Kommenttia useampaankin tuossa ylhäällä.

Kyllähän se kirpaisee. Ei sovi kiistää. Ongelmana se, että hankintahinta on jo vähennetty verotuksessa yhden kerran. Kiintiölle on myös saanut vastinetta yleensä jo vähintään hallinnollista hintaa vastaavan määrän litratukena. Ymmärrän C-alueella lähiaikoina investoineiden huolen aiheesta. Isompi litratuki on kirittänyt investointeja ja kuumentanut kiintiökaupan jo epäterveeksi, jolloin euromääräiset menetyksetkin ovat isoja.

Vielä on kuitenkin niitäkin tuottajia, joilla valtaosa kiintiöstä on muodostunut ilmaiseksi. Heillä kiintiöiden poisto ei aiheuta reaalista tappiota ja mahdollinen kompensaatio tulee heille lisätuloksi. Ei hyvä näinkään.

Täältä etelämpää katsoen kiintiöiden poistamisen kompensaatio ei ole niitä kohtalonkysymyksiä, jos maidon hintataso pysyy edes nykyisenä ja tuet jatkuvat suunnitellusti. En missään nimessä vastusta kompensaatiota, jos siihen vaan keksitään oikeudenmukainen keino. Verotuksen kautta asian ratkaiseminenkin on hankalaa, koska juuri investoineilla menetykset ovat suurimpia eikä verotettavaa tuloa ole vielä suhteessa investoinnin kokoon.

En missään nimessä vastusta kompensaatiota, jos siihen vaan keksitään oikeudenmukainen keino. Verotuksen kautta asian ratkaiseminenkin on hankalaa, koska juuri investoineilla menetykset ovat suurimpia eikä verotettavaa tuloa ole vielä suhteessa investoinnin kokoon.

***Eikös juuri investoinnin tehneille verotusapu olisi paras vaihtoehto. Velkaantuneena nettovarallisuus on laskenut yleensä siten että tulot menee puhtaasti ansiotulon puolelle. Progressio nousee nopeasti ja verottaja leikkaa tulon muodostusta kovalla prosentilla.

Kiintiön ostothan on saanut vähentää jo verotuksessa kertapoistona, joten muita postoja on voinut säästää seuraaville vuosille.Sekin lisää nettovarallisuutta ja tulosta tulevaisuudessa.

Kiintiön ostothan on saanut vähentää jo verotuksessa kertapoistona, joten muita postoja on voinut säästää seuraaville vuosille.Sekin lisää nettovarallisuutta ja tulosta tulevaisuudessa.

***On saanut poistaa kyllä. Nettovarallisuus on muodostunut tukialueen kauppojen keskihinnan perusteella. Nyt on kyse tämän nettovarallisuuserän sulamisesta. Verotus on helppo tapa kompensaatiolle, koska siinä ei tarvitse liikutella euroja.

Lainaus käyttäjältä: lehtis - 21.02.08 - klo:15:04

Kiintiön ostothan on saanut vähentää jo verotuksessa kertapoistona, joten muita postoja on voinut säästää seuraaville vuosille.Sekin lisää nettovarallisuutta ja tulosta tulevaisuudessa.

***On saanut poistaa kyllä. Nettovarallisuus on muodostunut tukialueen kauppojen keskihinnan perusteella. Nyt on kyse tämän nettovarallisuuserän sulamisesta. Verotus on helppo tapa kompensaatiolle, koska siinä ei tarvitse liikutella euroja.

Eli siis verotuksellista hyötyä on syntynyt ylikuumenneesta kiintiökaupastakin. Epäilen, ettei tämä riitä minkään kompensaation perusteeksi. Toivottavasti olen väärässä

Eli siis verotuksellista hyötyä on syntynyt ylikuumenneesta kiintiökaupastakin. Epäilen, ettei tämä riitä minkään kompensaation perusteeksi. Toivottavasti olen väärässä

Kyllä mahd. kompensaatiossa tullaan käyttämään hallinnon hinnasta johdettua arvoa. Mitään muita kaikille oikeudenmukaista hintaa ei ole.

Apemiehelle tuolla ylhäällä vastaisin, että verotus on jokaisella hieman erilainen. Pienestä (mikä nyt on pientä tai suurta?) tulosta ansiotulovero on pääomatuloa edullisempaa. Verokompensaatio hyödyttäisi euromääräisesti eniten edullisesti vanhalla kalustolla ja rakennuksilla toimivaa isoa tuottajaa, joka ei sitten tod. näköisesti ole edes ostanut kiintiötään lähimmän 5-10 vuoden sisällä. Eli heille silkka tulonlisä.

 

Eikös kiintiöstä johdettu maitopalkkio ole nykyään tilatuessa?
Sitä kautta kiintiöön laitetut sentit saa takaisin kolmessa vuodessa.

Oli se niin hyvä, että meille ei koskaan annettu hallinnolta mitään.
Kiitos ahneet investoineet laajentajat, jotka halusitte kaiken, sekä kiitos hallinnon byrograatit.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 20.02.08 - klo:21:38

turha naukua kiintiöistä korvauksia kukin vastatkoon omista yritystappioista ja reisille valuneista investoinneista itse mitäs maksoitte liikaa (ei mitään henkilökohtaista vaan aivan tasapuolisesti ) eihän yksityisille yrittäjille tietääkseni korvata osake kaupoista syntyneitä tappioita.PISTE

***Niin edellyttääkö niiden yrittäjien toiminta hallinnollisia osakekauppoja? En minäkään ole mahdollisille osaketappioilleni hyvitystä hakemassa. Eikä tämä ole mitään naukumista vaan aitoa etujemme ajamista. Eikä tällä ole mitään tekemistä onnistuneilla investoinneilla tai niiden tekemättä jättämisellä.KAKSOISPISTE:

Voihan sen vähentää tappiona setten verotuksessa jos kiintiöstä joskus tulee arvotonta.

