Klapilämityksen sijaan voisi harkita myös maalämpöä.
maalämpöfoorumilta ole lueskellut asioita, mutta täältä kysyisin sellaista, että niillä viljelijöillä, joilla on maalämpö, niin oletteko vetänyt maalämpöputket suoraan viljellylle pellolle, entä voiko siihen vetää putken suorassa linjassa, edestakaisin, vai pitääkö se myös pellossa vetää mutkittelevasti, vaikka olisi tilaa vetää suoraan? vai estääkö salaojaputket maalämpöputkiston vetämisen pellolle?
Meillä talo rakennettu vuonna 1924. Laipioon ja lattiaan on laitettu lisäeristystä.kokonaispinta-ala noin 190 neliötä kuutoita noin 500. Patterikiertoinen lämmitys. Pari talvea ollu maalämpö. 660m putkea pellossa. Talo mäellä ja maa hietamoreenia. Tottakai kannattaa putkisto vetää pellon kosteimpiin paikkoihin. Meillä sen verta rinnepaikka, jotta salaojia ei ole kyseisellä lohkolla.
Pumppu 9 KW.
Lämpä on riittänyt kovillakinpakkasilla. toissa talvena 30 astetta useampana päivänä ja lämmintä oli.
Asennus vaiheessa asennettiin pumpun syöttökaapeliin KW mittari jossa myös tehon mittaus.
käyttöön otto 29.10.2012. tähän aamuun mennessä kulutus ollu 11138 KW
Tuotettu energia 41646 KW. eli kerroin on 3,74
Hinta koko hommalle asennukset ja kaivutyöt oli vähän alle 13000€
Muun lämmitys systeemin rakentaminen ois vaatinut keskuksen rakentamista ja kanaalien vetoa. Millään konstilla ei olisi päästy noin alhaisiin kustannuksiin, ja vielä kun ei ole vähennys oikeutta niin ratkaisu oli helppo. (
nyt saane huomauttaa että puhutaan pelkästään yksityistalouden lämmityksen järjestämisestä. Eriasia sitten jos muuhun maatalouteen tarvitsee lämmitystä joten unohdettakoon se osio muuhun keskusteluun, ettei mene puurota ja vellit sekaisin)
Meillä tuo lämmönkeruu nesteen lämpötila putkistoon lähtiessä talvella on noin 3-3.5 astetta miinusella ja takaisin tullessa 1-1.5 astetta plussalla, Tuosta lämpötila erosta se lämmön tekee Keksimäärin tuo lämpötila ero on 4 astetta. Vaikka keruunesteen lämpötila ois 8 astetta putkistosta tullessa niin neste lähtee +4 asteisena putkistoon. Keruu nesteen lämpötilalla ei sinällään ole isoa merkitystä vaan lämpötilaerolla.
Nykypumput ottavat tehoa lämmöntarpeen mukaan, eli kylmällä kelillä otetaan enemmän tehoa.
Porakaivon edut ovat seuraavat. Kesällä jäähdytys mahdollisuus.
Ruukki kehittänyt uuden kattopellin jolla lämmitetään kesällä käyttövettä. Insinöörit selvittävät ylimääräisen lämmön pumppaamisen mahdollisuutta esim porakaivoon jasitä kauttta kallioon josta sen vois ottaa talvella käyttöön.
Maaputkistossa kyseinen toiminto ei onnistu. koska lämmin keruu neste kuivattaa maan kuiva maa itse kerää ei kerää lämpöä, vaan maahan sitounut vesi.
Näiden kahden talven kokemuksella ei pahaa sanottavaa.
Itte laittaisin ainakin porakaivon jos ei kunnon savimaata satu olemaan isolla omalla tontilla.
Taitaa suomesta löytyä useampikin epäonnistunut moreenimaahan kaivettu linja.
Aattelisin niin että siinä porakaivossa vesi on melkoisen kylmää,meillä jotain 6-7 +astetta kesälläkin,hyötysuhde lämpöön siitä ei kovin hyvä energiaa kuluu.Olettaisin että maahan tiettyyn syvyyteen upotettu keräys putkisto antaa paremman hyödyn porareikään verrattunaö.Vesistö paras mutta lupakäytäntö lienee vaihtelee ja etäisyys vaikuttaa kustannuksiin.
Porakaivossa parempi hyötysuhde kuin maaputkistossa eli kalliimpi haninta hinta tulee takaisin.