan edessä jonkinlainen energian raaka-ainekriisi.
-
Meillä voi olla talven mittaan edessä jonkinlainen energian raaka-ainekriisi.
Mitä vois olla helmi maaliskuussa puolitoistakuutioisen klapisäkillisen hinta koivuklapia?
-
Kannattaako yleensä puuta polttaa. Tuli jostain Agrista energian hintoja. Turvepelletissä oli sama energiahinta metsähakkeen kanssa. Klapituohu on kyllä aika työläs,kun saa samaa kapulaa monta kertaa siirrellä.
--mistäs otat turvetuotteita ny?Viime kesän jäljiltä vakiasiakkaatkin ilman
Kuulin huhua että 180€ tonni on turvepellettiä kaupan :-\ Tuo ei vaan mene millään pienellä polttimella eikä pikkulaitoksessa vaan niissä on pakko käyttää puupellettiä :( Sekin tuli mieleen että millaista turvepelletti mahtaa olla kuivikkeena elukoilla ???
-
Mahtaako olla kaksista kuiviketta, kun polttoturpeet tehdään maatuneista suonpohjista.
Kuivike ja kasvuturpeet taas vähän maatuneista pintaturpeesta.
-
Mut toisaalta, tässähän vaan poltetaan puuta. Onko siitä järkevää tehdä liian monimutkaista ja tieteellistä ? Yleensä käyttövarmuus heikkenee ja vika-alttius kasvaa kun kattilan rakenne monimutkaistuu. Pienet puutteet hyötysuhteessa vielä sietää, jos kattila on rakenteeltaan yksinkertaisen selväpiirteinen ja sitäkautta edullinen hankkia ja helppohuoltoinen.
Vaikka hyvän polton kannalta kaikenlainen anturein haistelu ja säätö onkin varmaan hyvä, niin Hervast kiteyttää tuossa aika paljon omaakin ajatteluani. Tosin onhan meillä naapureita 50-100-150 metrin päässä, mutta silti. Oma Arimax35 ei varmaan ole tehokkaimpia, mutta toimii kuin junan vessa... puolensa siinäkin.
Petri
Täysin samaa mieltä. Mitä sitten, vaikka parhaimmillaan menisi pari mottia vähemmän haketta yms. vuodessa? Monimutkaisten/häiriöalttiiden laitteiden käyttö on todennäköisesti loppupelissä kalliimpaa. Ei mieltä lämmitä vaikka kuluttaisi pikkasen vähemmän, jos vikaherkkyys kasvaa.
Kotimaisiin saat osat varmuudella ja nopeasti, muutamassa tunnissa, jos viitsii ajella. Tämmöset seikat on aika tärkeitä, jos/kun laitteisto tekee tenän paukkupakkasilla.
-
Mut toisaalta, tässähän vaan poltetaan puuta. Onko siitä järkevää tehdä liian monimutkaista ja tieteellistä ? Yleensä käyttövarmuus heikkenee ja vika-alttius kasvaa kun kattilan rakenne monimutkaistuu. Pienet puutteet hyötysuhteessa vielä sietää, jos kattila on rakenteeltaan yksinkertaisen selväpiirteinen ja sitäkautta edullinen hankkia ja helppohuoltoinen.
Vaikka hyvän polton kannalta kaikenlainen anturein haistelu ja säätö onkin varmaan hyvä, niin Hervast kiteyttää tuossa aika paljon omaakin ajatteluani. Tosin onhan meillä naapureita 50-100-150 metrin päässä, mutta silti. Oma Arimax35 ei varmaan ole tehokkaimpia, mutta toimii kuin junan vessa... puolensa siinäkin.
Petri
Täysin samaa mieltä. Mitä sitten, vaikka parhaimmillaan menisi pari mottia vähemmän haketta yms. vuodessa? Monimutkaisten/häiriöalttiiden laitteiden käyttö on todennäköisesti loppupelissä kalliimpaa. Ei mieltä lämmitä vaikka kuluttaisi pikkasen vähemmän, jos vikaherkkyys kasvaa.
Kotimaisiin saat osat varmuudella ja nopeasti, muutamassa tunnissa, jos viitsii ajella. Tämmöset seikat on aika tärkeitä, jos/kun laitteisto tekee tenän paukkupakkasilla.
Ja nehän tekee tenän paukkupakkasilla, ihan Murphyn lain mukaan.
Just laitoin haketta 1.5*3m pohjalla olevaan aritermin siiloon. Kolme viikkoa sitten hitsasin eka kerran takimmaista kolaa, ja ihmettelin hiukka hölmöä/hentoa rakennetta. En vahvistanut, ja taas oli vääntynyt vinoon vaikka sai uuden veroiseen kuntoon. Eka remppa ko. laitteessa, 2007 vuosimallia.
Edellinen säätötulen käsitäyttöinen, ihan ok. toimi, mutta kyllä tää nykyinen huomattavasti fiksumpi, tosin lienee säätötulenkin etukuormaajatäyttöiset.
Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä kannattanut satsata moninkertaiseen tehoon tarpeeseen nähden, varaaja kesäkäyttöä varten ja kattilaan automaattisytytys. Eli ehkä heizomat. Saisi kuivaajalle lisälämpöä, varaajan kanssa kitutulet jäisi kesäkäytölläkin pois eikä kuivauskaudella täyden ja nollatehon välillä ongelmia.
Naapureilta kyselin silloin halukkuutta kimppaan/ ostolämpöön, mutta liikaa suorasähköä käytössä. Harmi, olisi kymmenkunta taloa parinsadan metrin säteellä.
Eli ihan ensimmäisenä miettimään koko hommaa uusiksi, olisiko mahdollisuutta kimppalämmitykseen, millaiset tulevaisuuden tehontarpeet.
-
Meillä voi olla talven mittaan edessä jonkinlainen energian raaka-ainekriisi.
Mitä vois olla helmi maaliskuussa puolitoistakuutioisen klapisäkillisen hinta koivuklapia?
Voi pyytää niin paljon kuin ilkee.
-
Meillä voi olla talven mittaan edessä jonkinlainen energian raaka-ainekriisi.
Mitä vois olla helmi maaliskuussa puolitoistakuutioisen klapisäkillisen hinta koivuklapia?
Voi pyytää niin paljon kuin ilkee.
150€ jälkeen alkaa sähkö olla kilpailukykyinen.
http://www.halkoliiteri.com/?id=170
-
Suomi on puulämmityksen kehitysmaa... Vai olisiko häntäpaikalla Kreikka?
http://yle.fi/uutiset/kreikassa_saastetaan_puulammityksella_-_savusumu_uhkaa_terveytta/6435389
Tulisijat helleeneillä lienee antiikin raunioista kunnostettuja ja kovin vähällä käytöllä olleita.
- Vähät välimeren metsät poltetaan taivaan tuuliin, ei ihme jos eu aikoo kiristää otettaan pellota myös ojan toiselle puolelle.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/eu-kaavailee-pakollista-mets%C3%A4suunnitelmaa-1.30647
-
http://www.youtube.com/watch?v=1n7odsLnTfs
http://www.garn.com/
mitäs raati näistä amerikan ihmeistä on mieltä?
-
Vaikutti kieltä osaamattomalle äkkiseltään jotenkin vastaavalta, kuin alatalkkarin yms. lämpökontit, toteutettu vain halkokattilalla, joten vois ajatella, että huomattavasti työläämpi, mutta mikä tosi touholle ja täpinälle, ei ku pökköä pesään :)
-
Vaikutti kieltä osaamattomalle äkkiseltään jotenkin vastaavalta, kuin alatalkkarin yms. lämpökontit, toteutettu vain halkokattilalla, joten vois ajatella, että huomattavasti työläämpi, mutta mikä tosi touholle ja täpinälle, ei ku pökköä pesään :)
vaikutti alatalkkarilta.. voi jeesus sentään. Tyypillinen asiaan perehtymätön vastaus..
Lähinnä tarkoitin tota tekniikkapuolta, tulipesä varaajan sisällä. pysyy mukavan yksinkertaisena.
-
Vaikutti kieltä osaamattomalle äkkiseltään jotenkin vastaavalta, kuin alatalkkarin yms. lämpökontit, toteutettu vain halkokattilalla, joten vois ajatella, että huomattavasti työläämpi, mutta mikä tosi touholle ja täpinälle, ei ku pökköä pesään :)
vaikutti alatalkkarilta.. voi jeesus sentään. Tyypillinen asiaan perehtymätön vastaus..
Lähinnä tarkoitin tota tekniikkapuolta, tulipesä varaajan sisällä. pysyy mukavan yksinkertaisena.
Vesivaippahan se on ala-talkkarin ja kaikkien muidenkin ympärillä. Mutta tulipesä varaajan sisällä ei kuulosta terveelliseltä pitkässä juoksussa.
-
Ja helppo korjata ?
Ja suht kookas paketti tuosta tulee, toki jossain amerikan mittakaavassa ajateltuna tila tuommoiselle pömpelille ei paljoa maksa, mutta hankalan mallinen möykky on kyseessä. Saneerauskohteessa revi seinä auki että saat hilattua sisälle...
Joku puhallinhan tuossa on ja joku matopurkki ohjaamassa sitä. Ei tuo minusta enää ihan yksinkertaisimmasta päästä kattiloita ole.
-
Niin edelleenkin kyse on ilmeisesti ajatuksena, että tuodaan tuollainen kontti pihaan paasataan halkoja pesään, että saadaan vesi kuumaksi. Ala-talkkarilla sama homma tehdään täyttämällä hakesäiliö, vesimäärä tulipesän ympärillä vain pienempi ja mieleni tekis väittää, että helppo hoitoisempi, kun hakesäiliö täytetään etukuormaajalla silloin tällöin, tuossa paasataan halkoja pesään kuten ennenvanhaa, kunnes vesi porisee, sama toistuu, kun alkaa sukat pyöriä jaloissa.
-
Kymmenen metrinen tankopurkain sese vasta onkin v-mäinen asentaa vanhan talonkellariin...
agronet keskustelua parhaimmillaan. Ei tommonen kontti mahu meijän pannuhuoneeseen.. ÅÅå ja jÅÅ..
