On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

hakoo toisen vaunun naapurista ja jos se hajoaa,niin sitte seuraavahan naapuriin??

Aperuokinta avaa kaikki edulliset komponentit käytettäväksi. Kioskeissa voi syöttää vain sitä mitä spiraaleissa kulkee. Lisäksi aperuokinnan isoksi plussaksi lasken sen antaman mahdollisuuden sekoittaa eri säilörehueriä säilörehun laadun mukaan.


Jos karjassa on hedelmällisyysongelma, sen syy pitää etsiä ja poistaa ennen investointia. Minusta on väärä lähtökohta suunnitella uusi navetta sen mukaan että ongelman kanssa olisi helpompi elää?

Tossa ensimmäisessä virkkeessä on kyllä paljon totuutta.



En nyt välttämättä tiedä että onko sitä ongelmaa mutta on vaan jäänyt liian pienelle valvonnalle.

Se vaan on melko kallista antaa esimerkiksi palkkatyövoiman kävellä ja kytätä kaikkia kiimoja jolloin tulee mieleen jotkut muut vaihtoehdot. Käytännössä olen funtsinut että kiimoja kattellaan ihan normaalisti siinä kahden robon ryhmässä ja jos havaitaan limoja ja veriä niin ne merkataan ihan normaalisti ja siemennetään vaikka 3-6 kuukauden välissä. Sitten kuuskuukautisena tehdään tiineystarkastus ja jos todetaan negatiiviseksi niin siiretään sonnin seuraan. Umpeutuksessa ei pitäisi olla ongelmia kun se tehdään sen päivän mukaan koska lehmä on siirretty sonnin sekaan. Tunnutukset sitten voi olla haasteellisemmat. Poikimisia sitten seurattaisi kestokuivike osastossa ja kun havaitaan poikimisen merkkejä kuljetettais karsinan seinät lehmän päälle jolloin keskelle osastoa muodostuisi poikimakarsina. Sitten kun vasikka on syntynyt ja lehmä toipunut niin voisi siirtää se aitaus vähän sivummalle jolloin tilankäyttö helpottuis.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.10 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: farmer - 02.11.10 - klo:09:39

Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...

tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä"

Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne....  Näissä ei kannata pettää itseään

Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla

...tai tarvittaessa nopeuttaa prosessia  ja käy vähän "kutittelemassa" naapurin isäntää/emäntää 

Tossa käy vaan äkkiä niin että on omat lusikat jaossa ja naapureille lisämaita.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.11.10 - klo:20:38

On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

hakoo toisen vaunun naapurista ja jos se hajoaa,niin sitte seuraavahan naapuriin??

Saa olla liikenneperä koska on naapurit vähän etäällä. Lisäksi tommonen määrä ei ihan kirpulla tu sotkettuakaan.

Lainaus käyttäjältä: Courtney1 - 02.11.10 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.11.10 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: farmer - 02.11.10 - klo:09:39

Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...

tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä"

Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne....  Näissä ei kannata pettää itseään

Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla

...tai tarvittaessa nopeuttaa prosessia  ja käy vähän "kutittelemassa" naapurin isäntää/emäntää 

Tossa käy vaan äkkiä niin että on omat lusikat jaossa ja naapureille lisämaita.

Ei käy, jos omakin puoliso on sopivasti "yrittäjähenkinen" 

On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

Vaununmyyjillä on varakonepalvelu. Pelaa ainakin konefarmilla ja nhk:lla, todennäköisesti muillakin. Sen siltanosturin kanssa olet ihmeessä kun sen särjet.
Meillä on vuoden verran tehty nyt 2-3 seosta päivässä ja rikkoutumiset eivät ole kertaakaan estäneet eläinten ruokintaa. Traktorin ulosoton pakan särkyminen kesällä aiheuttu läheltäpititilanteen, mutta traktoreitahan on. Tää nyt on sun ajatusten kannalta vähän lillukanvarsia.

