Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Bentti - 12.12.10 - klo:23:56
-
Klapilämityksen sijaan voisi harkita myös maalämpöä.
maalämpöfoorumilta ole lueskellut asioita, mutta täältä kysyisin sellaista, että niillä viljelijöillä, joilla on maalämpö, niin oletteko vetänyt maalämpöputket suoraan viljellylle pellolle, entä voiko siihen vetää putken suorassa linjassa, edestakaisin, vai pitääkö se myös pellossa vetää mutkittelevasti, vaikka olisi tilaa vetää suoraan? vai estääkö salaojaputket maalämpöputkiston vetämisen pellolle?
-
tuossa se viereisellä pellolla 400m lenkin kiertää, eipä tuolla juuri väliä millä mallilla se menee. Tietty kannattaa valita reitti niin jottei salaojitus tule poikkireitille ja samalle syvyydelle. Mutta laserilla tms. kannattaa yrittää saada niin että lenkillä on vain yksi alin kohta, ja siitä tasaiset nousut - helpottaa raakasti ilman saamista pois kierrosta.
-
Itelläkin vedetty peltoon 2x350m muistaakseni. Jos vähän leveämpää kauhaa käyttää niin voi vetää lenkin ulos/sisään samassa ojassa. Toki täytyy varoa salaojituksia.
Uuno
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
tiedä tuosta vielä, mutta eipä tuohon ole tarvinnut puuttua sen koommin kun 1,5 v sitten käynnistettiin. Ainakin näin uudessa talossa riittänyt teho hyvin, täystehoasetuksella on ollut eli ei ota missään vaiheessa vastuksia avuksi. Toki takkaa lämmitellään silloin kun jaksaa/viittii, mutta ilmankin riittää.
Enkä ole kuullut muillakaan ongelmista itse lämpöpumpussa, yhden tiedän joss maakierrossa jossakin vuoto ja joutunut täyttelemään
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
Tekniikka on vanhaa, koeteltua ja pomminvarmaa. Putki kannattaa laittaa syvälle ja sitä pitää laittaa riittävästi. Mitä enemmän putkea on sitä vähemmän se putki laskee maan lämpötilaa, kun säästöjä kerran haetaan niin asteenkin korkeampi lämpö säästää sähköä.
Sitten kun maalämpöpumpun saa toimimaan ilman verkkosähköä niin sitten laitan itsellenikin. :D
-
Moro. Kiinnostais kanssa koska tuossa tulevan tuvan vieressä olis tota peltoo mihin vetää putket. Kuinka syvälle putket pitää vetää, ja onko maalajilla merkitystä? Joskus olen kuullut että savinen maaperä varastoisi lämpöä enemmän kuin kuohkeampi moreenimäki (mitä meillä on), pitääkö paikkaansa? Kuinka pitkä lenkki pitää kiertää että saa yhden omakotitalon lämmitettyä?
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
Tekniikka on vanhaa, koeteltua ja pomminvarmaa. Putki kannattaa laittaa syvälle ja sitä pitää laittaa riittävästi. Mitä enemmän putkea on sitä vähemmän se putki laskee maan lämpötilaa, kun säästöjä kerran haetaan niin asteenkin korkeampi lämpö säästää sähköä.
Sitten kun maalämpöpumpun saa toimimaan ilman verkkosähköä niin sitten laitan itsellenikin. :D
Tuo syvyysjuttu on yleinen väärinkäsitys. Ei sitä liian syvään saa laittaa, sinne muodostuu silloin ikirouta joka ei kesän mittaan sulakaan. hyötysuhde laskee kovin jos jäästä pitää lämpö kiskoa. Syvyys oli muistaakseni 0,8-1,5 vähän maalajista riippuen.
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
Tekniikka on vanhaa, koeteltua ja pomminvarmaa. Putki kannattaa laittaa syvälle ja sitä pitää laittaa riittävästi. Mitä enemmän putkea on sitä vähemmän se putki laskee maan lämpötilaa, kun säästöjä kerran haetaan niin asteenkin korkeampi lämpö säästää sähköä.
Sitten kun maalämpöpumpun saa toimimaan ilman verkkosähköä niin sitten laitan itsellenikin. :D
Tuo syvyysjuttu on yleinen väärinkäsitys. Ei sitä liian syvään saa laittaa, sinne muodostuu silloin ikirouta joka ei kesän mittaan sulakaan. hyötysuhde laskee kovin jos jäästä pitää lämpö kiskoa. Syvyys oli muistaakseni 0,8-1,5 vähän maalajista riippuen.