Tarkoitukseni ei ollut alkaa väittelemään hake vs klapi/halko lämmityksen paremmuudesta. Eikä edes kontti asennuksesta.
-
http://www.youtube.com/watch?v=1n7odsLnTfs
http://www.garn.com/
mitäs raati näistä amerikan ihmeistä on mieltä?
No hyvveehän tuossa on iso koko, asennuspaikasta johtuvia variaatioita vaikea tehdä, arveluttavia ominaisuuksia, että meneekö savukaasut alle kastepisteen, lämmintä sieltä ei irtoo, ennenkuin pata on lämmin ja jos sattuu laittamaan "liikaa" puita, niin minne niiden lämpö tumpataan.
-
En moiti alan talkkarin peruspannua, ainakkaa kaksoispesällistä :P
Kaukolämpö on paras mikäli sitä lämmittävällä porukalla ole kauheita palkankorotushaaveita.
-
Kymmenen metrinen tankopurkain sese vasta onkin v-mäinen asentaa vanhan talonkellariin...
agronet keskustelua parhaimmillaan. Ei tommonen kontti mahu meijän pannuhuoneeseen.. ÅÅå ja jÅÅ..
Tarkoitukseni ei ollut alkaa väittelemään hake vs klapi/halko lämmityksen paremmuudesta. Eikä edes kontti asennuksesta.
Jaa että kiinnostuneet voi ottaa yhteyttä vaikka yksityisviestillä niin Reino pääsee kaupantekoon, kritiikkiä esittävät henkilöt älkööt vaivautuko ;D
-
;D ;D Vaikea on teijän kanssa.. ;D ;D
-
Näyttäähän tämä hauskalta, kun kysytään mielipedettä jostain hämärästä härpäkkeestä, josta ei ole sanaakaan suomeksi ja kun vastaukset ei ole silmät kiinni ylistystä alkaa vastaajien haukkuminen tajuttomiksi.. no kukin taaplaa tyylillään ::)
-
Näyttäähän tämä hauskalta, kun kysytään mielipedettä jostain hämärästä härpäkkeestä, josta ei ole sanaakaan suomeksi ja kun vastaukset ei ole silmät kiinni ylistystä alkaa vastaajien haukkuminen tajuttomiksi.. no kukin taaplaa tyylillään ::)
No voi sentää, anteeksi jos loukkasin. Jos enklanti taivu tai osaa kuvia kattoo, niin ei oo pakko mitään vastata, enhämmä voi olla vastuussa siitä että saitin ainoa busy bee osaa vain kotimaista. Peruisin kyllä nyt tuon ekan vastaukseni jos voisin. Missä kohtaa haukuin tajuttomiksi.. No, en jatka tästä asiasta enempää tässä ketjussa, etten enempää pahoita kenenkään mieltä. ;)
ps. taaplasitte sanoja suuhuni parissa ed vastauksessa.. tyyli sekin.
-
Tirä häntä, mutta THL on taas antanut lausunnon, eniten ihmetyttää miten nuo hiukkasen perkeleet osaa tuppaan tulla?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641335834.html
” Ihminen ei ole turvassa kotonakaan, sillä THL:n tutkimukset osoittavat, että ulkoilman pienhiukkasista 60-70 prosenttia siirtyy sisätiloihin. ”
-
Just luin saman iltasanomista ja ihan tuli syyllinen olo, kyllä kai se on tuo puunpoltto Suomessa lopetettava ja siirryttävä ympäristö-ystävälliseen kivihiileen :o
-
Tirä häntä, mutta THL on taas antanut lausunnon, eniten ihmetyttää miten nuo hiukkasen perkeleet osaa tuppaan tulla?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641335834.html
” Ihminen ei ole turvassa kotonakaan, sillä THL:n tutkimukset osoittavat, että ulkoilman pienhiukkasista 60-70 prosenttia siirtyy sisätiloihin. ”
Omakotialueella alapalokattila ;D
-
Kaikki jotka on puita polttanu on kuollu.
-
Tirä häntä, mutta THL on taas antanut lausunnon, eniten ihmetyttää miten nuo hiukkasen perkeleet osaa tuppaan tulla?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288641335834.html
” Ihminen ei ole turvassa kotonakaan, sillä THL:n tutkimukset osoittavat, että ulkoilman pienhiukkasista 60-70 prosenttia siirtyy sisätiloihin. ”
Etkö hengitä pirtissäsi? Tuollaiset prosentit on mahdollisia tietysti vain kaava-alueella.
-
Rakennus- ja konemessuilla on yhä enenevissä määrin alkanut olemaan näytillä näitä Keski-euroopassa valmistettuja käänteispaloisia klapikattiloita. Eikä ihme, onhan ne paljon edistyneempiä kuin kotiamisten valmistajien kattilat. Havainto onkin, että kotimaiset klapikattiloiden valmistajat ovat tyystin lopettaneet kattiloiden tuotekehittelyn, samat kattilat on olleet tarjolla jo vuosia, mitään uutta tällä rintamalla ei ole tullut esiin.
Ihmisille tarjotaan edelleen näitä iänikuisia yläpalokattiloita, jopa ihan putkifirmojen toimesta, jos nyt joku haluaa klapikattilan hommata tai vaihtaa uuteen. Onhan ne halpoja, mutta muuta hyvää niissä ei olekaan, klapilämmityksen maine työläänä lämmitysmuotona johtuukin juuri näistä yläpaloisista tekeleistä. Ja juuri nää yläpaloiset ovat myös vastuussa puulämmityksen runsaista hiukkaspäästöistä.
Käänteispaloisia saa myös lambda-varusteltuina, eikä ne ainakaan keskisessä itäeuroopassa valmistettuissa malleissa tuo liikaa hintaan lisää, olen aika varma, että tänä päivänä ei jossain Puolassa, slovakiassa tai tsekissä valmistetut kattilat laadultaan häviä yhtään suomessa valmistetuille kattiloille.
Jos itselle nyt pitäisi klapikattila hommata, niin kyllä se olisi ehdotomasti keski-euroopassa valmistettu käänteispaloinen klapikattila, puuta säästyy ja lämmitystyö on helppoa, lambdalla varustetulla vielä helpompaa,useimmiten pärjätään ilman lisätäyttöä, yläpaloisen lämmittäjähän on täysin kiinni lämmitystyössä, kun on puolen tunnin välein käytävä lisäämässä puita.
Lambda- systeemihän huolehtii paloilman säädöstäkin automaattisesti.
-
Rakennus- ja konemessuilla on yhä enenevissä määrin alkanut olemaan näytillä näitä Keski-euroopassa valmistettuja käänteispaloisia klapikattiloita. Eikä ihme, onhan ne paljon edistyneempiä kuin kotiamisten valmistajien kattilat. Havainto onkin, että kotimaiset klapikattiloiden valmistajat ovat tyystin lopettaneet kattiloiden tuotekehittelyn, samat kattilat on olleet tarjolla jo vuosia, mitään uutta tällä rintamalla ei ole tullut esiin.
Ihmisille tarjotaan edelleen näitä iänikuisia yläpalokattiloita, jopa ihan putkifirmojen toimesta, jos nyt joku haluaa klapikattilan hommata tai vaihtaa uuteen. Onhan ne halpoja, mutta muuta hyvää niissä ei olekaan, klapilämmityksen maine työläänä lämmitysmuotona johtuukin juuri näistä yläpaloisista tekeleistä. Ja juuri nää yläpaloiset ovat myös vastuussa puulämmityksen runsaista hiukkaspäästöistä.
Käänteispaloisia saa myös lambda-varusteltuina, eikä ne ainakaan keskisessä itäeuroopassa valmistettuissa malleissa tuo liikaa hintaan lisää, olen aika varma, että tänä päivänä ei jossain Puolassa, slovakiassa tai tsekissä valmistetut kattilat laadultaan häviä yhtään suomessa valmistetuille kattiloille.
Jos itselle nyt pitäisi klapikattila hommata, niin kyllä se olisi ehdotomasti keski-euroopassa valmistettu käänteispaloinen klapikattila, puuta säästyy ja lämmitystyö on helppoa, lambdalla varustetulla vielä helpompaa,useimmiten pärjätään ilman lisätäyttöä, yläpaloisen lämmittäjähän on täysin kiinni lämmitystyössä, kun on puolen tunnin välein käytävä lisäämässä puita.
Lambda- systeemihän huolehtii paloilman säädöstäkin automaattisesti.
On noissa hifi-kattiloissakin huonot puolensa. Keraamisia osia saa olla vaihtamassa säännölleen kattilan sisään, ja vanhat savupiiput rapautuu piloille, kun piippu käy "kylmänä". Yläpalon hyviä puolia, et se toimii jätteenpolttolaitoksena, kaikella palavalla skeidalla mitä nurkista sattuu löytymään.
-
On noissa hifi-kattiloissakin huonot puolensa. Keraamisia osia saa olla vaihtamassa säännölleen kattilan sisään, ja vanhat savupiiput rapautuu piloille, kun piippu käy "kylmänä". Yläpalon hyviä puolia, et se toimii jätteenpolttolaitoksena, kaikella palavalla skeidalla mitä nurkista sattuu löytymään.
Kun kerran sinulla on tietoa tai olet asiantuntia, niin miten useasti niitä keraamisiaosia joutuu vaihtamaan? ;)
-
Keraamiset osat todellakin ovat kulutustavaraa, kyllä ensimmäset osat, lähinnä siellä arinassa olevat, menevät vaihtoon 3-4 vuoden päästä riippuen tietenkin käytöstä. Kun arinalla on päälle 1000 asteen lämpötila, niin kivi suorastaan hehkuu punaisena ja arinakivi vähitellen murenee.
-
Keraamiset osat todellakin ovat kulutustavaraa, kyllä ensimmäset osat, lähinnä siellä arinassa olevat, menevät vaihtoon 3-4 vuoden päästä riippuen tietenkin käytöstä. Kun arinalla on päälle 1000 asteen lämpötila, niin kivi suorastaan hehkuu punaisena ja arinakivi vähitellen murenee.