Huolestuttavinta on sun pohdinnoissa se, että takerrut koko ajan yksittäisiin rutiineihin ja niiden kuluttamaan aikaan, sekä mietiskelet onko kannattavaa antaa työntekijän maleksia kiimoja tarkkailemassa. Siihen kuluvaa aikaa voi minimoida yhdistelemällä työvaiheita ( parsien siivous, asemalypsy, tms rutiinit) sekä käyttää tekniikkaa, kuten aktiivisuus- ja/tai progesteronimittausta. Aikaa se tulee aina ottamaan (ja sen on otettava) ja ensimmäisen palkkatyöihmisen jälkeen on sama kuka sen työn tekee; illuusio ilmaisesta työstä on rikkoutunut.

kyllä sen päiväksi pariksi voi hakea vähä kauempaaki,,   2001 vuodesta sama vaunu joka pv 1-3 satsia,yks konerikko(ford) haittas"hieman",hain lainatraktorin...  aluksi halusit täältä uusia ajatuksia ja nyt vaikuttaa että tyrmäät ne kaikki ja todistelet nykyisen navetan ylivoimaa-ittelles?? ei sillä ettenkö ittekki oo huono omaksumaan jotaki uutta ja varmasti siinä vanhaski on hyvät puolensa..

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.11.10 - klo:20:38

On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

Vaununmyyjillä on varakonepalvelu. Pelaa ainakin konefarmilla ja nhk:lla, todennäköisesti muillakin. Sen siltanosturin kanssa olet ihmeessä kun sen särjet.
Meillä on vuoden verran tehty nyt 2-3 seosta päivässä ja rikkoutumiset eivät ole kertaakaan estäneet eläinten ruokintaa. Traktorin ulosoton pakan särkyminen kesällä aiheuttu läheltäpititilanteen, mutta traktoreitahan on. Tää nyt on sun ajatusten kannalta vähän lillukanvarsia.

Huolestuttavinta on sun pohdinnoissa se, että takerrut koko ajan yksittäisiin rutiineihin ja niiden kuluttamaan aikaan, sekä mietiskelet onko kannattavaa antaa työntekijän maleksia kiimoja tarkkailemassa. Siihen kuluvaa aikaa voi minimoida yhdistelemällä työvaiheita ( parsien siivous, asemalypsy, tms rutiinit) sekä käyttää tekniikkaa, kuten aktiivisuus- ja/tai progesteronimittausta. Aikaa se tulee aina ottamaan (ja sen on otettava) ja ensimmäisen palkkatyöihmisen jälkeen on sama kuka sen työn tekee; illuusio ilmaisesta työstä on rikkoutunut.

Eihän sen kanssa ressi kasva koska sen paalin voi aina kuljettaa pöydälle pienkuormaajalla tai raktorille. Kätevyydessä se vaan voittaa mielestäni molemmat. Oletko koskaan kattonut ihan oikeasti kuinka paljon aikaa kuluu sen kolmen satsin teossa siitä kun alat miettii ruokintaa siihen että kaikki on valmista. Ja kuinka paljon elukoita on takana. Käy varmaan jostain ketjussa ilmi mutta en viitti haeskella. Ape ei tosiiaan ole huono rehu mutta hieman mietityttää vaan sen haavoittuvaisuus jos jotain nyt kumminkin sattuu ja sitten ihan oikeasti epäilen että siihen tuhraantuu aika paljon aikaa.

Sitäkään en oikein ymmärrä että miksi sitä sonnia niin moni vastustaa. On kuitenkin aika kallista aikaa tarkkailla sitä 10% hankalimpia tapauksia josta ei kuitenkaan ole mitään taetta että sen saa kantavaksi. Sonni sen kuitenkin hoitaa jos se on mahdollista ja ainut hyvä tapa tulee mieleen että sellainen elukka olisi aina sonnin kanssa niin jäisi se ihmisen havannointi pois.

Jos ei pidä takertua yksittäisten rutiinien kuluttamaan aikaan niin mihin sitten pitää. Talous kuitenkin koostuu siitä että kuinka paljon maitoa on tuotettu kuinka suurilla kustannuksilla ja kuinka paljon tähän on käytetty aikaa.