Mitenkä paljon se putki laskee maan lämpötilaa? Olen luullut että muutamasta asteesta olisi kyse ja routaa ei pitäisi tulla mihinkään, ei sitten ainakaan samaan ojaan kannata kahta putkea laittaa vaikka olisi metrin kauhalla tehty.
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
Tekniikka on vanhaa, koeteltua ja pomminvarmaa. Putki kannattaa laittaa syvälle ja sitä pitää laittaa riittävästi. Mitä enemmän putkea on sitä vähemmän se putki laskee maan lämpötilaa, kun säästöjä kerran haetaan niin asteenkin korkeampi lämpö säästää sähköä.
Sitten kun maalämpöpumpun saa toimimaan ilman verkkosähköä niin sitten laitan itsellenikin. :D
Tuo syvyysjuttu on yleinen väärinkäsitys. Ei sitä liian syvään saa laittaa, sinne muodostuu silloin ikirouta joka ei kesän mittaan sulakaan. hyötysuhde laskee kovin jos jäästä pitää lämpö kiskoa. Syvyys oli muistaakseni 0,8-1,5 vähän maalajista riippuen.
Mulla on juur se 0.8m syvyyttä. Kompura kestään 10-15 vuotta. Eipä muuta ongelmaa.
-
Ilmeisesti maapiirin pituus-ylimitoitustakaan ei kannata harrastaa...kiertovesipumppu vaan alkaa kuluttamaan sähköa kun siirrettävää vesimassaa on jatkuvasti enemmän kun tarvittaisiin.
Mites, onko kenelleäkään vanhaan taloon asennettuna maalämpöä? Tuppaavat oleen vanhat patterisysteemit alamittaisia ja täytyisi saada oikeasti kuumaa vettä patterikiertoon. Millasella hyötysuhteella onnistuu tehdä +4 asteisesta vedestä + 75 asteista? Toimiiko oikeasti niin että ei tartte pattereita pistää uusiksi?
-
Ilmeisesti maapiirin pituus-ylimitoitustakaan ei kannata harrastaa...kiertovesipumppu vaan alkaa kuluttamaan sähköa kun siirrettävää vesimassaa on jatkuvasti enemmän kun tarvittaisiin.
Mites, onko kenelleäkään vanhaan taloon asennettuna maalämpöä? Tuppaavat oleen vanhat patterisysteemit alamittaisia ja täytyisi saada oikeasti kuumaa vettä patterikiertoon. Millasella hyötysuhteella onnistuu tehdä +4 asteisesta vedestä + 75 asteista? Toimiiko oikeasti niin että ei tartte pattereita pistää uusiksi?
Onnistuu ,mutta kompuran joutuu uusimaan vähän väliä .
-
Joskus olen kuullut että savinen maaperä varastoisi lämpöä enemmän kuin kuohkeampi moreenimäki (mitä meillä on), pitääkö paikkaansa?
Lähinnä märkä savimaa siirtää lämpöä tehokkaammin keruuputkistoon kuin sora/moreeni.
Ja mitä pienemmältä alueelta ottaa lämmön sitä enemmän se laskee putkea ympäröivän maan lämpöä alueella. Ikirouta on helposti saavutettavissa liian lyhyellä ja syvään kaivetulla putkistolla, myös alimitoitetun lämpökaivon voi saada jäähän.
-
Kokemusta ei vielä ole kun maapiirissäkään ei ole vielä nesteitä, mutta asennuksesta. Kun ensimmäisiä maalämpöjä on asennettu on suurin virhe ollut juuri se että maapiirin putket on asennettu liian syvään. Maapiiri ottaa lämmön ympäröivästä maasta ja maa ei 2m syvyydeltä enään kerkeä lämmetä kesän aikana. Putken ympärillä on jää kokoajan. Mulle annettiin ohjeeksi että putken syvyys noin 1-1,2m ja vierekkäisten putkien väli vähintään 1,5m.
Ei me mitään laasereita käytetty. kaivinkoneen kauhaan merkkiviiva ja sen mukaan pisteltiin. Kysyin tuosta asennussyvyyden tarkkuudesta niin putkimies meinas että kunhan pumppu on ylimpänä niin kyllä sieltä ilmat pois saa!