Suurempi huoli on miten niitä kohii, kun puhdistaa palopesää.
Mutta arinakivet maksavat sen reilun 50€ kipale tuolla keski-euroopassa, joten ei ole kovin suuri kustannuserä.
-
Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii. Puhumattakaan siitä rapautuvasta tornista. Tierä sitten olisko maalämpöpumpussa ollut paremmat katteet. Laittamatta on vielä molemmat, mutta moni on henk koht maalämpöä kehunut. Kunnon puukattilaa ei kukaan. Helevetin kalliita lämpökeskuksiakin rakennelleen suunnittelee siirtymistä maalämpöön, siis sähkölämmitykseen ::)
-
Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.
Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?
-
Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii. Puhumattakaan siitä rapautuvasta tornista. Tierä sitten olisko maalämpöpumpussa ollut paremmat katteet. Laittamatta on vielä molemmat, mutta moni on henk koht maalämpöä kehunut. Kunnon puukattilaa ei kukaan. Helevetin kalliita lämpökeskuksiakin rakennelleen suunnittelee siirtymistä maalämpöön, siis sähkölämmitykseen ::)
Putkimies ei tiennyt mistä puhuu. Oleellista on kaikessa puulämmityksessä se, että puu on riittävän kuivaa, ei se käänteispalokattila katso sitä puun lajia, pääasia, että on kuivaa.
Mitä taas maalämpöön tulee, niin tuskin kukaan, joka on siihen investoinut sen tyypillisen 10 000- 20 000 euroa, viitsii julkisesti haukkua omaa systeemiään, vaikka aihetta olisikin.
-
Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.
Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?
Tasakokoista, ja pienempää kun mun pinolla olleet :D Lisäksi meinas että kunnon hyötysuhteella toimiakseen sitä pitää putsatakkin. Meinas että normilämmittäjällä alapalo toimii paremmin kuin käänteispalo ja ei oo niin kranttu polttoaineelle, siellä menis moskat ja kummisaappaat. tiilipiippu rapautuu muutamas vuodes käänteispalolla. Mutta mulla on niin pirun lyhyt piippu, että ei sinne alapaloa :(
Ja tupajumi oli edellä samaa mieltä kuin putkarikin. Se tosin käänti sen niin , että kukas sitä nyt omaa kattilaa ja valintaa muille moittii. Mutta kritiikin suunta on kohti putkimiestä. Lupas tosin kyllä mullekkin sellaisen laittaa mutta putkimiehen syyksi sitä ei saa laittaa ;D
Mutta mä olen joksenkin kypsä noiden " ilmaisten" polttopuiden virkistävästä hommaamisesta. Vaihtelevasta pienintätyöstä ja jokapäiväisestä lämmittämisestä :( Jotta mun voi olla aika helppo ylipuhua maalämmölle - joskus ::)
Mutta en mä nyt vieläkään mikään käänteispalo vastustaja ole, mutta totuus on se että ei nekään nyt ilmaisia ole ja jos kumminkin joskus laiskuuttaan siirtyy siihen maa-avusteiseen sähkölämmitykseen.
-
Kohtuullisen ahkeraa nuohoamista vaativat pannut, oli sitten kyseessä ylä-, ala- tai käänteispalokattila, jotta saavutettu hyötysuhde olisi edes hiukan sinnepäin kuin mainoksissa luvataan. Käytännön hyötysuhde käänteispalollakin on vain karvanverran yli 80%, jolle nykyaikainen alapalo(runsain keraamisin osin) ei taida hävitä juuri lainkaan. Yläpalon hyötysuhde on hyvin hoidettuna 60-65% ja työtä se silloin vaatii eli asumista siellä pannuhuoneessa.
Yksittäisessä OK-talossa varaava puulämmitys(käänteispalo tai alapalokattila) on varmaankin halvin tapa lämmittää silloin, kun puu tulee omasta metsästä omatoimisesti klapeiksi asti. Ja nuo kattilatyypit ovat varsin vähätöisiä, tulet pesään ja keskittyä muihin aktiviteetteihin. Jos lämmitetään useampia rakennuksia, niin erilinen lämpökeskus ja puu hakkeen muodossa on paras ratkaisu.
-
Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.
Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?
Tasakokoista, ja pienempää kun mun pinolla olleet :D Lisäksi meinas että kunnon hyötysuhteella toimiakseen sitä pitää putsatakkin. Meinas että normilämmittäjällä alapalo toimii paremmin kuin käänteispalo ja ei oo niin kranttu polttoaineelle, siellä menis moskat ja kummisaappaat.
Omat puut ovat aika pieniä ja tasakokoisia verrattuna niihin halonpätkiin joita mm. Versowoodin klapisäkeissä on. Minä olen luullut, että käänteispalokattilan putsaamiseksi melkeinpä riittää tuhkan poistaminen, mutta vissiin pitää tehdä muutakin. Tietenkin oma houkutuksensa on semmoisessa kattilassa, jossa voisi polttaa vähän muutakin kuin pelkkiä klappeja.. kuten myös siinä, että pääsisi polttopuiden käsittelystä eroon ::)
-
Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.
Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?
Tasakokoista, ja pienempää kun mun pinolla olleet :D Lisäksi meinas että kunnon hyötysuhteella toimiakseen sitä pitää putsatakkin. Meinas että normilämmittäjällä alapalo toimii paremmin kuin käänteispalo ja ei oo niin kranttu polttoaineelle, siellä menis moskat ja kummisaappaat.
Omat puut ovat aika pieniä ja tasakokoisia verrattuna niihin halonpätkiin joita mm. Versowoodin klapisäkeissä on. Minä olen luullut, että käänteispalokattilan putsaamiseksi melkeinpä riittää tuhkan poistaminen, mutta vissiin pitää tehdä muutakin. Tietenkin oma houkutuksensa on semmoisessa kattilassa, jossa voisi polttaa vähän muutakin kuin pelkkiä klappeja.. kuten myös siinä, että pääsisi polttopuiden käsittelystä eroon ::)
Vielä sanoisin, että koska suomi on puulämmityksen kehitysmaa, en edes ole ihan varma oliko putkimiehelläkään edes kattava aineisto, mistä mielipiteitään kertoili. Joskus kyselin paikalliselta nuohoojalta käänteispalokattiloiden käyttäjiä, ei se tiennyt yhtään :(
Muokkaan ... kesällä juttelin jopa kuljetusyrittäjän kanssa joka ajelee vain lvi firman ajoja. Kysyin siis millaisia puukattiloita nykyään asiakkaat ottavat. Kuulemma yhden puukattilan oli nostanut autostaan toiselle loppukuljetettavaksi. "Ei kukaan enää puukattilaa laita, maalämpöpumppuja on useita samassa kuormassa samalle päivälle."
-
Hanakka kattilakauppiaskin suositteli vain perinteisiä Jäspin ja Aritermin yp-kattiloita, "ekkaisää hullu oo mitään avaruuskattilaa hankkimassa, noita myydään ja ne toimii".
Kovin epäileväisiä ovat, pitäisi olla jokin "mersumies" joka näyttäisi näille putkareillekin että "maailma tarvitsee esikuvia". ;D
-
Hanakka kattilakauppiaskin suositteli vain perinteisiä Jäspin ja Aritermin yp-kattiloita, "ekkaisää hullu oo mitään avaruuskattilaa hankkimassa, noita myydään ja ne toimii".
Kovin epäileväisiä ovat, pitäisi olla jokin "mersumies" joka näyttäisi näille putkareillekin että "maailma tarvitsee esikuvia". ;D
Ei uusia autoja ja traktoreitakaan jätetä ostamatta sen takia, että niissä on ihan hirveästi kaikenlaista elektroniikkaa, jonka toimivuudesta ei ole 100 % takeita. On tietysti helppoa myydä ja putkifirman helppo asentaa yksinkertainen yläpalokattila, jossa liikkuvia osia on minimaalinen määrä, ja täten rikkoutuvia osia myös minimaalinen määrä. Kuitenkin, jos puulla lämmittämistä helpottaa elektroniikka, niin kyllä siitä kannattaa maksaa.
-
Hanakka kattilakauppiaskin suositteli vain perinteisiä Jäspin ja Aritermin yp-kattiloita, "ekkaisää hullu oo mitään avaruuskattilaa hankkimassa, noita myydään ja ne toimii".
Kovin epäileväisiä ovat, pitäisi olla jokin "mersumies" joka näyttäisi näille putkareillekin että "maailma tarvitsee esikuvia". ;D
Ei uusia autoja ja traktoreitakaan jätetä ostamatta sen takia, että niissä on ihan hirveästi kaikenlaista elektroniikkaa, jonka toimivuudesta ei ole 100 % takeita. On tietysti helppoa myydä ja putkifirman helppo asentaa yksinkertainen yläpalokattila, jossa liikkuvia osia on minimaalinen määrä, ja täten rikkoutuvia osia myös minimaalinen määrä. Kuitenkin, jos puulla lämmittämistä helpottaa elektroniikka, niin kyllä siitä kannattaa maksaa.
Kyl mie vaan jätän >:(
-
Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.
Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:
- puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
- rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
- rankojen purkaminen reestä pinoon
- rankojen katkonta pölkyiksi
- pölkkyjen halkominen
- halkojen pinoaminen
- halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
- halkojen siirto kattilapesään
- tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään
+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua. :o
-
Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.
Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:
- puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
- rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
- rankojen purkaminen reestä pinoon
- rankojen katkonta pölkyiksi
- pölkkyjen halkominen
- halkojen pinoaminen
- halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
- halkojen siirto kattilapesään
- tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään
+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua. :o
Jos nyt olettaa, että ne rangat on saanut omalle tontille, niin klapikoneella verkkosäkkiin kuormalavan päälle, se etukuormaajalla pihalle kuivumaan, sitte joskus omaan liiteriin odottamaan, että ladon ne säkistä kuljetustelineeseen, jolla ne työnnetään kattilan viereen odottamaan pesään pudottamista. Eli lopulliselle klapille tulee kaksi kosketusta. Jos olisi pannuhuone muualla kuin keskellä taloa, niin yhdellä voisi selvitä.