Tämä ketju on tyyppiesimerkki siitä miksei yhteisten asioiden ajaminen onnistu. Meitä on ilmeisesti vielä aivan liikaa, kun on varaa keskinäiselle kateudelle. Heti ollaan laskemassa kuka nyt mahtaa voittaa eniten. Ei ole mitään väliä vaikka itse hiukan häviää ratkaisussa kunhan kukaan ei vain hyödy itseä enempää.

Itse olen siinä onnellisessa asemassa, ettei kiintiöiden arvonpoisto heiluta taloutta. Investoinnista on kertynyt sen verta aikaa, että kiintiöt ovat itsensä maksaneet.

Viime ja ensi kesänä investoivilla ei tilanne ole välttämättä yhtä ruusuinen, mutta annetaan heidän kärsiä hankintansa omissa nahoissaan, etteivät vain pääse hyötymään itseä enempää.

Tämä ketju on tyyppiesimerkki siitä miksei yhteisten asioiden ajaminen onnistu. Meitä on ilmeisesti vielä aivan liikaa, kun on varaa keskinäiselle kateudelle. Heti ollaan laskemassa kuka nyt mahtaa voittaa eniten. Ei ole mitään väliä vaikka itse hiukan häviää ratkaisussa kunhan kukaan ei vain hyödy itseä enempää.

Itse olen siinä onnellisessa asemassa, ettei kiintiöiden arvonpoisto heiluta taloutta. Investoinnista on kertynyt sen verta aikaa, että kiintiöt ovat itsensä maksaneet.

Viime ja ensi kesänä investoivilla ei tilanne ole välttämättä yhtä ruusuinen, mutta annetaan heidän kärsiä hankintansa omissa nahoissaan, etteivät vain pääse hyötymään itseä enempää.

 - jaan apemiehen kanssa saman tuskan, ettei komppanian murheista osata porukalla huolta kantaa.  Mitä pienemmäksi aktiiviviljelijäjoukko käy, sen paremmin pitäis yhteisiä asioita hoitaa täällä EU:n pussin perällä, tukialueesta riippumatta.

Voihan sen vähentää tappiona setten verotuksessa jos kiintiöstä joskus tulee arvotonta.

Ei sitä nykylaeilla saa enää toistakertaa vähentää.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 21.02.08 - klo:20:47

Tämä ketju on tyyppiesimerkki siitä miksei yhteisten asioiden ajaminen onnistu. Meitä on ilmeisesti vielä aivan liikaa, kun on varaa keskinäiselle kateudelle. Heti ollaan laskemassa kuka nyt mahtaa voittaa eniten. Ei ole mitään väliä vaikka itse hiukan häviää ratkaisussa kunhan kukaan ei vain hyödy itseä enempää.

Itse olen siinä onnellisessa asemassa, ettei kiintiöiden arvonpoisto heiluta taloutta. Investoinnista on kertynyt sen verta aikaa, että kiintiöt ovat itsensä maksaneet.

Viime ja ensi kesänä investoivilla ei tilanne ole välttämättä yhtä ruusuinen, mutta annetaan heidän kärsiä hankintansa omissa nahoissaan, etteivät vain pääse hyötymään itseä enempää.

 - jaan apemiehen kanssa saman tuskan, ettei komppanian murheista osata porukalla huolta kantaa.  Mitä pienemmäksi aktiiviviljelijäjoukko käy, sen paremmin pitäis yhteisiä asioita hoitaa täällä EU:n pussin perällä, tukialueesta riippumatta.

sitä päivää saa odottaa että viljelijät ajavat yksissä tuumin asioita. valitettavasti. edes kireät taloudelliset tilanteet eivät saa ymmärtämään että kustannuksissa pitäisi säästää. ehkä traktoriakin pitäisi vaihtaa harvemmin kuin kerran vuodessa?
emme ole vielä tilanteessa että sopisi sanoa elämme kovia aikoja. siihen suunta käy kuitenkin.

miten viljelijäjoukon saisi yhtenäisemmäksi? sitä miettii varmasti virassaan kaikki viljelijöiden kanssa toimivat.

Eiköhän tämän systeemin tarkoituskin ole pitää meidät eripuraisina.

Ei mitään hankaluutta kiintiökorvauksen laskemiseen! Jokaisen ostamat kiintiöt on verotuksesta helposti noudettavissa ja korvaus voidaan rajata vain ostettuihin kiintiöihin esim. viimeisen 5 v ajalta. Tai oikeanpi korvausperuste syntyy jos korvataan nykyisellä hallinnollisella hinnalla ne kiintiöt jotka eivät ole olleet mukana tilatuen laskennassa nykyisillä omistajillaan.

 
 

Maitokiintiöiden poistumisen vaikutus nettovarallisuuteen on kaiketi se tärkein pointti mikä pitäisi huomioida.Luulis että helppoa olis esim.maitokiintiöistä/niiden arvoista johdetulla kertoimella/prosenttiosuudella olis kunkin mahdollisuus jakaa tulojaan pääoma tai ansiotuloihin tarpeensa mukaan tietyn siirtymäkauden ajalle.
Onhan näitä muitakin jo laskennallisia perusteita,kuten palkkamenojen huomioiminen pääomatulo-osuuteen.Tai tuulesta temmattu maatalousmaan verotusarvo...