-
Jos on kalliota lähellä, niin porakaivo ja siihen putki.
-
11 vuotta olleet putket savisessa jokirantapellossa metrin syvyydessä. Liuoksen kiertovesipumppu uusittu kahdesti sekä liuosainetta täydennetty muutaman liitinvuodon seurauksena. Näis tilanteissa käytetään sähkövastusta. Hyvin on lämpöä riittänyt. Talossa lattialämmitys.
Erillistä vesivaraajaa ei ole, joten pumppu lämmittää vettä tarpeen niin vaatiessa.
-
2 x 400 metrin kierros laitettiin kaapelioja-auralla 90 senttiin. Kuudetta vuotta mennään ilman pienintäkään ongelmaa. Viime keväänä näkyi ensimmäistä kertaa putkien reitti pellon pinnassa - kuivi pari päivää myöhemmin.
-
27 huoletonta vuotta takana tuolla meidän maalämpöpumpulla.... 3 lenkkiä on tuohon savipeltoon sala-ojakoneella ajettu ja jonkun verran syvemmälle kuin sala-ojat...
-
Sanovat että hyöty vähenee kun maan lämpö laskee kun putket vievät lämpöä pois. Paras vaihtoehto on hyötysuhteen kannalta porakaivo. Varmaan järvenpohja on hyvä en tiedä saako sinne laittaa.
-
Kannattaa katsoa eilinen MOT siinä epäiltiin maasähkölämmön edullisuutta tulevaisuudessa kun sähkö kallistuu huimasti.
-
Sanovat että hyöty vähenee kun maan lämpö laskee kun putket vievät lämpöä pois. Paras vaihtoehto on hyötysuhteen kannalta porakaivo. Varmaan järvenpohja on hyvä en tiedä saako sinne laittaa.
Järvenpohja on paras ja halvin, mutta lupa pitää olla ainakin vesialueenomistajalta(osakaskunta), ja mökki ei saa olla kaukana järvestä, alle 100m.
-
Kannattaa katsoa eilinen MOT siinä epäiltiin maasähkölämmön edullisuutta tulevaisuudessa kun sähkö kallistuu huimasti.
Tuossa tapauksessa se hyöty vain kasvaa jos verrataan siihen suoraan sähköön tai luultavasti esimerkiksi öljyyn.
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
sihtien putsaus (lähinnä patteriverkoston sihdin) itsellä thermian pumppu sihti on tosi nopee kattoo muutama minuutti vaikka ottaa rauhassa, eii muuta.
-
mitä muuta tarttee "tueksi" maalämpö? onko kuinka toimintavarma ja huoltovapaa? tai mitä huoltoa kaipaa?
sihtien putsaus (lähinnä patteriverkoston sihdin) itsellä thermian pumppu sihti on tosi nopee kattoo muutama minuutti vaikka ottaa rauhassa, eii muuta.
Pitäis se keruupuolen sihtikin katsoa ainakin parin ekan vuoden aikana, tosin itsellä menossa jo kolmas vuosi eikä ole tullut putsattua kumpaakaan kun ei ole ollut ongelmia.
Ainut "ongelma" oli kun yhden vaiheen sulake oli lauennut, syytä en tiedä vieläkään. Ei ole uusinut.
Thermialla mennään.
-
Kannattaa katsoa eilinen MOT siinä epäiltiin maasähkölämmön edullisuutta tulevaisuudessa kun sähkö kallistuu huimasti.
Tuossa tapauksessa se hyöty vain kasvaa jos verrataan siihen suoraan sähköön tai luultavasti esimerkiksi öljyyn.
Ehkä vielä joskus voidaan tuota lämpöä käyttää sähköntuotantoon. :-\ :-\ :-\ Keinoja jo on mutta hyötysuhteet ei riitä.