On tässä enemmän hommaa kuin sähkölämmityksessä, se on selvä. Kaikkea ei saa ilmaiseksi. Tällä hetkellä vielä luulen, että sähköön vaihdetaan vasta kun ei jaksa enää kuin kahta klapia kerrallaan kantaa.
Käänteispalokattiloista en tiedä, mutta alapalolla saa kyllä lähes kaiken palavan hävitettyä, kun lataa varastopesän yläosaan. Parhaillaan palaa viljojen lajittelujätettä eli rikkakasvin siemeniä noin 10% puun määrästä. Puu taas on kymmenen vuoden kokoelma nurkista kerättyjä resuuntuneita kuormalavoja. Sopivaa välikauden puuta.
Mutta Kantolan kuvaama ketju on usein totta. Tuossa listassa ei ole kuin puolet naapurin käsittelyketjun vaiheista...
Petri
-
Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.
Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:
- puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
- rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
- rankojen purkaminen reestä pinoon
- rankojen katkonta pölkyiksi
- pölkkyjen halkominen
- halkojen pinoaminen
- halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
- halkojen siirto kattilapesään
- tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään
+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua. :o
Mutta Kantolan kuvaama ketju on usein totta. Tuossa listassa ei ole kuin puolet naapurin käsittelyketjun vaiheista...
Petri
Mulla on sen verran mukavat naapurit, ettei niitä tarvitse noin käsitellä.
-
Tällä hetkellä vielä luulen, että sähköön vaihdetaan vasta kun ei jaksa enää kuin kahta klapia kerrallaan kantaa.
Niin. Helppoahan sähkölämmitys on... Hiki perspiroi iholle vain laskua maksaessa, tulevaisuudessa yhä runsaammin. :(
http://yle.fi/uutiset/asumiskulut_haukkaavat_yha_isomman_osan_suomalaisten_tuloista/7517592
-
Se on toi, kun joka sektorilla alkaa olla verotus tapissaan, mutta kun vaihtoehtoja ei tunnu olevan. Nousee liikaa meteliä. Tommonen massaratkaisu kuin energia- tai kiinteistövero on poliittisesti helpoimmasta päästä lyödä läpi.
-
Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.
Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:
- puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
- rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
- rankojen purkaminen reestä pinoon
- rankojen katkonta pölkyiksi
- pölkkyjen halkominen
- halkojen pinoaminen
- halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
- halkojen siirto kattilapesään
- tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään
+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua. :o
Muutamalla satasella ois nuo rituaalit toimitettava jotta jäis jotain palkkaa joka ei ole kuin tekeisen ilo sittenkään.
-
Tottahan se on että ei halkoja tekemällä kummoiselle tuntipalkalle pääse. Mut kivaa liikuntaahan se on. Ei tarvi maksaa kuntosalin jäsenyyttä ajella autolla sinne salille jne. Mutta kun omaa sukupolvea kun katsoo niin aika harvaa enään moottorisahaleikit kiinnostaa. Maksetaan mieluummin energia yhtiölle pari tonnia vuodessa ja kasvatettaan mahaa.
-
Mutta , kun kerran puhutaan kattiloista niin tekeekö esim atmoksen "S" malleilla mitään vai onko ainut vaihtoehto vähintään "GS". Vai onko nämä näitä kehitysmaa kattiloita vielä molemmat, vaikka eivät suomalaisia olekkaan http://www.hemeltron.fi/atmos-käänteispalokattilat
-
Mutta , kun kerran puhutaan kattiloista niin tekeekö esim atmoksen "S" malleilla mitään vai onko ainut vaihtoehto vähintään "GS". Vai onko nämä näitä kehitysmaa kattiloita vielä molemmat, vaikka eivät suomalaisia olekkaan http://www.hemeltron.fi/atmos-käänteispalokattilat
Tuommonen GS ollu vajaa kymmenen vuotta, tuhkaa menee/jää vaaka konvektioon, joka kolmas lämmityskerta tuuppaa puhtaaks, niin ei haitta pahene.
-
Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.
Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:
- puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
- rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
- rankojen purkaminen reestä pinoon
- rankojen katkonta pölkyiksi
- pölkkyjen halkominen
- halkojen pinoaminen
- halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
- halkojen siirto kattilapesään
- tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään
+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua. :o
Muutamalla satasella ois nuo rituaalit toimitettava jotta jäis jotain palkkaa joka ei ole kuin tekeisen ilo sittenkään.
Mutta montako tuntia on oltava muualla töissä, että saa maksettua esim. maalämmön ja sähkön ja kiinteätkulut? Ja pahimmassa tapauksessa vielä maksaa kuntosalien jäsenmaksuja, kun vapaa-ajalla ei liiku tarpeeksi.
Elämä on valintojaMullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.
Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?
Tasakokoista, ja pienempää kun mun pinolla olleet :D Lisäksi meinas että kunnon hyötysuhteella toimiakseen sitä pitää putsatakkin. Meinas että normilämmittäjällä alapalo toimii paremmin kuin käänteispalo ja ei oo niin kranttu polttoaineelle, siellä menis moskat ja kummisaappaat.
Omat puut ovat aika pieniä ja tasakokoisia verrattuna niihin halonpätkiin joita mm. Versowoodin klapisäkeissä on. Minä olen luullut, että käänteispalokattilan putsaamiseksi melkeinpä riittää tuhkan poistaminen, mutta vissiin pitää tehdä muutakin. Tietenkin oma houkutuksensa on semmoisessa kattilassa, jossa voisi polttaa vähän muutakin kuin pelkkiä klappeja.. kuten myös siinä, että pääsisi polttopuiden käsittelystä eroon ::)
Kyllä on poltettu pöly brikettejä, erilaisia rakennuslevyjä, parit vanhat heinäladot jne. Mitä ovat ilmaiseksi vaan antaneet. Vähän tarkempi pitää olla jos vaikka brikettiä laittaa, niin muutama märkä puu sekaan ettei liian nopeasti kaasunnu siellä varastopesässä.
Ohut vaaleanharmaa tuhkapöly peittää tulipesän ja konvektioputket ja se irtoaa kerta pyyhkäisyllä ja konvektioputkien pudistus on tullut ajankohtaiseksi, silloin kun savukaasujen lämpötila on ylittänyt +250. Piippukin pysyy kunnossa kun uuninsäädöt ovat sellaiset että savukaasujen lämpötilat puhtaalla uunilla on + 220. Piipun nuohoamisessakaan ei tule muuta kuin vähäinen määrä vaaleata tuhkapölyä.
-
Siinävaiheessa kun puulämmityksen talous ja toimintavarmuus sekä huoltovapaus saadaan öljyn tasolle niin silloin on aika kovat markkinat. Ehkä joku pellettikattila on lähellä tuota tänäpäivänä. Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
-
Tottahan se on että ei halkoja tekemällä kummoiselle tuntipalkalle pääse. Mut kivaa liikuntaahan se on. Ei tarvi maksaa kuntosalin jäsenyyttä ajella autolla sinne salille jne. Mutta kun omaa sukupolvea kun katsoo niin aika harvaa enään moottorisahaleikit kiinnostaa. Maksetaan mieluummin energia yhtiölle pari tonnia vuodessa ja kasvatettaan mahaa.
Tai laitetaan tuhansia euroja mönkkäriin ja varustukseen, jotta saadaan se pari mottia vuodessa metsästä ulos.
;D
-
Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Olin aivan samaa mieltä, kun tätä taloani lämmitin YP-kattilalla. Nyt on käänteispalo(veda 35), ei tuo mielestäni ole kyllä puljaamista. Tulet voi pistää mihin aikaan hyvänsä pannuun. Kovilla pakkasilla pistän tulet, kun menen nukkumaan, pesällisellä tämä purueristeinen 120 neliöinen kaksi ja puolikerroksinen(kellarikeros kokonaan auki) pysyy lämpimänä lähes kaksikymmentä tuntia. Pannu pelaa ihan itsekseen, kun puut ovat palaneet ja savukaasulämpötila laskee alle säädetyn, niin pannun paloilmapuhallin sammuu ja vetoluukku menee kiinni. Pelaa kuin junan vessa, parinviikon välein nuohous, joka vie 10-15 minuuttia, ei siellä savukaasuputkissa ole kuin lentotuhkaa, joka lähtee muutamalla harjan vedolla. Ja polttopuut eivät ole mitään tikkuja, pituutta voi olla 60 senttiä ja koko sellainen, että mahtuu suuluukusta sisään. Ja puuta kuluu huomattavasti vähemmän kuin YP-kattilan aikana.YP-kattila oli varsinainen työmaa, en todellakaan suosittele kenellekään. Kellä piippu on lyhyt, niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa, valitettavasti :(
-
Maalämmöstä sen verran sivusta seuranneena. Naapurissa keväällä rempattiin vajaat kymmenen vuotta vanhaa maalämmitystä. Joku pönttö sinne piti uusia. Asentajakin piti tulla tehtaalta, toiselta puolen suomea, kun paikallisilta ei luontunut. Hintaakin tuntui tulevan sen verran, että ärräpäät irtoilivat. Mutta muuten aina maalämpö on loistavaa. ::)
-
Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Olin aivan samaa mieltä, kun tätä taloani lämmitin YP-kattilalla. Nyt on käänteispalo(veda 35), ei tuo mielestäni ole kyllä puljaamista. Tulet voi pistää mihin aikaan hyvänsä pannuun. Kovilla pakkasilla pistän tulet, kun menen nukkumaan, pesällisellä tämä purueristeinen 120 neliöinen kaksi ja puolikerroksinen(kellarikeros kokonaan auki) pysyy lämpimänä lähes kaksikymmentä tuntia. Pannu pelaa ihan itsekseen, kun puut ovat palaneet ja savukaasulämpötila laskee alle säädetyn, niin pannun paloilmapuhallin sammuu ja vetoluukku menee kiinni. Pelaa kuin junan vessa, parinviikon välein nuohous, joka vie 10-15 minuuttia, ei siellä savukaasuputkissa ole kuin lentotuhkaa, joka lähtee muutamalla harjan vedolla. Ja polttopuut eivät ole mitään tikkuja, pituutta voi olla 60 senttiä ja koko sellainen, että mahtuu suuluukusta sisään. Ja puuta kuluu huomattavasti vähemmän kuin YP-kattilan aikana.YP-kattila oli varsinainen työmaa, en todellakaan suosittele kenellekään. Kellä piippu on lyhyt, niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa, valitettavasti :(
Piippupuhaltimet ja imurit ovat keksitty lyhyitäpiippuja varten.
