miten toimitaan silloin kun apepotkurista on joku akseli poikki. Lehmäthän ei tunnetusti pelkkää säilistä syö jos ne on tottuneet appeeseen. Paalit saa kuitenkin aina jotenkin pöydälle kun olettamuksena on että se on raktorilla kuljettava.

11 vuotta on ruokittu appeella ja kertaakaan ei ole jäänyt ruokkimatta teknisen syyn takia, lypsämättäkin on oltu ennen aggegaattia. Apevaunun mallista ja merkistä riippuen, aika varmoja koneita ne ovat. Eteen on helppo vaihtaa toinen traktori, jos siihen tulee jotakin vikaa.

Yksi apevaunua puoltava tekijä suuressa karjassa on erilaisten rehujen käyttömahdollisuus, hiehoille ja umpilehmille saa olkea säilörehun sekaan ja muidenkin mainitsema murskeviljan käyttö on helppoa.

Mitä peltoalan tarpeeseen tulee, rehu- ja lantasopimukset ovat hyviä, mutta kokonaan niiden varaan en uskaltaisi laskea. Vähintään nurmiala pitäisi löytyä itseltä, viljaa saa aina ostettua helpommin kuin säilörehua.

Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...

en nyt välttämättä. tuntuu vaan että se olisi aika kätevä muovin ja verkon poistossa kun vesurin tyyppisellä systeemillä leikkelis muovit ja verkot poikki alta ja sitten avais kahmarin niin rehut tippuis aina ja muovit jäis todennäköisesti kahmarin piikkeihin roikkumaan. paalin purku muulatavalla on huono kun joutuu kapuamaan sinne koppiin niin useasti mutta tossa saa seiatä vieressä jatkuvasti.

onhan itsekulkeva apepotkuri käynyt mielessä mutta kattellaan miten se sitten ajanmyötä kallistuu. toi paalihomma vaan tuntuu melko käte
vältä kesäisin kun yks kaveri vuorossa karhottaa ja paalaa sekä käärii. yksi vaihtoehto on myös tuubiin kääriminen. sitten vähän vaikuttaa kuinka kaukaa pellot on koska hyvillä teillä pilkkiauto tuo aika ison kuorman sopimuksesta vaikka jokatoinen päivä. jos siiloihin ruvetaan tekee niin sitten täytyy melkein kysellä ajosilppuri tai noukinvaunu urakoitsijoita.

Mutta kait sitä jotain tuottavaa pitää tänäänkin tehdä joten kattellaan ehtoolla jos katteltavaa  on.

miten toimitaan silloin kun apepotkurista on joku akseli poikki. Lehmäthän ei tunnetusti pelkkää säilistä syö jos ne on tottuneet appeeseen. Paalit saa kuitenkin aina jotenkin pöydälle kun olettamuksena on että se on raktorilla kuljettava.


Sitte tosiaan siihen peltohommaan mikä on oikeasti ongelma. Rehu ja lanta-alaa vaadittais se reilu 100 lisää eikä oikeasti kiinnostais yhtään lähtea ostelee niitä näillä hinnoilla. 600000 on kuitenkin iso raha kun mitään taetta että peltoa edes saa ei ole. Onko jollain tai tietääkö edes joku jonkun jolla on peltoa enemmän rehu ja lanta sopimuksella. Maakunnassa on kuitenkin peltoa aika paljon mikä ei ole valjastettu kuin viljan viljelyyn. Niitä toki täytyy kysyä ennen kun rupee rakentamaan mutta onko se edes vaihtoehto.

Jos nyt oikeasti toiminnan riskiarviointia tehdään, niin tämä apevaunun rikkoontumisriski on täysin merkityksetön, kunhan vain pöytäjärjestely on sellainen että sinne rehun saa muutenkin. Toimintavarmoja koneita nuo on ja tuollaisella eläinmäärällä et sitä loppuunajettua vaunua muutenkaan osta. Itsellä kestänyt ketjuvetoinen junkkarikin jo toistakymmentävuotta ja se on sentäs rimpula näihin nykyisiin verrattuna.

Peltoalaa omassa riskiarvionneissani pitää itsellä olla vähintään sen verran, että maksuvalmiuden varmistava tuotanto pystytään ylläpitämään, muutoin iso investointi on liian tyhjän päällä. Käytännössä vähintään karkearehut pitäisi saada omilta, ei toki välttämättä koko suunnitellulle karjalle mutta tuolle mainitsemalleni minimituotannolle.

Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne....  Näissä ei kannata pettää itseään.

Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...

tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä"

Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne....  Näissä ei kannata pettää itseään

Sitte tosiaan siihen peltohommaan mikä on oikeasti ongelma. Rehu ja lanta-alaa vaadittais se reilu 100 lisää eikä oikeasti kiinnostais yhtään lähtea ostelee niitä näillä hinnoilla. 600000 on kuitenkin iso raha kun mitään taetta että peltoa edes saa ei ole. Onko jollain tai tietääkö edes joku jonkun jolla on peltoa enemmän rehu ja lanta sopimuksella. Maakunnassa on kuitenkin peltoa aika paljon mikä ei ole valjastettu kuin viljan viljelyyn. Niitä toki täytyy kysyä ennen kun rupee rakentamaan mutta onko se edes vaihtoehto

Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla

rehunteko urakoijalle voi paalata ja tehdä siiloon ilman et omistaa kahta koneketjua.

tosa viel tust käytävien kolaamisesta robo navetas huh huh toi kolaaminen kuivitus onnistuu tosi hyvin kun kaikki lehmät odottelee kokoomatilasa lypsyä kun robolas lehemät on koko ajan tiellä

Lainaus käyttäjältä: farmer - 02.11.10 - klo:09:39

Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...

tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä"

Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne....  Näissä ei kannata pettää itseään

Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla

...tai tarvittaessa nopeuttaa prosessia  ja käy vähän "kutittelemassa" naapurin isäntää/emäntää 

Lainaus käyttäjältä: farmer - 02.11.10 - klo:09:39

Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...

en nyt välttämättä. tuntuu vaan että se olisi aika kätevä muovin ja verkon poistossa kun vesurin tyyppisellä systeemillä leikkelis muovit ja verkot poikki alta ja sitten avais kahmarin niin rehut tippuis aina ja muovit jäis todennäköisesti kahmarin piikkeihin roikkumaan. paalin purku muulatavalla on huono kun joutuu kapuamaan sinne koppiin niin useasti mutta tossa saa seiatä vieressä jatkuvasti.

onhan itsekulkeva apepotkuri käynyt mielessä mutta kattellaan miten se sitten ajanmyötä kallistuu. toi paalihomma vaan tuntuu melko käte
vältä kesäisin kun yks kaveri vuorossa karhottaa ja paalaa sekä käärii. yksi vaihtoehto on myös tuubiin kääriminen. sitten vähän vaikuttaa kuinka kaukaa pellot on koska hyvillä teillä pilkkiauto tuo aika ison kuorman sopimuksesta vaikka jokatoinen päivä. jos siiloihin ruvetaan tekee niin sitten täytyy melkein kysellä ajosilppuri tai noukinvaunu urakoitsijoita.

Mutta kait sitä jotain tuottavaa pitää tänäänkin tehdä joten kattellaan ehtoolla jos katteltavaa  on.

tolle karjamäärälle paaluhommasta tulee väkisinkin kallis verrattuna muihin systeemeihin. laskeppa vaikka jos pitää 10 paalua jokapäivä aukaista, niin kauanko siihen sitten menee.
en tiedä musta tiloista mutta ainakin meillä apesysteemiin siirtyminen on ollut eniten tilantöitä helpottanut investointi.

Samoin täällä. Niinkuin täällä todettiin, apevaunun särkymisriski on tuossa hommassa pienimpiä murheita. Ekalla vaunulla sekoitettiin kymmenen vuotta ja käytössä se kuuluu edelleen olevan.

Aperuokinta avaa kaikki edulliset komponentit käytettäväksi. Kioskeissa voi syöttää vain sitä mitä spiraaleissa kulkee. Lisäksi aperuokinnan isoksi plussaksi lasken sen antaman mahdollisuuden sekoittaa eri säilörehueriä säilörehun laadun mukaan. Tarkoituksena kai on kuitenkin parantaa kannattavuutta, eikä vain tätä samaa vanhaa paskaa mutta isommassa mittakaavassa?

Navetan poikkisuunnassa olevat parsirivit kuulostavat kamalalta työmenekin kannalta. Kaikessa suunnittelussa pitäisi suosia pitkiä suoria linjoja.
Pienkuormaajalla on kiva ajella pitkin käytäviä mutta kun 200 lehmän navetassa löytyy helposti 20 porttia joita pitää joka kerta avata ja sulkea...

Jos karjassa on hedelmällisyysongelma, sen syy pitää etsiä ja poistaa ennen investointia. Minusta on väärä lähtökohta suunnitella uusi navetta sen mukaan että ongelman kanssa olisi helpompi elää?

Ison navetan toiminnalliset ratkaisut kannattaa hakea sieltä missä isojen yksiköiden kanssa on pelattu jo pitemmän aikaa.
1.5 miljoona investointi mutu tuntumalta kuulostaa pöhköltä. Neljänneshehtaarin rakennus täynnä virheratkaisuja olisi kyllä saavutus sekin 

3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut.  . Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.