-
Nostetaas nyt joku näistä maalämpö keskusteluistakin ylös. Mitä tuollaisen hommaamisessa pitäis itte tietää? Mulla oli tarkoituksena kyllä uusia klapu kattila, mutta putkari pisti ajattelemaan tuotakin vaihtoehtoa. Millainen kustannus lämmitys mahtaa olla -73 ja sen jälkeen hieman remontoidussa ja laajennetussa reilun 200 neliön talossa. Putkari meinas n.1000 euron vuotuis kustannusta, mutta mikä mahtais olla sitten totuus ? ;D Investoinnin hinta oli mun mielestä niin ylläri, että meinasin tipahtaa. Tosin ei se vielä paperilla ole , mutta keruuputkistolla 600m ilman kaivuu työtä pyöreästi kymppitonni ja 200m porakaivollakin n. 13000-14000. Mites ne talven kylmät ajat ... meneekö se silloin suoralla sähköllä, millaiset sulakkeet pitää olla jne ... Mulla on jo niin monta kertaa kierretty pullonkaulaa (3*25A) että alkaa jo olla aika kierteellä se "pullonkaula" ;D Tosin muutaman vuoden polttopuut on kyllä pienittynä, joten välttämättä ei nyt tule siirryttyä tai ainakin mä jätän vanhan systeemin rinnalle, vaikka turhaksi meinas putkari tämän ;D Voi kun olis edes takka :(
-
Itte laittaisin ainakin porakaivon jos ei kunnon savimaata satu olemaan isolla omalla tontilla.
Taitaa suomesta löytyä useampikin epäonnistunut moreenimaahan kaivettu linja.
-
Helppoo on lämmitys uudessa talossa. Ainut negatiivinen asia on, että pumppu käynnistyessään pitää kovaa ääntä(stibel vai mikäseoli). Ääni häiritsee vaikka pumppu on teknisessä tilassa.
-
Itte laittaisin ainakin porakaivon jos ei kunnon savimaata satu olemaan isolla omalla tontilla.
Taitaa suomesta löytyä useampikin epäonnistunut moreenimaahan kaivettu linja.
No kyllä mä tuota peltoa tuossa lähinnä savimaana pidän. Ei se nyt moreenia ainakaan ole ;)
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.
-
Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.
Niin :(
-
Tutulla meni kompura vaihtoon 7 vuotta toimi uusi maksoi töineen 4500 ekua ,ihanan halpaa lämmitystä' maasähkölämmöllä. ;D
-
Tutulla meni kompura vaihtoon 7 vuotta toimi uusi maksoi töineen 4500 ekua ,ihanan halpaa lämmitystä' maasähkölämmöllä. ;D
Odotellaan koska tuosta vanhuksien vuonna 1982 käyttöön otetusta ecopakista hajoo toi ensimmäinen kompura :P Joku 500-600€ mennyt kokoaikana remonteihin suurinpiirtein laskien... Itellä on tuommonen kiinalainen ruuvikompuralla varustettu maalämpökone hyrisemässä... Tosin ei se tällee kesällä juur mittään tee jollei lämmintä vettä käytä ;D
-
Naapurissa kylän ensimmäinen maalämpöpumppu meni toissa vuonna vaihtoon. Oli asennettu 1978. Oli käsittääkseni aika ensimmäisiä Suomessakin. Isälle asennettiin 1980, ja varaaja ja osin koneistokin ruostuivat niin, että vaihdettiin 2010. Että ei voi kun kehua kestäviksi. Itselle asennettiin 2005, ja yksi kiertovesipumppu vaihdettiin takuuseen. Muuta ei ole ollut, kun sihdin putsaus kun sattuu muistamaan.
Pellolle asennettiin metrin syvyyteen 2 kpl 400 m:n lenkkiä. Salaojat alitettiin ja keruuputket eristettiin niiden kohdalta. Ei ongelmia salaojien toiminnassa.
Ainoa kiusa on, että keväällä maa sulaa putkien kohdalta myöhemmin ja putkien kohdalla tuppaa säilymään monttu kesät talvet. Ei kuitenkaan töitä häiritse.
-
Tutulla meni kompura vaihtoon 7 vuotta toimi uusi maksoi töineen 4500 ekua ,ihanan halpaa lämmitystä' maasähkölämmöllä. ;D
Odotellaan koska tuosta vanhuksien vuonna 1982 käyttöön otetusta ecopakista hajoo toi ensimmäinen kompura :P Joku 500-600€ mennyt kokoaikana remonteihin suurinpiirtein laskien... Itellä on tuommonen kiinalainen ruuvikompuralla varustettu maalämpökone hyrisemässä... Tosin ei se tällee kesällä juur mittään tee jollei lämmintä vettä käytä ;D
Niinpä. Sitä paitsi tuollaisen maalämmittimen kompressorin, 12 kW:n, saa hinnaltaan 500-1000 euroa. SASsilla päin melko kalliita putkiukkoja...?