-
Mutta montako tuntia on oltava muualla töissä, että saa maksettua esim. maalämmön ja sähkön ja kiinteätkulut? Ja pahimmassa tapauksessa vielä maksaa kuntosalien jäsenmaksuja, kun vapaa-ajalla ei liiku tarpeeksi.
Jos vanha lämmitysjärjestelmä on ajettu täysin loppuun ja aletaan miettimään uudelleen päivitystä koko laitteistolle puulämmityksellä, niin ero maalämmön perustamiskustannuksiin ei lopuksi ole edes kovin iso. Ainakin eroa luulis suuremmaksi - mielikuvien mukaan. Lähinnä kait tuon tosiasian tunnustaminen vei oman kuumeen uuteen kattilaan ja varsinkaan kun vielä ei ole "pakko" uusia
-
Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Olin aivan samaa mieltä, kun tätä taloani lämmitin YP-kattilalla. Nyt on käänteispalo(veda 35), ei tuo mielestäni ole kyllä puljaamista. Tulet voi pistää mihin aikaan hyvänsä pannuun. Kovilla pakkasilla pistän tulet, kun menen nukkumaan, pesällisellä tämä purueristeinen 120 neliöinen kaksi ja puolikerroksinen(kellarikeros kokonaan auki) pysyy lämpimänä lähes kaksikymmentä tuntia. Pannu pelaa ihan itsekseen, kun puut ovat palaneet ja savukaasulämpötila laskee alle säädetyn, niin pannun paloilmapuhallin sammuu ja vetoluukku menee kiinni. Pelaa kuin junan vessa, parinviikon välein nuohous, joka vie 10-15 minuuttia, ei siellä savukaasuputkissa ole kuin lentotuhkaa, joka lähtee muutamalla harjan vedolla. Ja polttopuut eivät ole mitään tikkuja, pituutta voi olla 60 senttiä ja koko sellainen, että mahtuu suuluukusta sisään. Ja puuta kuluu huomattavasti vähemmän kuin YP-kattilan aikana.YP-kattila oli varsinainen työmaa, en todellakaan suosittele kenellekään. Kellä piippu on lyhyt, niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa, valitettavasti :(
Eikös tuo veda ole normi alapalo kattila ?
-
Veda kyllä on ihan tyypillinen käänteispalokattila erona vaan se, että siinä puhalletaan ilmaa palopesään, kun useimmissa käänteispalokattiloissa on savukaasuimuri. Palo alussa on siellä arinan pohjalla, mutta vähitellen leviää ylöspäin. Alapalossa taas tuli on aina siellä alhaalla ja puu valuu alaspäin.
Firman sivulla on hieman väärä ilmaus "alapalotyyppinen". "alapalotyyppinenhän" käänteispalo tietenkin on laajasti tulkittuna ::)
Tuon puhaltimen etuna on, etä se kestää maailman tappiin, kun ei ole tekemisissä savukaasujen kanssa. Noissa imurityyppisissä se imuri on kulutustavaraa, siis vaihtoon menee määrävuosin.
Keraamista osaa Vedassa on vähemmän, ainoastaan arinassa. Mutta sitten voi poltaa puiden seassa ihan rauhassa myös talousjätteitä, kun ei tarvitse sääliä hienoja keraamisia pintoja siellä tulipesän puolella :)
-
Joo, onhan tuossa hommaa toki, mutta mutta eikai mikään ylitsepääsemätön työmaa ole ::) No toki riippuu millä "laitteistolla" lämmittää..
Mulla lämpiää iso ok-talo ja navetan vedet tuolla pahamaineisella KesPeksen kattilalla ;D
Päivittäin tuhraantuu aikaa jotakin minuutteja käyntiin pannuhuoneessa. Kovemmilla pakkasilla 2 kertaa päivässä ja lämpöisillä keleillä harvemmin. Puun teko keväällä toki lisäksi ja roudaaminen välivarastoon silloin tällöin..
Ihan hyvää liikuntaa normi arjen lisäksi :)
Mutta jos kulutus yhtään lisääntyisi tai lämmitysautomaatti alkaisi reistailemaan, niin voisin vaikka siirtyä hakkeen poltteluun.
-
Polttopuun hankinta ja klapeiksi tekeminen on jonkinlainen työmaa, mutta sitten ei ehdi muuhun pahantekoon, ei siis ole vapaa-ajan ongelmia :) Nykyään meikäläinen pistää kyllä kuitupuutkin klapeiksi, jos kyseessä on pienemmät erät, ainakin kuusi on erinomainen polttopuu. Koivupropsit ilman muuta teen polttopuuksi, vaikka kyseessä olisi isompikin kasa. Nytkin taitaa varastossa olla noin 5 vuoden polttopuut, joten aina mennään ylivuotisella polttopuulla :)
Kun pinoaa klapit kuormalavoille, niin ne on helppo varastoida katon alle ja sitten siirtää pannuhuoneelle trukkipiikeillä.
-
Oishan noita hakevehkeitäkin olemassa. ???
-
Oishan noita hakevehkeitäkin olemassa. ???
Onhan niitä, mutta hakkeen varastointi OK-talon sisätiloihin on aika ongelmallista. Yksi hakelämmittäjä sai itselleen työkyvyttömyyseläkepapaperit, kun sai homepölykeuhkon haketta käsitellessään. Hake vaatii oman lämpökeskuksensa ja hakkeen käsittely täysin koneellista, jotta ei niitä homeita tarvitse haistella. Ja tuo systeemi maksaa, varmaan saa satsata 40-50 k€:a, joka on turhan suuri investointi ainakin pieneen lämmitystarpeeseen.
-
Pelletti on ihan kätevää polttoainetta, pellettipoltin vaan kattilaan kuin kattilaan ja menoksi, on puolihuoletonta lämmitystä :) :P
-
Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.
Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:
- puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
- rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
- rankojen purkaminen reestä pinoon
- rankojen katkonta pölkyiksi
- pölkkyjen halkominen
- halkojen pinoaminen
- halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
- halkojen siirto kattilapesään
- tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään
+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua. :o
Muutamalla satasella ois nuo rituaalit toimitettava jotta jäis jotain palkkaa joka ei ole kuin tekeisen ilo sittenkään.
Mutta montako tuntia on oltava muualla töissä, että saa maksettua esim. maalämmön ja sähkön ja kiinteätkulut? Ja pahimmassa tapauksessa vielä maksaa kuntosalien jäsenmaksuja, kun vapaa-ajalla ei liiku tarpeeksi.
Elämä on valintojaMullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa ;D En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.
Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?
Tasakokoista, ja pienempää kun mun pinolla olleet :D Lisäksi meinas että kunnon hyötysuhteella toimiakseen sitä pitää putsatakkin. Meinas että normilämmittäjällä alapalo toimii paremmin kuin käänteispalo ja ei oo niin kranttu polttoaineelle, siellä menis moskat ja kummisaappaat.
Omat puut ovat aika pieniä ja tasakokoisia verrattuna niihin halonpätkiin joita mm. Versowoodin klapisäkeissä on. Minä olen luullut, että käänteispalokattilan putsaamiseksi melkeinpä riittää tuhkan poistaminen, mutta vissiin pitää tehdä muutakin. Tietenkin oma houkutuksensa on semmoisessa kattilassa, jossa voisi polttaa vähän muutakin kuin pelkkiä klappeja.. kuten myös siinä, että pääsisi polttopuiden käsittelystä eroon ::)
Kyllä on poltettu pöly brikettejä, erilaisia rakennuslevyjä, parit vanhat heinäladot jne. Mitä ovat ilmaiseksi vaan antaneet. Vähän tarkempi pitää olla jos vaikka brikettiä laittaa, niin muutama märkä puu sekaan ettei liian nopeasti kaasunnu siellä varastopesässä.
Ohut vaaleanharmaa tuhkapöly peittää tulipesän ja konvektioputket ja se irtoaa kerta pyyhkäisyllä ja konvektioputkien pudistus on tullut ajankohtaiseksi, silloin kun savukaasujen lämpötila on ylittänyt +250. Piippukin pysyy kunnossa kun uuninsäädöt ovat sellaiset että savukaasujen lämpötilat puhtaalla uunilla on + 220. Piipun nuohoamisessakaan ei tule muuta kuin vähäinen määrä vaaleata tuhkapölyä.
niinpä jos pelkää työtä vertaa, Pelkillä kintaillako meinasit klapit tehä. taas unohtuu se ett asia pitäis miettiä A,sta Öhön. Kuitenkin jos kokonaisaikaa miettii niin kyllä moni muu työ tuottaa huomattavasti paremman tuloksen samassa ajassa kuin klapien kanssa vehtaaminen.
aloitetaampa vaikka sieltä metsästä. ""teen polttopuut siinä hankintahakkuun sivussa. Kuinka paljon ainespuu kiintoja tekee päivässä enemmän jos ei niiden polttoorankojen kanssa tarvii vehata. sieltä se jo lähtee.
Tietenkin jokainen erottelee verotuksessa myös yksityiskäyttöön otetun puutavaran ja polttopuut, joten tuloksihan ne muodostuu sieltäkin kautta. vai harrastetaanko laaja mittaista veronkiertoa ja harmaata taloutta?
Tuohon kunto hommaan sen vertaa. Oltiin viikko lapissa vaeltamassa ja rentoutumassa, muutoin siihen aikaan ois pukannu stressiä mistäs niitä 2015-16 klapeja pitäis lähteä tekemään.
Elämä on valintoja Eskoseni.