Alkionhuuhteluista vielä: siinä huudellaan semmosta elukkaa jolla on menekkiä jos sattuu näitä hyviä saantoja tulemaan. Ja tulehan niitä jos on asiat kunnossa (esim. tasainen ruokinta). Myytävillä alkioilla kuittaat parhaimmillaan moninkertaisesti huuhtelusta aiheutuvat kustannukset.

en nyt välttämättä. tuntuu vaan että se olisi aika kätevä muovin ja verkon poistossa kun vesurin tyyppisellä systeemillä leikkelis muovit ja verkot poikki alta ja sitten avais kahmarin niin rehut tippuis aina ja muovit jäis todennäköisesti kahmarin piikkeihin roikkumaan. paalin purku muulatavalla on huono kun joutuu kapuamaan sinne koppiin niin useasti mutta tossa saa seiatä vieressä jatkuvasti.
-------------------------------------------------------

http://www.youtube.com/watch?v=F9-JJpdKH10

On sitten heleppoa hommaa
 

Heinä ja olakipaajeja puretaan meillä siltanosturilla..ja ei mielestäni ole kovinkaan nopeaa puuhaa, mikäli heinä on kosteaa ja pitkää..saa pudotella paalia kotosta monia kertoja..lattia pitää ainakin olla hyvä kun paaleja pudottelee  jos puoleentuntiin kolme paalia ja vielä avantilla jako niin pistää arveluttamaan.. 

en nyt välttämättä. tuntuu vaan että se olisi aika kätevä muovin ja verkon poistossa kun vesurin tyyppisellä systeemillä leikkelis muovit ja verkot poikki alta ja sitten avais kahmarin niin rehut tippuis aina ja muovit jäis todennäköisesti kahmarin piikkeihin roikkumaan. paalin purku muulatavalla on huono kun joutuu kapuamaan sinne koppiin niin useasti mutta tossa saa seiatä vieressä jatkuvasti.
-------------------------------------------------------

http://www.youtube.com/watch?v=F9-JJpdKH10

On sitten heleppoa hommaa
 

http://www.youtube.com/watch?v=CXEJN2mOCUställäst vois olla ympijäässä olevien paalujen purkaminen

Sitte tosiaan siihen peltohommaan mikä on oikeasti ongelma. Rehu ja lanta-alaa vaadittais se reilu 100 lisää eikä oikeasti kiinnostais yhtään lähtea ostelee niitä näillä hinnoilla. 600000 on kuitenkin iso raha kun mitään taetta että peltoa edes saa ei ole. Onko jollain tai tietääkö edes joku jonkun jolla on peltoa enemmän rehu ja lanta sopimuksella. Maakunnassa on kuitenkin peltoa aika paljon mikä ei ole valjastettu kuin viljan viljelyyn. Niitä toki täytyy kysyä ennen kun rupee rakentamaan mutta onko se edes vaihtoehto.
[/quote]

 Nii-i mutta jos on peltoa riittävästi ainakin täällä A-B-alueella kannattaako ajatellakkaan mitään elukoita,annetaan lypsytouhut sinne mihin päättäjät ovat sen halunneetkin,täällä on se vaara että tulee Mattilat tai Paavilaiset...

Sitte tosiaan siihen peltohommaan mikä on oikeasti ongelma. Rehu ja lanta-alaa vaadittais se reilu 100 lisää eikä oikeasti kiinnostais yhtään lähtea ostelee niitä näillä hinnoilla. 600000 on kuitenkin iso raha kun mitään taetta että peltoa edes saa ei ole. Onko jollain tai tietääkö edes joku jonkun jolla on peltoa enemmän rehu ja lanta sopimuksella. Maakunnassa on kuitenkin peltoa aika paljon mikä ei ole valjastettu kuin viljan viljelyyn. Niitä toki täytyy kysyä ennen kun rupee rakentamaan mutta onko se edes vaihtoehto.

 Nii-i mutta jos on peltoa riittävästi ainakin täällä A-B-alueella kannattaako ajatellakkaan mitään elukoita,annetaan lypsytouhut sinne mihin päättäjät ovat sen halunneetkin,täällä on se vaara että tulee Mattilat tai Paavilaiset...
[/quote]

mattila ja paavilainen olisi tehneet persmäet takuulla myös c-alueella kun ei ole kustannus kuria niin ei ole

Heinä ja olakipaajeja puretaan meillä siltanosturilla..ja ei mielestäni ole kovinkaan nopeaa puuhaa, mikäli heinä on kosteaa ja pitkää..saa pudotella paalia kotosta monia kertoja..lattia pitää ainakin olla hyvä kun paaleja pudottelee  jos puoleentuntiin kolme paalia ja vielä avantilla jako niin pistää arveluttamaan.. 

Mutta eihän niitä paaleja rikota vaan vain muovit ja verkot halki alta ja pihti auki jolloin paali putoaa pöydälle ja verkot ja muovi jää siihen pihtiin. Hiukan se tietenkin lakoaa mutta lehmät saa sitten syödä ja nyppiä rehua ajankuluksi. Aika nopeasti tollainen silputtu paali sitten rikkoutuu lehmän edessä. Eli kuinka kauan kestää siirtää rehu varastosta käytävälle on se oikea ruokinta-aika.