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.
Mikä se on tämä porakaivon etu maahan kaivettuun, olen ihmetellyt oman kokemuksen perusteella. Mulla tulee maasta 400m kierrokselta vielä helmimaaliskuullakin +5..6 asteinen vesi. Naapuri kuokki tuon lenkin pellolle päivässä, eikä maksanu paljon. Porakaivolle tulee kuitenkin hintaa ja lämmöt alle 4 astetta? Hyötysuhteen kannalta maakierron lämpöeroillakin on merkitystä
-
Klapilämityksen sijaan voisi harkita myös maalämpöä.
maalämpöfoorumilta ole lueskellut asioita, mutta täältä kysyisin sellaista, että niillä viljelijöillä, joilla on maalämpö, niin oletteko vetänyt maalämpöputket suoraan viljellylle pellolle, entä voiko siihen vetää putken suorassa linjassa, edestakaisin, vai pitääkö se myös pellossa vetää mutkittelevasti, vaikka olisi tilaa vetää suoraan? vai estääkö salaojaputket maalämpöputkiston vetämisen pellolle?
Meillä talo rakennettu vuonna 1924. Laipioon ja lattiaan on laitettu lisäeristystä.kokonaispinta-ala noin 190 neliötä kuutoita noin 500. Patterikiertoinen lämmitys. Pari talvea ollu maalämpö. 660m putkea pellossa. Talo mäellä ja maa hietamoreenia. Tottakai kannattaa putkisto vetää pellon kosteimpiin paikkoihin. Meillä sen verta rinnepaikka, jotta salaojia ei ole kyseisellä lohkolla.
Pumppu 9 KW.
Lämpä on riittänyt kovillakinpakkasilla. toissa talvena 30 astetta useampana päivänä ja lämmintä oli.
Asennus vaiheessa asennettiin pumpun syöttökaapeliin KW mittari jossa myös tehon mittaus.
käyttöön otto 29.10.2012. tähän aamuun mennessä kulutus ollu 11138 KW
Tuotettu energia 41646 KW. eli kerroin on 3,74
Hinta koko hommalle asennukset ja kaivutyöt oli vähän alle 13000€
Muun lämmitys systeemin rakentaminen ois vaatinut keskuksen rakentamista ja kanaalien vetoa. Millään konstilla ei olisi päästy noin alhaisiin kustannuksiin, ja vielä kun ei ole vähennys oikeutta niin ratkaisu oli helppo. ( nyt saane huomauttaa että puhutaan pelkästään yksityistalouden lämmityksen järjestämisestä. Eriasia sitten jos muuhun maatalouteen tarvitsee lämmitystä joten unohdettakoon se osio muuhun keskusteluun, ettei mene puurota ja vellit sekaisin)
Meillä tuo lämmönkeruu nesteen lämpötila putkistoon lähtiessä talvella on noin 3-3.5 astetta miinusella ja takaisin tullessa 1-1.5 astetta plussalla, Tuosta lämpötila erosta se lämmön tekee Keksimäärin tuo lämpötila ero on 4 astetta. Vaikka keruunesteen lämpötila ois 8 astetta putkistosta tullessa niin neste lähtee +4 asteisena putkistoon. Keruu nesteen lämpötilalla ei sinällään ole isoa merkitystä vaan lämpötilaerolla.
Nykypumput ottavat tehoa lämmöntarpeen mukaan, eli kylmällä kelillä otetaan enemmän tehoa.
Porakaivon edut ovat seuraavat. Kesällä jäähdytys mahdollisuus.
Ruukki kehittänyt uuden kattopellin jolla lämmitetään kesällä käyttövettä. Insinöörit selvittävät ylimääräisen lämmön pumppaamisen mahdollisuutta esim porakaivoon jasitä kauttta kallioon josta sen vois ottaa talvella käyttöön.
Maaputkistossa kyseinen toiminto ei onnistu. koska lämmin keruu neste kuivattaa maan kuiva maa itse kerää ei kerää lämpöä, vaan maahan sitounut vesi.
Näiden kahden talven kokemuksella ei pahaa sanottavaa.
Itte laittaisin ainakin porakaivon jos ei kunnon savimaata satu olemaan isolla omalla tontilla.
Taitaa suomesta löytyä useampikin epäonnistunut moreenimaahan kaivettu linja.