-
Mikäs se on Suomalaisen keskiansio kuukaudessa oisko 2000€ käteen.
okei lasketaanpa vaikka tolla. niin mun talon vuoden käyttöveden ja lämmön tuottamiseen tarvitaan noin 2 viikon työ panos.
eli klapu lämmityksen kaikki työvaiheet olisi saatava sopimaan kahteen viikon ansiotyön ajan sisään jotta tulos ois +- nolla työn osalta. Lisäksi kalpulämmitykseen tulis vielä moottorisaha sen polttoaineet, kalusto, varasto ja kapikoneen omistus/vuokra tai urakoitsijan käyttö. Siinäpä laskemaan tunti palkkaa lämmitys työlle, kun ensi laskee pois kiinteät ja vaihtuvat vuosittaiset kulut.
Salille ei tarvii lähteä. Ottaa talvella sukset jalkaan ja pistää vitosen tai pitemmän lenkin kunnon mukaan umpista talvella. tai syksyllä marjaan tai raivurilla ne klapu rangat maahan ravinteeksi.
Toisekseen normi omakotitalon klapujen tekoon pystystä liiteriin menee noin 2 viikkoa työ ajassa. Miten meinaat kalpujen kanssa muun ajan kuntoilla?
Elämä on valintoja Eskoseni
Nimimerkillä melkein 30v klapuilla lämmittänyt.
-
Siinävaiheessa kun puulämmityksen talous ja toimintavarmuus sekä huoltovapaus saadaan öljyn tasolle niin silloin on aika kovat markkinat. Ehkä joku pellettikattila on lähellä tuota tänäpäivänä. Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Oliskos siitä muovinpoltosta lämmitykseen??
-
Klapilämmitys on työlästä kokemusta siitäkin. Nyt 25 vuotta lämmitysmuotona HALKOLÄMMITYS Jämän yläpalokattilalla. Käyn lataamassa kattilaan puut ja sytytän ja se on siinä, ei tarvitse käydä lisäilemässä. Lämmöt nousee 3000l varaajassa 50:stä - 90:n asteeseen. Kattilaan sopii metrin halko arinalle ja n15cm pidempi sinne mahtuu. Täytyy olla pakkaslukemat 25- 30 astetta että tarvitsis edes joka päivä lämmittää. Lämmitettävä ala reilu 200 neliötä, mutta eristeitä niin runsaasti, että ikkunat vaihtamalla täyttyisi tämänpäivän matalaenergia tasot.
Puut vähintään kaksi vuotta kuivuneita. Sytytän tulet aina puukerroksen päältä ja havaittavaa savua tulee piipunpäästä 15 - 20 min. sen jälkeen näkyy vain väreilyä, paloaika runsaa 2,5 tuntia riippuen hieman puunlaadusta.
Tiedän että palamis hyötysuhteeltaan parempia kattiloita löytyy, mutta kaikki poltettava löytyy omasta metsästä, tuulenkaatoja, tyveyksiä ym. joten en koe muutaman pinokuutiometrin lisäystä ongelmaksi.
Kaikki halot pilkkomisvaiheessa laitan lannoitelavoihin tehtyihin kehikkoihin ja trukkipiikeillä saan siirreltyä ne pannuhuoneen puuvarastoon saakka. Minulla ei ole talviajalle maatalouden ulkopuolisia ansiomahdollisuuksia, joten talvella ehdin hyvin polttopuusavotan hoitaa.
Ottakaa myös se huomioon että sähkö. öljy tai pelletti pitää maksaa verotettavalla tulolla.
Eli toistaiseksi olen tyytyväinen halkolämmitykseen ja yläpalokattilaan. Jos ja kun kattilan vaihto tulee ajankohtaiseksi tuskin 0.5m klapeja käyttävä kattila olisi minun valinta!
-
Veda kyllä on ihan tyypillinen käänteispalokattila erona vaan se, että siinä puhalletaan ilmaa palopesään, kun useimmissa käänteispalokattiloissa on savukaasuimuri. Palo alussa on siellä arinan pohjalla, mutta vähitellen leviää ylöspäin. Alapalossa taas tuli on aina siellä alhaalla ja puu valuu alaspäin.
Firman sivulla on hieman väärä ilmaus "alapalotyyppinen". "alapalotyyppinenhän" käänteispalo tietenkin on laajasti tulkittuna ::)
Tuon puhaltimen etuna on, etä se kestää maailman tappiin, kun ei ole tekemisissä savukaasujen kanssa. Noissa imurityyppisissä se imuri on kulutustavaraa, siis vaihtoon menee määrävuosin.
Keraamista osaa Vedassa on vähemmän, ainoastaan arinassa. Mutta sitten voi poltaa puiden seassa ihan rauhassa myös talousjätteitä, kun ei tarvitse sääliä hienoja keraamisia pintoja siellä tulipesän puolella :)
Saattaa olla, kuten koko kattilakin ;D Jämä naturessa on kestänyt ainakin kauan. Eiköhän se saman kestä kun puhallinkin. Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
-
Pitäisikö tehdä kuten Kylmis joskus ehdotti... ::)
"Minun mielestäni paras systeemi on myydä kaikki hakepuu ja klapit talon ulkopuolelle ja ostaa niillä rahoilla öljyä.
Pääsee itse kaikista helpoimmalla. Ihan käsittämättömiä systeemejä tuollaiset, että pitäisi olla tämän tästä nuohoamassa, täyttämässä, säätämässä jne. Paljon tuottavampiakin hommia on ihmiselle keksitty."
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49735.msg858658#msg858658
Edit... Tässäkin uutisessa lämmittäjän kannalta positiivista: http://yle.fi/uutiset/nasa_syyskuu_oli_maapallon_mittaushistorian_lampimin__kuin_myos_taman_vuoden_huhti-_touko-_kesa-_ja_elokuu/7528636
-
Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
Minulla nyt on seitsemän vuotta mennyt, eikä puhallinta ole kyllä kertaakaan putsattu. Jos se huoneilman lämpöistä ilmaa puhaltaa, niin ei se mielestäni voi kyllä paljon "tanaantua". Taitaa myös Termax-merkkisessä kattilassa olla puhallinsysteemi. Jopa uudessa alapaloisessa arimax 35:ssa on savukaasuimuri, ei se oikein pelaa kunnolla luonnonvedolla.
-
Siinävaiheessa kun puulämmityksen talous ja toimintavarmuus sekä huoltovapaus saadaan öljyn tasolle niin silloin on aika kovat markkinat. Ehkä joku pellettikattila on lähellä tuota tänäpäivänä. Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Oliskos siitä muovinpoltosta lämmitykseen??
Olisi kaasulla alkulämpö ja sitten muovilla ylläpito. Halpaa ja tehokasta energiaa. Systeemi joko omassa kattilassa tai sitten lämpölaitos joka syöttäisi kaukolämpöä. Mutta ei kannata antaa lupia. Parempi rahdata puuta, turvetta puuttinin kivihiiltä, kaasua ja öljyä sekä venäläisten omistamaa atomivoimaa energiaksi Maatilojen sekä yhdyskunnan muovit korvausta vastaan sitten kaatopaikalle.
-
eikös noi muovit mäne jonekin uusiokäyttöön? esim. polttoon? miksi niitä ei voisi myös polttaa tiloilla kun on sopivat vermeet? kun ei niitä haittoja kukaan todellisuudessa pysty esittään kuitenkaan.
-
Miten olette lannoitesäkit hävittäny? Meillä päin kun ei 4h-kerhon
keräystä ole,niin olen säkit polttanut nuotiolla.
-
Mun käsityksen mukaan sekä lannoitesökit, paalimuovit että yhdyskuntajäte menee pääsääntöisesti penkalle maksua vastaan. Missään ei kait ole kunnon tuottavaa lämpölaitosta joka maksaisi energiastaan. Sensijaan hake, kanto, kivihiili ja mitälie muuta polttavia laitoksia on pitkin suomenmaata ja kaikki maksavat energiastaan vähintään sen verran että saadaan kuljetukset järjestymään ja usein hieman vaivanpalkkaa tuotteen keruullekin. Skänsällä on tähän varmasti joku pätevä syy kun se on naureskellu kun olen päivitelly tätä vääryyttä.
-
Mun käsityksen mukaan sekä lannoitesökit, paalimuovit että yhdyskuntajäte menee pääsääntöisesti penkalle maksua vastaan. Missään ei kait ole kunnon tuottavaa lämpölaitosta joka maksaisi energiastaan. Sensijaan hake, kanto, kivihiili ja mitälie muuta polttavia laitoksia on pitkin suomenmaata ja kaikki maksavat energiastaan vähintään sen verran että saadaan kuljetukset järjestymään ja usein hieman vaivanpalkkaa tuotteen keruullekin. Skänsällä on tähän varmasti joku pätevä syy kun se on naureskellu kun olen päivitelly tätä vääryyttä.
http://www.westenergy.fi/ (http://www.westenergy.fi/) Tuonne menee aika suuri määrä suomen paalimuoveista yms
-
Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
Minulla nyt on seitsemän vuotta mennyt, eikä puhallinta ole kyllä kertaakaan putsattu. Jos se huoneilman lämpöistä ilmaa puhaltaa, niin ei se mielestäni voi kyllä paljon "tanaantua". Taitaa myös Termax-merkkisessä kattilassa olla puhallinsysteemi. Jopa uudessa alapaloisessa arimax 35:ssa on savukaasuimuri, ei se oikein pelaa kunnolla luonnonvedolla.
Minulla on ensimmäisen sarjan 35+ ja siinä ei ole imuria. Toki on sitten muutaman kerran vuodessa hieman ongelmiakin saada kattila palamaan kunnolla.
Uudemmissa on imuri heti kattilan jatkeena ja kattilaan on lisätty 1 yhdeksän reiän rivi lisää konvektioputkia. Eli yhteensä 36 v-mäisessä asennossa, suorin käsin nuohottavaa putkea. Tuosta savukaasuimurista on myös se haittapuoli että kattilan pituus on lisääntynyt entisestään, pituussuunnassa se vaatii kolmattametriä tilaa että täytön ja sytys yms. toimet mahtuu kunnolla hoitamaan. Lämmitän kattilaa hyvillä sekapuuklapeilla ja satunnaisesti siinä poltetaan hiilloksella kotitalousroskia.