3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut.  . Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.

Vaan miksi ihmeessä ei 6-rivistä kahdella pöydällä/visiirillä? Työnkäytön kannalta mielestäni varmasti edullisin vaihtoehto. Tottakai tuosta tulee aika helvetin leveä kolossi, mutta ei kaikkea tarvitsekaan rakentaa rungon sisälle 

Aluksi halusit täältä uusia ajatuksia ja nyt vaikuttaa että tyrmäät ne kaikki ja todistelet nykyisen navetan ylivoimaa-ittelles?? ei sillä ettenkö ittekki oo huono omaksumaan jotaki uutta ja varmasti siinä vanhaski on hyvät puolensa..

Niinhän se vähän on. Mielenkiintoista toki kuulla mielipiteitä mutta joskus tuntuu että onko kaikki muut tavat kokeiltu ja ne on oikeasti ollut huonoja. Nyky navetoiden ongelma tuntuu olevan vaan että ne on järjestäen hyvin kalliit ja paljon on ostettu koneita ja tarvikkeita jotka yksittäisinä asioina mitattuna kyllä tuottaa tulosta mutta kokonaisuutena niillä on hyvin pieni merkitys. Lisäksi jos työvoimasta on pulaa niin kaikki ylimääräiset liikkeet pitäis saada minimiin. Lehmälle kun riittää että sillä on sapuskaa ja hyvä makuupaikka. Hoitajille on hyväksi jos sitä lypsetään tasasin väliajoin.

Sitten viellä ei ole kyllä tullut kovin poikkeavia ajatuksia apepotkuria on pidetty hyvänä ja se täytyy tiedostaa. Etenkin säilörehulaatujen ja halpojen sivutuotteiden käyttö mielyttää. Kattellaan sitten jos sellainen joskus täytyy hankkia.

Mutta onko jollain oikeasti joku systeemi mikä on huomattavasti parempi kuin yleisesti käytössä oleva.

Eräs ison lehmäfarmin isäntä totesi että apevaunu on helppo käydä lainaan, mutta käyppäs mattoruokkija. 

On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

Sitä mä ihmettelen, että sä oot hirveän huolestunut siitä, meneekö apevaunu rikki. Apevaunua käytetään kuitenkin useimmiten vain pari tuntia päivässä, joten sen korjaamiseenkin on aikaa parikymmentä tuntia päivässä. Sitten lypsy tapahtuu kuitenkin robotilla, joka jauhaa sen 24/7, ja jonka rikkiolemisaika näkyy huomattavan paljon nopeammin tankissa kuin apevaunun. Ja väitän että lypsyrobotissa on kuitenkin huomattavasti enemmän rikkoutuvia osia kuin apevaunussa.

Mutta tämä nyt vain apepuuhastelijan kommenttina. Itselläni on vain kolmen kuution apevaunu, ja sekin rautapyörillä. Mutta yksi parhaista hankinnoistani ikinä!

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 02.11.10 - klo:17:16

3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut.  . Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.

Vaan miksi ihmeessä ei 6-rivistä kahdella pöydällä/visiirillä? Työnkäytön kannalta mielestäni varmasti edullisin vaihtoehto. Tottakai tuosta tulee aika helvetin leveä kolossi, mutta ei kaikkea tarvitsekaan rakentaa rungon sisälle 

Kumpiko sitten olisi parempi, pöytä keskellä ja kaksi ryhmää, vai pöydät reunoilla ja kaikki periaatteessa samassa ryhmässä? Tuollainenkin navetta on rakenteilla, missä katon alla on kaksi pöytää, molemmissa reunoissa. Ei välttämättä aiva huono vaihtoehto sekään...

On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.

Jos ostat apevaunun, niin osta ajettava ja itselastaava. Sulla on hinattavan vaunun kanssa käytännössä naimisissa 2 150 kaakkista traktoria koko ajan. Tornisiilon kanssa se on sitten eriasia kun siinä on täyttöpurkaimet ja lietsot täyttämään sitä apevaunua.