Aattelisin niin että siinä porakaivossa vesi on melkoisen kylmää,meillä jotain 6-7 +astetta kesälläkin,hyötysuhde lämpöön siitä ei kovin hyvä energiaa kuluu.Olettaisin että maahan tiettyyn syvyyteen upotettu keräys putkisto antaa paremman hyödyn porareikään verrattunaö.Vesistö paras mutta lupakäytäntö lienee vaihtelee ja etäisyys vaikuttaa kustannuksiin.
Porakaivossa parempi hyötysuhde kuin maaputkistossa eli kalliimpi haninta hinta tulee takaisin.
-
Märkä savimaa siirtää lämpöä parhaiten. Kuiva moreeni ei. Parhaan putkiupotuksen olen tehnyt rantasaveen vesirajan alapuolelle. Järvenpohjan vesi saattaa olla talvella vain 1 astetta, savi marraskuun pakkasilla 8 astetta veden ollessa paljon kylmempää. Maaliskuussa savesta neljää astetta.
-
Maakierto vaatii laadukkaan kiertovesipumpun jos lenkki notkollaan monesta kohtaa tai vastamäkeen joudutaan hörppimään.Myös jatkokset ovat huono juttu.
Kaveri otti tarjouksen 16 kw laitos ja kaksi lämpökaivoa ja varaaja lämpimälle vedelle yht: 27 000 ekua eli ihanan halpaa vähänkin isompaan tarpeseen. ;D Termian tarjouksen tekijä oli sanonut jotta maalenkeissä enemmän ongelmia kuin kaivoissa.Notkoja ei saa olla ja mieluimmin märkä maa,ja tosiaan tuo ranta hetteikkö paras tai hiekkapohjanen vesistö,ei mutaa.
Noita ensimmäisiä pumppuja ei voi verrata nykyajan pumppuihin niissä laatu huimasti parempi kuin nykypäivänä.Nykyään tehdään kaikelle tavaralle lyhyt kiertoaika.
Mitä kestoon tulee tuolla kaverilla hakelämpölaitoksen ikä 40 vuotta vanha ,siinä ajassa voi mennä jo kolme maasähkölämpölaiotosta uusiksi.
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.
Mikä se on tämä porakaivon etu maahan kaivettuun, olen ihmetellyt oman kokemuksen perusteella. Mulla tulee maasta 400m kierrokselta vielä helmimaaliskuullakin +5..6 asteinen vesi. Naapuri kuokki tuon lenkin pellolle päivässä, eikä maksanu paljon. Porakaivolle tulee kuitenkin hintaa ja lämmöt alle 4 astetta? Hyötysuhteen kannalta maakierron lämpöeroillakin on merkitystä
Porakaivon voisi olettaa toimivan aina jokseenkin kunnolla, eikä se vaadi isoa tonttia.
Esimerkiksi meillä ei olisi mitenkään mahdollista tehdä 400m lenkkiä mihinkään suuntaan talosta omalle maalle.
-
Maakierto vaatii laadukkaan kiertovesipumpun jos lenkki notkollaan monesta kohtaa tai vastamäkeen joudutaan hörppimään.Myös jatkokset ovat huono juttu.
Kaveri otti tarjouksen 16 kw laitos ja kaksi lämpökaivoa ja varaaja lämpimälle vedelle yht: 27 000 ekua eli ihanan halpaa vähänkin isompaan tarpeseen. ;D Termian tarjouksen tekijä oli sanonut jotta maalenkeissä enemmän ongelmia kuin kaivoissa.Notkoja ei saa olla ja mieluimmin märkä maa,ja tosiaan tuo ranta hetteikkö paras tai hiekkapohjanen vesistö,ei mutaa.
Noita ensimmäisiä pumppuja ei voi verrata nykyajan pumppuihin niissä laatu huimasti parempi kuin nykypäivänä.Nykyään tehdään kaikelle tavaralle lyhyt kiertoaika.
Mitä kestoon tulee tuolla kaverilla hakelämpölaitoksen ikä 40 vuotta vanha ,siinä ajassa voi mennä jo kolme maasähkölämpölaiotosta uusiksi.
No ne notkotkaan tuskin paljon sen nesteen menoa haittaa kun vaan saa ilman pois putkistosta... Kyllä noita hakelämpölaitoksiakin muutaman vuoden ikäisinä välillä rempataan... Ei sekään halpaa ole... Sun jutut on taas sääennustusten tasolla...