Hyötysuhde tuossa on ihan asiallinen ja nuohousta se vaatii talviaikaan parin viikon välein. Eihän se nuohous kumma homma ole, mut suht raskas ja lämmin kymmenminuuttinen. Kattilan teho ja varaajan kapasiteetti ovat sikäli balanssissa, että talviaikaan riittää lämmitys jokatoinen päivä.
Keraamisten tiilien kestoon en tuossa ole ollenkaaan tyytyväinen. Ensimmäinen tulipesän vieressä oleva tiili, jonka alta liekki kulkee, paloi 2 vuodessa poikki. Tilalle tuli vahvistettu malli (vaikka kellään muulla ei näitä ongelmia ole kuulemma ollut), joka kesti suht saman ajan. Muutamia muitakin tiiliä olen joutunut uusimaan ja taas pitäis tehdä tilausta jotta olis varalle tiilet, kun entiset romahtavat ja tukkivat tulikanavan...
Hinnat vaan meinasivat hieman shokeerata http://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/tiilisarjat.html
Ja tuliko nyt kaikille varmasti selväksi että en ehkä enää ostaisi Aritermin kattilaa uudelleen ?
-
Aika arvokkaita on kivet, joskin ei ne missään muussakaan pannussa maailman tappiin kestä. Veda 35:ssa on kaksi kuluvaa saa arinalevy ja keraaminen arinakivi, maksavat yhteensä ilman rahtia 120-130 euroa ja käytännössä kestävät kolme vuotta. Enimmäsellä kivellä meni lähes neljä vuotta, mutta oli se sitten ihan yhtä jauhoa.Jos kivi ei kovin erikoisen muotoinen ole, niin löytyy sitä kaupasta aineet niiden valmistamiseen, tuossa linkki http://www.lakka.fi/app/product/view/-/id/114
Samasta tavarasta lienee ainakin vedan kivi tehty. Valuun ei voi pistää raudotuksia, siksi se herkästi katkeaa, jos ei ole kunnolla tuettu. Voihan sitä kerralla tedä isomman sarjan, kun toimeen ryhtyy. Lisäksi hyvä pitkään kuivattaa ja antaa etukäteen kosanilla hieman lämpökäsittelyä, jotta ei kivi pelästy, kun heti viedään kovaan kuumuuteen 8)
-
Mun käsityksen mukaan sekä lannoitesökit, paalimuovit että yhdyskuntajäte menee pääsääntöisesti penkalle maksua vastaan. Missään ei kait ole kunnon tuottavaa lämpölaitosta joka maksaisi energiastaan. Sensijaan hake, kanto, kivihiili ja mitälie muuta polttavia laitoksia on pitkin suomenmaata ja kaikki maksavat energiastaan vähintään sen verran että saadaan kuljetukset järjestymään ja usein hieman vaivanpalkkaa tuotteen keruullekin. Skänsällä on tähän varmasti joku pätevä syy kun se on naureskellu kun olen päivitelly tätä vääryyttä.
http://www.westenergy.fi/ (http://www.westenergy.fi/) Tuonne menee aika suuri määrä suomen paalimuoveista yms
Tuolla käyneenä voisin sitä jopa kehua. Ainoa paha haju oli kippaushallissa (sekin vieressä seisseestä duunarista? ;D) ja paloi "puhtaasti". Ainoa mitä eivät enää ota vastaan, ovat palo-ovet. Juuttuvat kuulemma ikävästi tuhkanpoistossa ;D
-
Onko Aritermin ja Säätötulen Biocomp:it samoja kattiloita? Päältäpäin 1:1 samannäköiset.
-
Onko Aritermin ja Säätötulen Biocomp:it samoja kattiloita? Päältäpäin 1:1 samannäköiset.
Leveys on eri . Näköjään ovat vaihtaneet kattilan toimittajaa.Aritermi sattaa tehdä eri mitoilla säätötulelle,niin ei voi verratta suoraan Aritermin tuotteeseen.
-
Onko Aritermin ja Säätötulen Biocomp:it samoja kattiloita? Päältäpäin 1:1 samannäköiset.
Leveys on eri . Näköjään ovat vaihtaneet kattilan toimittajaa.Aritermi sattaa tehdä eri mitoilla säätötulelle,niin ei voi verratta suoraan Aritermin tuotteeseen.
:o :o :o
-
Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
Minulla nyt on seitsemän vuotta mennyt, eikä puhallinta ole kyllä kertaakaan putsattu. Jos se huoneilman lämpöistä ilmaa puhaltaa, niin ei se mielestäni voi kyllä paljon "tanaantua". Taitaa myös Termax-merkkisessä kattilassa olla puhallinsysteemi. Jopa uudessa alapaloisessa arimax 35:ssa on savukaasuimuri, ei se oikein pelaa kunnolla luonnonvedolla.
Minulla on ensimmäisen sarjan 35+ ja siinä ei ole imuria. Toki on sitten muutaman kerran vuodessa hieman ongelmiakin saada kattila palamaan kunnolla.
Uudemmissa on imuri heti kattilan jatkeena ja kattilaan on lisätty 1 yhdeksän reiän rivi lisää konvektioputkia. Eli yhteensä 36 v-mäisessä asennossa, suorin käsin nuohottavaa putkea. Tuosta savukaasuimurista on myös se haittapuoli että kattilan pituus on lisääntynyt entisestään, pituussuunnassa se vaatii kolmattametriä tilaa että täytön ja sytys yms. toimet mahtuu kunnolla hoitamaan. Lämmitän kattilaa hyvillä sekapuuklapeilla ja satunnaisesti siinä poltetaan hiilloksella kotitalousroskia.
Hyötysuhde tuossa on ihan asiallinen ja nuohousta se vaatii talviaikaan parin viikon välein. Eihän se nuohous kumma homma ole, mut suht raskas ja lämmin kymmenminuuttinen. Kattilan teho ja varaajan kapasiteetti ovat sikäli balanssissa, että talviaikaan riittää lämmitys jokatoinen päivä.
Keraamisten tiilien kestoon en tuossa ole ollenkaaan tyytyväinen. Ensimmäinen tulipesän vieressä oleva tiili, jonka alta liekki kulkee, paloi 2 vuodessa poikki. Tilalle tuli vahvistettu malli (vaikka kellään muulla ei näitä ongelmia ole kuulemma ollut), joka kesti suht saman ajan. Muutamia muitakin tiiliä olen joutunut uusimaan ja taas pitäis tehdä tilausta jotta olis varalle tiilet, kun entiset romahtavat ja tukkivat tulikanavan...
Hinnat vaan meinasivat hieman shokeerata http://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/tiilisarjat.html
Ja tuliko nyt kaikille varmasti selväksi että en ehkä enää ostaisi Aritermin kattilaa uudelleen ?
Siinä on muuten tiilillä mukavasti hintaa ::)
Tuo oma pohjanmaan keksintö on hyvin yksinkertainen. Tiiliä ei ole vakiona kuin arinassa. Nekin rautakauppatavaraa. Tulipesään voi oman maun mukaan lisätä jos haluaa. Ilmanjakoputki (ainesputkea) on kuluvin osa, mutta kestää kuitenkin vuosia.
Voi toki olla että "keraamisella pannulla hyötysuhdekin jonkin verran parempi?
-
Puhdistettava on kumpiakin, imuria ehkä useammin.
Minulla nyt on seitsemän vuotta mennyt, eikä puhallinta ole kyllä kertaakaan putsattu. Jos se huoneilman lämpöistä ilmaa puhaltaa, niin ei se mielestäni voi kyllä paljon "tanaantua". Taitaa myös Termax-merkkisessä kattilassa olla puhallinsysteemi. Jopa uudessa alapaloisessa arimax 35:ssa on savukaasuimuri, ei se oikein pelaa kunnolla luonnonvedolla.
Minulla on ensimmäisen sarjan 35+ ja siinä ei ole imuria. Toki on sitten muutaman kerran vuodessa hieman ongelmiakin saada kattila palamaan kunnolla.
Uudemmissa on imuri heti kattilan jatkeena ja kattilaan on lisätty 1 yhdeksän reiän rivi lisää konvektioputkia. Eli yhteensä 36 v-mäisessä asennossa, suorin käsin nuohottavaa putkea. Tuosta savukaasuimurista on myös se haittapuoli että kattilan pituus on lisääntynyt entisestään, pituussuunnassa se vaatii kolmattametriä tilaa että täytön ja sytys yms. toimet mahtuu kunnolla hoitamaan. Lämmitän kattilaa hyvillä sekapuuklapeilla ja satunnaisesti siinä poltetaan hiilloksella kotitalousroskia.
Hyötysuhde tuossa on ihan asiallinen ja nuohousta se vaatii talviaikaan parin viikon välein. Eihän se nuohous kumma homma ole, mut suht raskas ja lämmin kymmenminuuttinen. Kattilan teho ja varaajan kapasiteetti ovat sikäli balanssissa, että talviaikaan riittää lämmitys jokatoinen päivä.
Keraamisten tiilien kestoon en tuossa ole ollenkaaan tyytyväinen. Ensimmäinen tulipesän vieressä oleva tiili, jonka alta liekki kulkee, paloi 2 vuodessa poikki. Tilalle tuli vahvistettu malli (vaikka kellään muulla ei näitä ongelmia ole kuulemma ollut), joka kesti suht saman ajan. Muutamia muitakin tiiliä olen joutunut uusimaan ja taas pitäis tehdä tilausta jotta olis varalle tiilet, kun entiset romahtavat ja tukkivat tulikanavan...
Hinnat vaan meinasivat hieman shokeerata http://aritermshop.fi/fi/varaosat/puukattilat/tiilisarjat.html
Ja tuliko nyt kaikille varmasti selväksi että en ehkä enää ostaisi Aritermin kattilaa uudelleen ?
Siinä on muuten tiilillä mukavasti hintaa ::)
Tuo oma pohjanmaan keksintö on hyvin yksinkertainen. Tiiliä ei ole vakiona kuin arinassa. Nekin rautakauppatavaraa. Tulipesään voi oman maun mukaan lisätä jos haluaa. Ilmanjakoputki (ainesputkea) on kuluvin osa, mutta kestää kuitenkin vuosia.