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
On sitä tähänkin pirttiin suunniteltu. Tuo halkojen tekeminen on niin *****maista ja turhaa hommaa nimittäin.
Mikä se on tämä porakaivon etu maahan kaivettuun, olen ihmetellyt oman kokemuksen perusteella. Mulla tulee maasta 400m kierrokselta vielä helmimaaliskuullakin +5..6 asteinen vesi. Naapuri kuokki tuon lenkin pellolle päivässä, eikä maksanu paljon. Porakaivolle tulee kuitenkin hintaa ja lämmöt alle 4 astetta? Hyötysuhteen kannalta maakierron lämpöeroillakin on merkitystä
Porakaivon voisi olettaa toimivan aina jokseenkin kunnolla, eikä se vaadi isoa tonttia.
Esimerkiksi meillä ei olisi mitenkään mahdollista tehdä 400m lenkkiä mihinkään suuntaan talosta omalle maalle.
Ei sen lenkin tartte eikä oikeastaan saakkaan olla yhtä lenkkiä. kyllä mullakin hieman ahdistaa pituus vaatimus. Ehkä keruulenkki olisi 3*200m enemminkin kuin 2*300m. Pitää nyt miettiä (sitä käänteispaloakin ;D) , lisäksi pitäis taas vaihteeksi repiä auki tuota talon tonttiakin, siinä tekis mieli laittaa kaikki putket samaan kaivantoon , mutta pilaako se sitten koko keruupiirin? Maakaapeleita, puhelin kaapeleita, salaojia... ja kyllä mä nyt odottelen papereitakin mistä oikeastaan oli kyse, kun ei jäänyt edes pumpun merkki mieleen ::)
On se tuo Google( ja pätkivä muistikin ) hyvä ... sehän oli C T C pumppu ;D
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
Se on vain LÄHES 100% varma, joskus se homma voi sitten mennä persiilleen porakaivollakin:
https://youtu.be/zOgle88sKro
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
Se on vain LÄHES 100% varma, joskus se homma voi sitten mennä persiilleen porakaivollakin:
No niin , ei ole mun tontille vieläkään keruupiiriä asenneltu, mukavat kelit ollut rankamettässäkin tänä syksynä. Mutta yks naapuri tuossa kertoili, miten kaikki voi mennä pieleen kun se menee. Joku tutun tutun tuttu oli siirtynyt maalämpöön. Kustannukset alas … ostoksena liian pieni tehoinen maalämpöpumppu ja kaveriksi liian matala porakaivo, joka jäätyi :( Nyt mietitään millä lämmitellään tulevaisuudessa nykyisen 100% sähkön sijaan :)
-
2,5 v ollut käytössä 8 kW nibe 400 m keruupiirillä savimaassa. Ei ole vastuksia tarvinnut ja just meni 10.000 kwh rikki, eli n. 4000 kwh per vuosi. Neliöitä 150 patteritalossa ja säästöksi laskin öljyyn verrattuna reilu tonni vuodessa riippuen hinnoista. Näin ollen 12 k€ investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.
Keruupiiri tuntuu olevan tänä talvena tavallista kovemmilla, kun maa niin kuivaa. Nyt maahan menee -3,5 ja palaa -0,5, joten montaa astetta ei maaperä enää plussalla ole. Mutta aiemmin on alkanut maaliskuun jälkeen jo maan lämpö nousta, joten eiköhän tämäkin talvi ilman vastuksia mene. Olis voinut vähän pitemmänkin piirin tehdä, mut toi sopi hyvin pihalle ja ilman yhtäkään liitosta.
-
Laittaisin silti porakaivon, se on kuitenkin lähes 100% varma ratkaisu.
Se on vain LÄHES 100% varma, joskus se homma voi sitten mennä persiilleen porakaivollakin:
No niin , ei ole mun tontille vieläkään keruupiiriä asenneltu, mukavat kelit ollut rankamettässäkin tänä syksynä. Mutta yks naapuri tuossa kertoili, miten kaikki voi mennä pieleen kun se menee. Joku tutun tutun tuttu oli siirtynyt maalämpöön. Kustannukset alas … ostoksena liian pieni tehoinen maalämpöpumppu ja kaveriksi liian matala porakaivo, joka jäätyi :( Nyt mietitään millä lämmitellään tulevaisuudessa nykyisen 100% sähkön sijaan :)
Mä olen tämän vuoksi harkinnut invertteripumppua ja riittävän pitkää piiriä maahan kaivettavaksi. Se on aivan sama jos sitä putkea on maassa parisataa metriä laskentaa enemmän. Ei rasita sitä muuta piiriä niin paljon ja on sitä reserviä sitten tarvittaessa. Porakaivoa ei moni sen hinnan vuoksi halua porata yhtään ylimääräistä..