Voi toki olla että "keraamisella pannulla hyötysuhdekin jonkin verran parempi?
Aika huokoinen rakenne näyttää noissa tiilissä. On kuin edamjuustoa. (kun suurentelee kuvaa, niin näkee)
Kipsimuotit vaan vanhoista tiilistä ja savitöitä tekemään. Varmaan jollain kansalaisopistolla on keramiikkauuni, jossa sit omat laadukkaat tiilet voi polttaa.
-
Runsas keraamisten osien käyttö tosiaankin nostaa hyötysuhdetta, kun tuli ei kohtaa heti sytytysvaiheessa kylmiä pintoja eikä siis "kuole". Voi siitä siis voittaa 4-5% paremman hyötysuhteen ja säästää motin pari puuta vuodessa. Minulle kun puu ehkä maksaa 30-40 euroa per motti, ei tuolla ole kyllä merkitystä. Ja pannussa voi sitten polttaa myös jotain epämääräistä, kun voi rauhassa raapia töhnät pois metallipinnasta, toista se oli kivipinnasta, voisi pian sääli iskeä ::)
-
Aika huokoinen rakenne näyttää noissa tiilissä. On kuin edamjuustoa. (kun suurentelee kuvaa, niin näkee)
Kipsimuotit vaan vanhoista tiilistä ja savitöitä tekemään. Varmaan jollain kansalaisopistolla on keramiikkauuni, jossa sit omat laadukkaat tiilet voi polttaa.
Juu melko höttöinen se rakenne on, toki niinhän se kai tulitiilissä pitää jollain tapaa ollakin. Mut tuossa rakenteessa se tiili roikkuu päistään sen polttopesästä tulevan liekin yläpuolella ja se liekki nuolee tiilen pintaa toispuoleisesti. Eihän se ihme ole että aikaansa se tiili rapautuu alapuolelta ja menee poikki tukkien liekkiaukon. Tulee äkkiseltään mieleen että tuo on syntyjään persiilleen suunniteltu systeemi. Siinä vahvistetussa tiilessä oli pikkuisia rautalangan palasia valulaastin seassa "vahvikkeena" :D
Toinen viisaus tuossa kattilassa on alkujaan kaasupumput täyttöaukon kannessa. Osasin jo arvata etteivät ne tule kestämään ja reilun vuoden ne tais sinnitellä. Sitten takuuseen lähetettiin sellainen rauta joka loksahtaa lukitusasentoon kun kannen nostaa käsin ylös...
Jotenkin tulee mieleen että tämä valmistaja vois olla pohjanmaalainen konepaja. Alkaa senverta pielavetisiltä vaikuttamaan nuo rakenteet ???
-
Kaverillani siinä vanhanmallisessa Arimax 35:ssa meni "vedet pesään" alle 10 vuodessa, tuli pieni kiire, kun pakkasaamuna oli tuhkat märkänä. Ehkä osittaisena syynä oli "kitupoltto", jota harrasti, jotta pääsi pakkasyöt yli sikeitä vetämällä, pannun teho kun oli hieman alakantissa verratuna lämmitettävään alaan. Aina on pannulle eduksi, että kun tulet on pesässä, niin vedetään täysillä, ei pikeenny pannu eikä pääse hapot jylläämään.
-
Minulla on tuossa hiukan niukahko piipunpituus (6 m) kaikkiin käyttöolosuhteisiin, mutta yleensä palaa ja vetää hyvin. Palaessa nuohousluukun avaamalla näkyy komea punakeltainen lieska jonka kärki yltää melkein konvektioputkien yläreunaan asti. Ilmaluukut on molemmat täysin auki, kun ohjekirjassakaan ei ole sanaakaan säätämisestä :o
Palokaasujen lämpötila ei lämmitysvaiheessa ole oikeastaan koskaan yli 200 asteen, mutta silti sisäpiipun (2 mm haponkestävästä) pikeytyminen ei ole ongelma. Ensimmäinen nuohous tehtiin 5 vuotta käyttöönotosta ja piipusta ei irronnut muuta kuin vähäinen määrä lentotuhkaa.
-
Nykyään mainostetaan alhaisia pakokaaulämpötiloja, ei pääse lämmöt harakoille. Mutta kyllä sen sitten konvektioputkien yläpäästä ja savupiipusta näkee. Kyllä savukaasulämpötilan pitää olla aina yli 150 astetta, jotta konvektioputket ovat sopivan harmaat eivätkä pikimustat.
-
Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.
Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa
-
Mulla on ollut alatalkkarin 28, käytössä juhannuksesta 83, jo vuosikausia olen odottanut, että sais tilata uuden, mutta vielä vanha jaksaa... jaksaa.. jaksaa... vieressä oleva Näppärä stokeri on peruskorjattu parikertaa ja palopäitä vaihdettu lisäksi pari, mutta kokonaisuudesta olen sitä mieltä, että jos joku traktori menis edes puolet tuosta tuntimäärästä, siitä kirjoittelis kaikki valmistajat omissa mainoslehdissään monen aukeman juttuja ;D
-
Mulla on ollut alatalkkarin 28, käytössä juhannuksesta 83, jo vuosikausia olen odottanut, että sais tilata uuden, mutta vielä vanha jaksaa... jaksaa.. jaksaa... vieressä oleva Näppärä stokeri on peruskorjattu parikertaa ja palopäitä vaihdettu lisäksi pari, mutta kokonaisuudesta olen sitä mieltä, että jos joku traktori menis edes puolet tuosta tuntimäärästä, siitä kirjoittelis kaikki valmistajat omissa mainoslehdissään monen aukeman juttuja ;D
Poikkeus vahvistaa säännön ;D Talkkareita on menny puhki hyvinkin nopeasti.
-
Tulikko vuodelta 82 tai 83.. Emäntä kantaa parasta aikaa puita pesään. :P
-
Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.
Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa
Oma Högfors 20 on lykätty pumppukärryllä paikalleen vuonna 2000. Sen valmistuskyltissä on tosin vuosi 1974, eli tuli sisäänajetuna ;) Mutta lämmitystyö tökkii , pannuhan ei taida loppua koskaan.
-
Hökforss kattila v,sta 1963 ja vielä toimii.
-
Hökforss kattila v,sta 1963 ja vielä toimii.
Vanha Högforssi hajotetaan yleisemmin lekalla ;D
-
Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.
Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa
Ilman varaajaa pelaavia ulkomaalaisia ei taida kauheasti olla valinnanvaraa. Yksi mitä mainostavat, tämä Stropuva ja sen kopiot. Ylhäältä alaspäin polttava öljytynnyrin näköinen kampe ;D
Kotimaisia taitaa pari vaihtoehtoa olla vielä tarjolla..
-
Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.
Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa
Oma Högfors 20 on lykätty pumppukärryllä paikalleen vuonna 2000. Sen valmistuskyltissä on tosin vuosi 1974, eli tuli sisäänajetuna ;) Mutta lämmitystyö tökkii , pannuhan ei taida loppua koskaan.
Minä en hienommista tiedä, sinänsä tämä on turha kommentti.
Täällä hömisee H21 dinosaurus. Lyhensin muutaman viipaleen, nyt pesällä on sisämittaa enää 1,3 m. Noin 20 vuotta lämmittänyt puulla täällä, sitä ennen siinä paloi öljy ja lämmöstä nautti kerrostalo.
Tein aikanaan moottoripuusepän hommia, tuohon oli hyvä työn lomassa nakata kaikki kanttauslisut, jätepalat ym, kokoon, muotoon, paksuuteen tai pituuteen katsomatta.
Ei mennyt ihan Rocklalla paikoilleen, purettiin ja kannettiin porukalla viipale kerrallaan. Päädyt ovat hieman painavia.. koko hökötys painaa varmasti reippasti yli tonnin.
Oikeastaan olisi ongelma jos tuo hajoaisi, mitä sitten laittaisi tilalle. Tehoa saisi olla, eikä saisi olla kranttu polttoaineen koolle, muodolle tai laadulle. Piippuna 310 mm teräsputki 8 mm seinällä, pituutta 8 m. (sattui löytymään tutun romujobbarin pihalta vahingossa tuollainen. Kattila, 5 m3 varaaja, putkia ja pumppuja kerrostalon pannuhuoneesta purku- ja poisvientipalkalla ). Minun tapauksessani on ollut niin sanotusti kokonaisedullinen järjestelmä. Yhteen 3-vaihe-Kolmeksiin olen vaihtanut laakerit ja sen tiivisterenkaan.
Kaveri osti Virosta vielä uutta kehitysmaatekniikkaa eli yläpalokattilan. Ei ollut hinnan kiroissa ja ihan hyvin se on tainnut toimia. Oliko joku Rapla Metall tms. Teki vanhasta kuljetuskontista lämpökontin, toisessa päässä puut ja toisessa päässä pannu ja varaajat, toki paloseinä ovella välissä. Polttaa vajaan metrin isoa halkoa ja muuta vastaavaa.
-
Täällä haukutaan kotimaiset kattilat. Kop-kop, oma högfors 15 on yli 30v vanha, 15v siinä on ollut warmax etupesä. Polttaa puhtaasti, ei mitään kitupolttoa. Säteilee lämpöä hirveesti, ja kunnon matalapaineilla savuttelee sisään kun täyttelee.
Mikä ulkomaalainen klapikattila pitäisi olla missä olis pitkä täyttöväli ilman varaajaa? Varaajalle ei vaan ole tilaa
Ilman varaajaa pelaavia ulkomaalaisia ei taida kauheasti olla valinnanvaraa. Yksi mitä mainostavat, tämä Stropuva ja sen kopiot. Ylhäältä alaspäin polttava öljytynnyrin näköinen kampe ;D
Kotimaisia taitaa pari vaihtoehtoa olla vielä tarjolla..
Toi sropuva vaikkutti mieleenkiintoiselta, pitkä paloaika, varmasti kuumenee pienillä tehoilla. Pannuhuone mun talossa on siitä hyvä kun pesutila on hormin toisella puolella. Tosi hyvä veto. Muuten olis jonkinlainen erillinen pannurakennus ja sais varaajat sun muuta sinne.