-
2,5 v ollut käytössä 8 kW nibe 400 m keruupiirillä savimaassa. Ei ole vastuksia tarvinnut ja just meni 10.000 kwh rikki, eli n. 4000 kwh per vuosi. Neliöitä 150 patteritalossa ja säästöksi laskin öljyyn verrattuna reilu tonni vuodessa riippuen hinnoista. Näin ollen 12 k€ investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.
Keruupiiri tuntuu olevan tänä talvena tavallista kovemmilla, kun maa niin kuivaa. Nyt maahan menee -3,5 ja palaa -0,5, joten montaa astetta ei maaperä enää plussalla ole. Mutta aiemmin on alkanut maaliskuun jälkeen jo maan lämpö nousta, joten eiköhän tämäkin talvi ilman vastuksia mene. Olis voinut vähän pitemmänkin piirin tehdä, mut toi sopi hyvin pihalle ja ilman yhtäkään liitosta.
onko 10 000 kWh nettotuotto eli pumpun kuluttama sähkö on jo vähennetty? Öljyssä pitäisi olla 10 kWh/ltr ja huomio hyötysuhteen esim 90%, niin saa todellisen öljynkulutuksen ja öljynhinnalla 0,90€/ltr niin saa säästöksi 1000€/2,5vuotta eli 400€/vuosi olisi säästö vuodessa? Jos vertaa vanhoihin öljynkulutuksiin eli niihin aiemmin kulutettuihin litroihin, niin energiaa on mennyt aikaisemmin enemmän tai hyötysuhde on kattilassa huono.
Maalämpö ja kaikki muutkin uusituvat ovat tulevaisuutta, öljystä pitää kaikkien luopua jossain vaiheessa joka tapauksessa.
-
2,5 v ollut käytössä 8 kW nibe 400 m keruupiirillä savimaassa. Ei ole vastuksia tarvinnut ja just meni 10.000 kwh rikki, eli n. 4000 kwh per vuosi. Neliöitä 150 patteritalossa ja säästöksi laskin öljyyn verrattuna reilu tonni vuodessa riippuen hinnoista. Näin ollen 12 k€ investointi maksaa itsensä takaisin 10 vuodessa.
Keruupiiri tuntuu olevan tänä talvena tavallista kovemmilla, kun maa niin kuivaa. Nyt maahan menee -3,5 ja palaa -0,5, joten montaa astetta ei maaperä enää plussalla ole. Mutta aiemmin on alkanut maaliskuun jälkeen jo maan lämpö nousta, joten eiköhän tämäkin talvi ilman vastuksia mene. Olis voinut vähän pitemmänkin piirin tehdä, mut toi sopi hyvin pihalle ja ilman yhtäkään liitosta.
onko 10 000 kWh nettotuotto eli pumpun kuluttama sähkö on jo vähennetty? Öljyssä pitäisi olla 10 kWh/ltr ja huomio hyötysuhteen esim 90%, niin saa todellisen öljynkulutuksen ja öljynhinnalla 0,90€/ltr niin saa säästöksi 1000€/2,5vuotta eli 400€/vuosi olisi säästö vuodessa? Jos vertaa vanhoihin öljynkulutuksiin eli niihin aiemmin kulutettuihin litroihin, niin energiaa on mennyt aikaisemmin enemmän tai hyötysuhde on kattilassa huono.
Maalämpö ja kaikki muutkin uusituvat ovat tulevaisuutta, öljystä pitää kaikkien luopua jossain vaiheessa joka tapauksessa.
Tuo oli siis pumpun otto erillisellä mittarilla mitattuna. Eli tuotto vuodessa n. 15.000 kwh. Öljyä meni ennen pyöreesti 2 kuutiota, joka johtui osittain 40 vuotta vanhasta pannusta, eli pannuhuone oli kuin sauna.